2011-01-13 HS pääkirjoitus: Etninen tausta ei määrää kouluvalintaa

[Erik Herrmann]

Jos monikulttuurisuus aidosti olisi rikkaus, vanhemmat varmasti siirtäisivät lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa värinää olisi etnistä enemmän.

Surkuhupaisinta on että nekään jotka kiljuu pää märkänä suvaitsevaisuutta, eivät halua lapsiaan rikkaisiin kouluihin. Oikeastaan kaava menee seuraavasti: mitä fanaattisempi mokuttaja, sitä kauemmaksi tämä raijaa pilttinsä kaikesta etnisestä värinästä.

tässä yksi esimerkki hollannista: http://hommaforum.org/index.php/topic,38591.0.html

[skrabb]

Jos monikulttuurisuus aidosti olisi rikkaus, vanhemmat varmasti siirtäisivät lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa värinää olisi etnistä enemmän.

Surkuhupaisinta on että nekään jotka kiljuu pää märkänä suvaitsevaisuutta, eivät halua lapsiaan rikkaisiin kouluihin. Oikeastaan kaava menee seuraavasti: mitä fanaattisempi mokuttaja, sitä kauemmaksi tämä raijaa pilttinsä kaikesta etnisestä värinästä.

Kyseisestä on yleisessä tiedossa oleva töölöläisen Päivi Lipposen (sd) ja miehensä Mooseksen malli:
tytär tungetaan eliittikoulu SYK:n, mutta ko. ex-itähelsinkiläisen lähiöasukasakan mielestä rahvaan pitäisi suosia mamukouluja mokuilun nimeen.
Lipposka ei tietenkään tarkoita kansainvälisiä kouluja...

[far angst]

Jos monikulttuurisuus aidosti olisi rikkaus, vanhemmat varmasti siirtäisivät lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa värinää olisi etnistä enemmän.

Surkuhupaisinta on että nekään jotka kiljuu pää märkänä suvaitsevaisuutta, eivät halua lapsiaan rikkaisiin kouluihin. Oikeastaan kaava menee seuraavasti: mitä fanaattisempi mokuttaja, sitä kauemmaksi tämä raijaa pilttinsä kaikesta etnisestä värinästä.

Otammeko esimerkin?  Juu, otamme.  Suurmokuttaja Päivi Lipponen kyllä oman kersansa järjesti erivapausteitse hienostokouluun, vaikka itse onkin ihan eturivin mokuhurskast tasa-arvotaistelija ja vielä työväenpuolueesta.  Ei tietenkään omia kakaroita rahvaan kouluhin pistetä, vielä vähemmän murjaanien täyttämiin luokkiin.  Luokkaerot ne olla pitää!

Missähän mahtavat erikoisoikeuksien ylioppilas Eva Biaudetin penskat käydä koulua?  Varmaankin jossakin erinomaisen monikulttuurisessa koulussa, arvaan ma.

On ne nämä mokuttajat sitten näppäriä tekemään toisin kuin saarnaavat, ja näppäriä ovat vielä hankkimaan itselleen erioikeuksia.  Sillee tasa-arvosesti, eks tiä.

[junakohtaus]

Jos monikulttuurisuus aidosti olisi rikkaus, vanhemmat varmasti siirtäisivät lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa värinää olisi etnistä enemmän.

Surkuhupaisinta on että nekään jotka kiljuu pää märkänä suvaitsevaisuutta, eivät halua lapsiaan rikkaisiin kouluihin. Oikeastaan kaava menee seuraavasti: mitä fanaattisempi mokuttaja, sitä kauemmaksi tämä raijaa pilttinsä kaikesta etnisestä värinästä.

Otammeko esimerkin?  Juu, otamme.  Suurmokuttaja Päivi Lipponen kyllä oman kersansa järjesti erivapausteitse hienostokouluun, vaikka itse onkin ihan eturivin mokuhurskast tasa-arvotaistelija ja vielä työväenpuolueesta.  Ei tietenkään omia kakaroita rahvaan kouluhin pistetä, vielä vähemmän murjaanien täyttämiin luokkiin.  Luokkaerot ne olla pitää!

Missähän mahtavat erikoisoikeuksien ylioppilas Eva Biaudetin penskat käydä koulua?  Varmaankin jossakin erinomaisen monikulttuurisessa koulussa, arvaan ma.

On ne nämä mokuttajat sitten näppäriä tekemään toisin kuin saarnaavat, ja näppäriä ovat vielä hankkimaan itselleen erioikeuksia.  Sillee tasa-arvosesti, eks tiä.

Tällaiset väitteet sitten yksilöidymmin ja lähteiden kera kiitos.

[far angst]

Jos monikulttuurisuus aidosti olisi rikkaus, vanhemmat varmasti siirtäisivät lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa värinää olisi etnistä enemmän.

Surkuhupaisinta on että nekään jotka kiljuu pää märkänä suvaitsevaisuutta, eivät halua lapsiaan rikkaisiin kouluihin. Oikeastaan kaava menee seuraavasti: mitä fanaattisempi mokuttaja, sitä kauemmaksi tämä raijaa pilttinsä kaikesta etnisestä värinästä.

Otammeko esimerkin?  Juu, otamme.  Suurmokuttaja Päivi Lipponen kyllä oman kersansa järjesti erivapausteitse hienostokouluun, vaikka itse onkin ihan eturivin mokuhurskast tasa-arvotaistelija ja vielä työväenpuolueesta.  Ei tietenkään omia kakaroita rahvaan kouluhin pistetä, vielä vähemmän murjaanien täyttämiin luokkiin.  Luokkaerot ne olla pitää!

Missähän mahtavat erikoisoikeuksien ylioppilas Eva Biaudetin penskat käydä koulua?  Varmaankin jossakin erinomaisen monikulttuurisessa koulussa, arvaan ma.

