Syksyn tietokirjallisuutta

[Iloveallpeople]

Yksilö unohtuu eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa

Eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa on jo vuosia keskitytty vain maahanmuuton tuomiin kustannuksiin ja unohdettu itse maahanmuuttaja, väittää Jussi Förbom keskiviikkona julkaistussa Hallan vaara -kirjassaan.

Förbom kirjoittaa pamfletissaan, että maahanmuuttoa pidetään hyväksyttävänä vain silloin, jos ihmiset tulevat Suomeen töihin.

Förbomin mukaan poliittisessa maahanmuuttokeskustelussa on lähes ylivoimaista katsoa maahanmuuttajan lähtötilannetta.

–?Vaikka joskus maahanmuuttajan on vain lähdettävä pois, paetakseen tai työllistyäkseen.

Förbom tutki eduskunnassa käytyjä keskusteluja vuodesta 1998 vuoteen 2010. Hän halusi tietää, onko maahanmuuttokeskustelu koventunut vasta viime vuosina.

Selvisi, että maahanmuutosta ei ole aiemminkaan keskusteltu maltillisesti ja rakentavasti. Kovaa kieltä on käytetty aina.

–?Tajusin hyvin pian, ettei se ole mikään uusi ilmiö vaan juontaa juurensa pidemmälle, Förbom sanoi kirjan julkaisutilaisuudessa.

Hänen mukaansa useiden maamme eturivin poliitikkojen puhetapa on ollut asenteellista ainakin 2000-luvun ajan. Erityisesti se on ollut humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden lisäämisen vastustamista.

"Kansanedustajilla suuri vastuu"

Tiukinta eduskunnan turvapaikkapoliittista linjaa ovat vetäneet kokoomus, keskusta ja SDP hallitusvastuussa vuorotellessaan.

Kirjassakin siteeratun kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) mukaan puhe on lisääntynyt, koska ongelmatkin ovat lisääntyneet. Zyskowicz luettelee syiksi turvapaikanhakuprosessin hidastumisen ja sen, että suurin osa hakemuksista on perusteettomia.

–?Tämä on tyypillinen tapa lähteä keskusteluun, sanoo Förbom.

–?Silloin sävy on se, että ihmisten tulo on ongelma. Kansanedustajilla on suuri vastuu olla puhumatta asenteellisesti ja vahvistamatta pelkoja, joita kansalaisilla saattaa olla.

Vielä vuosituhannen alussa ja jopa 2004 eduskunnassa laitettiin hanttiin, kun RKP:n silloinen peruspalveluministeri Eva Biaudet asettui hallitusrintamaa vastaan ihmetellessään maahanmuuttokeskustelun asennetta. Nyt samanlainen puheenvuoro saisi Förbomin mukaan vastaansa paitsi arvostelua myös sosiaalisessa mediassa uhkailua.

–?Vastakkaiset mielipiteet ovat hukkuneet koventuneen volyymin alle.

Sanoilla luodaan pelkoa

Förbom on kiinnittänyt huomiota erityisesti sanoihin. Eduskunnassa on vuosien mittaan oltu huolissaan siitä, kuinka turvapaikanhakijoiden määrä on ollut karkaamassa käsistä. Ihmisten tuloa on kuvattu "tulvaksi". Maahanmuuttoon ahkerasti liitettyjä sanoja ovat olleet myös "turvapaikkaturismi" ja "ankkurilapsi".

Förbomin mukaan sanat tarttuvat herkästi puhujasta toiseen kyselytunneilla ja istunnoissa. Samalla merkitykset sanojen takana katoavat.

Erityisen huolestuttavaa hänen mukaansa on, että maahanmuuttajien suuren määrän uskotaan lisäävän ennakkoasenteita heitä kohtaan.

Förbomin mielestä maahanmuuttokeskustelu ei tuota tulosta sillä volyymilla jolla sitä nyt käydään.

–?Sen sijaan, että nähdään valtavan suurena järjestelmän puutteena, että joku saattaa päästä sen läpi ja jäädä tänne vielä asumaankin, annettaisiin maahanmuuttajan itse kertoa tarinansa.

Kansan Uutiset

Järjetön vaatimus Förblomilta, että eduskunnan tulisi keskustella jokaisesta maahanmuuttajasta yksilönä. Tuhansia ja taas tuhansia keskusteluja pelkästään maahanmuuttajista. Jos puhutaan vaikka puoli tuntia jokaisesta maahanmuuttajasta, niin kansanedustajat eivät ehdi tekemään mitään muuta.

