2011-01-13 HS: Enää runsas puolet aikoo äänestää varmasti

[Ant.]

Enää runsas puolet aikoo äänestää varmasti

Äänestysvarmuus eduskuntavaaleissa jatkaa laskuaan, kuten se on tehnyt pitkin 2000-lukua. Nyt uurnille lähtisi täysin varmasti vain runsaat puolet, 53 prosenttia, äänestysikäisistä.

Erityisesti äänestysvarmuus on laskenut taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Alueellisesti vaaleista jaksetaan innostua tuttuun tapaan eniten Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla, missä noin kaksi kolmesta aikoo äänestää.

Vuodesta 2003 lähtien täysin varmojen äänestäjien osuus on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä. Samassa ajassa todennäköisesti äänestämättömien osuus on kasvanut 13:sta 17 prosenttiin.

Vuoteen 2007 verrattuna erityisesti keskustan kannattajien äänestysvarmuus on romahtanut. Pudotusta on 13 prosenttiyksikköä 69:stä 56:een.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin Sanomien Suomen Gallupilta tilaamasta tutkimuksesta, jossa on selvitetty kansalaisten äänestysvarmuutta ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Selvityksen positiivisin havainto on äänestysinnon kasvu alle 24-vuotiaiden keskuudessa. Heistä täysin varmoja äänestämisestään on 43 prosenttia, kun vuoden 2007 vaaleissa luku oli 32 prosenttia.

Nuoret äänestäjät ovat aiemmin suhtautuneet penseästi vaalien kautta vaikuttamiseen vanhempiin ikäryhmiin verrattuna.

Myös perinteisesti ahkerimmin äänestävät ikääntyneet yllättävät. Heidän äänestysvarmuutensa on syöksynyt neljässä vuodessa 73 prosentista 57:ään.

Varmimpia äänestäjiä ovat nyt 50–64-vuotiaat.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/En%C3%A4%C3%A4+runsas+puolet+aikoo+%C3%A4%C3%A4nest%C3%A4%C3%A4+varmasti/1135263004462 (linkin takana kaaviokuva)

Iäkkäiden äänestysaktiivisuus on siis gallupin mukaan romahtamassa. Uutisen nettiversiossa ei ole tarkkoja tilastoja, mutta uskoisin koko väestöä koskevan kuuden prosenttiyksikön vähenemän varmojen äänestäjien luokassa selittyvän sillä, että suuressa ikääntyvien ryhmässä varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautuneiden määrä on laskenut peräti 16 prosenttiyksiköllä.

Kenen kannatuksessa gallupin ennustaman iäkkäiden äänestysaktiivisuuden romahduksen voisi uskoa näkyvän?

Karjalainen:

Perussuomalaisten kannattajakunnasta näet työväestöä on selvästi suurin osuus, 39 prosenttia, kun SDP:n kannattajista eläkeläiset ovat selvästi suurin ryhmä 43 prosentin osuudellaan ja työväestö jää 29 prosenttiin. Vaikka Keskisuomalaisen kysely rajoittuu Keski-Suomen vaalipiiriin, on sen tulos hätkähdyttävä: kaikilla kolmella suurella puolueella eläkeläiset ovat suurin kannattajaryhmä, perussuomalaisilla työväestö. Lisäksi yllättävän suuri osuus hyvätuloisista ilmoittautuu perussuomalaisten kannattajiksi.

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/perussuomalaiset__rokottavat_nyt__eniten_sdpt%C3%A4_6778561.html

[Marjapussi]

Kyseisestä tutkimuksesta heijastuu selkeästi eläkeläisten pettymys. Puolueet, joita heitä he ovat äänestäneet iät ajat eivät olekaan kyenneet täyttämään lupauksiaan heidän traditonaalisten kannattajien jäädessä pois työelämästä.

[Professori]

Sinänsä tämä on looginen seuraus siitä, että julkisuudessa ollaan jatkuvasti  pelkäävinään äänestysprosentin laskua. Toisin sanoen annetaan ymmrätää että se olisi jonkinlainen protesti. Vallassaolijoiden kannaltahan tämä on parempi vaihtoehto kuin vaihtoehtoisen puolueen äänestäminen.

Toivottavasti nyt äänestämättä jättämistä harkitsevat ajattelevat vielä uudelleen ja käyvät sittenkin antamassa valtuutuksensa vaaliuurnilla parhaaksi katsomalleen puolueelle/ehdokkaalle. Vain siten saadaan kansalaisten mielipide näkyviin ja muutos nykyiseen menoon Suomen politiikassa.

