2011-01-10 HS: 1/3 uusmaalaisista kannattaa kouluihin maahanmuuttajakiintiöitä

[Roope]

Pääkirjoitus: Maahanmuuttajat eivät ole pelinappuloita

Valinnanvapauden täytyy päteä taustasta riippumatta.

Suomalaisilla voi olla sisua, mutta se ei selitä huippusijoituksia verrattaessa oppimistuloksia eri puolilla maailmaa. Maamme suurin saavutus opetuksessa on tasa-arvo, mutta viimeisin PISA-tutkimus osoittaa yhtenäisen pinnan rakoilevan. Koulusta tulee yhä huonompi oppilaiden lähtökohtaerojen tasoittamisessa.

Segregaation odotetaan kasvavan samaa tahtia maahanmuuton lisääntymisen kanssa. Monet tutkijat varoittavat, että olemme käännekohdassa, jossa yksi teistä johtaa niihin ongelmiin, joiden kanssa Ruotsi ja Iso-Britannia painivat. Kun yli puolet luokasta on maahanmuuttajataustaisia lapsia, laskevat kaikkien tulokset. Tämä puolestaan antaa koko alueelle huonon maineen ja johtaa kierteeseen, jossa maahanmuuttajatiheys vain nousee.

Kun koulun valinta on on mahdollista, niin on luonnollista, että vanhemmat maksimoivat lastensa mahdollisuudet saada parasta mahdollista opetusta. Samanaikaisesti voidaan kysyä, mitä ne lapset menettävät, joiden koulussa ei ole lainkaan maahanmuuttajia? Se kolmasosa uusmaalaisista, joka haluaa rajoittaa maahanmuuttajalasten määrää luokissa (Helsingin Sanomien kyselyn mukaan), on oivaltanut, että onnistunut kotoutuminen vaatii, että on jotain johon ja joitakuita joiden kanssa integroitua.

Mutta gettoutumista vastaan on taisteltava toisin keinoin. Ajatus estää maahanmuuttajalapsia käymästä lähikoulua on mieletön, kun muuten on siirrytty kohti vapaata koulun ja koulukunnan valintaa. Kaikkia maahanmuuttajia ei sitä paitsi voi niputtaa yhteen kielitaitonsa tai kunnianhimonsa perusteella. Samalla logiikalla pitäisi oppilaat jakaa myös sen perusteella, kuinka paksut lompakot heidän vanhemmillaan on. (käännös)

HBL: Invandrare är inga spelbrickor 11.1.2011

[MaisteriT]

Espoossahan lakkautetaan ensi kesänä koulu Espoon keskuksesta. Voidaan epäillä että syynä on kitka, joka syntyi Kirstinmäen lapsista. En kylläkään ole perehtynyt miten Espoon kaupunki asian on perustellut.

Ylen ylen epätasapainoinen "uutinen" aiheesta

Sinänsä tämähän on näppärä ja nykyisen, kiintiöttömän lain sallima tapa muuttaa oppilaitten koostumusta. Muutetaan koulunkäyntialuetta. Mutta mitä tehdään sitten, kun tämä keino ei enää ole realistinen? Annetaanko koulun rapautua? Kaadetaanko lisää rahaa?

Vai koetettaisiiko muuttaa maahanmuuttopolitiikkaa ennen kuin tämä tulee ajankohtaiseksi?

[Pillar of Autumn]

Pitäisikö maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrää rajoittaa kouluissa?
Kyllä    Ei
90%   10%
Ääniä 14048

(http://static.iltalehti.fi/kuvat/worm/vipu90.gif)

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011011012977256_uu.shtml

Kovasti on äänestetty kiintiöiden puolesta.

Itse asiassa tässä ei äänestetty suoranaisesti "kiintiöiden puolesta" kuten kysymyksestä voi nähdä. Toki tällä tarkoitetaan kiintiöitä, mutta kysymys on asetettu siten ettei vastaajalle käy epäselväksi mitä ollaan kysymässä. 90% siis haluaisi kiintiöt rajoitustarkoituksessa. TNS Gallupin tuloksesta on sen sijaan vaikeata oikeasti päätellä yhtään mitään, kysymys on sen verran moniselitteinen. Suoraan sanoen en ole aikoihin törmännyt näin huonolla ammattitaidolla tehtyyn mielipidekyselyyn. Mutta enpä ihmettelisi jos tällä rintamalla paukkuvat ennätykset vielä kevään mittaan vaaleja odotellessa..

