Yksityiset koulut ja yliopistot

[Atte Saarela]

Suomessa on 68 yksityistä peruskoulua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityiskoulu

Miksi yksityiskoulut eivät saa periä lukukausimaksuja?

Jos lukukausimaksuilla voisi tarjota korkeatasoisempaa opetusta, eikö niiden periminen voisi olla ihan perusteltua?

Voisiko valtio laajentaa yksityiskouluja koskevaa lainsäädäntöä koskemaan myös yksityisiä yliopistoja, eli valtio voisi tukea myös yksityisiä yliopistoja jotka tarjoavat tarpeeksi korkeatasoista opetusta? Tällainen politiikka voisi ehkä kannustaa ihmisiä perustamaan myös yksityisiä yliopistoja?

[domokun]

Suomessa on 68 yksityistä peruskoulua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityiskoulu

Miksi yksityiskoulut eivät saa periä lukukausimaksuja?

Jos lukukausimaksuilla voisi tarjota korkeatasoisempaa opetusta, eikö niiden periminen voisi olla ihan perusteltua?

Voisiko valtio laajentaa yksityiskouluja koskevaa lainsäädäntöä koskemaan myös yksityisiä yliopistoja, eli valtio voisi tukea myös yksityisiä yliopistoja jotka tarjoavat tarpeeksi korkeatasoista opetusta? Tällainen politiikka voisi ehkä kannustaa ihmisiä perustamaan myös yksityisiä yliopistoja?

Itse kannatan Suomalaista peruskoulujärjestelmää. Se on luultavasti merkittävimpiä syitä siihen miksi Suomessa on keskimäärin hyvä koulutus kaikilla ja yhteiskunta on muutenkin tasaarvoinen.

Mielestäni yksityiskoulujen toiminta tulee sallia, mutta yksityiskoulujen tulisi myös olla yksityisrahoitteisia. Jos joku haluaa perustaa yksityisen oppilaitoksen sen toiminta tulisi myös maksaa itse. Ulkomailla missä lähinnä verorahoitteisia yksityiskouluja toimii (esim USA ja Australia) tavallisten julkisten koulujen taso on romahtanut sen seurauksena, koska yksityisillä kouluilla on useita kilpailu etuja kuten lukukausimaksut käytettävissä palkkaukseen ja merkittävimpänä etuna mahdollisuus valikoida oppilaat. Hieman parempi palkka ja ennen kaikkea rauhallisempi työympäristö on johtanut tilanteeseen jossa julkisiin kouluihin on vaikea saada pätevää henkilökuntaa.

[Atte Saarela]

Suomessa on 68 yksityistä peruskoulua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityiskoulu

Miksi yksityiskoulut eivät saa periä lukukausimaksuja?

Jos lukukausimaksuilla voisi tarjota korkeatasoisempaa opetusta, eikö niiden periminen voisi olla ihan perusteltua?

Voisiko valtio laajentaa yksityiskouluja koskevaa lainsäädäntöä koskemaan myös yksityisiä yliopistoja, eli valtio voisi tukea myös yksityisiä yliopistoja jotka tarjoavat tarpeeksi korkeatasoista opetusta? Tällainen politiikka voisi ehkä kannustaa ihmisiä perustamaan myös yksityisiä yliopistoja?

Itse kannatan Suomalaista peruskoulujärjestelmää. Se on luultavasti merkittävimpiä syitä siihen miksi Suomessa on keskimäärin hyvä koulutus kaikilla ja yhteiskunta on muutenkin tasaarvoinen.

Mielestäni yksityiskoulujen toiminta tulee sallia, mutta yksityiskoulujen tulisi myös olla yksityisrahoitteisia. Jos joku haluaa perustaa yksityisen oppilaitoksen sen toiminta tulisi myös maksaa itse. Ulkomailla missä lähinnä verorahoitteisia yksityiskouluja toimii (esim USA ja Australia) tavallisten julkisten koulujen taso on romahtanut sen seurauksena, koska yksityisillä kouluilla on useita kilpailu etuja kuten lukukausimaksut käytettävissä palkkaukseen ja merkittävimpänä etuna mahdollisuus valikoida oppilaat. Hieman parempi palkka ja ennen kaikkea rauhallisempi työympäristö on johtanut tilanteeseen jossa julkisiin kouluihin on vaikea saada pätevää henkilökuntaa.

Ei ole reilua, jos yhteiskunta tukee julkisissa kouluissa mutta ei yksityisissä kouluissa opiskelua.