[KalleK]

PS:llähän olisi nyt hyvät saumat kerätä hyvä äänipotti näiltä ikänsä jotain kolmesta suuresta äänestäneistä eläkeläisiltä.
Hieman kyllä ihmetyttää, että eikö PS ole saanut heitä vakuutettua tarpeeksi, vai miksi he mieluummin nukkuvat vaaleissa?
Esim. jo korostamalla sitä, että PS on vankasti vastustanut mummojen viimeisiä pennejä vievää jätevesiasetusta pitäisi lohjeta jo melkolailla ääniä.
Toisaalta, vaalityö on vasta aluillaan, joten onhan tässä aikaa jututtaa vanhuksia toreilla vielä.

[thinkingmind]

Jos kaikki nää äänestämättä jättämistä suunnittelevat saadaan äänestämään persuja niin persuista tulee suurin puolue.

Käykää ihmiset äänestämässä!

Nämä vaalit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä loppu kolmen suuren puolueen harrastamasta elitismistä.
Ei enää Kataisen älyvapaita heittoja ja asioiden täydellistä munaamista(suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa mahhanmuuttajaa kymmenessä vuodessa kiihkoa, suomalaiset eivät riitä puheita, monikulttuurisuus on ihanaa kirjoituksia samaan aikaan kun merkel sanoo monikulttuurin epäonnistuneen täydellisesti, lama ei koske suomea väittämiä, venäjän talouden vähättelyä, suomalaisten rahojen tuhlaamista kreikkaan ja irlantiin)

Ei enää Stubbin ylimielisiä naureskeluja, ei enää Sasin kaltaisten kokoomuslaisten sharia laista haaveiluja, ei enää valtionyhtiöiden myymistä täysin osaamattomasti alihintaan häkämiehen toimesta.

Ei enää Kiviniemen aiheettomia rasismisyytöksiä ja ei enää Pekkarisen välistävetoja ja ei enää Lehtomäen paskalakeja, ei enää vanhasen puheita siitä että ihmiset eivät saa vaikuttaa äänestämällä, ei enää poliittisten lahjusten ottamista ja sitten vaalirahoituslaille naureskelua niinkuin Kalli teki.

Ei enää Urpilaisen verkkosukkia ja ei enää SDP:n peruskannattajiensa päälle sylkemistä, ei enää elitessä syödyn uunijäätelön hehkuttamista puoluesihteerin toimesta kun SDP:n kannattajista osa palelee ruokajonoissa.

[Professori]

Minulla on unelma. Se on sellainen, että vaalien jälkeen Suomen poliittinen päätöksentekokoneisto pyrkii kaikissa toimissaan maksimoimaan Suomen kansalaisten hyvinvoinnin. Nyt ja nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

Niin, tiedän että se on vain unelma. Epärealistinen, mutta kaunis sellainen.

Onneksi pääsen äänestämään sellaista ehdokasta, jonka voin edes olettaa jakavan tuon unelman kanssani.

[antero]

Iäkkäiden äänestysaktiivisuus on siis gallupin mukaan romahtamassa. Uutisen nettiversiossa ei ole tarkkoja tilastoja, mutta uskoisin koko väestöä koskevan kuuden prosenttiyksikön vähenemän varmojen äänestäjien luokassa selittyvän sillä, että suuressa ikääntyvien ryhmässä varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautuneiden määrä on laskenut peräti 16 prosenttiyksiköllä.

Kenen kannatuksessa gallupin ennustaman iäkkäiden äänestysaktiivisuuden romahduksen voisi uskoa näkyvän?

Uskoisin, että tuossa on myös hyvin suuri psygolokinen kynnys.
Mummot on alkaneet ajatella, ja päätyvät äänestämään psää. Eivät vaan uskalla sitä ääneen tunnustaa, ehkä koskaan. Mitä naapuritkin sanois!!?? 
Mutta uurnilla näkyy lopputulos.

[Jaska Pankkaaja]

Toivottavasti ei romahda mutta jos seniorit jäävät laajasti kotiin on uskoakseni merkki siitä että juuri kokoomus-kepu-SDP, mikä niistä kellekin, on ollut heille todella suuri pettymys mutta änkyrän käsi ei taivu muutokseen saati Muutokseen..

[M.]