[K-M Halkola]

Suoraan sanoen en ole aikoihin törmännyt näin huonolla ammattitaidolla tehtyyn mielipidekyselyyn.

Fail...tuo kysymys on juuri tehty ammattitaidolla ihan tuohon tarkoitukseen, mihin se on tilattukin.
Juuri äsken, kun ajelin töistä, joku Hell Singin koulupäällikkö selitteli Radio Novalla, miten tämä koulujen valinta ja pako kouluista jossa on määrätty määrä maahanmuuttajaoppilaita ei saa/voi jatkua.
Eli kyllä tuo on ihka oikeasti tilattu noin.

[hammerzeit]

"Samanaikaisesti voidaan kysyä, mitä ne lapset menettävät, joiden koulussa ei ole lainkaan maahanmuuttajia?"

Vastaus: eivät mitään. Kuulun itse siihen sukupolveen, jonka aikaan kouluissa oli korkeintaan ne pari vietnamilaista venepakolaista, joista ei ollut ongelmia, tai ne pari pakollista somalia, joista oli. Mitä menetin, kun luokastani puolet eivät olleet samanlaisia? En mitään. Sain hyvän opetuksen ja valmiuden korkeakoulu-opiskeluun.

[BeerBelly]

Miksiköhän yksikään toimittaja ei tee juttua missä helsinkiläiset poliitikot ja korkeassa asemassa olevat virkamiehet omalla nimellään kertovat miten heidän lapsensa on siinä ja siinä ihanassa monikulttuurisessa koulussa ja viihtyvät erinomaisesti? Kai heidän lapsensa ovat monikulttuurisessa koulussa? Eiväthän he voi olla niin tekopyhiä että vaativat muilta sitä mihin eivät itse ole valmiita?

[MaisteriT]

Tai toimittajat omista lapsistaan?
* Ei ole lapsia
* Ei asu sopivalla alueella (itseään kunnioittava toimittaja tai virkamies ei asu missään Jakomäki/Karakalliossa)
* Omien lasten koulussa on vain pari maahanmuuttajaa EU-valtioista, ja niistä on vain hyvää kerrottavaa

Perussuomalaisten kannattajat ovat kuulemma neljäkymppisiä miehiä. Tuli mieleeni että tuossa iässähän lapset ovat koulussa. Lieneekö relaatiota?

[skrabb]

Etninen tausta ei määrää kouluvalintaa
13.1.2011 3:00

A A Helsingin Sanomat

Maahanmuuton kiihtyessä on Suomessakin muutamissa suurimmissa kaupungeissa kehittymässä ei-toivottu ilmiö, jossa maahanmuuttajat sijoittuvat asumaan tietyille alueille.

Kehitys johtaa siihen, että näiden alueiden kouluissa maahanmuuttajien lasten osuus oppilasmäärästä kasvaa suureksi. Esimerkiksi Helsingin Malmilla yhden peruskoulun oppilaista jo yli puolet on taustaltaan maahanmuuttajia.

Helsingin Sanomien teettämän selvityksen mukaan (HS 10. 1.) yhä suurempi osa pääkaupunkiseudun väestöstä olisi jo valmis rajoittamaan maahanmuuttajalasten määrää kouluissa. Vantaalla 36, Espoossa 33 ja Helsingissä 29 prosenttia haastatelluista olisi valmis asettamaan rajan sille, kuinka suuri osuus koulun oppilaista saisi olla maahanmuuttajataustaisia.

Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.

Perimmäinen syy maahanmuuttaja-alueiden syntyyn on kaupunkisuunnittelussa, joka on ohjannut vuokra-asuntotuotantoa tietyille alueille. Maahanmuuttajilla on harvoin mahdollisuus asettua vauraille pientaloalueille: yleensä asunto löytyy kaupungin vuokratalosta. Vapaiden vuokra-asuntojen tarjonta eri alueilla vaihtelee, ja uusia maahanmuuttajien suosimia alueita syntyy jopa yllättäen.