[rähmis]

Hesari kehututtaa härskisti omaa tekelettään.

Paperittomat

Löytöretki paperittomien maailmaan

Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä tekivät tärkeän kirjan ihmisistä, joilla ei ole ehjiä papereita.

Kirjan kansipaperista puuttuu pala. Se erottaa kirjan muista kirjoista samalla tavalla kuin kirjan päähenkilöt erottuvat muista ihmisistä.

Kantaväestö, eurooppalaiset, ovat ihmisiä, joilla on ehjät paperit, suojattu identiteetti ja kansalaisoikeudet. Paperittomille ne ovat unelma: uusi rauhallinen elämä ilman pelkoa.

Paperittomien unelma ei toteudu niin kauan kuin he ovat paperittomia.

Toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän kirjan nimi on koruttomasti mutta osuvasti Paperittomat. Sen päähenkilöiden tarinat ovat monimutkaisia mutta samanlaisia. Pakolaiset tulevat eri maanosista, mutta paon syyt, suunnittelu ja toteutus ovat usein hyvinkin samankaltaisia.

Se saattaa auttaa lukijaa kiinnostumaan ihmisistä, jotka elävät Euroopassa keskellämme ja ovat osa arkeamme, mutta ovat silti useimmille tuntematon ja kaukainen asia.

Näin inhimillisen ja luontevan dokumentin aikaansaaminen ei varmasti ole ollut helppoa. Tekijöiden on täytynyt rakentaa luottamuksen ja kunnioituksen siltoja päähenkilöihin niin, että nämä ovat avoimesti kertoneet tarinansa.

Tutkivalla otteella tekijät ovat päässeet lähelle päähenkilöitä. He ovat pystyneet kuuntelemaan ja tarkkailemaan heitä lähempää kuin pöydän takana istuva kuulustelija.

Paperittomat ihmiset ovat arkoja ja kyllästyneitä ikuisiin kysymyksiin ja tunnustuksiin. Tekijät keräävät tarinoita kuin suorassa lähetyksessä, raakana, ilman hiomista. He vierailevat kodeissa, työpaikoilla ja muualla, missä ihmiset viettävät aikaansa. Ja aikaahan heillä on, pysähtynyttä, odottavaa, absurdia aikaa. He odottavat palaa paperia, lupaa jäädä, mahdollisuutta elää pidempi ja parempi elämä.

Lukija tuntee pääsevänsä tekijöiden seurassa paperittomien lähelle. Enää ei pelota lähestyä heitä eikä ujostuta kysyä heiltä: "Mitä kuuluu?"

Katja Tähjä on ottanut jokaisesta haastatellusta oman kuvan, joka valaisee tämän tarinaa ja kertoo toisinaan myös jotakin uutta.

Vaikka asuinpaikkoja kuvaavat otokset ovat laajoja, katsojaa ahdistaa: huoneet ovat matalia, ne sijaitsevat varastoissa maan alla, mikä käy ilmi kuvissa näkyvistä katoista ja putkista.

Ulkokuvissa paperittomat ovat usein pieni osa laajaa kuvaa, mikä heijastaa tyhjyyden tunnetta ja odotuksen taakkaa. Joissakin kuvissa ihmiset kulkevat ryhmissä tai yksittäin suuntaan, jonka määränpäätä ei näy.

Lähikuvat ovat täynnä viestejä ja symboleja, joihin mahtuvat menneisyyden tarinat ja nykyhetken kipu, hellyyden ja rakkauden kaipuu, yksinäisyys ja pelko.

Suorat katseet puhuttelevat katsojaa avoimesti, joskus myös kätketysti – pyrkien säilyttämään ihmisen kunnian.

Kuvat on otettu kunnioittaen, ei väkisin tai salaa. Ne avaavat meille oven paperittomien maailmaan.

Hesari

[Nauris]

Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta? Mitkä siirtolaisuutta koskevat kysymykset puhuttavat Suomessa ja Euroopassa juuri nyt? Kuinka ulkomaalaislakia voitaisiin parantaa? Näitä ja monia muita siirtolaisuuteen ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä pohtivat siirtolaisten oikeuksia ajavan Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi ja toinen vastailmestyneen Maahanmuuttopoliittisen sanaston kirjoittajista Markus Himanen sekä hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta.

