Minun Suomeni on kansainvälinen -kampanja

[Luotsi]

Ahaa, idea on näköjään rahastaa yrityksiä ja järjestöjä tunnuksen käytöstä. Toimisi Ruotsissa, missä tällaiselle antirasismille ei voi sanoa ei, mutta en ole varma Suomesta.
Kuka tunnistaa, mistä liiketoimintaidea (platinum, gold, silver partner) on kopsattu? Olen nähnyt jonkin täysin vastaavan partner-virityksen aiemminkin, mutta en muista mihin se liittyi.

http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/plus/about-finnair-plus/tier-to-tier/fi_FI

Finnair Plus Silver
Finnair Plus Gold
Finnair Plus Platinum

Millähän tasolla Aki lienee?

[CaptainNuiva]

Ahaa, idea on näköjään rahastaa yrityksiä ja järjestöjä tunnuksen käytöstä. Toimisi Ruotsissa, missä tällaiselle antirasismille ei voi sanoa ei, mutta en ole varma Suomesta.
Kuka tunnistaa, mistä liiketoimintaidea (platinum, gold, silver partner) on kopsattu? Olen nähnyt jonkin täysin vastaavan partner-virityksen aiemminkin, mutta en muista mihin se liittyi.

http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/plus/about-finnair-plus/tier-to-tier/fi_FI

Finnair Plus Silver
Finnair Plus Gold
Finnair Plus Platinum

Millähän tasolla Aki lienee?

Sonera käytti tätä samaa...Ihmettelen suuresti jos tähän vedätykseen lähtee yrityksiä mukaan.
Ja jos lähtee niin tietääpähän sitten pysyä niistä kaukana siinä mielessä ettei mahdollisen konkan tulessa jää saamapuolelle.

[Roope]

Tää Tino Singh hehkutti itseasiassa tätä järjestöä siinä kommarinuorten järjestämässä paneelissa äärioikeiston uhasta. Tino Singh vaikutti positiiviselta kaverilta, jolla on paljon sanottavaa, mutta ei mitään faktaa sanojen painona.

Ja kas. Tino "kulttuuriäly" Singh aikoo eduskuntaan RKP:n edustajana.

– Det stämmer att Singh vill ställa upp för oss och vi tycker han har mycket att ge till exempel i integrationsdebatten, bekräftar Henrik Creutz, kontaktchef för Helsingforskretsen

HBL: Tino Singh kandiderar för SFP

Sen sijaan keväällä vähemmistövaltuutetuksi valittu Eva Biaudet ei ole vieläkään paljastanut aikomuksiaan.

Det är ännu öppet om minoritetsombudsmannen Eva Biaudet kandiderar.

– Vi har nog frågat. Bollen är nu hos henne, säger Creutz.

[Enni]

http://www.minunsuomeni.fi/tiki-read_article.php?articleId=11


Nettisivuista päätellen ja niillä mainitusta resurssipulasta johtuen kampanja ei kai ole oikein ottanut tuulta purjeisiinsa.

Mitä kummaa? Resurssipula?  Eivätkö yritykset, järjestöt yms. innostuneetkaan tuhansien eurojen maksusysteemeistä internationaalisemman Suomen puolesta?

[ike60]

http://www.minunsuomeni.fi/tiki-read_article.php?articleId=11

Nettisivuista päätellen ja niillä mainitusta resurssipulasta johtuen kampanja ei kai ole oikein ottanut tuulta purjeisiinsa.

Resursseista kriittisin näkyy olevan energia. Tämä päätellen siitä, että sivujen toiminta-osiossa mainostetaan yhtä tulevaa tapahtumaa joka sekin oli 5.11. Sen jälkeen on sitten ollut hiljaisempaa.

Muuten, sivustolla on oma keskustelupalstansa jossa pääsee arvatenkin esittämään näkemyksiään kulttuuriälyn suhteesta kilpailukykyyn. Itseäni rupesi noita sivuja selatessa jostain syystä väsyttämään, joten en viitsinyt kirjautua. Onko joku muu kirjautunut? Jos on, voisitteko kertoa mistä aiheista keskustelu siellä pulppuaa?

Mitä kummaa? Resurssipula?  Eivätkö yritykset, järjestöt yms. innostuneetkaan tuhansien eurojen maksusysteemeistä internationaalisemman Suomen puolesta?