Maahanmuuttajataustaisten lasten sijoittamista muuhun kuin lähikouluun ei lain mukaan voida tehdä pelkästään sillä perusteella, että yritettäisiin jakaa maahanmuuttajalapset tasaisemmin Helsingin 156 peruskoulun kesken.

Kaikille alueen lapsille syntyperästä riippumatta tarjotaan aina ensimmäisenä vaihtoehtona lähikoulua. Maahanmuuttajalapsille tosin voidaan tarjota muutakin kuin lähikoulua, jos äidinkielen tai kotikielen opetusta ei ole lähimmässä koulussa tarjolla.

Helsingin peruskoululaisten suurta kirjoa kuvaa se, että viime syksyn laskennan mukaan koululaisilla oli yhteensä 87 eri äidinkieltä. Äidinkielen tai kotikielen opetusta annettaan 43 eri kielellä.

Maahanmuuttajien määrän rajoittaminen peruskouluissa ei ole mahdollista eikä ainakaan tasa-arvoista maahanmuuttajien kannalta. Ei kantaväestöstäkään jaeta lapsia oppimisedellytysten tai muiden arviointiperusteiden mukaan eri kouluihin.

Maahanmuuttajien asuinalueilla kiertää huhuja, joiden mukaan kantaväestö olisi ryhtynyt hakemaan lapsilleen paikkaa sellaisesta koulusta, jossa maahanmuuttajia olisi mahdollisimman vähän. Näin vanhemmat haluaisivat varmistaa, että lapset kykenisivät opiskelemaan tarpeeksi ripeästi, kun opetusaikaa ei kuluisi huonosti kieltä osaavien auttamiseen.

Vanhemmat voivat hakea lapselleen koulupaikkaa muustakin kuin lähikoulusta, mutta siihen pitää osoittaa syy. Kukaan ei ole vielä tarjonnut syyksi maahanmuuttajien määrää. Yleensä syynä on koulun opetuksen painottuminen kieliin, liikuntaan, musiikkiin tai taideaineisiin.

Maahanmuuttajien keräytymisestä muutamiin kaupunginosiin on huonoja kokemuksia muualla Euroopassa. Työttömyys ja köyhyys synnyttävät omia alakulttuureitaan. Valtaväestö vieroksuu niitä ja muuttaa pois alueelta. Monissa miljoonakaupungeissa ongelmien kärjistyminen on johtanut avoimiin selkkauksiin maahanmuuttaja-alueilla.

Suomessa maahanmuuttajia on vielä niin vähän, että ongelmia ehditään ehkäistä, jos halutaan. Jos maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja nykyistä tasaisemmin suurten kaupunkien eri osista, moni asia, muun muassa lasten sijoittuminen kouluihin, hoituu paljon helpommin kuin nyt.

Helsingin tapa jakaa resursseja eri kouluille sen mukaan, millaisen väestöpohjan alueella ne toimivat, on yksi keino lieventää muun muassa puutteellisen kielitaidon aiheuttamia ongelmia.

Maahanmuuttajien määrä on alueiden pisteytyksessä kuitenkin vain yksi mittari työttömyyden, ansiotason, yksinhuoltajien määrän ja muiden muuttujien joukossa.

On tärkeää, ettei Suomeen synny alueita, joista kantaväestö muuttaa pois taatakseen lapsilleen laadukkaan opetuksen. Opetuksen tason säilyttäminen hyvänä on mahdollista myös alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Se vaatii rahaa, jolla voidaan palkata tarpeeksi tavoitteisiin sitoutunutta ja eri kulttuureja tuntevaa henkilökuntaa.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Etninen+tausta+ei+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4+kouluvalintaa/1135263006979

[kuhlmey]

Ouuujeah, mokutusoppikirjan mukainen pääkirjoitus. Lähtökohdat, faktat ja päätelmät erittäin valloittavasti hakoteillä. Kihelmöintiä lisää tieto, että poliitikot ym. päättävät tahot tekevät usein päätöksiä HS:n artikkeleiden perusteella.
Poimitaan muutama herkkupala,

Perimmäinen syy maahanmuuttaja-alueiden syntyyn on kaupunkisuunnittelussa

...eikä suinkaan maahanmuuttopolitiikassa! Maahanmuutto on luonnonvoima, jolle kukaan ei voi yhtään mitään.