Sinänsä tämä on looginen seuraus siitä, että julkisuudessa ollaan jatkuvasti  pelkäävinään äänestysprosentin laskua. Toisin sanoen annetaan ymmrätää että se olisi jonkinlainen protesti. Vallassaolijoiden kannaltahan tämä on parempi vaihtoehto kuin vaihtoehtoisen puolueen äänestäminen.

Olen joskus viihdyttänyt itseäni sellaisella idealla, että kansanedustajia valittaisiin eduskuntaan äänestysprosenttiin verrannollinen määrä, siis täydellä äänestysprosentilla 200 edustajaa ja puolella siitä 100 edustajaa.

[tietotyöläinen]

Olen joskus viihdyttänyt itseäni sellaisella idealla, että kansanedustajia valittaisiin eduskuntaan äänestysprosenttiin verrannollinen määrä, siis täydellä äänestysprosentilla 200 edustajaa ja puolella siitä 100 edustajaa.

Ja täyttämättä jääneet paikat äänestäisivät eduskunnasssa automaattisesti ei joka äänestyksessä.

[Histon]

Kannatan kansanvaltaa ja suoran demokratian lisäämistä päätöksentekoon, mutta silti ilahdun aina tällaisista äänestysinnokkuuden laskusta kertovista uutisista kovasti. Kun muut jättävät äänestämättä, oma ääneni painaa enemmän! Vaaleissa äänestäminen on ainoastaan oikeus ei velvollisuus.

[Eldritch]

Hesarin, YLEn ja tovereiden tavoitteena on mahdollisimman alhainen äänestysprosentti. Tätä naamioitua "ei kannata äänestää" propagandaa tullaan näkemään vielä aika lailla, varsinkin nuorille suunnattuna. Tosin lähempänä vaaleja, koska nuorilla on lyhyt muisti. .

[Professori]

Kun muut jättävät äänestämättä, oma ääneni painaa enemmän! Vaaleissa äänestäminen on ainoastaan oikeus ei velvollisuus.

Sinänsä tämä pitää paikkansa. Mutta toisaalta se semontoi olemassaolevia valtasuhteita, koska äänestämättä jättäneet ovat (ainakin vuoden 2011 vaaleissa) uskoakseni niitä, jotka ovat pettyneitä harjoitettuun politiikkaan. Eli alhaisesta äänestysprosentista kannattaa iloita, mikäli haluaa kaiken jatkuvan kuten ennenkin.

[Histon]

Kun muut jättävät äänestämättä, oma ääneni painaa enemmän! Vaaleissa äänestäminen on ainoastaan oikeus ei velvollisuus.

Sinänsä tämä pitää paikkansa. Mutta toisaalta se semontoi olemassaolevia valtasuhteita, koska äänestämättä jättäneet ovat (ainakin vuoden 2011 vaaleissa) uskoakseni niitä, jotka ovat pettyneitä harjoitettuun politiikkaan. Eli alhaisesta äänestysprosentista kannattaa iloita, mikäli haluaa kaiken jatkuvan kuten ennenkin.

Itse olen taipuvainen uskomaan, että jatkuva äänestysinnon lasku johtuu siitä, että asiat ovat olleet Suomessa pitkään suurimmalle osalle väestöstä hyvin, ja kaikkien viime vuosina eduskunnassa istuneiden puolueiden ohjelmat ovat olleet aina identtisiä. Iso osa ihmisistä ajattelee, että on ihan sama ketä he äänestävät, koska politiikka ei kuitenkaan muutu, mutta eivätpä he siihen suurempia muutoksia toivokaan. Tämä jatkuu niin kauan kuin otettu velka  ei realisoidu maksettavaksi, ja muut uhkakuvat (esim. maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät) eivät konkretisoidu koskettamaan henkilön jokapäiväistä elämää. Aloitusviestistä päätellen juuri kolmen suurimman puolueen äänestäjät ovat kaikista passiivisimpia. Hyvä niin!

edit. epämääräisyyksiä karsittu

[Professori]

Ymmärrän kyllä pointtisi. Mutta eipä taida olla olemassa iaheeseen liittyviä tutkimustuloksia, eli taitaa jäädä auki se, onko minun vai sinun uskomuksesi oikein.