Valtavasti henkistä kapasiteettia valuu hukkaan kun julkisissa kouluissa opiskelu ei ole tarpeeksi haastavaa.

Minusta Yhdysvaltojen koulujärjestelmä on suomalaista parempi juuri tuon takia, että huiput voivat edetä nopeammin.

[Leikkimielinen pihapeli]

Itse kannatan Suomalaista peruskoulujärjestelmää. Se on luultavasti merkittävimpiä syitä siihen miksi Suomessa on keskimäärin hyvä koulutus kaikilla ja yhteiskunta on muutenkin tasaarvoinen.

Mielestäni Helsingin yliopiston ex-kansleri Raivio puhui ihan asiaa, kun vaati Suomen yliopistoihin lukuvuosimaksuja. Niiden avulla saataisiin varmasti laadukkaampaa opetusta.

Tuo koulutuksen tasa-arvoisuuden oletettu häviäminen lukuvuosimaksujen myötä taas on kuolleena syntynyt argumentti. Nykyäänkin akateemisesta perheestä tuleva nuori päätyy seitsemän kertaa muita todennäköisemmin korkeakouluun. Luuleeko joku oikeasti, että tämä suhdeluku muuttuisi jotenkin olennaisesti lukuvuosimaksujen myötä?

Minusta on myös hyvin kyseenalainen väite, että Suomessa olisi "keskimäärin hyvä koulutus kaikilla". Suurin osa suomalaisistahan on kuitenkin käynyt vain jonkun amiston, ammattikorkean tai yliopiston huuhaalinjan. Hyvän koulutuksen (lääkäri, juristi, ekonomi, dippainssi jne.) hankkii selkeä vähemmistö väestöstä.

[domokun]

Ei ole reilua, jos yhteiskunta tukee julkisissa kouluissa mutta ei yksityisissä kouluissa opiskelua.

Valtavasti henkistä kapasiteettia valuu hukkaan kun julkisissa kouluissa opiskelu ei ole tarpeeksi haastavaa.

Minusta Yhdysvaltojen koulujärjestelmä on suomalaista parempi juuri tuon takia, että huiput voivat edetä nopeammin.

Julkinen koulujärjestelmä on peruspalvelu. Yksityinen koulu ei ole peruspalvelu.

Jenkeissä ne joiden vanhemmilla ole varaa maksaa yksityiskouluja myöskin kärsivät. Siis keskiverto oppilaat jämähtävät oppimishaluttoman materiaalin sekaan, tosin ainoastaan alue kohtaisesti suuremmissa kaupungeissa. Etnisesti vähemmän värittyneissä koulupiireissä julkisetkin koulut voivat olla tasokkaita, kaytännössä suurkaupungeissa aikaisemmin tasokkaatkin julkisetkoulut slummiutuivat kun affirmative actionilla liitettiin slummien porukka oppilaisiin.

[Atte Saarela]

Ei ole reilua, jos yhteiskunta tukee julkisissa kouluissa mutta ei yksityisissä kouluissa opiskelua.

Valtavasti henkistä kapasiteettia valuu hukkaan kun julkisissa kouluissa opiskelu ei ole tarpeeksi haastavaa.

Minusta Yhdysvaltojen koulujärjestelmä on suomalaista parempi juuri tuon takia, että huiput voivat edetä nopeammin.

Julkinen koulujärjestelmä on peruspalvelu. Yksityinen koulu ei ole peruspalvelu.

Ei vaan koulu on peruspalvelu ja ihmisillä tulee olla vapaus valita julkinen tai yksityinen.

Jenkeissä ne joiden vanhemmilla ole varaa maksaa yksityiskouluja myöskin kärsivät. Siis keskiverto oppilaat jämähtävät oppimishaluttoman materiaalin sekaan, tosin ainoastaan alue kohtaisesti suuremmissa kaupungeissa. Etnisesti vähemmän värittyneissä koulupiireissä julkisetkin koulut voivat olla tasokkaita, kaytännössä suurkaupungeissa aikaisemmin tasokkaatkin julkisetkoulut slummiutuivat kun affirmative actionilla liitettiin slummien porukka oppilaisiin.

Siitä on kuitenkin enemmän hyötyä, että lahjakkaat voivat edetä nopeampaan tahtiin keskenään.

[Leikkimielinen pihapeli]

Jenkeissä ne joiden vanhemmilla ole varaa maksaa yksityiskouluja myöskin kärsivät.