Äidinkielen tai kotikielen opetusta annettaan 43 eri kielellä.

Suomessahan ei pärjää pelkästään suomella (tai ruotsilla).

Työttömyys ja köyhyys synnyttävät omia alakulttuureitaan

Toisin kuin lähtömaan kulttuuri ja taikausko.

Se vaatii rahaa, jolla voidaan palkata tarpeeksi tavoitteisiin sitoutunutta ja eri kulttuureja tuntevaa henkilökuntaa.

Rahalla siitä selvitään, kuten aina.

Maahanmuuttajilla on harvoin mahdollisuus asettua vauraille pientaloalueille:

Lainsäädäntö ja maasäteily estävät maahanmuuttajien asunnon oston vapailta markkinoilta?

Jos maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja nykyistä tasaisemmin suurten kaupunkien eri osista, moni asia, muun muassa lasten sijoittuminen kouluihin, hoituu paljon helpommin kuin nyt.

"Tarjotaan"...mmmmmm....

[MaisteriT]

Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.

En näe mitään itseisarvoa siinä että joka koulussa on kiintiömaahanmuuttaja. Jos kiintiöitä tarvitaan, niitä tarvitaan siksi että maahanmuuttajien suuri määrä haittaa opetusta joissakin kouluissa.

Kirjoittaja hokee kuinka "monikulttuurisuus" on niin hyvä, vaikka segregaatio, "white flight" on jo alkanut.

Sivumennen sanoen jos jokin on vaikeata tai tärkeätä, silloin kirjoittaja tärkeilee. Ylimääräisellä t:llä pannaan sanaan painoa, jota siinä ei luontaisesti ole.

[MaisteriT]

Tästä HS:n uutisesta kirjoituksesta on myös omakin säikeensä.

[Roope]

Helsingin eurooppalaiseen kouluun kaikkien EU-virkamiesten lapset

Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia muutetaan.

Jatkossa koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti EU:n henkilöstön lapsia, kun oikeus opiskeluun on tähän saakka käytännössä ollut vain EU:n kemikaaliviraston työntekijöiden lapsilla.

Lakimuutos on yhdenmukainen Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen määräysten kanssa.

Lisäksi lakia muutetaan niin, että koulun johtokunnassa ei enää tarvitse olla valtionhallinnon tai Eurooppa-koulujen kansallisten tarkastajien edustusta.

Verkkouutiset

[hyperbeli]

Helsingin eurooppalaiseen kouluun kaikkien EU-virkamiesten lapset
Jatkossa koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti EU:n henkilöstön lapsia, kun oikeus opiskeluun on tähän saakka käytännössä ollut vain EU:n kemikaaliviraston työntekijöiden lapsilla.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, miltä se kuulostaa? Eli että ostetaan EU-virkamiehet siten, ettei heillä ole huolen päivääkään siitä, että minkälainen todellisuus tavallisissa suomalaisissa kouluissa vallitsee? Siitähän seuraisi, ettei heillä välttämättä olisi mitään "Suomi Afrikaksi"-projektia vastaan...

[Sanglier]

Se tarkoittaa lähinnä sitä että Helsingissä ei ole ollut ennen koulua joka soveltuisi muutaman vuoden keikkahommiin tulevien EU-ihmisten lapsille. Monikulttuurisuuden tms kanssa sillä ei ole tekemistä. Kukaan ei tule Suomeen hommiin jos lapset pitää laittaa pikkuruisen kielialueen natiivikouluun.

Sitten jos/kun paljastuu että Eurooppakouluun on rakennettu takaovi härtspäri-nomenklatuuralle, sitten se tarkoittaa jotain muuta.