On ne nämä mokuttajat sitten näppäriä tekemään toisin kuin saarnaavat, ja näppäriä ovat vielä hankkimaan itselleen erioikeuksia.  Sillee tasa-arvosesti, eks tiä.

Tällaiset väitteet sitten yksilöidymmin ja lähteiden kera kiitos.

Nyt kun sitten kerrot vielä, että mikä väite tarvitsee paremmin yksilöidä ja mikä väite tarvitsee lähteen.  Kiitos.

[Roope]

Huomatkaa myöskin se, että Hesarin taannoinen havainto somalien asumisesta jopa kantaväestöä useammin omistusasunnoissa ei tässä kohtaa päde, kuten ei myöskään vanha totuus, että monikulttuurisuus rikastaa, mikäli maahanmuuttajien asuinalueilla kiertäviin huhuihin on uskominen.

Code Select Expand


Rakenteelliset syyt
Somalit                         Venäläiset
Työttömyysaste 59 % (2005)      Työttömyysaste 34 % (2005)
Työlliset 13,1 % (44,7 %)       Työlliset 40,9 %
Paljon lapsia ja nuoria         Paljon työikäisiä
Suurperheet melko yleisiä       Perhekoko vastaa kantaväestöä
Yksinhuoltajia 46 % äideistä
Omistusasunto: 1 % (58,9 %)     Omistusasunto: 21 %
Sos vuokra: 85 % (19 9 %)       Sos vuokra: 58 %
Maahanmuuttajan näkökulma asumisen keskittymisessä (pdf)
Tutkija Hanna Dhalmann, Helsingin yliopisto

Maahanmuuttajat Metropolissa -seminaari 19.8.2010

[skrabb]

Aiempaa Lipposkan hurskastelevan kaksinaismoralistista mamukoulukommentointia ym. täällä:
http://hommaforum.org/index.php?topic=2730.0

On myös asiaa tyttärensä SYK:iin "pääsemisestä".

[Oho]

Nyt kun sitten kerrot vielä, että mikä väite tarvitsee paremmin yksilöidä ja mikä väite tarvitsee lähteen.  Kiitos.

Ei että asia mulle mitenkään kuuluisi, mutta esim väite korruptiosta Päivi Lipposen tyttären SYK paikan takana.

[timouti]

Maahanmuuttajien määrä on alueiden pisteytyksessä kuitenkin vain yksi mittari työttömyyden, ansiotason, yksinhuoltajien määrän ja muiden muuttujien joukossa.

Hesari

Kiinnitin huomiota tuohon yksinhuoltajien erikseen mainitsemiseen. Eilen selostettiin lehdissä tutkimusta, jossa kerrottiin, että köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät.

http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Tama-on-Akatemia/Akatemian-tiedotteet/Suomalaisrekisterit-osoittavat-kuinka-koyhyys-huono-osaisuus-periytyvat-/
Tutkimuksessa mainitaan että Yksinhuoltajien lapsista joka neljäs on köyhä, ja yksinhuoltajaperheiden osuus lisääntyy jatkuvasti. 
Lehtiversioissa tutkimuksesta oli nostettu esiin juuri tuo yksinhuoltajien osuus.

Onko tämä nyt uusi selitys ongelmille? Yksinhuoltajat. Ei maahanmuuttajista mitään haittaa ole, ongelmat syntyvät siitä, että he joutuvat asumaan samoilla alueilla köyhien yksinhuoltajien kanssa.

Tarkemmin ajatellen Hommassakin usein muistetaan irvailla lähiövalasyksinhuoltajia, joten näyttää siltä, että yhteisen ongelmakohdan löydyttyä maahanmuuttokritiikki on kuivumassa kokoon. Kaikkien yhteiskunnan ongelmien syynä ovat loppujen lopuksi yksinhuoltajat.

[Sanglier]

Jos monikulttuurisuus aidosti olisi rikkaus, vanhemmat varmasti siirtäisivät lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa värinää olisi etnistä enemmän.

Surkuhupaisinta on että nekään jotka kiljuu pää märkänä suvaitsevaisuutta, eivät halua lapsiaan rikkaisiin kouluihin. Oikeastaan kaava menee seuraavasti: mitä fanaattisempi mokuttaja, sitä kauemmaksi tämä raijaa pilttinsä kaikesta etnisestä värinästä.

Poikkeuksena euro/YK-satiaiset joiden lapset ovat lähes sataprosenttisen kansainvälisissä kouluissa Lontoossa, Brysselissä tai New Jyrkissä. Sieltä käsin sitten jeesustellaan että kun meidän Mollamaria ja Örjan ovat luokalla jossa puolet on Itä-Aasiasta, niin mitä valitatte kun omissa kouluissanne on puolet Vähä-Aasiasta, tjsp.

[ElenaDaylights]

Mokuttajien herttaässä muhii vielä hihassa, luulen ma. Eriarvoisuuden torjumiseksi löytyy vielä keinoja. Seuraavaksi visioidaan konsteja jotka voisivat hipoa jo oppilaiden pakottamista (Ei houkutteulua) sellaisiin kouluihin, jotka ovat onnistuneet välttämään mokutuskuplan. Pakkohan jotain on tehdä 

[Sanglier]

Aiempaa Lipposkan hurskastelevan kaksinaismoralistista mamukoulukommentointia ym. täällä:
http://hommaforum.org/index.php?topic=2730.0

On myös asiaa tyttärensä SYK:iin "pääsemisestä".

Octaviuksen mukaan Lipposen perillinen on otettu sisään "koulun johtosäännön 16 § 12 mom. nojalla."

Kuka ottaa selvää mitä tuo johtosäännön 16 § 12 mom. sanoo?