Suomessa tuntuu vallitsevan melkoinen yksimielisyys siitä, että USA:ssa perhetausta vaikuttaa jälkikasvun opiskeluihin enemmän kuin Suomessa. Itse en ole tästä lainkaan vakuuttunut, joten olisi mukava nähdä jotain tilastofaktaakin tämän väittämän tueksi.

[Otto Peltokoski]

Suomalaisen koulujärjestelmän suurimmat häviäjät ovat keskiverto-oppilaasta suuntaan tai toiseen poikkeavat oppilaat. Suomalainen peruskoulu-ideologia pyrkii pusertamaan oppilaat saman keskivertomuotin läpi. Lahjakkaat oppilaat turhautuvat haasteettomaan opetuksenn ja vähälahjaiset oppilaat eivät opi. Erityisesti lahjakkaille ja tai muilla tavoin erilaisesti suuntautuneille oppilaille (taitelijat, urheilijat, luonnontieteilijät, kielinerot jne.) spesifioituneet yksityiskoulut tarjoasivat oivan ympäristön oman lahjakkuuden kehittymiseen, pakotien peruskoulun keskiverto-pakkopaidasta. Samoin esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestön tai uskonnollisen yhteisön ylläpitämät apukoulut tai vastaavat olisivat erittäin hyödyllisiä vähemmän lahjakkaille oppilaille.

Samoin yksityiskoulutus ratkaisee uskonnonopetuksen problematiikan. Ne, jotka haluavat lapsensa saavan uskonnollisen kasvatuksen voivat laittaa lapsensa uskonnollisesti suuntautuneeseen yksityiskouluun. Ongelma on kuitenkin valtio, jolla on oikeus päättää, siitä mikä koulu saa luvan toimia ja mikä ei. Olisi mielenkiintoista tietää millä perusteilla lupa toimintaan evätään. Saavatko jonkun tyyppiset koulut helpommin luvan kuin toiset. Esimerkiksi irtoaisiko islamilaiselle koululle helpommin lupa kuin helluntailaiselle? Saisiko taidekoulu luvan heppoisemmin kuin liiketalouskoulu?

Mielestäni oikeudenmukainen tapa toimia nykyisessä sosiaalidemokraattisessa järjestelmässä olisi, että mikäli vanhemmat eivät laita lastaan julkiseen kouluun, saisivat vanhemmat valtiolta/kunnalta koulutussetelin, jonka rahallinen arvo olisi sama kuin yhdestä oppilaasta valtiolle/kunnalle koituvat menot julkisessa koulussa. Jos koulutus maksaisi enemmän kuin koulutussetelin arvo, maksaisivat vanhemmat sen omasta pussista. Näin poistuisi eettinen ongelma siitä, että yksityiskoululaisen vanhempia verotettaisiin sellaisen hyödykkeen(julkinen koulutus) rahoittamiseksi, jota he eivät käytä.

Onko todella niin, että Suomen laki kieltää lukukausimaksujen perimisen? Siis ainoaksi tulonlähteeksi yksityiskouluille jää rahalahjoitukset ja valtion tuet. Jos näin on, on se ovela veto valtiolta, kun koulut eivät saa järjestää rahoitustaan omalla tavallaan, tekee se niistä riippuvaisia valtion rahoista, jolloin valtio saa niistä kuristusotteen. Itse kannatan koulutuksen täydellistä yksityistämistä ja valtion rahoituksen lakkauttamista.

Ruotsissa, jossa oli pitkään samanlainen koulujärjestelmä kuin Suomessa, on yleistynyt nopeasti yksityinen koulutus. Lisätietoja (ruotsiksi): http://www.utbildningsguiden.nu/SE/SV/symbol.asp?symbol=11

[Martel]

...että mikäli vanhemmat eivät laita lastaan julkiseen kouluun, saisivat vanhemmat valtiolta/kunnalta koulutussetelin, jonka rahallinen arvo olisi sama kuin yhdestä oppilaasta valtiolle/kunnalle koituvat menot julkisessa koulussa.

Vouchereita kannatan minäkin. Ne voisivat sopia myös terveydenhuoltoon, jotta yksityinen ja julkinen saadaan samalle viivalle. Nyt ongelma on siinä, että yksityisellä käyvä maksaa kahteen kertaan: ensin veroissa, sitten kassalla. Eli kun on leikkaus tiedossa, voit halutessasi pyytää "leikkaussetelin", jota käytät yksityisessä sairaalassa. Vähentäisi julkisen puolen jonoja, tosin ei täysin ongelmaton järjestelmä tämäkään.