[Jouko]

Helsingin eurooppalaiseen kouluun kaikkien EU-virkamiesten lapset
Jatkossa koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti EU:n henkilöstön lapsia, kun oikeus opiskeluun on tähän saakka käytännössä ollut vain EU:n kemikaaliviraston työntekijöiden lapsilla.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, miltä se kuulostaa? Eli että ostetaan EU-virkamiehet siten, ettei heillä ole huolen päivääkään siitä, että minkälainen todellisuus tavallisissa suomalaisissa kouluissa vallitsee? Siitähän seuraisi, ettei heillä välttämättä olisi mitään "Suomi Afrikaksi"-projektia vastaan...

Sitähän se on. Tarvitaan enää muurit ja muut turvallisuusjärjestelyt EU-kellokaitten asuinaluieitten ympärille. Muu rupusakki saa elää siinä loassa jonka eliitti heille järjestää. Tämä on selvää feodaaliyhteiskuntaan paluuta.

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajat eivät valitse kouluaan

Suurimpiin kaupunkeihin Suomessa on jo muotoutunut "paremman ja huonomman väen kouluja". Perimmäinen syy heikommiksi leimattujen ja maahanmuuttajavaltaisten koulujen synnylle on kuntien asuntopolitiikassa, kirjoittaa kasvatustieteen professori Risto Rinne.
...

Espoosta liikkeelle lähtenyt kansanliike esittää maahanmuuttajaoppilaille maksimiosuuskiintiötä koulujen oppilasmäärästä.

Rajoittamispyrkimykset ovat mielenkiintoisia. Ensinnäkin niiden takana on selkeästi yhdenlainen epäluulo tai pelko maahanmuuttajia ja heidän opetuksen laatua rapauttavaa vaikutustaan kohtaan. Toiseksi ajatus on selkeästi suomalaisen tasa-arvoa korostavan lainsäädännön vastainen ja etnisesti syrjivä. Yhtä lailla voitaisiin lapsen heikkoa koulumenestystä, vanhempien matalaa koulutustasoa, perheen työttömyyttä tai sukupuolta alkaa käyttää kiintiöinnin perusteena.
...

Voisihan se tarkoittaa esimerkiksi uuden koulutuspolitiikan mukaisessa "vanhempien vapaassa koulunvalinnassa" nykyajattelusta poiketen sitä, että maahanmuuttajilla olisi jonkin kaltainen etuoikeus tähän valintaan. Nythän maahanmuuttajat eivät todellakaan valitse lastensa koulua.
...

Perimmäinen syy heikommiksi leimattujen ja maahanmuuttajavaltaisten koulujen synnylle on kuntien asuntopolitiikassa.
...

Turussa lähes puolet maahanmuuttajista asuu kaupungin vuokrataloissa.
...

Viisaampaa kuin lainvastaisten koulukiintiöiden asettaminen maahanmuuttajille olisi kaupunki- ja asuntopolitiikan muuttaminen.
...

Koulun alueen väestöpohjaan merkittävästi perustuva koulujen toiminnan resurssointi olisi pitkällä aikavälillä hyvin perusteltu ratkaisu, joka varmasti tuottaisi panoksensa takaisin.
...

Kun lapsena Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista vain vajaa neljännes on käynyt korkeakoulun, on kantaväestön kohdalla luku reippaasti yli kolmanneksen.

Paraikaa Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on tekeillä monikulttuurista opetusta koskeva tutkimus. Sen mukaan näyttäisi varsin selvästi siltä, että maahanmuuttajaperheet arvostavat suomalaista perusopetusta kantaväestöä enemmän ja tahtovat lastensa suomalaisväestöäkin vahvemmin opiskelevan mahdollisimman korkealle.

Maahanmuuttajaperheiden vahva luottamus suomalaiseen koulutukseen ja heidän yleinen koulutususkonsa antaa hyvät lähtökohdat integroida heidät olennaiseksi rikastuttavaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja työelämää.


Risto Rinne
Kirjoittaja on Turun yliopiston kasvatustieteen professori.