Ehkä yhdistyksen kaikki energia kului nyt jo legendaarisen kalvosarjan sekä hienojen kotisivujen väsäämiseen, eikä yritysten puheille lopulta jaksettu mennä. Tai sitten yrityksissä pelätään että touhu osoittautuukin myöhemmin hörhöilyksi, ja sen tukijat kärsivät imagotappion. Ottaen huomioon aidon ja alkuperäisen kalvosarjan "highly organized trolling", "pushpolling" ja "sophisticated socialmedia operations" tämä pelko ei ole välttämättä valovuosien takaa haettu. Kolmas vaihtoehto on että raha on yrityksissäkin sittenkin niukkuushyödyke.

Toisaalta koko kampanjahan on ollut olemassa vain muutaman kuukauden ajan, joten kyllähän tuosta saattaa vielä tulla jotain. Tosin suhtaudun pessimistisesti siihen, että kalvosarjassa esitetty tavoite 10 000:sta (kymmenestä tuhannesta) kannatusjäsenestä tämän vuoden loppuun mennessä toteutuisi.

[Roope]

Tino Singh on mainostoimistoyrittäjä, juontaja, tanssija ja muusikko sekä Facebook-ryhmän "Minun Suomeni on kansainvälinen" -perustaja ja pienen lapsen isä.

"Miksi minä lähdin politiikkaan? Noh, haluan vaikuttaa minkälaiseen Suomeen pieni lapseni varttuu. Suomessa käydään aika kummallista keskustelua maahanmuutosta ja maahanmuuttajien ääni kuuluu todella huonosti. Jos joku tietää, mitä kotouttaminen on, niin se olen minä. Uskon, että minulla on paljon annettavaa", sanoo 39-vuotias RKP:n ehdokas Tino Singh.

[...]

Keväällä Tino perusti Facebookissa ryhmän "Minun Suomeni on kansainvälinen". Hänellekin oli yllätys, että neljän viikon aikana ryhmään liittyi yli 35 000 ihmistä.

"Huomasin, että mediassa ja politikoiden suusta tuli ainoastaan negatiivista asiaa maahanmuutosta. Minulle tuli sellainen olo, että jotain täytyy tehdä. Sivusto oli vain positiivinen ilmaisu siitä, että Suomi on nyt ja tulee myös jatkossa olemaan kansainvälinen", Tino kertoo.

Facebook-aktivistit kokoontuivat myöhemmin, ja nyt on järjestetty muutamia Stand Up komiikka -iltoja, jotka ovat olleet hyvin suosittuja.

"Suomen taloudellisen tulevaisuuden kannalta, niin kauan kun meillä ei ole sotilaallista, poliittista tai taloudellista mahtia, eikä meillä ole kaasua tai öljyä, meidän on pakko tehdä kauppaa ja olla kavereita kaikkien kanssa. Maahanmuutto tuo valtavan mahdollisuuden Suomen kilpailukyvylle", sanoo Tino Singh.

Hänen mielestään Suomi tarvitsee seuraavien viiden vuoden aikana 53 000 yritystä, joista jokaisen liikevaihto on miljoona euroa.

"Meillä on haasteita yrittämisen mielikuvan kanssa. Ylen yrittäjäbarometrin mukaan suomalaisista nuorista vain kuusi prosenttia haluaa olla yrittäjiä. Maahanmuuttajat ovat myös mahdollisuus yrittäjinä viennin näkökulmasta. Meidän kannattaisi edistää sitä, maahanmuuttajat tekisivät kauppaa alkuperämaansa kanssa", hän jatkaa.

[...]

"Suomella on loistava tulevaisuus. On vain itsestämme kiinni, että päätämme viedä meidät sinne. Talous elpyy edistämällä yrittäjyyttä ja luovaa ajattelua viennin vetureiksi sekä näkemällä maahanmuuton talouden mahdollisuudeksi. Yhteiskunnassamme vastuullisuus ja perhearvot ovat avainasemassa hyvinvoinnin edistämiseksi", tiivistää Tino Singh.

Monitori

[Anti-Utopisti]

Kun joku ventovieras tulee kadulla esittelemään omia juttujaan, niin selväjärkisellä ihmisellä herää terve epäluuloisuus.