[kertsu59]

Muistelen nähneeni tv:ssä ohjelman jossa kerrottiin Ruotsissa olevan käytössä jonkunlainen "peruskouluseteli".Ko ohjelmassa kerrottiin koulujen tuottavan jopa voittoa pitäjilleen.Olisiko esim Nikolpolilla asiasta tarkempaa infoa?

[Tosinuiva]

Ruotsissa on tosiaan alkanut yksityiskoulubuumi.  Ovatkohan julkiset koulut jo niin perinjuurin rikastuneita, että svenssoneille alkaa riittää vähän vähempikin?  Muuta selitystä ei tule mieleen.

[domokun]

Vouchereita kannatan minäkin. Ne voisivat sopia myös terveydenhuoltoon, jotta yksityinen ja julkinen saadaan samalle viivalle. Nyt ongelma on siinä, että yksityisellä käyvä maksaa kahteen kertaan: ensin veroissa, sitten kassalla. Eli kun on leikkaus tiedossa, voit halutessasi pyytää "leikkaussetelin", jota käytät yksityisessä sairaalassa. Vähentäisi julkisen puolen jonoja, tosin ei täysin ongelmaton järjestelmä tämäkään.

Homma toimii terveydenhuollossa käytännössä jo nyt näin, KELA korvaa käytännössä koko summan kaikista kalliimmista hoidoista. Käytännössä ainoa oikeasti yksityinen "terveyden" huollon osa on kosmeettinenkirurgia, siis sellainen plastiikkakirurgia jolla ei ole varsinaista perustetta, eli ainoat plastiikkakirurgiset operaatiot mitä julkisesti kustannetaan ovat onnettomuus ja sairaus vahinkojen korjaaminen. Se mistä yksityisellä maksetaan on julkisenpuolen jonojen ohittaminen. Käytännössä tuo omasta pussista maksettu extra on se voittomarginaali jonka yksityinen terveydenhuolto saa.

Yksityisessä terveydenhuollossa Suomessa on muutenkin muutamia erikoisuuksia, useat yksityiset toimivat julkisen puolen laitteilla aikana jolloin julkinen puoli ei niitä käytä. Lisäksi todella harvat lääkärit toimivat ainoastaan yksityisellä puolella koska riski alttiita ei rutiini toimen piteitä ei yksityiset tee, lääkärien ammattitaito kärsisi jos he toimisivat ainoastaan yksityisellä puolella. Ja tottakai virka on käytännöllinen pitää backuppina jos yksityinen firma lopettaa toimintansa.

[Rutja]

http://liberalismi.net/wiki/Koulutus

[Roope]

Suomi ei aio Ruotsin tavoin sallia yksityisiä peruskouluja ja lukioita. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) sanoo, että muutoin hyvinvointipalveluiden kehittämisessä haetaan avoimesti ideoita muista Pohjoismaista.

- Koulussa ei ole mitään yksityistettävää. Jokaiselle suomalaiselle taustasta ja varallisuudesta huolimatta on pystyttävä tarjoamaan koulutus ja toimeentulo, Kiviniemi sanoo.

Ruotsissa porvarihallitus on purkanut voimakkaasti esteitä yksityisten koulujen ja sairaaloiden tieltä.

Keskisuomalainen: Kiviniemi ei lämpene koulujen yksityistämiselle 7.1.

Yksi Ruotsin johtavista yksityiskouluyrityksistä antaa piupaut Kiviniemen puheille ja aikoo perustaa ruotsinkielisen yksityiskoulun Helsinkiin:

Kunskapsskolan som är en av de större friskolefirmorna i Sverige och som till en tredjedel ägs av industrisläkten Wallenberg, sneglar nu på den finska marknaden.

Företaget vill öppna en svenskspråkig privatskola i Helsingfors. I dag omöjliggör lagen att privatskolor i Finland gör vinst, men det ser inte Kunskapsskolan som ett problem.

–Vinst är ett redovisningsmässigt begrepp. I Finland finns det privatskolor som genererar ett överskott, men de pengarna måste återinvesteras i skolan eller undervisningen. Det gör vi också i Sverige, så det är inget problem, säger Per Ledin.

HBL: Svenskt företag vill starta privatskola i Helsingfors 7.1.

Koska yritys sijoittaa mahdolliset voitot uudelleen kouluun tai opetukseen, niin Kiviniemen mielipiteellä ei pitäisi olla mitään merkitystä.