Todennäköisesti mitään kamalan suurta joustoa ei ole tehty, vaan pykälä antaa koulun johdolle harkintavaraa jos riittävän vaikutusvaltainen perhe sopiva oppilas ilmestyy ovelle. Ja voihan olla että tuo muotoilu johtosäännöstä jne on normikäytäntö.

Olisihan aivan liian hieno juttu jos Päppä olisi kuin olisikin laittanut lapsensa sisään saranapuolelta.

SYK sanoo:

Valintaperusteet
Kouluun otetaan ensisijaisesti A-ranskan, -saksan ja -venäjän opiskelijoita. A-englannin ryhmään sijoitetaan paluuopiskelijoita ja suomalaisen  perusopetuksen A-englannin lukijoita, joilla on riittävä keskiarvo. Lukioon haetaan yhteishaun kautta.

Kullekin kielilinjalle määritellään lukuvuosittain erillinen opiskelijaksi ottamisen kiintiö. Opiskelijaksi ottaminen toteutuu linjoittain hakijan lukuaineiden keskiarvon perusteella.  Aloituspaikkoja on 115. Valintaperusteiden mukaan valitaan 108 opiskelijaa. Lisäksi seitsemän opiskelijaa valitaan ensisijaisesti ulkomaisen todistuksen perusteella joustavassa valinnassa.

Joko kriteerit täyttyivät tai sitten eivät. Päivi Lipponen on joka tapauksessa tekopyhä mokuttaja par excellence.

[ikuturso]

Kaikille alueen lapsille syntyperästä riippumatta tarjotaan aina ensimmäisenä vaihtoehtona lähikoulua. Maahanmuuttajalapsille tosin voidaan tarjota muutakin kuin lähikoulua, jos äidinkielen tai kotikielen opetusta ei ole lähimmässä koulussa tarjolla.

Helsingin peruskoululaisten suurta kirjoa kuvaa se, että viime syksyn laskennan mukaan koululaisilla oli yhteensä 87 eri äidinkieltä. Äidinkielen tai kotikielen opetusta annettaan 43 eri kielellä.

Hesari

Suomessa siis opetetaan vähintään 43:a äidinkieltä veronmaksajien rahoilla. Varmaankin jotain pienimpiä kieliä opettaa epäpätevä tuntipalkkalainen kielensä edustaja, mutta joitain suurempia kieliä varmaan useitakin opettajia täysipäiväisesti Suomessa. Jos lasketaan koko suomessa keskimäärin yksi opettaja / kieli, ja opettajan kustannukset valdelle 50 teur/vuosi, menee tähänkin kotikielibisnekseen taas kaksi miljoonaa euroa vuosittain. (mutua, ei lähdeviitteitä)

Jos muuttaisin kiinaan, niin tuskin lapseni saisivat suomen kielen opetusta lähikoulussaan...

Ehdotankin, että laista poistetaan pykälä, jonka mukaan maahanmuuttajien tulisi saada opetusta omalla kielellään. Tai sitten vaihtoehtoisesti mahdollisiksi lähikouluvaihtoehdoiksi tulisi hyväksyä myös Mogadishun ja Bagdadin ala-asteet.

-i-

[Batman]

Maahanmuuttajien asuinalueilla kiertää huhuja, joiden mukaan kantaväestö olisi ryhtynyt hakemaan lapsilleen paikkaa sellaisesta koulusta, jossa maahanmuuttajia olisi mahdollisimman vähän.

Huhuja, toden totta  :

http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/suomalaiset_karsastavat_maahanmuuttajavaltaisia_kouluja_1091057.html

Ei edes yritystä ottaa asioista selkoa, saati että hesari harrastaisi itse tutkivaa journalismia asian suhteen.

Päälehtemme journalismin heikko taso jaksaa hämmästyttää.

[Kala]

Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.

Huomautan kuitenkin, että pääkirjoituksessa on mitä ilmeisimmin virhe. Hyvin vähässä ovat ne helsinkiläiset koulut, joissa "yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja".

Ihmettelin samaa, onkohan tuosta saatavissa tilastoa - ja onkohan kirjoittaja käyttänyt sellaista?

Ruotsinkieliset koulut.

[Aldaron]

Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.

Huomautan kuitenkin, että pääkirjoituksessa on mitä ilmeisimmin virhe. Hyvin vähässä ovat ne helsinkiläiset koulut, joissa "yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja".

Ihmettelin samaa, onkohan tuosta saatavissa tilastoa - ja onkohan kirjoittaja käyttänyt sellaista?

Ruotsinkieliset koulut.

Tuskin pätee sellaisenaan kaikkiin Helsingin ruotsinkielisiin kouluihin, mutta osaan niitä pätee varmasti, sillä normaalisti maahanmuuttajalapset käyvät koulua kotikuntansa enemmistökielellä, ja Helsingissä se on suomi. Sellaisia oppilaita kyllä Helsingin ruotsinkielisissä kouluissa on ihan kohtalaisesti, joilla toinen vanhemmista on ulkolaistaustainen (esim. venäläinen) ja toinen suomenruotsalainen.

[Alfresco]

Jos maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja nykyistä tasaisemmin suurten kaupunkien eri osista, moni asia, muun muassa lasten sijoittuminen kouluihin, hoituu paljon helpommin kuin nyt.

Tämä "jos tehdään sitä ja tätä" niin kaikki ratkeaa, on poliitikkojen perusretoriikkaa. Se on ratkaisun esittämistä ilman faktojen huomioimista.

Lause "Jos maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja nykyistä tasaisemmin suurten kaupunkien eri osista" sisältää olettamuksen, että asuntoja olisi "suurten kaupunkien eri osista" tarjolla.

Keski-Helsingin kannalta - eli se alue johon Hesarin mukaan pitäisi sijoittaa mamuja - tilanne on kuitenkin se, että alue on täyteen rakennettu, asunotkanta on jo 50-100 vuotta vanha ja on sen takia pääasiassa yksityisessä omistuksessa ja jopa monessa polvessa periytynyttä omaisuutta josta ei haluta luopua.