Turun yliopiston verkkolehti

[JoKaGO]

Helsingin eurooppalaiseen kouluun kaikkien EU-virkamiesten lapset
Jatkossa koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti EU:n henkilöstön lapsia, kun oikeus opiskeluun on tähän saakka käytännössä ollut vain EU:n kemikaaliviraston työntekijöiden lapsilla.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, miltä se kuulostaa? Eli että ostetaan EU-virkamiehet siten, ettei heillä ole huolen päivääkään siitä, että minkälainen todellisuus tavallisissa suomalaisissa kouluissa vallitsee? Siitähän seuraisi, ettei heillä välttämättä olisi mitään "Suomi Afrikaksi"-projektia vastaan...

Sitähän se on. Tarvitaan enää muurit ja muut turvallisuusjärjestelyt EU-kellokaitten asuinaluieitten ympärille. Muu rupusakki saa elää siinä loassa jonka eliitti heille järjestää. Tämä on selvää feodaaliyhteiskuntaan paluuta.

Ei se mitään, siihen on täällä jo ennestään totuttu.

[Roope]

Espoosta liikkeelle lähtenyt kansanliike esittää maahanmuuttajaoppilaille maksimiosuuskiintiötä koulujen oppilasmäärästä.

Rajoittamispyrkimykset ovat mielenkiintoisia. Ensinnäkin niiden takana on selkeästi yhdenlainen epäluulo tai pelko maahanmuuttajia ja heidän opetuksen laatua rapauttavaa vaikutustaan kohtaan. Toiseksi ajatus on selkeästi suomalaisen tasa-arvoa korostavan lainsäädännön vastainen ja etnisesti syrjivä. Yhtä lailla voitaisiin lapsen heikkoa koulumenestystä, vanhempien matalaa koulutustasoa, perheen työttömyyttä tai sukupuolta alkaa käyttää kiintiöinnin perusteena.

Onkohan tuo väärinymmärrys tahallinen? Kirjoittaja on sentään kasvatustieteen professori.

Ei kyseessä ole epäluulo tai pelko, sillä kyllä maahanmuuttajien osuudella on selkeä yhteys koululaisten tuloksiin (sekä white flightiin). Jos ei ole, niin miksi ihmeessä kouluviranomaiset pitävät juuri maahanmuuttajien määrää tärkeänä kriteerinä positiivisen erityiskohtelun nimissä jaetuille lisämäärärahoille (kuten Rinne itsekin kirjoituksessaan)? Ja kyllä, kiintiökriteerinä voitaisiin käyttää myös lapsen heikkoa koulumenestystä, vanhempien matalaa koulutustasoa tai perheen työttömyyttä, mutta ne sattuvat osumaan usein juuri maahanmuuttajataustaisiin, joten huomion ohjaaminen niihin olisi ongelman perimmäisen syyn välttelyä.

Itse en ole mikään kiintiöiden puolestapuhuja, mutta näen alkaneen keskustelun niiden käyttämisestä osoitukseksi siitä, että kouluja rapauttavaan maahanmuuttoon on puututtava nyt, kun se vielä on jotenkin mahdollista.

Viisaampaa kuin lainvastaisten koulukiintiöiden asettaminen maahanmuuttajille olisi kaupunki- ja asuntopolitiikan muuttaminen. Koulutuspolitiikan kentässä taas tärkeintä olisi saada riittävästi resursseja huolehtia kunnollisesti kotouttamisesta ja erityisesti suunnata lisäresursseja niihin kouluihin, joissa maahanmuuttajien osuus on suurin.

Koulun alueen väestöpohjaan merkittävästi perustuva koulujen toiminnan resurssointi olisi pitkällä aikavälillä hyvin perusteltu ratkaisu, joka varmasti tuottaisi panoksensa takaisin. Näin voitaisiin myös oikaista sitä jyrkkää eriarvoisuutta, mikä vallitsee maahanmuuttajien ja kantaväestön koulutustason välillä. Kun lapsena Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista vain vajaa neljännes on käynyt korkeakoulun, on kantaväestön kohdalla luku reippaasti yli kolmanneksen.
[...]
Maahanmuuttajaperheiden vahva luottamus suomalaiseen koulutukseen ja heidän yleinen koulutususkonsa antaa hyvät lähtökohdat integroida heidät olennaiseksi rikastuttavaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja työelämää.