[Reich]

Kuntien monopoliasema on ajanut koulujen opetuksen ja kouluruuan laadun surkeaksi. Avoin kilpailu piristäisi tätä.

Kun koulujen oppilasaines rikastuu ja koulujen juhlatraditioista luovutaan, niin syntyy varmasti kysyntää ja tarjontaa sellaisille yksityiskouluille, missä oppilasaineksesta puuttuu sopeutumishaluttomat, opetus on propagandavapaata ja missä suvivirret ja joululaulut kaikuu.

[mikkoR]

http://www.kristillinenkoulu.info/

Tämäkin koulu elelee veitsenterällä, aina joutuu vain odottamaan pysyvää opetuslupaa mutta ilmeisesti tuo Kiviniemen lausunto tekee sen ettei sitä tipu?

[kelloseppä]

Yksityislukiossa ylioppilaaksi kirjoittanut, yksityisen ammattikoulun käyneenä ja yliopistosta "huhaa-linjalta" valmistuneena en malta olla kommentoimatta tätä yksityiskoulukeskustelua.

Suomalaista kohtuullisen tasa-arvoista yhteiskuntaa pitää toistaiseksi kasassa muutama rakenteellinen perusilmiö: eräs niistä on nykymuotoinen koulutusjärjestelmämme. Jos sen keskeisimpiä piirteitä muutetaan merkittävästi, Suomi tulee olemaan 30-40 vuoden kuluttua huomattavasti nykyistä epätasa-arvoisempi maa. En halua asua maassa, jossa on selkeät perinnöllisen kaltaiset luokkaerot.

Koulutusjärjestelmämme keskeisimmät peruspiirteet ovat:
1. Yhdenmukaistava ja tasapäistävä ilmainen suhteellisen yhtenäinen peruskoulu.
2. Suurehkoja oppilaitoskohtaisia eroja sisältävä toisen asteen lähes ilmainen koulutus.
3. Lähes ilmainen korkeakouluopetus, johon sisäänpääsy perustuu lähinnä hakijan osaamistasoon.

Jos muutamme jotakin peruspiirrettä radikaalisti, muutokset seuraukset johtavat merkittäviin koulutusjärjestelmämme peruspiirteiden muuttumiseen. Nykyinen tilanne on ilmiselvistä puutteistaan huolimatta kokonaisuutena, yllättävää kyllä, kovin tasapainoinen kokonaisuus, joka on onnistunut toimimaan toistaiseksi suhteellisen hyvin, jos emme koulutuksen tason yleistä laskua ota huomioon. Tason laskun syynä ei taas ole itse koulutusjärjestelmämme peruspiirteissä, vaan niiden piirteiden käytännön soveltamisessa.

Olettakaamme, että muutamme peruskoulua vähemmän tasapäistäväksi ja sallimme myös sellaisten yksityiskoulujen perustamisen, jotka saavat rahoitusta merkittävässä määrin myös yksityiseltä sektorilta säilyttäen kuitenkin kaikille peruskouluille samansuuruisen normien mukaisen julkisen rahoituksen. Tästä seuraisi se, että yksityisellä peruskoululla olisi käytettävissä huomattavasti enemmän euroja oppilasta kohti kuin julkisella peruskoululla. Tämä taloudellinen "ylijäämä" todennäköisesti käytettäisiin oppilaiden hyväksi joko suoraan (esim. pienemmät opetusryhmät tai enemmän opetustunteja) tai epäsuoraan (esim. parempien opettajien houkuttelemiseksi opettajille enemmän palkkaa tai enemmän erilaisia "extra curriculum" –tyyppisiä ohjattuja harrastepiirejä). Seurauksena tulee olemaan se, että yksityisessä koulussa keskimääräiset oppimistulokset ovat parempia kuin julkisella koululla, mikä taas aiheuttaa perustellun syyn ylläpitää pääsykokeita peruskoulun 1. luokalle, mikä taas valikoi oppilasaineista jo ennakkoon ennen peruskoulun aloittamista ... jne...Lopputuloksena lähes kaikki sellaiset vanhemmat, jotka piittaavat jälkeläisistään laittavat lapsensa yksityiseen peruskouluun ja julkiset peruskoulut jäisivät niille, jotka syystä tai toisesta yksityiseen kouluun pääse. Tästä taas seuraisi se, että lukioon ei käytännössä olisi asiaa ilman yksityistä peruskoulua, mikä taas rajaisi korkeakouluopinnot käytännössä miltei ainoastaan vain yksityistä peruskoulua käyville, Tämä taas tarkoittaisi, että kovin suurella todennäköisyydellä yksilön korkeakouluun pääsy päätettäisiin jo ennen kuin hän menee peruskouluun.