Suomennettuna: Keski-Helsingissä ei ole mitään sellaisia asuntoja, jotka olis jaettavissa mamuille muuta kun

a) pakkolunastuksen kautta, tai
b) että kaupunki ostaa markkinahintaan asuntoja Suomen kalliimmilta alueilta.

Molemmat vaihtoehdot ovat täysin epärealistisia, ainakin niissä tuhansien asuntojen volyymeissä mikä tulisi kyseeseen.

Mokuttajien esittämien maahanmuuton ongelmien ratkaisut pyörii pitkälti juuri tällaisten epärealististen olettamusten ympärillä missä kaikki ongelmat hoituu jos on asuntoja tai rahaa "tarpeeksi". Reaalimaailmassa näitä ei kuitenkaan ole tarpeeksi, ei kellään.
Minulle ei ole valjennut miten mokuttajat voivat vuodesta toiseen jatkaa "ongelmien ratkaisemista" perustuen olettamuksiin, joilla ei ole mitään ankkurointia reaalimaailmassa?! Eikö todellakaan mikään kello soi heidän päässän missään vaiheessa??

[Malla]

Suomessa siis opetetaan vähintään 43:a äidinkieltä veronmaksajien rahoilla. Varmaankin jotain pienimpiä kieliä opettaa epäpätevä tuntipalkkalainen kielensä edustaja, mutta joitain suurempia kieliä varmaan useitakin opettajia täysipäiväisesti Suomessa.

Kerrassaan käsittämätöntä tuhlausta.
Suomlaisten maastamuutajien muksut oppivat suomea, kun ja jos oppivat, kotona. Jotkut erinomaisen hyvin, riippuen vanhempien sinnikkyydestä. Kouluissa oppivat maan kieltä. Näin pitäisi olla Suomessakin. Muutama kotikielen tunti viikossa ei juuri edistä kotikielen taitoa, mutta tulee hiton tyyriiksi veronmaksajille.

[Luotsi]

Miksihän Pravda jättää keinovalikoimasta pois ilmeisimmän: sosialismin!
Kun jokaiselle määrätään niin asuin- kuin koulupaikkakin, ei mitään tälläisia ongelmia ole vaan kaikki laulavat onnellisina toisiaan kädestä pitäen.

[Aldaron]

Huomatkaa myöskin se, että Hesarin taannoinen havainto somalien asumisesta jopa kantaväestöä useammin omistusasunnoissa ei tässä kohtaa päde

Ei kai Hesari ole oikeasti voinut väittää mitään noin järjetöntä? Suurin piirtein yhtä "uskottava" väite kuin jos sanottaisiin somalien kuuluvan kantaväestöä useammin luterilaiseen kirkkoon...

[far angst]

Nyt kun sitten kerrot vielä, että mikä väite tarvitsee paremmin yksilöidä ja mikä väite tarvitsee lähteen.  Kiitos.

Ei että asia mulle mitenkään kuuluisi, mutta esim väite korruptiosta Päivi Lipposen tyttären SYK paikan takana.

Kuka mistään korruptiosta on väittänyt yhtään mitään? 

[jahve]

Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.

Saisiko listan näistä kouluista? Muutama ystäväni olisi mahdollisesti kiinnostunut.

Lista ongelmakouluista jotka saavat Helsingin kaupungilta eritystukea syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisärahan perusteena on huoltajien alhainen koulutus ja tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/helsinki_antaa_lisarahaa_ongelmakouluille_1092052.html

eli täältä listaa kaikki koulut http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/opev/fi/Kouluhaku ja poistaa nuo ongelmatapaukset niin saa tulokseksi vähemmän rikkaat vaihtoehdot...
-----------------------
Edit:

kaikki helsingin koulut
ryhmä 1
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/05a2a8804a177a0889a6e93d8d1d4668/Ryhma+1.pdf?MOD=AJPERES

ryhmä 2
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/089d99004a177a0889a7e93d8d1d4668/Ryhma+2.pdf?MOD=AJPERES

[MaisteriT]

Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja.

Esitän epäilyksen, että tämä lause on mutuilua ja perustuu myös klassiseen sekaannukseen kaikkien maahanmuuttajataustaisten ja humanitaarisista syistä oleskelevien maahanmuuttajien lasten välillä.

[mitäs mitäs]

Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.

Näistä lauseista voimme päätellä, että monikulttuuri on rikkautta. Reppanakouluissa Eirassa, Töölössä ja Munkkiniemessä jäädään em. rikkaudesta paitsi, mikä on pääkirjoittajan mielestä huutava epäkohta. Toisaalta kirjoituksesta jää kuva, että liika maahanmuuttajataustaisten määrä aiheuttaa ongelmia. Ota nyt tästä sitten selvää  

Oikeasti, juuri näin se on. Pääkirjoituksessa myönnetään joko suoraan tai epäsuorasti lähes jokaisen sellaisen skenaarion mahdollisuus, jonka pahantahtoiset ja inhottavat hommarasistit ovat keksineet.

Kehitys johtaa siihen, että näiden alueiden kouluissa maahanmuuttajien lasten osuus oppilasmäärästä kasvaa suureksi. Esimerkiksi Helsingin Malmilla yhden peruskoulun oppilaista jo yli puolet on taustaltaan maahanmuuttajia.

Kirjoittaja myöntää: Vaikka mitään Hangosta Utsjoelle ulottuvaa Eurabiaa ei Suomeen tulisikaan (ja tuskin tuleekaan), Suomeen on jo syntymässä leimallisesti maahanmuuttajien asuttamia saarekkeita.