[RTT]

Iltalehti julkaisi Taloustutkimuksella teettämänsä gallupin paperilehdessään 15.1, ja siinä 73% vastanneista aikoisi äänestää varmasti (vrt. HS:n 53%.) Lehdessä eroa selitettiin sillä, että Taloustutkimus käytti tietojenkeruussa internet-paneelia, kun taas Suomen Gallup teki tutkimuksensa puhelimitse. Iltalehden sivuilta en juttua löytänyt eikä minulla enää ole paperiversiota tallessa.

Aika merkittävä ero kahden samaan aikaan tehdyn gallupin tuloksissa, kumpi lienee lähempänä totuutta?

[Landepaukku]

Miten lie nämä puhelihaastikset on tehty...

Onko ennakkoon valittu tietty numeroitten määrä joihin soitetaan, vai onko varmistettu että saadaan vastauksetkin?

Itse harvoin vastaan numeroon, jota en tiedä tai joka on tuntematon.
Jos kuitenkin on varmistettu että saadaan tarvittava määrä vastaajia, niin onko varmistettu että ko. määrä on kattava. Eli onko kaikki kansalaisryhmät edustettuina?

[Professori]

Eiköhän äänestäjien määrä sitten selviä vaaleissa. Samoin kuin puolueiden kannatus ja sen oikeuttamat paikkamäärät. Jotenkin kaipaisin näitä galuupeja enemmän keskustelua eri puolueiden linjauksista. Tosin täytyy sanoa, että tänään meille taas lupailtiin sellaistakin A-studiossa; tällä kertaa kokoomuksen suunnasta.

[Oami]

Onko ennakkoon valittu tietty numeroitten määrä joihin soitetaan, vai onko varmistettu että saadaan vastauksetkin?

Itse harvoin vastaan numeroon, jota en tiedä tai joka on tuntematon.
Jos kuitenkin on varmistettu että saadaan tarvittava määrä vastaajia, niin onko varmistettu että ko. määrä on kattava. Eli onko kaikki kansalaisryhmät edustettuina?

Suomen Gallupin toimintatapoihin on kuulunut varmistaa, että tietty määrä vastauksia saadaan ja että otos on kattava. Sitä, miten hyvin tämä on onnistunut tässä tapauksessa, en tietenkään tiedä.

[antero]

Iltalehti julkaisi Taloustutkimuksella teettämänsä gallupin paperilehdessään 15.1, ja siinä 73% vastanneista aikoisi äänestää varmasti (vrt. HS:n 53%.) Lehdessä eroa selitettiin sillä, että Taloustutkimus käytti tietojenkeruussa internet-paneelia, kun taas Suomen Gallup teki tutkimuksensa puhelimitse. Iltalehden sivuilta en juttua löytänyt eikä minulla enää ole paperiversiota tallessa.

Aika merkittävä ero kahden samaan aikaan tehdyn gallupin tuloksissa, kumpi lienee lähempänä totuutta?

Veikkaisin ett 73% on lähempänä totuutta.

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1908 - 2007
Äänestysprosentti
Sukupuolet yhteensä
1908   64,4
1909   65,3
1910   60,1
1911   59,8
1913   51,1
1916   55,5
1917   69,2
1919   67,1
1922   58,5
1924   57,4
1927   55,8
1929   55,6
1930   65,9
1933   62,2
1936   62,9
1939   66,6
1945   74,9
1948   78,2
1951   74,6
1954   79,9
1958   75,0
1962   85,1
1966   84,9
1970   82,2
1972   81,4
1975   79,7
1979   81,2
1983   81,0
1987   76,4
1991   72,1
1995   71,9
1999   68,3
2003   69,7
2007   67,9

[Marjapussi]

Mielenkiintoista nähdä vaikuttaako PerSujen gallupkannatuksen nousu äänestysprosentteihin. Muutamissa viime vaaleissa on ollut sellainen ilmapiiri, että politiikka ei juuri muutu miksikään vaikka mitä puoluetta äänestäisi. Tulevissa vaaleissa on paljon teemoja, jotka jakavat puolueita.

[Marius]

Pyrkiikö tutkimus antamaan rivien välissä sellaisen viestin,
että puolet kansalaisista ei äänestä, koska asiathan ovat hyvin?
Ja se puoli, joka äänestää, kyllä hoitelee asiat, ja kaikki lutviutuu, kuten aina.
Valtakunnassa kaikki okei.
Täten äänestäminen on vain turhaa protestointia; älä äänestä!

[Ant.]