Olettakaamme, että muutamme toisen asteen koulutusta yksityisiin ja julkisiin toisen asteen oppilaitoksiin, vaikkapa vain yksityiseen lukioon ja yksityiseen ammattikouluun. Kehityskulku olisi samanlainen kuin peruskoulu esimerkissäni; tosin pääsykokeet, jopa valmennuskurssit, kuuluisivat jo lähtökohtaisesti yksityisten toiseen asteen oppilaitoksien ominaispiirteeksi. Lisäksi etenkin ammattikoulutuspuolella lukukausimaksut voivat nousta todella korkeiksi. Maailmalta on tästäkin esimerkkejä.

Olettakaamme, että luovumme lähes ilmaisesta korkeakouluopetuksestamme. Jotta vaikutus opiskeluaikoihin ja velttoilun merkittävään vähenemiseen olisi merkittävä, muutaman sadan euron lukukausi maksuilla ei olisi hirmuisesti vaikutusta, ja vaikutus korkeakoulun rahoitukseenkin jäisi kovin vaatimattomaksi. Tästä syystä lukukausimaksun tulisi olla tuhansia euroja, mieluiten muutama kymppitonni, jotta sillä saavutettaisiin toivottuja vaikutuksia.

Siis, jos muutamme jotakin kolmesta koulutusjärjestelmämme perustekijästä, käytännön seuraus tulee olemaan se, että varallisuudella saadaan jälkikasvulle parempaa koulutusta kuin ilman varallisuutta. Tätäkö haluamme, koulutukseen perustuvan käytännössä periytyvän rälssin?

Ainoa tekijä, mikä voisi varallisuuden merkitystä käsittelemääni aiheeseen käytännössä merkittävästi muuttaa, on aktiivinen yksityinen sektori.

Minua ihmetyttää kovasti miksi yksityiskoulujen puuhahenkilöt ja yliopistojen merkittävän suuruisten lukukausimaksujen kannattajat Suomessa, kyllä muistavat mainita tällä tavoin rahoitettujen oppilaitosten oppilaiden tai opiskelijoiden kieltämättä kovin korkean keskimääräisen tason, mutta unohtavat mainita, että merkittävä osa tällaistenkin oppilaitosten oppilaista tai opiskelijoista opiskelee jonkin stipendijärjestelyn tai vapaaoppilasjärjestelyn mahdollistamalla rahoituksella. Tämä takaa käytännössä sen, että riittävän moni pääsee opintielle puhtaasti kykyjen perusteella, ettei periytyvää suljettua rälssiä pääsekään muodostumaan. Miksi tuodaan esille vain mitalin toinen puoli? Sen vuoksi, että Suomeen halutaan luoda juuri se suljettu periytyvä rälssi!

Yksityiskoulukäytännössä ja korkeakoulujen lukukausikäytännössä ei ole mielestäni mitään vikaa, jos yksityisellä rahoituksella taataan riittävän monelle riittävän laaja mahdollisuus rahoittaa opinnot erilaisilla stipendijärjestelyillä tai vapaaoppilasjärjestelyillä. Huom: yksityisellä rahoituksella!

Riittävän laajaa yksityistä rahoitusta stipendi- ja vapaaoppilasjärjestelyihin on vaikeaa luoda. Jos sellaiseen onkin halua, niin tällöin on aiheellista kysyä lompakon nyörejään tuntemattomille vieläpä tulevaisuudessa eläville henkilöille avaavalta lahjoittajalta, miksi hän ei voisi toimia yksityisenä koulutusmesenaattina nykyisessä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä? En tarkoita ainoastaan  kovin mediaseksikkäitä sen ja tämän yhtiön rahoittamaa professuuri tai viiden vuoden tutkimusapuraha – tyyppistä megatason osallistumista, vaan myös kovin paljon vaatimattomampaa toimintaa:

Miksi joku kovin varakas isi ei voisi maksaa kerran vuodessa koko jälkikasvunsa luokkaa sille ja tälle kovin hyödylliselle opintoretkelle?
Miksi joku kovin aktiivinen tervepäinen kotiäiti ei voisi käyttää yhtenä lukuvuotena noin 500 tuntia muutaman kersan läksyjen lukupiirin valvojana ja ohjaajana ... Näitä läksypiirejä olisikin sitten yhtä aikaa 5-6 kappaletta, niin että koko luokka tulisi mankeloitua läksyrumban läpi.
Miksi joku ekonomi ei voisi tulla pitämään yhteiskuntaopin tunneille verotuksen perusteista luentoa laskuesimerkkeineen?
Miksi joku vanhempainyhdistys ei voisi lahjoittaa Mökkylän koululle uusia tietokoneita, uusia koulukirjoja, jopa uutta yhden luokkahuoneen siipeä tai joka vuosi koulun opettajille 13 kuukauden palkan?