Katso

Alkaen kohdasta 31:00 keskustellaan sotalapsista.

Ajassa 36:00 Annikki toteaa pitkäveteisen höpinän jälkeen karusti Markus Himasen näkemyksen sotalapsista ja ankkurilapsista olevan täysin virheellinen. Annikki ei kuitenkaan osaa hyvin perustella näkemystään kysyttäessä vaikka yksi suurin ero on siinä, että suomalaisten sotalasten perheitä ei yhdistetty Ruotsiin.

[Iloveallpeople]

TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTTAA 25.10.2010

Kutsu julkistamistilaisuuteen 26.10.2010 klo 12.15

Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa

Eila Rantosen tiistaina 26.10. julkistettava teos Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa on yleisjohdatus kansallisten ja etnisten vähemmistöjen kirjallisuuden keskeisiin teemoihin. Sen tarkoituksena on herättää keskustelua ajankohtaisista maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa kertoo vähemmistöjen kamppailusta ja elämästä kulttuurien välissä.

Kirjan julkistamistilaisuus on Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen kokoushuoneessa Pinni B2035 (Tampereen yliopisto, Pinni B -rakennus) tiistaina 26.10.2010 klo 12.15.

Tervetuloa!

Tampereen yliopisto

[_w_]

Järjetön vaatimus Förblomilta, että eduskunnan tulisi keskustella jokaisesta maahanmuuttajasta yksilönä. Tuhansia ja taas tuhansia keskusteluja pelkästään maahanmuuttajista. Jos puhutaan vaikka puoli tuntia jokaisesta maahanmuuttajasta, niin kansanedustajat eivät ehdi tekemään mitään muuta.

Tuohan olisi hyvä asia. Tuhlaaminen vähenisi, velanotto vähenisi.

[Iloveallpeople]

Anna Kontula ja Jussi Förbom Työväenliikkeen kirjastossa 26.10.

Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki
Kulttuuri
26.10 klo 18:00 - 26.10 klo 19:30

Tapahtuma:

Tutkija Anna Kontula ja toimittaja Jussi Förbom saapuvat lokakuun lopulla Työväenliikkeen kirjastoon avaamaan uusia pamflettejaan. Kontulan Näkymätön kylä kertoo Olkiluodon siirtotyöläisten huonosta asemasta ja kohtelusta. Förbomin Hallan vaara – merkintöjä maahanmuuton puhetavoista puolestaan käsittelee Suomen maahanmuuttokeskustelun poliittisia sanankäänteitä. Tilaisuus järjestetään yhdessä INTO-kustannuksen kanssa. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Helsingin Uutiset

[Roope]

"Negatiivista kommenttia löytyisi jos etsisi"

Suomessa maahanmuuttajien itsensä tekemää kirjallisuutta on alkanut vasta syntyä. Yksi tällainen kirja on kosovolaisen Fatbardhe Hetemajn ja Heli Roihan yhteistyössä tehty teos, joka kertoo Hetemajn perheen tarinan. Maahanmuuttajat ja entiset pakolaiset ovat ottaneet Hetemajn perheeseen yhteyttä muun muassa Facebookin kautta ja kiitelleet kirjan julkaisemista.

- Olen saanut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat sanoneet, että "minäkin olen ajatellut kirjoittaa tai että kirjoitin juuri aineen perheestäni tai omasta tilanteestani". Mielestäni tällaiset yhteydenotot ovat ihania. On myös varmasti hyödyllistä suomalaiselle yhteiskunnalle kuulla heidän mielipiteensä siitä, millaista täällä Suomessa on. On hienoa, jos voin olla mukana edistämässä kirjallisuuden suosiota maahanmuuttajien keskuudessa, Hetemaj sanoo.

- Tosin jos haluaisin lukea negatiivista palautetta kirjastani, ei varmaan tarvitsisi mennä kuin Homma Forumin keskustelupalstalle, mutta en aio viettää siellä vapaa-aikaani.

MTV3: Vaietut asiat esiin kirjallisuuden kautta

Homma Forum - negatiivisen palautteen vapaa-aikakeskus.

[gloaming]

Homma Forum - negatiivisen palautteen vapaa-aikakeskus.