Näillä kouluttamisen ammattilaisilla näköjään riittää katteetonta koulutususkoa. He todella uskovat, että kyse on aina vain lisäresurssien saamisesta ja vielä yhdestä uudesta yrityksestä. Toimet pitäisi viimeinkin mukauttaa siihen todellisuuteen, että jaettavan määrä ei enää kasva, kun taas jakajia tulee väistämättä yhä enemmän.

Siis ei näin:

Ongelmaan olisi ratkaisukin: raha.

MTV3: "Maahanmuuttajakoulun" arki pelotti jopa rehtoria 11.1.2011

[skrabb]

Keski-Espoon koulusta tulee Kirstin koulu
Maahanmuuttajavaltainen yläkoulu lopetetaan kevätjuhlan jälkeen.
Päivi Punkka-Hänninen

HELSINGIN SANOMAT

Keski-Espoon koulun nimi muutetaan Kirstin kouluksi elokuun alussa.

Keski-Espoon koulusta kohuttiin vuosi sitten, kun Espoon päättäjät päättivät lopettaa koulusta luokat 7–9. Puolet koulun oppilaista on maahanmuuttajia, eikä se ole houkutellut tiloihin nähden riittävästi oppilaita.

Koulun uudeksi nimeksi ehdotettiin Kirstin koulun lisäksi Suvikartanoa, Suviniittyä ja Suvikumpua. Koulu sijaitsee Kirstintiellä.

Idea nimen muuttamiseen tuli kouluyhteisöstä.

"Koulussa tapahtuu niin merkittävä rakenteellinen muutos, että mietimme, miten saadaan raikas uusi alku tänne jäävälle alakoululle. Keski-Espoon koulu on meistä aina tuntunut vähän laitosmaiselta", koulun rehtori Pauliina Pertamo perustelee.

Pertamon mukaan koulua ruvetaan nyt pyörittämään "alakoulumaisesti". Aiemmin yhtenäisen peruskoulun aamunavauksissa, säännöissä ja juhlissa on pitänyt huomioida lähes kymmenen vuoden ikähaitari.

Suvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?

"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.

Hän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Keski-Espoon+koulusta+tulee+Kirstin+koulu/1135266457585

[Siili]

Keski-Espoon koulusta tulee Kirstin koulu
Maahanmuuttajavaltainen yläkoulu lopetetaan kevätjuhlan jälkeen.
Päivi Punkka-Hänninen

HELSINGIN SANOMAT

...

Suvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?

"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.

Pertamo osoittaa erinomaista strutsin asennetta.  Luuleeko hän todella, että omien lapsensa menestyksestä huolehtiva jättää tuollaisen asian selvittämättä, mikäli harkisee kouluun lapsensa jättämistä?

Hän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Joo.  Ovatkohan tutkijat tehneet tutkimusmatkoja Rosengårdiin?  Vai tyytyivätkö he selvittämään Helsingin kansainvälisten koulujen tilannetta?

[aea]

Suvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?

"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.

Hän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Pryceless  .

Enää pitäisi saada selville, miten tuo valtava etulyöntiasema realisoituu ko. oppilaiden elämässä ja tulevaisuudessa...eli ovatkohan arvon tutkijat missään tarkemmin määritelleet, mitä konkreettisia hyötyjä tuo valtava etulyöntiasema tarjoaa?

Jos kerran puhutaan etulyöntiasemasta, niin kyllä siitä oletettavasti pitäisi jotain selkeää käytännön hyötyä olla, eller hur?

Epäilisin, että monikulttuurisen yhteiskunnan kaaoksessa uimaan oppiminen ei ehkä ihan kaikille vanhemmille ainoaksi hyödyksi riitä  (näin niin kuin vinkkinä arvon tutkijoille).

[Uuno Nuivanen]

Ihanaa, väistämätöntä!

[Eino P. Keravalta]

Suvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?

"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.

Kell' onni on se onnen kätkeköön.. 