Tiedän toki, pykälien viilaajat, kateelliset ja hermoheikot torppaavat kuitenkin kaiken kivan. Mutta jos ei joku kokeile sitä, mitä tällaisesta sitten ihan oikeasti seuraa, jos kunta panee todellakin kovan kovaa vastaan, on vaikea ennakoida, millaiseksi asia muuttuu vihreällä veralla – lahjoittaminen ja lahjan vastaanottaminen on kuitenkin laillista toimintaa, jopa lähtökohtaisesti ja useimmiten myös juridisesti. Lopputulosta ei tosiaankaan etukäteen tiedä. Tällainen hulluus ja halu auttaa yhteisöään on kuitenkin ollut takana kaikissa stipendi- ja vapaaoppilasjärjestelyissä ympäri maailmaa.

Ei varmaankaan 40-luvulla erääseen keräykseen rahojaan laittanut joku sveitsiläinen kuvitellut, että minäkin pääsisin nauttimaan niiden rahojen tuotosta joskus noin puoli vuosisataa myöhemmin ... mutta hän tiesi, että joku tietyn profiilin omaava tyyppi joka vuosi hyväksytään rahojen kohteeksi ja luotti siihen, että jokin johtokunta joskus noin puoli vuosisataa myöhemmin tekee sellaisen valinnan, jonka hänkin olisi allekirjoittanut.

Ei ole mediaseksikästä tuo tuollainen yhteisöllisestä koulutuksesta vastuun kantaminen, ei ole ...

Miksi vastuu yhteisöllinen vastuu koulutuksesta kuuluu niin monen suomalaisen mielestä yhteiskunnalle, mutta ei missään nimessä hänelle itselleen henkilökohtaisesti, ei edes missään muodossa, eikä koskaan?

Lopuksi: En missään nimessä puolusta nykyisen koulutusjärjestelmän epäkohtia enkä niitä peitä, mätää on ja paljon. Mutta onko oikea tapa vakavasti koulutusjärjestelmän toimintaa haittaavan mädän poistamiseen se, että luodaan toimintatapa, jonka mätä tappaa koko koulutusjärjestelmän, jopa koko demokratian modernin vapaaseen ja ilmaiseen koulutukseen pohjautuvan olemuksen? Minkä varassa länsimainen yhteiskunta seisoo nykymaailmassa...?

Totta, jopa minullakin jossakin vaiheessa kanta kääntyy, jahka ollaan riittävän alas ajettu tätä nykyisen koulutusjärjestelmän tasoa ja tutkintojen läpäisyyn vaadittavaa osaamistasoa, mutta vielä emme ole lähellä tätä, ehkä tosin 10-15 vuoden kuluttua olemme jo niin syvällä yleisessä osaamattomuuden suossa, että minäkin katson paremmaksi sen, että edes pieni vähemmistö osaisi jotain ... tai jopa kovin perinnöllisen luonteisesti. Olen jotakin aiemmin tänne kirjoittanut myös koulujen ongelmista ja niiden syistä.

PS. Taitaa joku kovin tunnettu maahanmuuttokriitikko valmistunut jostakin muualta kuin ns. "hyvän koulutuksen alalta", esim.lääkäri, juristi, ekonomi, dippainssi jne...  vai lasketaanko myös slaavilainen filologia tällaiseksi "hyväksi koulutukseksi" ja vaikkapa nuolenpääkirjoituksiin liittyvä filologia täysin "huuhaaksi"? Toivoisin todella, että vihdoin myös kaikkien alojen pelletason toimijat ymmärtäisivät sen, minkä joka alan huipputason toimija ymmärtää: ei se peruskoulutuksen ala ymmärrystä mittaa, vaan ymmärryksensä tason kukin hyypiö itse höpinöillään luo.