Hehe, got that right. Ja kuinka ollakaan, ne jotka kirjoittivat, minkä kirjoittavat, tietävät jo etukäteen, mistä se negatiivinen palaute tulee löytymään. Mistäköhän tämä oikein johtuu? Olisiko kirjoitusten sisällöllä jotain tekemistä asian kanssa?

[Iloveallpeople]

Ääniä kulttuurien välistä

– Minulle on tärkeää, että ihmisten oma ääni pääsee kuuluville,sanoo Eila Rantonen, jonka toimittama Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa -kirja julkistettiin tiistaina Tampereella.

Kirja, joka koostuu yli kymmenen tutkijan kirjoituksista, on yleisjohdatus kansallisten ja etnisten vähemmistöjen kirjallisuuden keskeisiin teemoihin.

Kirja pyrkii herättämään keskustelua ajankohtaisista maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä kysymyksistä kertomalla vähemmistöjen kamppailusta ja elämästä kulttuurien välissä.

Rantonen pitää tärkeänä kulttuurierojen esiin nostamista, mutta muistuttaa, että samalla – vähemmistöasemasta tai toisesta kulttuurista kimpoavan kirjallisuuden myötä – saattaa maan oma kansallinen kulttuuri tulla kansainvälisemmäksi.
...

Koko juttu: Kansan Uutiset

[skrabb]

Jos näitä mamujen monikulttuurikirjoja lukea haluaa, niin niitä on ruottinmaalla julkaistu muutamia.
Suomennettuina löytyy mm.
tämä:

Marjaneh Bakhtiari - Mistään kotosin
MARJANEH BAKHTIARI Mistään kotosin (Suom. Leena Peltomaa, Otava 2007, 368 s.)

ja tämä:

Marjaneh Bakhtiari: Toista maata
Otava, 2010
Alkuteos: Kan du säga schibbolet? (Ordfronts Förlag, 2008)
Kääntäjä: Leena Peltomaa
Romaani on jatkoa kirjailijan esikoisteokselle Mistään kotosin, mutta on luettavissa täysin itsenäisenä kokonaisuutena.

Varsinkin jälkimmäisessä voi tutustua ruotsalaiseen  
Tietty täälläkin jokun mamun pitää kertoa kokemuksistaan. Niinhän sitä on kaikessa Ruotsia matkittu.
Ei olis kyllä tarvis!

[Roope]

HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko jokin tänä vuonna ilmestynyt kotimainen kirja noussut yli muiden?

Akuliina Saarikoski:
Markus Himasen ja Jukka Könösen Maahanmuuttopoliittinen sanasto asettaa suomalaisen maahanmuuttokeskustelun paikalleen, täsmentää siinä käytetyt sekavat käsitteet ja paljastaa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ulossulkevat ja rasistiset piirteet.


Katja Boxberg:
Mielestäni Osmo Soininvaaran analyysi Suomen nykytilasta kirjassa Sata-komitea, Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa on pakollista luettavaa kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille.

Karmeasta nimestään huolimatta kirja on sujuvasti kirjoitettu visio siitä, kuinka Suomi ajautuu perikatoon, jos mitään ei tehdä. Kirja osoittaa myös, että Sata-komitean -tyyppiset ratkaisuyritykset ovat aikansa eläneitä. Pyyhkeitä saavat niin demarit kuin kokoomuskin.

Sitä toivoisi, että vaalien alla keskusteltaisiin Soininvaaran esiin nostamista aiheista kuten massiivisesta rakenteellisesta työttömyydestä eikä lätistäisi tyhjänpäiväisyyksiä muka suuresta maahanmuutosta.


Maria Pettersson:
Tänä vuonna yksikään suomalainen kirja ei ole noussut massasta poikkeuksellisen nerokkaana. Vuoden hittiaiheet, kuten maahanmuuttokeskustelukirjallisuus (Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, Hallan vaara, Maahanmuuttopoliittinen sanasto jne.) eivät ole sytyttäneet.

Kolme piristävää kotimaista kirjaa tältä syksyltä: Jani Saxéllin Unenpäästäjä Florian on kiinnostavinta kotimaista uuskummaa sitten Sinisalon Finlandia-voiton. Scifi ja fantasia toimivat loistavasti, mutta eivät jätä varjoonsa terävää yhteiskunnallisuutta. Mikko Rimmisen kaupunkikertomukset Nenäpäivässä ovat tyyliltään herkullisia ja sisällöltään sopivan outoja.