Ymmärrän suomalaiskansallista varovaisuutta ilmaisevan käytännön tässä; me muuthan saattaisimme tulla keski-espoolaisille kateelliseksi kun heillä on rikkautta ihan p--keleesti. Viisainta vain kuten lottovoittaja häveliäästi hymistellen kieltäytyä paljastamasta aarreaittansa seinien leveyttä..

[Haima]

En halua sanoa sitä ääneen, mutta on hivenen kummallista, että niin valtavasta etulyöntiasemasta huolimatta rehtori haluaa piilotella lukuja. Pelkääkö hän, että niin valtavasta etulyöntiasemasta johtuen suomalaiset alkavat kyräillä ympäri Suomea, kun kuulevat maahanmuuttajien määrän ko. koulussa: "Tämä peli ei vetele; tuolla on niin paljon etulyöntiä ja meillä täällä Ranualla on todella vähän etulyöntiä, nekin etulyönnit ovat molemmat Ranskasta. Vaadimme oikeaa etulyöntiä, sellaista etulyöntiä, josta ei haluta sanoa lukuja ääneen!"

[pw]

Suvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?

"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.

Kell' onni on se onnen kätkeköön..  

Ymmärrän suomalaiskansallista varovaisuutta ilmaisevan käytännön tässä; me muuthan saattaisimme tulla keski-espoolaisille kateelliseksi kun heillä on rikkautta ihan p--keleesti. Viisainta vain kuten lottovoittaja häveliäästi hymistellen kieltäytyä paljastamasta aarreaittansa seinien leveyttä..

Itse en ainakaan aio antaa perisuomalaiselle kateudelle sijaa ja alkaa vaatimaan kyseistä rikkautta omien lasteni kouluun. Tyydyn nurinoitta siihen etteivät omat lapseni saa koulussaan Pertamon esilletuomaa monikulttuurista etulyöntiasemaa

[Mika Mäntylä]

Jos prosenttiosuuksista pitää olla niin häveliäitä, niin pitäisikö luoda monikulttuurisuudesta kertomaan jonkinlainen etulyönti-indeksi?

[FadeAway]

Suvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?

"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.

Mamukoulu ongelma poistettu.
1) Yläkoulu lakkautetaan
2) Koulun nimi muutetaan
3) Maahanmuuttajien määrästä ei puhuta

Näin se homma etenee Espoossa.

[Louhi]

Pääkirjoitus: Maahanmuuttajat eivät ole pelinappuloita

Valinnanvapauden täytyy päteä taustasta riippumatta.
...
Segregaation odotetaan kasvavan samaa tahtia maahanmuuton lisääntymisen kanssa.

HBL: Invandrare är inga spelbrickor 11.1.2011

Maahanmuuttajat ovat nimenomaan pelinappuloita, mitä tulee Hbl:n ajamaan rkp:läiseen yltiöliberalismin linjaan, jossa suomalaista kulttuuria rapautetaan kaikilla mahdollisislla tavoilla.

Segregaatiosta Hbl voi alkaa saarnaamaan uskottavasti vasta sitten, kun kielikiintiöt yliopistoihin on purettu ja somaliväestöä asuu Hbl:n tilaajakunnan naapurustossa.

Juttu ghettoutumisesta on niin raivostuttava, että jätän kommentoinnin siitä jollekulle maltillisemmin sanansa asettelevalle.

[MaxLeisure]

Heh mä kävin yläasteeni juuri Karakalliossa. 90-luvulla ei siellä vielä värissyt, vaan värinä siirrettiin Suvelaan ja Leppävaaraan.

Jos kiintiöt tulee, niin voisi olla aika alkaa perustamaan yksityisiä kouluja. Saattaa kysyntä lisääntyä maksukykyisemmän porukan parissa.

[Uuno Nuivanen]

Jos kiintiöt tulee, niin voisi olla aika alkaa perustamaan yksityisiä kouluja. Saattaa kysyntä lisääntyä maksukykyisemmän porukan parissa.

Luulenpa, että maahanmuuttoteollisuusklusteri kahmaisee tuonkin bisneksen itselleen. Alkaa olla mokutusliiketoiminta jo keskittymään päin.