PPS. "huuhaa-alat" ovat kovin vahvasti edustettuina mm. Adolf:n tai Josif:n –tyyppisten vekkulien joukossa. Montako "hyvän koulutuksen" saanutta veijaria löytyisi jostakin maailman top 100 politiikan inhokkihämmentäjästä? Joo, on tietysti kovin makaaberi lähtökohta minulla, mutta ... fakkiutuneiden insinöörien, kuivien numerohullujen ekonomistien tai paperiin maailman kutistavien juristien maailmaan tulee kovasti lisää särmiä tätä kautta!

[JR]

En kyllä pidä yhtään hyvänä, että armoviitosilla pääsee peruskoulun läpi osaamatta yhtään mitään. Sama juttu, että hyvät oppilaat joutuvat kärsimään kusipäitten häiriköinnistä koko peruskoulun.
Peruskoulu on hyvin kallis koulumuoto, koska erilaisten oppilaitten tasapäistäminen tulee kalliiksi. Mikäli peruskoululla ei ole rahaa sekä hyvien, että huonojen oppilaitten tarpeitten täyttämiseen, koko koulusta tulee tasa-arvon irvikuva. Itse asiassa peruskoulu on jo pitkään ollut pelkkä irvikuva.
Ala-asteilla meno on vielä kohtuullisesti hanskassa, mutta yläasteet ovat sekä hyville, että huonoille oppilaille pelkkä painajainen.

[kelloseppä]

Nim. JR; olet aivan oikeassa, juuri armovitoset ja häirinöinti on se vakava mätä.

Voimme lähteä yksitystämään, jolloin ajan mittaan osa populaatiosta ei yksinkertaisesti saa oppia vaikka haluaisikin.

Voimme lähteä järkeistämään mm järjestyksenpitoa erityisryhmillä ja toistuvilla erottamisilla, alkaa antamaan niitä ehtoja ja jättää populaa luokalle, jolloin lyhyellä tähtäimellä ongelmat lisääntyvät niin koulussa kuin sen ulkopuolella. Pitkällä tähtäimellä parannus nykyiseen on selvä ja vuorenvarma. Tämä kaikki on mahdollista ilman ainoatakaan lain tai asetuksen muutosta; toisaalta, mikään lainsäädännöllinen muutos ei koskaan riitä määrittelemään kuka luokkahuoneessa, koulun käytävillä ja pihamaalla ja lopulta koko elmämässä määrää ja kuka tarvittaessa itkee. Ikävää vain että tarvittava muutosvaihe on niin tuskallinen useissa kouluissa, että monilta vanhemmilta ja opettajilta palaa inna ja menetämme muutaman ikäluokan patologisimmat häiriköijät ns. lopullisesti, mutta nykymenolla menetämme heidät ja vähitellen yhä useammat seuraavat tätä terävintä häirikkökärkeä kuitenkin ikäluokka ikäluokan jälkeen ...

Aku Ankan suuri viisaus tulisi hyväksyä: "Joko veljenpojat hallitsevat minua tai minä heitä." Ei ole olemassa muita mahdollisuuksia.

Pyydän: älkää sekottako tätä siihen, että MITEN veljenpoikia hallitaan.

Veljenpoikia voi hallita vaikka kuinka typerästi tai jopa niin viisaasti, että veljenpojat eivät edes huomaa, että heitä hallitaan. Pedagoginen harha on se, että veljenpoikain hallinto olisi hyvästä ja se, että kaikki pystyisivät hallitsemaan veljenpokia heidän sitä huomaamatta. Pitäisi antaa itselleen sen verran anteeksi, että kunhan niitä veljenpoikia hallitsee kohtuullisen järkevästi ja ihmismäisesti, sen pitäisi riittää. Pitäisi hyväksyä, että vain kovin harvat meistä ovat ihmeellisiä superyksilöitä opettajina tai pedagogeina. Vaikka kuinka opettajia koulutettaisiin lisää ja lisää, joten meidän tavallisten maantallaajien kohdalla tulee hyväksyä, että pystymme vain siihen, että ne veljenpojat tajauvat, että heitä hallitaan. Näin ollen meidän tulisi keskittyä siihen, että tätä hallintoa pidetään niin veljenpoikien ulkopuolisessa maailmassa kuin veljenpoikien keskuudessa ihan järkevänä ja kohtuullisena. Sen pitäisi riittää veljenpoikien halltsemisessa.

Riittääkö se?

Opettajille?
Kunnan kouluvirastolle?
OPH:n erikoissuunnittelijalle?
Vanhemmille, joiden jälkikasvu on luonnollisesti vähintään uusi Einstein?

Minulle se riittää; nukun yöni mainiosti ja peilinkään katsominen ei hirvitä.