Tutkija Anna Kontula teki Näkymättömässä kylässä sen, mikä olisi ollut tutkivan journalistin tehtävä. Hän paljasti ison rakenteellisen ongelman, joka puhutti ja kiinnosti valtakunnallisesti.

Helsingin Sanomat

[Roope]

Tuomas Martikainen:
SUOMI REMIX

Kirja ravistelee usein toistetut harhat maahanmuutosta Suo-
messa. Rauhallisen analyyttinen katsaus asiaan, jossa
ylilyönnit ovat tavallisia ja tietämättömyys on ennakkoluulojen
kukkamultaa. Sisältää runsaasti virkistävää faktaa.

Kirjan keskeinen väite on, ettei maahanmuuttoa voi täysin
kontrolloida. Globaali kapitalismi ylläpitää liikettä yli rajojen.

Tuomas Martikainen on yliopistotutkija ja uskontotieteen
dosentti Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee Suomen
Akatemian hankkeessa, jonka aiheena on islamin ylirajainen
hallinta. Hän on toimittanut useita kirjoja, muun muassa Yli-
rajainen kulttuuri, Maahanmuuttajanaiset, Islam Suomessa ja
Maahanmuutto ja sukupolvet. Lisäksi hän on Finnish Journal
of Ethnicity and Migration -tiedelehden päätoimittaja.

Nid., Ilmestyy maaliskuussa. ISBN 978-952-01-0619-5. Ovh. 17 €. LIKE / INTO

Kirjan nimestä vielä epäselvyyttä:

Martikainen, Tuomas
Maahanmuuttomaa Suomi

Pamfletti tarkastelee Suomen uutta maahanmuuttajaväestöä ja sen eri sukupolvia, kotoutumista ja uskontoa

Kirja ravistelee usein toistetut harhat maahanmuutosta Suomessa. Se on rauhallisen analyyttinen katsaus asiaan, jossa ylilyönnit ovat tavallisia ja tietämättömyys on ennakkoluulojen kukkamultaa.

Pamfletti tarkastelee Suomen uutta maahanmuuttajaväestöä ja sen eri sukupolvia, kotoutumista ja uskontoa. Kirjan keskeinen väite on, ettei maahanmuuttoa voi täysin kontrolloida. Globaali kapitalismi ylläpitää joka tapauksessa liikettä yli rajojen. Suomi on maahanmuuttomaa ja useimmat tulijat ovat täällä jäädäkseen, joten tulijoiden määrä tulee kasvamaan. On yhteinen asiamme, minkälainen tulevaisuus meitä odottaa.

ISBN: 978-952-01-0619-5
Sidosasu: nidottu
Sivumäärä: 150
Ilm.: 3/2011

Mervi Leppäkorpi:
ASIATON OLESKELU KIELLETTY

Asiaton oleskelu kielletty tarttuu Eurooppaa ja huhujen
mukaan myös Suomea koettelevaan laittomien maahanmuut-
tajien ongelmaan. On ongelmallista, että ihmisistä puhutaan
laittomina.

Euroopassa paperittomien kanssa arkensa jakanut Mervi
Leppäkorpi ehti tottua todellisuuteen, jossa myös paperiton
on oman elämänsä toimija ja yksilö.

Kypsyminen siirtolaisuuden, "ihmissalakuljetuksen" ja
ihmisten paperittomuuden demonisointiin synnytti tämän
kirjan.

Mervi Leppäkorpi on latinalaiseen Amerikkaan ja kehi-
tyskysymyksiin keskittynyt sosiologi. Hän on viettänyt aikui-
sen ikänsä Saksassa, Boliviassa ja Suomessa.

Nid. Ilmestyy huhtikuussa. ISBN 978-952-264-037-6. Ovh. 23 €. INTO

[Iloveallpeople]

Mannila, Simo / Messing, Vera / Broek, Hans-Peter van den / Zsusanna, Vidra : Immigrants and Ethnic Minorities

Kustantaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Julkaisuvuosi: 2010

Kuvaus

The collection of articles that give basic information concerning immigrants and ethnic minorities in the European Union and discusses their situation by means of some case studies from Spain, Finland (with comparisons to Sweden and Norway), Hungary, Slovakia and Romania. The articles have been written in the context of the Network of Excellence Reconciling Work and Welfare in Europe (RECWOWE), funded by the 6th Framework Programme (FP6), by Simo Mannila (National Institute for Health and Welfare, Finland), Hans-Peter van der Broek (University of Oviedo, Spain) and Vera Messing and Zsuzsanna Vidra (Hungarian Academy of Sciences).