Maahanmuuttajien asuinalueilla kiertää huhuja, joiden mukaan kantaväestö olisi ryhtynyt hakemaan lapsilleen paikkaa sellaisesta koulusta, jossa maahanmuuttajia olisi mahdollisimman vähän. Näin vanhemmat haluaisivat varmistaa, että lapset kykenisivät opiskelemaan tarpeeksi ripeästi, kun opetusaikaa ei kuluisi huonosti kieltä osaavien auttamiseen.

Kirjoittaja myöntää: Riskialueella asuvat kantikset reagoivat tilanteeseen juuri niin kuin on aina sanottu, että he reagoisivat. Lopulta vain täysi mielipuoli on valmis maksattamaan suuren monikulttuuriunelman omilla lapsillaan, kuten on aina tiedetty. Kantiksia maahanmuuttajalähiöissä pitelee vain pakko tai köyhyys.

Maahanmuuttajien keräytymisestä muutamiin kaupunginosiin on huonoja kokemuksia muualla Euroopassa. Työttömyys ja köyhyys synnyttävät omia alakulttuureitaan. Valtaväestö vieroksuu niitä ja muuttaa pois alueelta. Monissa miljoonakaupungeissa ongelmien kärjistyminen on johtanut avoimiin selkkauksiin maahanmuuttaja-alueilla.

Kirjoittaja myöntää: Syntyy alakulttuureita, joita määrittävät sosiaalinen huono-osaisuus ja valtaväestöstä erottuva etnisyys. Nykyiset köyhämme eivät erotu katukuvasta millään tavalla, mutta entä sitten kun sen näkee jo päältä? Jokainen itselleen rehellinen ihminen myöntää kyllä, että ei tiettyjä vähemmistöjä kadulla nähdessään ajattele, että tuossapa varmasti reippaita maistereita Afrikasta. Sen sijaan intialaiset maahanmuuttajat leimautuvat korkeasti koulutetuiksi nokialaisiksi. Miksiköhän? Mitäköhän tästä voisi seurata? Silloinkin, kun tietämättään todella katsoo afrikkalaista maisteria tai intialaista huumekuriiria?

Suomessa maahanmuuttajia on vielä niin vähän, että ongelmia ehditään ehkäistä, jos halutaan. Jos maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja nykyistä tasaisemmin suurten kaupunkien eri osista, moni asia, muun muassa lasten sijoittuminen kouluihin, hoituu paljon helpommin kuin nyt.

Kirjoittaja myöntää: Syy sille, miksi Suomessa on toistaiseksi niin vähän ongelmia johtuu siitä, että sosiaalisperustaisia maahanmuuttajia on niin vähän. Se sanotaan tässä käytännössä aivan suoraan! Hämmentävä johtopäätös: Otetaan lisää, mutta levitetään tasaisemmin.

Helsingin tapa jakaa resursseja eri kouluille sen mukaan, millaisen väestöpohjan alueella ne toimivat, on yksi keino lieventää muun muassa puutteellisen kielitaidon aiheuttamia ongelmia.

On tärkeää, ettei Suomeen synny alueita, joista kantaväestö muuttaa pois taatakseen lapsilleen laadukkaan opetuksen. Opetuksen tason säilyttäminen hyvänä on mahdollista myös alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Se vaatii rahaa, jolla voidaan palkata tarpeeksi tavoitteisiin sitoutunutta ja eri kulttuureja tuntevaa henkilökuntaa.

Kirjoittaja myöntää: Lisää rahaa, lisää rahaa, lisää rahaa. Äärimmäisen koulumyönteiset, ahkerat, taloutemme pelastavat, työvoimaamme täydentävät ja vanhuksia kunnioittavat maahanmuuttajamme eivät suoriudu koulustaan samoilla taloudellisilla panostuksilla kuin kantikset. Eikä kyse ole nyt niistä intialaisista tai saksalaisista. Enemmän sensitiivisyyttä, enemmän kulttuuritietoutta, enemmän dromedaarikeskeistä opetusta.

Perimmäinen syy maahanmuuttaja-alueiden syntyyn on kaupunkisuunnittelussa, joka on ohjannut vuokra-asuntotuotantoa tietyille alueille. Maahanmuuttajilla on harvoin mahdollisuus asettua vauraille pientaloalueille: yleensä asunto löytyy kaupungin vuokratalosta. Vapaiden vuokra-asuntojen tarjonta eri alueilla vaihtelee, ja uusia maahanmuuttajien suosimia alueita syntyy jopa yllättäen.

Kirjoittaja myöntää: Koska tietyt maahanmuuttajaoppilaat ovat yliedustetusti ongelmaoppilaita, heitä ei saisi pistää yhteen kouluun, jotta taakka olisi kannettavan kokoinen. Ei kai näiden oppilaiden heikko menestys johdu siitä, että he asuvat kaupungin vuokra-aasunnoissa? Vai säteilevätkö nämä talot jotain tyhmennyssäteilyä?

Vielä lopuksi se, mitä kirjoittaja EI MYÖNNÄ:

Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.

Kirjoittaja ei myönnä: Suuri monikulttuurisuusprojekti on epäonnistunut, eikä kukaan oikeasti halua elää sen kanssa. Monikulttuurista elävät virkamiehetkin pistävät omat kersansa juuri niihin parempiin kouluihin, eivät etnokouluihin.

Kirjoittaja ei myönnä: Sosiaalisen maahanmuuton voimakas leikkaaminen pysäyttäisi ainakin ongelman kasvun lähes seisaalleen. Kuinka tällainen ratkaisu ei tule mieleen?

Kirjoittaja ei myönnä: Muunkinlainen tulevaisuus kuin sellainen, jossa "monikulttuurisuuteen oppiminen" on tärkeää, on täysin mahdollinen ja riippuu poliittisista päätöksistä.

