Lyhyt matikka

[Varsinaissuomalainen]

Kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima nousee tänä vuonna 1,3 prosenttia.

Koska työllisyyden paraneminen lisää palkansaajien määrää, myös jakajia on enemmän. Palkansaajaa kohden ostovoima nousee 0,3 prosenttia.

Kataisen laskuoppia?

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=46735:palkansaajien-ostovoima-nousee-13-prosenttia&catid=32:talous&Itemid=32

[IDA]

Lukion lyhyen matematiikan oppikirjan nimi oikeasti on Lyhyt matikka. Järkyttävää. Kun yleissivistävän koulutuksen taso maassamme on tuota, niin en odottaisi ministereiltäkään muuta kuin "Hei jees! Me puhutaan ja lennetään"

[MaisteriT]

Ei tässä nyt oikein pitkälläkään matematiikalla selviä.

Siis vanhojen palkansaajien ostovoima nousi 0,3 prosenttia, mutta työpaikkoja tuli lisää karkeasti prosentin verran niin että yhteensä palkansaajilla on nyt 1,3 prosenttia enemmän varaa. Miten paljon työpaikkoja tuli lisää, ei taas selviä tuosta, mutta ihan ymmärrettävältähän tuo näyttää.

[nevahood]

Siis vanhojen palkansaajien ostovoima nousi 0,3 prosenttia, mutta työpaikkoja tuli lisää karkeasti prosentin verran niin että yhteensä palkansaajilla on nyt 1,3 prosenttia enemmän varaa.

Riippuu myös siitä, miten uusien palkansaajien ostovoiman kasvu otetaan huomioon.

Entisen työttömän ostovoiman kasvu lähestyy ääretöntä, joten keskimääräinen ostovoima kasvaa yhtä vinhasti. Eli jos joku tienasi ennen 0 € ja nyt 1 €, on kasvuprosentti ääretön, joten keskimääräisestikin meillä on äärettömästi ostovoimaa. Ja onhan meillä varaa.

Jos taas työllistyneiden ostovoiman kasvua ei oteta huomioon, niin työtä tekevien määrän on pitänyt kasvaa noin 0,997 % (mikäli oletetaan uusille työntekijöille sama ostovoima kuin keskimääräisesti muille).

Tässä lisää matemagiikkaa.
"Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä."
- Annika Lapintie, Kansanedustaja (vas)

Jos kansanedustajien palkkoja laskettaisi 0,5 prosenttia, säästö palkkakuluissa olisi 100 %...

[Malla]

Lukion lyhyen matematiikan oppikirjan nimi oikeasti on Lyhyt matikka.

Ei voi olla totta!
Sotketko johonkin eläinopin kirjaan?

[IDA]

Ei voi olla totta!
Sotketko johonkin eläinopin kirjaan?

En sotke. Järkytyin asiasta suuresti, kun sain kirjan käsiini

http://hatapaidenkalinaa.blogspot.com/2007/06/rappion-merkit.html

Melkein pakotin sen esittelijän jatkamaan pitkän matematiikan opiskelemista, mutta minkäs humanisteille voit.



edit:

Se on vielä suuren, suomalaisen sivistyskustantamo WSOY:n kustantama

http://www.peda.net/veraja/sievi/lukio/mb

[aivovuoto]

Muistan lukiosta hyvin, kun opolla oli aina tiukka linja sen suhteen, että vaatimustasoltaan lyhyt ja pitkä Lota lota ovat täsmälleen samanlaisia (ei sikäli, että nämä olisivat niin kauhean vaativia). Tämä aiheutti suurta hilpeyttä.

[Malla]

Ei voi olla totta!
Sotketko johonkin eläinopin kirjaan?

En sotke. Järkytyin asiasta suuresti, kun sain kirjan käsiini

http://hatapaidenkalinaa.blogspot.com/2007/06/rappion-merkit.html

Melkein pakotin sen esittelijän jatkamaan pitkän matematiikan opiskelemista, mutta minkäs humanisteille voit.

Kyllä humanisteillekin voi, kunhan vakuuttelee riittävän sitkeästi. Pakotin (no, taivuttelin melko ponnnekkaasti) humispilttini lukemaan pitkän matskun. Nyt se sekä humistelee että laskee. Ja pilkkoo labrassa matikkaa tmv. Ja joutessaan silppuaa runoelmia. Ynnä tanssii.

[Malla]

Muistan lukiosta hyvin, kun opolla oli aina tiukka linja sen suhteen, että vaatimustasoltaan lyhyt ja pitkä Lota lota ovat täsmälleen samanlaisia (ei sikäli, että nämä olisivat niin kauhean vaativia). Tämä aiheutti suurta hilpeyttä.