[Iloveallpeople]

Keskisuomalaisen listasta poimittua tietokirjallisuutta, joka liittyy maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, rasismiin, islamiin yms. Osa kirjoista on jo esitelty Hommassa.

...
Antero Holmila: Holokausti - tapahtumat ja tulkinnat (Atena). Kokonaisesitys kansanmurhasta.
...

Keskisuomalainen

Kirja-arvio: Holokausti oli ihmiskunnan alennustila

Jyväskylässä ja Isossa-Britanniassa vaikuttavan historian tutkijan Antero Holmilan (s. 1979) tietoteos holokaustista, juutalaisten joukkomurhasta toisen maailmansodan aikana, on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys tästä kipeästä, monisyisestä ja edelleen mitä hätkähdyttävimmästä aiheesta. Holmilan kirjan sisältö on vähintäänkin järkyttävä perinteisen humanismin näkökulmasta.

Tämä senkin vuoksi, että itse syyllisyyskysymys juutalaisten joukkomurhasta lankeaa paljon laajemmalle kuin on aiemmin haluttu ymmärtää. Ilman ahkeria ja innokkaita apulaisia kaikissa Euroopan maissa natsien massiivinen teurastusoperaatio ei olisi ollut mahdollista. Niin sanottu tavallinen ihminen oli lopulta avainasemassa, ilman heitä ei olisi koko systeemin pyörinyt lainkaan.
...

Holmila nostaa peilin lukijansa silmien eteen ja kysyy, onko natsien hirmuhallinto, rotuennakkoluulot, etniset puhdistukset jne. pelkkää menneisyyttä, jonka vaiheen ihmiskunta olisi jo jättänyt taakseen? Vai onko niin, että tällaisia moraalisia katastrofeja on ja piilee myöskin nykyhetken sodissa ja politiikassa?

Hannu Waarala


Reunamerkintöjä: Moraalisen itsetutkistelun paikka

...
Eikä mistään muusta kuin rasismista voi johtua romaanikerjäläisten kohtelu eräänlaisena eurooppalaisena yhteisenä tulevaisuuden visiona. Pois sellaiset silmistämme! Hitler joukkoineen tuhosi 500 000 romaania; eli on siinä vielä oppimista eurooppalaisilla byrokraateilla että tähän tehokkuuteen päästäisiin.
...

Koko arvostelu: Demari.fi

[Roope]

Maahanmuutto on kuuma peruna kevään uusissa kirjoissa.

Otava julkaisee Milla Hannulan teoksen Maassa maan tavalla. Kustantajan mukaan teoksessa halla-aholaiset kertovat "avoimesti ajatuksistaan ja siitä, millaisen taistelun he ovat poliittisten mielipiteidensä vuoksi käyneet läpi."

Gaudeamus julkaisee myös Maassa maan tavalla -teoksen, jonka kirjoittaja Vesa Puuronen on tutkinut suomalaisen rasismin ilmenemismuotoja 1900-luvun alusta saakka.

Liken pamfletissa Maahanmuuttomaa Suomi kirjoittaja Tuomas Martikainen taas "ravistelee usein toistetut harhat maahanmuutosta Suomessa".

Anne-Mari Souto puolestaan on tutkinut kantaväestön ja tänne muuttaneiden nuorten suhteita koulussa. 

HS: Kevään kirjoissa maahanmuuttoa ja esikoisia

[Sanglier]

Ilmassa on kaatuvien argumenttien ja murskatun uskottavuuden tuoksua. Taas. Joukossa punaisen sillin, kuolleen hevosen ja roihuavien olkiukkojen käryä.

[junakohtaus]

Hannula on ainakin ihan alan friiduja. Jurassic Park muistanee.

[Luotsi]

Otava julkaisee Milla Hannulan teoksen Maassa maan tavalla. Kustantajan mukaan teoksessa halla-aholaiset kertovat "avoimesti ajatuksistaan ja siitä, millaisen taistelun he ovat poliittisten mielipiteidensä vuoksi käyneet läpi."

Eikös Jussin olisi korkea aika ottaa opuksestaan kolmas painos ja avata taas The Puoti, joka nyt lakonisesti toteaa: 404 - Not Found?