[juge]

Tässä vielä kuvaa eniten etnotukea saavista kouluista Helsingissä:

(http://suomensomali.com/fin/wp-content/uploads/2009/10/1135250304304.jpeg)

[Argon]

Maahanmuuttajien asuinalueilla kiertää huhuja, joiden mukaan kantaväestö olisi ryhtynyt hakemaan lapsilleen paikkaa sellaisesta koulusta, jossa maahanmuuttajia olisi mahdollisimman vähän.

Huhuja, toden totta   :

http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf

Parhaita paloja tutkimuksesta:

Lähi(ö)koulu
Helsingin koulut ja kaupunginosat EU:n Urban II-ohjelman kouluhankkeissa

Esipuhe
Ennusteiden mukaan maahanmuutto Pääkaupunkiseudulle jatkuu voimakkaana tulevat vuodet ja vuosikymmenet. Maahanmuuton toivotaan ratkaisevan
väestön alenevan huoltosuhteen ja vanhusväestön kasvun vaikean yhtälön.
Maamme tarvitsee uutta työvoimaa eikä pysty tuottamaan sitä tarpeeksi itse.
Pääkaupunkiseutu kansainvälistyy, mutta kaupunginosat kansainvälistyvät
eri tahtia. Esimerkiksi Helsingissä vieraskielinen väestö on Katja Vilkaman
(2006) tutkimuksen mukaan keskittynyt alueille, joilta kaupungin vuokraasuntoja on ollut helppo saada.

Arvioinnit osoittivat, että koulutuksen tasa-arvo on Suomessakin kaukana sille
asetetuista tavoitteista. Koululaisten oppimistuloksissa, eli kokeissa saavutetuissa ratkaisuosuuksissa, sekä koulutusasenteissa on suurta vaihtelua kaikkien suomalaisessa koulutuspolitiikassa määriteltyjen tasa-arvon ulottuvuuksien suhteen. Toisin kuin tasa-arvotavoitteissa edellytetään, oppimistulokset
ovat yhteydessä asuinpaikkaan, sosiaaliseen taustaan ja sukupuoleen.

Jonkin asteiset erot oppimisessa ovat luonnollinen ja väistämätön ilmiö. Ongelmallisina eroja voidaan pitää silloin, jos heikommat tulokset kasautuvat
säännönmukaisesti tietylle ihmisryhmälle, eikä mahdollisuuksien tasa-arvo
toteudu. Suomalaisen koulutuksellisen tasa-arvon määrittelyn mukaisesti
tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että peruskoulu ei saa tuottaa oppilaan sosiaalisen taustan, maantieteellisen alueen tai sukupuolen mukaan vinoutuneita
tuloksia. Toisin sanoen yhteiskunnan on kyettävä turvaamaan oppilaille mahdollisuus saavuttaa hyviä tuloksia omien kykyjensä, eikä sosiaalisen taustansa, sukupuolensa tai asuinalueensa mukaan (Jakku-Sihvonen 1996: 2). Mikäli
oppimisen tasa-arvoisuus näillä ulottuvuuksilla vaarantuu, uhkakuvana on
koulutuksen – ja sen myötä hyvinvoinnin sekä sosioekonomisen menestyksen
– muodostuminen sukupuolittuneeksi tai sosiaalisesti ja alueellisesti periytyväksi ilmiöksi.

Pelkällä peruskoulutuksella on lähes mahdotonta selvitä työtehtävistä enää millään
alalla, etenkään tietotyöpainotteisten työpaikkojen leimaamalla pääkaupunkiseudulla. Tasa-arvon näkökulmasta olisi siis oleellista, että kaikki peruskoulun
oppilaat saavuttaisivat paitsi arjen toiminnan, myös jatko-opiskelun mahdollistavat taidot. Tällä hetkellä näistä tavoitteista ei Suomessa täyty edes ensimmäinen. Viime vuosien PISA-tutkimusten mukaan suomalaisoppilaista jää
alle tietoyhteiskunnan arjessa vaadittavan taitotason matematiikan taidoissa 7 24
prosenttia ja lukutaidossa peräti 21 prosenttia oppilaista.

Kaupungin sisäisten alueellisten erojen merkitystä peruskoulujen oppimistulosten muodostumiseen voidaan tarkastella tilastollisten muuttujien avulla.
Olen aiemmin (Bernelius 2005) tutkinut koulua ympäröivien oppilaaksiottoalueiden ominaisuuksien yhteyttä matematiikan ja äidinkielen oppimistuloksiin Helsingin ala- ja yläasteilla vuosina 1999-2002. Keskeisimpien
oppilaaksiottoalueen ominaisuuksia kuvaavien muuttujien korrelaatio alaasteiden koulukohtaisiin oppimistuloksiin nousee lähes 0,8:aan, eli koulujen
oppimistulokset ovat erittäin voimakkaasti yhteydessä alueen ominaisuuksiin.
Voimakkaimman negatiivisesti oppimistuloksiin ovat yhteydessä sosiaalisen
asuntokannan osuus alueella (korrelaatio -0,77), aikuisväestön matala koulutustaso (-0,74) sekä vieraskielisten asukkaiden, käytännössä maahanmuuttajien, osuus (-0,74). Positiivisesti oppimistuloksiin korreloivat erityisesti aikuisväestön korkea koulutustaso (0,74) sekä asuinneliön hinta alueella (0,57).

Tilastollisten analyysien perusteella ei voida ajatella, että maahanmuuttajien
läsnäolo alueella varsinaisesti vaikuttaisi negatiivisesti koko koulun oppimistuloksiin. Kyse on todennäköisesti pikemminkin siitä, että monet maahanmuuttajat ovat Helsingissä päätyneet asumaan alueille, joilla koulutuksellinen
huono-osaisuus on tyypillisesti suurta. Koulujen oppimistuloksia mallinnettaessa maahanmuuttajilla olisi siis ikään kuin alueellistunutta koulutuksellista
huono-osaisuutta kuvaavan indikaattorin rooli.

