Teemu Lavikan vaaliohjelma

[Teemu Lavikka]

Sitovat kansanäänestykset mukaan päätöksentekoon

Kuntalakia tulee muuttaa siten, että kansanäänestyksistä tulee sitovia. Näin herätellään kuntalaisten intoa osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Todellista lähidemokratiaa siis.

Kun ihmiset kokevat että heillä on mahdollisuus vaikuttaa asuinkuntansa päätöksentekoon suoraan ja muulloinkin kuin vaaleissa, se lisää kiinnostusta seurata asioiden kehitystä.

Kansanäänestyksiä tulee järjestää merkittävimmistä asioista kunnassa, vaikkapa uuden liikuntapaikan rakentamisesta tai sen rakentamatta jättämisestä. Asiantuntijoista koostuva ryhmä valmistelee kulloinkin päätettävänä olevan asian siihen malliin että äänestäjän on helppo todeta valmistelusta päätettävän asian hyvät ja huonot puolet sekä vaikutukset esim. ympäristöön ja kunnan talouteen.

Nykyinen kuntalaki mahdollistaa kansanäänestykset, mutta ne ovat vain neuvoa antavia. Näin ollen päättäjillä on mahdollisuus sivuuttaa kuntalaisten äänestystulos niin halutessaan. Sitovissa kansanäänestyksissä äänestyksen lopputulos on aina päättäjiä sitova.

Maahanmuuttopolitiikka ja kehitysapu

Suomen tulee ottaa vastaan tulevaisuudessakin oikeita pakolaisia, jotka joutuvat pakenemaan esim. mielipiteidensä takia. Tähän ryhmään eivät kuitenkaan kuulu humanitaarisista syistä turvapaikkaa hakevat.

Turvapaikan hakeminen humanitaarisin syin ei ole Geneven pakolaissopimuksen mukaista pakolaisuutta. Humanitaarisista syistä tehdyt turvapaikkahakemukset kuormittavat viranomaisia, jolloin oikeiden pakolaisten hakemukset hukkuvat aiheettomien hakemusten sekaan.

Resursseja tähän kuluu valtavasti, mistä tietenkin seuraa suuret kustannukset veronmaksajille. Aiheettomien turvapaikkahakemusten seurauksena käytetty raha on pois mm. vanhuksilta ja nuorilta. Suomalaisilta kerättyjä verovaroja tulee käyttää suomalaisten hyvinvointiin ja vasta sitten muiden maiden kansalaisten hyväksi.

Kehitysapu tulee sovittaa valtion kantokyvyn mukaiseksi. Kehitysavun piiristä tulee karsia pois kohteet, joihin käytetty raha menee hukkaan eli kehitysavun tulee perustua tiukkaan tulosvastuuseen. Tällaista toimintaa on esim. aids-valistus, jossa tulokset ovat erittäin huonoja käytettyyn aikaan ja rahaan nähden. Varoja tulee siirtää hyviin ja tuloksellisiin projekteihin, kuten lukutaidon lisäämiseen. Tätä kautta ratkeaa myös muita kehitysmaita riivaavia ongelmia. 


Maan myynti ulkomaalaisille

Maan myyminen ulkomaalaisille tulee kieltää sellaisten maiden kansalaisille, joiden kotimaasta suomalaisten ei ole mahdollista ostaa ja omistaa maata. Kansalaiset ovat voimakkaasti kieltämisen kannalla, mistä kertoo muun muassa Muutoksen Lappeenrannan muikkumarkkinoilla tekemä kysely.

Ihmisarvoinen vanhuus

Vanhusten määrä tulee lisääntymään seuraavan 10–15 vuoden aikana merkittävästi, samoin vanhuuden mukanaan tuomat sairaudet, kuten dementia. Esiin on tullut tapauksia, joissa dementoituneita vanhuksia on pidetty kodeissaan vankeina, ovet takalukkoon laitettuna. Inhimilliset tragediat tulevat lisääntymään, ellei resursseja vanhustyöhön lisätä.

Omaishoitajat nousevat tulevaisuudessa merkittävään rooliin. Omaishoitajien palkkiota on nostettava vastaamaan oikeaa työmäärää ja omaishoitajan yhteiskunnalle tuomaa säästöä verraten siihen, jos hoidettava olisi yhteiskunnan hoidossa. Omaishoitajien lomat on saatava toimiviksi ja toteutuviksi.  Omaishoitajan riittämätön tukeminen ja väsyminen voi johtaa hoidettavan laiminlyöntiin, kaltoin kohteluun ja väkivaltaan. Omaishoitajia on myös valvottava ja ennen kaikkea tuettava arvokkaassa, yhteiskunnallekin edullisessa työssään.  Riittämätön tuki voi johtaa siihen, että sekä hoitaja että hoidettava joutuvat laitokseen.

Työsuojelulla lisää tuottavuutta

Työtapaturmista aiheutuu vuosittain valtavat kustannukset kansantaloudelle, erään vakuutusyhtiön mukaan vähintään satoja miljoonia, jopa miljardi. Lisäksi työtapaturmat aiheuttavat kärsimyksiä niin tapaturman uhrille kuin hänen lähiomaisilleen. Työsuojelun valvontaan on lisättävä resursseja huomattavasti, jotta tapaturmat ja niistä johtuvat kustannukset saadaan jyrkkään laskuun. Valvonnan lisäämisestä aiheutuvat kulut maksavat itsensä takaisin lisääntyvänä työtehona ja tuottavuuden nousuna. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset saadaan laskuun ainoastaan tapaturmien määrää vähentämällä.

Työturvallisuuden pitäisi olla jokaisen yrityksen toiminnan tärkeimpiä kulmakiviä ja ylpeyden aihe, ei välttämätön paha, joka hoidetaan minimivaatimusten mukaan tai ei ollenkaan. Työssä jaksaminen on myös osa työsuojelun toimenkuvaa. Jos Suomessa aiotaan pidentää työuria, tähän asiaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

[Roope]

Suomen tulee ottaa vastaan tulevaisuudessakin oikeita pakolaisia, jotka joutuvat pakenemaan esim. mielipiteidensä takia. Tähän ryhmään eivät kuitenkaan kuulu humanitaarisista syistä turvapaikkaa hakevat.

Turvapaikan hakeminen humanitaarisin syin ei ole Geneven pakolaissopimuksen mukaista pakolaisuutta. Humanitaarisista syistä tehdyt turvapaikkahakemukset kuormittavat viranomaisia, jolloin oikeiden pakolaisten hakemukset hukkuvat aiheettomien hakemusten sekaan.

Kannattaa tarkistaa tuo termit. Minä ymmärrän turvapaikan hakemisen/myöntämisen humanitaarisista syistä yläkategoriaksi, johon kuuluvat esimerkiksi Geneven sopimuksen määrittelemät pakolaiset. Siihen kuuluu myös Suomen ulkomaalaislain määrittelemä toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu, mutta niiden nykyisten määritelmien ja soveltamisen mielekkyys voidaan kyseenalaistaa.

[Teemu Lavikka]

Hmm... Kiitos huomautuksesta, täytyypä hieman korjailla tuota, ettei tule suurempia väärinkäsityksiä.