[sologdin]

Helsingin Sanomat 14.1.:

Otava julkaisee Milla Hannulan teoksen Maassa maan tavalla. Kustantajan mukaan teoksessa halla-aholaiset kertovat "avoimesti ajatuksistaan ja siitä, millaisen taistelun he ovat poliittisten mielipiteidensä vuoksi käyneet läpi."

Gaudeamus julkaisee myös Maassa maan tavalla -teoksen, jonka kirjoittaja Vesa Puuronen on tutkinut suomalaisen rasismin ilmenemismuotoja 1900-luvun alusta saakka.

- Toivottavasti kirjat eivät mene kirjastosta tilattaessa sekaisin.

[Histon]

Tietääkö joku ketä nämä Hannulan haastattelemat "halla-aholaiset" ovat?

[Johannes Nieminen]

Tietääkö joku ketä nämä Hannulan haastattelemat "halla-aholaiset" ovat?

En ole joukossa, mutta tietääkseni ainakin Teemua on haastateltu.

[millla]

Hei Homma,

Olin itsekin ihmeissäni, kun luin Hesarin tiedotteen kevään tietokirjoista.
Halla-aholaisista kirjassani ei puhuta. Myös kustantaja kieltää markkinoineensa HS:lle moista. Jäljelle jää ihan vain HS itse.

Ei siinä mitään.

t, Milla

[Histon]

Hei Homma,

Olin itsekin ihmeissäni, kun luin Hesarin tiedotteen kevään tietokirjoista.
Halla-aholaisista kirjassani ei puhuta. Myös kustantaja kieltää markkinoineensa HS:lle moista. Jäljelle jää ihan vain HS itse.

Ei siinä mitään.

t, Milla

Kiitos selvennyksestä! Keitä haastattelemasi "maahanmuuttokriittiset" ovat?
http://www.levykauppax.fi/book/hannula_milla/maassa_maan_tavalla/

[millla]

Se selviää 16.2.

Kokonaisuudessaan kirja käsittelee maahanmuuttokriittisyyden synnyn syitä ja koko ilmiön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään saakka. Mukana ovat myös media, virkamiehet ja koko poliittinen eliittimme.

-Milla 

[MW]

Hei Homma,

Olin itsekin ihmeissäni, kun luin Hesarin tiedotteen kevään tietokirjoista.
Halla-aholaisista kirjassani ei puhuta. Myös kustantaja kieltää markkinoineensa HS:lle moista. Jäljelle jää ihan vain HS itse.

Ei siinä mitään.

t, Milla

Ensimmäinen konkreettinen tuttavuus hyvän Sanoma-journalismin ihmemaailmaan? Sitä on enemmän, lue ajatuksella ja ihastu!

[IDA]

Tietääkö joku ketä nämä Hannulan haastattelemat "halla-aholaiset" ovat?

En tiedä, mutta huhujen mukaan kirjassa debytoi lupaava runoilija.

[gloaming]

Kokonaisuudessaan kirja käsittelee maahanmuuttokriittisyyden synnyn syitä ja koko ilmiön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään saakka.

Väittäisin, että mitään todellista suoraa jatkumoa 1980- ja 1990-luvuilta tähän viime vuosien ilmiöön ei ole edes olemassa ehkä jotain yksittäisiä toimijoita ja heidän ajattelunsa kehittymistä lukuunottamatta, mutta toki voit jäsennyksen kannalta asian näinkin käsitellä. Nykyinen maahanmuuttokriittinen ilmiö on syntynyt ensisijaisesti (eräille ideologisille ja ajattelun positioille ja yhteiskunnallisille kehityskuluille) reaktiivisesti, ei historiallisen, pidempään jatkuneen ideologisen kehityksen pohjalle.

[JT]

Kokonaisuudessaan kirja käsittelee maahanmuuttokriittisyyden synnyn syitä ja koko ilmiön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään saakka.

Väittäisin, että mitään todellista suoraa jatkumoa 1980- ja 1990-luvuilta tähän viime vuosien ilmiöön ei ole edes olemassa ehkä jotain yksittäisiä toimijoita ja heidän ajattelunsa kehittymistä lukuunottamatta, mutta toki voit jäsennyksen kannalta asian näinkin käsitellä. Nykyinen maahanmuuttokriittinen ilmiö on syntynyt ensisijaisesti (eräille ideologisille ja ajattelun positioille ja yhteiskunnallisille kehityskuluille) reaktiivisesti, ei historiallisen, pidempään jatkuneen ideologisen kehityksen pohjalle.