Helsingin koulut ovatkin jo tällä hetkellä hyvin erilaisissa tilanteissa. Joissain
kouluissa oppilaat edustavat edelleen pääosin suomalaista valtakulttuuria, kun taas
toisissa kouluissa monien kulttuurien kohtaaminen on jo pitkään ollut arkipäivää.
Jälkimmäisissä on toimintakulttuuria jouduttu pohtimaan uudesta näkökulmasta.
Muutokset ovat kouluille haaste mutta myös mahdollisuus luoda monikulttuurisuutta
arvostava kasvuympäristö, jossa voidaan oppia globaalissa maailmassa tarvittavia
kansalaistaitoja.

Varsinaista tutkimustietoa koulun merkityksestä suomalaisperheiden asuinpaikan valinnassa on toistaiseksi vain vähän, vaikka teema onkin noussut tiedotusvälineissä otsikoihin useasti (ks. esim. Koulu...2006; Puskaradio...2006).
Aihepiiri on Suomen oloissa uusi, ja kysymyksen tutkiminen on vaikeaa, sillä
perheiden muuttopäätöksiin vaikuttavat samanaikaisesti lukuisat tekijät, ja
yksittäisen työntö- tai vetovoimatekijän painoarvon erottelu on haastavaa.
Esimerkiksi Kahilan (2005) lapsiperheille tekemän kyselyn valossa vaikuttaa
kuitenkin siltä, että koulujen oletetulla laadulla on selvästi merkitystä muuttopäätöksissä. Koulun arvioitu laatu nousi tutkimuksessa yhdeksi lapsiperheiden useimmin mainitsemista muuttopäätökseen vaikuttavista seikoista

JA bonuspala:

Koskela, H. 2002. Lola Odusoga -sukupolvi ja värisokeat lapset – Helsingin
"monikulttuurisuustaskut" metropolin rakennuspaikkoina. Teoksessa Keskinen, V.,
Tuominen, M. & Vaattovaara, M. (toim.) 2002. Helsinki – pohjoinen metropoli: 16
ajankohtaisnäkökulmaa Helsingistä suurkaupunkina. Helsinki: Helsingin kaupungin
tietokeskus, 207 –224

Ghetto=monikulttuurisuustasku, tämä päätynee vielä HOMMA-sanakirjaan.

[Suvaitsija]

Saakohan Hesarin mielestä jossain vaiheessa sitä maahanmuuttoakin rajoittaa? Ehkä siinä vaiheessa, kun kaikilla asuinalueilla on vähintään 10 % ja kouluissa 20 % sosiaalisia maahanmuuttajia?

Vanhana kemianopiskelijana tulee mieleen puskurointiliuokset: jossain vaiheessa se puskurointi loppuu ja silloin pH muuttuu räjähtäen jo pienestä pisarasta happoa, vaikka aiemmin happoa on saanut kaataa liuokseen vapaalla kädellä pH:n muuttumatta juuri lainkaan. Ilmeisesti vasta siinä vaiheessa on luvallista sanoa, että meillä on ongelma. Viimenen pisara oli liikaa, hupsis.

Ei näitä asioita noin pitkälle ajatella. Korjaan: ei näitä asioita ajatella ollenkaan, vaan koko maahanmuuttopolitiikka liittyy sellaiseen tunteiluun, että meidän kuuluu varakkaina ja hyväosaisina auttaa koko maailman väestöä. Sen enempää ei perusteluita tarvita. Monikulttuuria haalitaan tänne "kun niitä on niin vähän"-kortin perusteella, kunnes puskuri ylittyy ja perusteeksi muuttuu "niitä on niin paljon, ettei niiden määrää enää kannata rajoittaa. Asumme monikulttuurisessa Suomessa ja meidän tulee oppia uimaan". Toivotaan, että tämä hullutus saadaan loppumaan, ennenkuin se bufferi todella ylittyy.

[mitäs mitäs]

Haluaisin vielä erikseen kehaista kahta kommenttia:

Rasismia jälleen kerran. Suomalaiset ottavat sinivalkoiset siivet allensa ja lentävät lintujen lailla rajoja vailla pois. Siis ne joilla on varaa. Hallituksen pitäisi ottaa tämmöiseen ruokottomuuteen tiukka linja ja pistää kakaransa opiskelemaan joka asteella siihen kouluun, missä on eniten maahanmuuttajia.
Ja tietenkin PK-seudulla, muuten voi jäädä koko ihanuus kokematta.

Lukiessani näitä uutisia White flightista, ihmettelen, että kun ihmiset etsivät parempaa elämää kulkemalla puolen maailman halki Afrikasta Kelaan niin poliitikot ylistävät ja kannustavat heitä ja vaativat lakimuutoksia ja solidaarisuutta. Että ylittäväthän linnutkin rajoja, titityy.

Mutta kun persjalkainen suomalainen muuttaa lähiöstä nukkumalähiöön kyseessä onkin ongelma ja kalpeanaaman pitäisi osata suhtautua erilaisuuteen eikä äänestää jaloillaan.

Ikään kuin valtakunnan rajoja ylittävä joutosakki ei olisi ollenkaan ongelmallista mutta kunnanrajan ylittävä kansalainen onkin epäilyttävä rikkuri ja rassenasse.

Muistatko vielä sen, kun arvojohtajamme presidentti TH varoitti meitä "sosiaalisesta shoppailusta" eli siitä, että koulutus haetaan Suomesta, työuran aikaisista veroista suurin osa maksetaan ulkomaille, ja Suomeen palataan vasta kun tulee sosiaalipalveluille (omien lasten koulutus, oma vanhuuden sairaalahoito yms.) tarvetta. Jostain syystä järjestelmien välillä hyppijät ovat ihan eri arvoisia sen mukaan, missä he ovat syntyneet ja mikä heidän ihonsa väri on. Jostain syystä. Kuinka kävikään sen "jokaisella on oikeus tavoitella parempaa elämää" -sloganin?