Eivät ihan. Lyhyemmässä on (ainakin nykyään) vähemmän pakollisia kursseja, ja jos ei ole luontainen lahjakkuus, joka päivä pitää laskea (joka jaksossa kursseja, joskus kaksi). Pitkässä Lotassa lotassa tulee juuri laskurutiinia, josta on hyötyä myöhemmissä opinnoissa, jos ne hiippaavat mitenkään matikkaa. Lyhyen opiskelleet ovat kuulemma pikkasen pulassa, vaikka pitkä ei ollut sisäänpääsyn edellytys.

(Kiva kun oli opo. Muksun koulusssa ei sellaista ollut -- tai oli, mutta ihan toistaitoinen. Yhden kerran muksu otti siihen yhteyttä jonkin kurssimuutoksen kirjauksen tiimoilta, "aiku ihquu ku sä oo miettinyt tän jo valmiix." Okei... Ja sit pitäs vielä kerätä ne kellarin kundit...)

[Reich]

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen matematiikan arvosana oli kuusi asteikolla 4–10. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta toukokuussa 1990. Iltalehden kysymykseen, miten kuutosen matematiikalla pystyy laskemaan Suomen miljardivelkoja ja Kreikan tukipaketteja, Katainen vastasi: "Minä en niitä laske, vaan teen päätöksiä. Sen takia meillä on hyviä virkamiehiä, jotka laskevat. Minä teen talouspolitiikkaa, joka on kaikkea muuta kuin matematiikka. Koulunumeroni ei siinä yhtään haittaa".

[Malla]

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen matematiikan arvosana oli kuusi asteikolla 4–10. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta toukokuussa 1990. Iltalehden kysymykseen, miten kuutosen matematiikalla pystyy laskemaan Suomen miljardivelkoja ja Kreikan tukipaketteja, Katainen vastasi: "Minä en niitä laske, vaan teen päätöksiä. Sen takia meillä on hyviä virkamiehiä, jotka laskevat. Minä teen talouspolitiikkaa, joka on kaikkea muuta kuin matematiikka. Koulunumeroni ei siinä yhtään haittaa".

(Joopa joo, virkamiehet laskevat. Olisi kiva, jos he osaisivat myös taivutella rautalangasta.)

[Jorma Merikoski]

Lukion lyhyen matematiikan oppikirjan nimi oikeasti on Lyhyt matikka.

Ei voi olla totta!
Sotketko johonkin eläinopin kirjaan?

Eräänlainen "eläinopin kirjakin" on olemassa, nimittäin Veikko Huovisen novellikokoelma "Matikanopettaja". Sen samannimisessä novellissa opetetaan madetta. Kannattaa lukea.

[juge]

Luultavasti tuossa sotketaan ostovoima, nimellispalkat ja palkkasumma jollakin tavalla keskenään.

[juge]

Alkuperäinen raportti:

Palkansaajien ansiot nousivat vuonna 2010 2,5 %, ja vuonna 2011 nousun arvioidaan hidastuvan 2,4 prosenttiin. Koska kuluttajahintojen ennustetaan nousevan samaa vauhtia vuonna 2011 kuin nimellisten ansioiden, reaaliansiot eivät nouse. Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoiman nousu olisi siten noin 1,3 % vuonna 2011. Syynä on sekä työllisten määrän lisääntyminen että inflaation kiihtyminen. Palkansaajaa kohden laskettu ostovoiman nousu olisi 0,3 % vuonna 2011.
Palkansaajakotitalouksien ostovoima paranee 2 % vuonna 2011.

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20110117TUKUSE/TUKUraportti_17_1_2011.pdf

[RP]

Mitä tuossa nyt oli ihmeellistä? Ennustetaan että yhteenlaskettu palkansaajien kokonaisostovoima kasvaa noin 1.3%, josta noin prosentti palkansaajien määrän kasvusta ja muutama kymmenys palkansaajaa kohti lasketun keskimääräisen ostovoiman kasvusta?

[juge]

Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoiman nousu olisi siten noin 1,3 % vuonna 2011.

Yhteenlaskettu ostovoima on huono termi. Kyse on kai inflaatiolla korjatusta palkkasummasta.

Yhteenlasketusta ostovoimasta tulee mieleen että Pekan ostovoiman kasvu 1 % ja Liisan ostovoiman kasvu 0,9 % = yhteenlaskettu ostovoiman kasvu 1,9 %. Näin ei tietenkään voi tehdä, koska ostovoimia ei lasketa yhteen. Tapana on puhua palkkasummista tai keskiarvoista.

[MaisteriT]

Eipä nyt tehdä Annika Lapinteitä. :-) Ostovoima summataan tietysti euroina, ei prosentteina.

Hmm - onko tässä jotain mitä en tiedä, tyyliin että yhteenlaskettu ostovoima on huono käsite, kuten annat ymmärtää? Miten?