Iltalehti julkaisi Taloustutkimuksella teettämänsä gallupin paperilehdessään 15.1, ja siinä 73% vastanneista aikoisi äänestää varmasti (vrt. HS:n 53%.) Lehdessä eroa selitettiin sillä, että Taloustutkimus käytti tietojenkeruussa internet-paneelia, kun taas Suomen Gallup teki tutkimuksensa puhelimitse. Iltalehden sivuilta en juttua löytänyt eikä minulla enää ole paperiversiota tallessa.

Aika merkittävä ero kahden samaan aikaan tehdyn gallupin tuloksissa, kumpi lienee lähempänä totuutta?

Pääkirjoituksessa tuo mainitaan. Pääkirjoituksen mukaan luku on kuitenkin 72 % eikä 73 %.

Pääkirjoitus 17.1.2011:

Äänestysinto saattaa nousta

Ovatko 1970-lukulaisten nettiajan lapset jälleen kiinnostuneita politiikasta?

Äänestysinnostuksen alentumisesta on murehdittu useissa demokratioissa jo vuosikymmenet. Tuoreet mielipidemittaukset tarjoavat kansanvallan elinvoimasta myös ilahduttavia viitteitä. Linjoja on vedettävä vaaliuurnilla, vaikka muitakin vaikuttamiskanavia tarvitaan.

Helsingin Sanomain (13.1.) ja Iltalehden (15.1.) mittaukset ovat ensi silmäyksellä ristiriitaisia. Tämä johtunee tutkimusmenetelmistä. HS:n käyttämä Suomen Gallup kertoi puhelinkyselyn perusteella äänestysvarmuuden alentuneen entisestään. Vain 53 prosenttia suomalaisista äänestäisi nyt varmasti, kun vielä 2003 luku oli 63 prosenttia. Melko varmoja oli toki 29 ja 23 prosenttia.

Iltalehden käyttämä Taloustutkimus kertoi verkkokyselyn pohjalla peräti 72 prosentin äänestävän varmasti. Tieto liittynee siihen, että myös HS:n mukaan alle 24-vuotiaiden äänestysinto on noussut selvästi. He ovat kasvaneet internetin mukana.

Vaalikoneineen, blogeineen ja googlauksineen internet on auttanut kiinnostumaan politiikasta. Verkossa voi ottaa kantaa ja etsiä ehdokasta. Koulussa tulisi tosin korostaa, että vaalijärjestelmä nojaa puolueisiin. Tämä on toki hämärää yllättävänkin kokeneille kansalaisille.

Nuorison ylipoliittista 1970-lukua seurasi antipoliittinen kausi. Ehkä 70-lukulaisten lapset ovat jälleen kiinnostuneet vaikuttamaan yhteiskunnassa? Heillä on siihen ainakin suurempi tarve kuin etunsa turvanneilla suurilla ikäluokilla.

Kokoomuksen ja RKP:n äänestäjät ovat edelleen varmimpia äänestäjiä. Demaritkin voivat ilahtua kannattajiensa innostuksen noususta, samoin vihreät. Keskustassa suunta on sen sijaan jyrkästi alaspäin.

Äänestysinto on alentunut etenkin alemmilla toimihenkilöillä sekä eläkeläisillä ja noussut varsinkin yrittäjillä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä hyödytä perinteisiä yrittäjäpuolueita, vaan moni yrittäjä on saattanut syttyä perussuomalaisten sanomasta.

Perussuomalaisten äänestysvarmuus yllättää. Muiden ei tule ainakaan tuudittautua protestointihalun laantumiseen uurnilla - etenkin, jos ei löydä vaalipiiristään kiinnostavaa soinilaista. Persuja ei kannata myöskään demonisoida. Muiden puolueiden on sen sijaan haastettava Timo Soini asioilla. Mitä puolue tarjoaa iskulauseiden ja sutkausten lisäksi?

Kunnollinen linjaväittely saattaa innostaa paremmin uurnille kuin loanheitto tai huomion herättäminen joutavuuksilla. Kaikille ei kannata olla mieliksi. Suomalaiset arvostavat suoruutta.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2011011613018534_pk.shtml

[Marjapussi]

Pääkirjoitus 17.1.2011:
Kunnollinen linjaväittely saattaa innostaa paremmin uurnille kuin loanheitto tai huomion herättäminen joutavuuksilla. Kaikille ei kannata olla mieliksi. Suomalaiset arvostavat suoruutta.

Tasan päinvastoin kuin esimerkiksi demarien nyky taktiikka. Eipä ole ihme jos kannatus romahtaa oppositiossakin.