Jos maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja nykyistä tasaisemmin suurten kaupunkien eri osista, moni asia, muun muassa lasten sijoittuminen kouluihin, hoituu paljon helpommin kuin nyt.

Suomennettuna: Keski-Helsingissä ei ole mitään sellaisia asuntoja, jotka olis jaettavissa mamuille muuta kun

a) pakkolunastuksen kautta, tai
b) että kaupunki ostaa markkinahintaan asuntoja Suomen kalliimmilta alueilta.

Molemmat vaihtoehdot ovat täysin epärealistisia, ainakin niissä tuhansien asuntojen volyymeissä mikä tulisi kyseeseen.

Mokuttajien esittämien maahanmuuton ongelmien ratkaisut pyörii pitkälti juuri tällaisten epärealististen olettamusten ympärillä missä kaikki ongelmat hoituu jos on asuntoja tai rahaa "tarpeeksi". Reaalimaailmassa näitä ei kuitenkaan ole tarpeeksi, ei kellään.
Minulle ei ole valjennut miten mokuttajat voivat vuodesta toiseen jatkaa "ongelmien ratkaisemista" perustuen olettamuksiin, joilla ei ole mitään ankkurointia reaalimaailmassa?! Eikö todellakaan mikään kello soi heidän päässän missään vaiheessa??

Kaikkein karuimmat tosiseikat kyllä myönnetään. Niistä vain yritetään niin maan perkuleen epätoivoisesti rimpuilla irti kaikilla vippaskonsteilla. Eihän siitä ole kauaakaan, kun Helsingin kaupunginisät ja -äidit vihjailivat, että valtion pitäisi vähän erityistukea Helsinkiä, koska Helsingissä on niin paljon rikkautta, että isommat kirstut tarvittaisiin. Näillä valtion rahoilla sitten varmaan taas harjoitettaisiin sitä hajautettua asuntopolitiikkaa juuri mainitsemasi kaltaisissa merkeissä. Bönde vaan on tyhmä ja rasisti, kun ei tätä tajua, ja lisäksi vielä pihikin.

[Aldaron]

1.1.2010 Helsingin västöstä oli

Suomenkielisiä  83,8%
Ruotsinkielisiä  6,0%
Muunkielisiä    10,2%

Jos muunkielisistä lasketaan erikseen ne ryhmät, joita on vähintään 1%, saadaan:

Venäjänkielisiä  2,2%
Vironkielisiä    1,2%
Somalinkielisiä  1,1%

Verrataan näitä lukuja peruskoulua aloittavien vastaaviin lukuihin. 7-vuotiaista helsinkiläisistä oli

Suomenkielisiä  79,7%
Ruotsinkielisiä  6,4%
Muunkielisiä    13,8%

Lasketaan muunkielisistä 7-vuotiaista erikseen samat ryhmät kuin kokonaisväestöstä:

Venäjänkielisiä   2,8%
Vironkielisiä     1,0%
Somalinkielisiä   3,2%

Helsingin kaupunginosien netistä löytyvissä kielitilastoissa kaikki "muunkieliset" on niputettu yhteen. Netistä ei siis löydy tilastoa siitä, paljonko jossain tietyssä kaupunginosassa on venäjänkielisiä, somalinkielisiä jne (korjatkoon joku, jos löytää tällaisen tilaston netistä).

Tarkastellaan seuraavaksi sitä, missä kaupunginosissa "muunkielisten" osuus kokonaisväestöstä ylittää Helsingin keskiarvon (10,2%). Olen tässä maininnut vain ne kaupunginosat, joiden tulos ylittää mainitun keskiarvon. Tulokset on ryhmitelty suurpiireittäin:

Eteläinen suurpiiri

Kluuvi      11,8%
Munkkisaari 10,5%
Ruoholahti  13,1%
Jätkäsaari  12,1%

Läntinen suurpiiri

Tali                       11,5%
Reimarla                   13,5%
Pitäjänmäen teollisuusalue 10,9%
Kannelmäki                 13,4%
Malminkartano              15,5%

Keskinen suurpiiri

Itä-Pasila  19,2%
Koskela     12,6%

Pohjoinen suurpiiri

Maunula      10,7%
Veräjälaakso 12,5%

Koillinen suurpiiri

Viikin tiedepuisto 24,4%
Viikinmäki         12,1%
Pihlajamäki        16,6%
Pihlajisto         17,0%
Pukinmäki          12,0%
Ylä-Malmi          15,5%
Ala-Malmi          15,5%
Tapulikaupunki     13,0%
Jakomäki           21,5%

Kaakkoinen suurpiiri

Roihuvuori        12,1%
Herttoniemenranta 11,4%
Hevossalmi        10,5%

Itäinen suurpiiri

Puotila        12,3%
Puotinharju    13,7%
Itäkeskus      22,8%
Myllypuro      17,5%
Kontula        18,8%
Vesala         20,5%
Mellunmäki     13,8%
Kivikko        25,6%
Kurkimäki      24,2%
Keski-Vuosaari 11,3%
Meri-Rastila   26,6%
Kallahti       23,8%
Rastila        10,8%

"Muunkielisten" osuus oli kaikkein suurin Meri-Rastilassa (26,6%) ja kaikkein pienin Pirkkolassa (1,2%).

                 

[juge]

Kuvassa on punaisella merkitty suomenkieliset ala-asteet, jotka saavat ns. positiivisen diskriminaation lisärahaa.

(http://farm6.static.flickr.com/5128/5356475115_8549a7279f_b.jpg)

Kartan pohja:
http://www.hel.fi/palvelukartta/

Lista ns. positiivisen diskriminaation kouluista:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/helsinki_antaa_lisarahaa_ongelmakouluille_1092052.html