Tuossa on vinhasti perää. Omasta nuivistumisestani kuuluu huomattavasti suurempi kunnia edesmenneelle Oriana Fallacille, kuin vaikkapa Suomen Sisulle, josta en ollut kuullutkaan ennen kuin luin The Rage and The Priden (2002). Nuivistuin lopullisesti New Yorkissa asuessani syksyllä 2001, enkä ollut aiheen tiimoilta Suomeen juuri missään yhteydessä, ennen kuin kuulin eräältä savolaiselta kirjakauppiaalta Halla-ahon vieraskirjasta (vuosi taisi olla 2003).

[ämpee]

Kokonaisuudessaan kirja käsittelee maahanmuuttokriittisyyden synnyn syitä ja koko ilmiön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään saakka.

Väittäisin, että mitään todellista suoraa jatkumoa 1980- ja 1990-luvuilta tähän viime vuosien ilmiöön ei ole edes olemassa ehkä jotain yksittäisiä toimijoita ja heidän ajattelunsa kehittymistä lukuunottamatta, mutta toki voit jäsennyksen kannalta asian näinkin käsitellä. Nykyinen maahanmuuttokriittinen ilmiö on syntynyt ensisijaisesti (eräille ideologisille ja ajattelun positioille ja yhteiskunnallisille kehityskuluille) reaktiivisesti, ei historiallisen, pidempään jatkuneen ideologisen kehityksen pohjalle.

Tuossa on vinhasti perää. Omasta nuivistumisestani kuuluu huomattavasti suurempi kunnia edesmenneelle Oriana Fallacille, kuin vaikkapa Suomen Sisulle, josta en ollut kuullutkaan ennen kuin luin The Rage and The Priden (2002). Nuivistuin lopullisesti New Yorkissa asuessani syksyllä 2001, enkä ollut aiheen tiimoilta Suomeen juuri missään yhteydessä, ennen kuin kuulin eräältä savolaiselta kirjakauppiaalta Halla-ahon vieraskirjasta (vuosi taisi olla 2003).

Astelen tiukasti edellä kirjoittaneiden jalanjäljissä, mitään yhtäjaksoista jatkumoa vuodesta 1980 tähän päivään ei ole olemassa.
Olin mitä ilmeisimmin ollut piilonuiva aina siihen asti, kun eräs ystäväni lähetti minulle linkin, jonka takana Scripta piileskeli.
Lukiessani ensimmäistä kertaa Mestarin mietteitä hämmästyin kovasti, sillä ajatukset olivat kuin omiani, mutta tapa ilmentää ne ajatukset oli vaatimattoman valovuoden edellä omista kyvyistäni.
Siitä horjahdus vieraskirjaan ei enää tuntunut vahingolta, ja loppu onkin sitten historiaa.

Hyvä Jussi !! Tsemppiä Vaaleihin !!
Lippua liehuttaa väärässä vaalipiirissä asuva Muutos 2011 kannattaja.

[Simo Hankaniemi]

Itselläni on aina ollut nuiva asenne. Se on alkanut jo lapsena 1960-luvulla nuivasta suhtautumisesta eurooppalaisten invaasioon Amerikassa ja muualla maailmassa. Siitä se laajeni nuivaan suhtautumiseen lähetystyöhön ja usein typeriksi osoittautuneisiin kehitysprojekteihin. Suomeen suuntautuvien invaasioiden vastustus on jo perua isänisältä, joka torjui edellisen invaasion Kannaksella 1939-1940.

Islam-vastaisuuteni liittyy yleiseen haluttomuuteen alistua irrationaalisiin dogmeihin, ovat ne sitten kommunismia, natsismia, islamia tai mitä hyvänsä perusteetonta uskovaisuutta. Vapaata ei voi vangita, sanotaan laulussakin.

Halla-ahon kirjoituksiin törmäsin aikoinaan Tiede-lehden foorumilla, missä järkeviltä tuntuvat kirjoittajat silloin tällöin viittasivat Halla-ahoon. Huomasin, että mestari osaa muotoilla omat ajatukseni yleensä paremmin kuin itse kykenisin.