Politiikassa on jokapäiväistä elämääkin tärkeämpää kysyä, mikä on todellinen motiivi mukavan kuuloisten juttujen takana. Joskus harvoin juttujen kertoja tarkoittaa täsmälleen sitä, mitä sanookin, eikä asiaan liity sen kummempia taka-ajatuksia. Mutta politiikassa selväjärkinen ihminen kysyy silti itseltään, kenen toimesta esitetyt argumentit ovat saaneet alkunsa ja mikä on ollut esitettyjen argumenttien alkuperäinen tausta ja tarkoitus. Muuten on olemassa vaara, että mukavan kuuloisten juttujen perusteella suostuu antamaan hyväksyntänsä sellaisille kyseenalaisille tarkoitusperille, joilla ei ole mitään tekemistä puhuttujen mukavien juttujen kanssa.

Niinpä olisi mielenkiintoista tietää, kuka on alun perin keksinyt ne jutut, joista puhutaan Minun Suomeni on kansainvälinen -kampanjassa, ja mikä on ollut alkuperäinen motiivi näiden juttujen keksimisen taustalla.

Erityisesti pisti silmääni seuraava kohta:

"Suomen taloudellisen tulevaisuuden kannalta, niin kauan kun meillä ei ole sotilaallista, poliittista tai taloudellista mahtia, eikä meillä ole kaasua tai öljyä, meidän on pakko tehdä kauppaa ja olla kavereita kaikkien kanssa. Maahanmuutto tuo valtavan mahdollisuuden Suomen kilpailukyvylle", sanoo Tino Singh.
...
Maahanmuuttajat ovat myös mahdollisuus yrittäjinä viennin näkökulmasta. Meidän kannattaisi edistää sitä, maahanmuuttajat tekisivät kauppaa alkuperämaansa kanssa", hän jatkaa.

Olen kuullut, että maahanmuuttajien yritystoiminta tarjoaa kaupunginosansa asukkaille monia hyödyllisiä palveluita ja muitakin tarpeellisia hyödykkeitä, mutta onko sen sijaan kovinkaan yleistä, että maahanmuuttajat muodostaisivat oman naapurustonsa lisäksi yrityksensä sidosryhmiä niinkin laajalle alueelle kuin peräti alkuperämaansa ja kohdemaansa välille? Ja mikäli tällaisen kahden maan välisen kauppasiteen luominen olisi erityisen tuottoisaa, niin eikö joku kohdemaan asukas olisi huomannut sijoituskohteen jo aiemmin ja yrittänyt luoda tällaisen kauppasiteen vapailta markkinoilta ostamansa kulttuurituntemuksen pohjalta? Sitä paitsi maahanmuuttajien rooli näiden kauppasiteiden syntymisessä ei poista kaukana toisistaan sijaitsevien maiden logistisia ongelmia, jotka usein tekevät kauppasiteistä taloudellisesti kannattamattomia. Eli vaikka maahanmuuttaja keksisi mukavan kuuloisen liikeidean kaupankäynnistä alkuperämaansa kanssa, niin tämä ei silti mitenkään automaattisesti kuulu toteuttamiskelpoisten tai ainakaan kansantalouden kannalta tuottoisimpien liikeideoiden joukkoon. Muutenkin menestyvät pienyritykset ovat käsittääkseni pääsääntöisesti McDonaldsin kaltaisia franchising-yrityksiä tai muunlaisia kopioita jostain vakiintuneesta toimivasta konseptista eivätkä enimmäkseen perustu yrittäjän omiin innovaatioihin.

Joka tapauksessa ylläoleva lainaus Tino Singhilta muistuttaa epäilyttävästi eräitä Risto Laakkosen käyttämiä argumentteja vuodelta 1991, joten herää kysymys, onko Suomessa ollut jo pari vuosikymmentä liikkeellä jonkinlainen puolisalainen propagandakansio, joka jaetaan kaikille monikultturismia lobbaaville aktivisteille ja vaaliehdokkaille. Heidän käyttämänsä perustelut ovat nimittäin mielestäni keskenään samankaltaisempia, kuin mitä olisi odotettavissa vaaliehdokkaiden itsenäisen ajattelun seurauksena.

Palautetaanpa mieliin erityisesti seuraava Risto Laakkosen tunnustus massamaahanmuuttoa puolustelevien taloudellisten perustelujen eräästä todellisesta motiivista:

"Olen viipynyt maahan- ja maastamuuton kansantaloudellisissa vaikutuksissa siksi, että niitä voitaisiin käyttää perusteluissa ja vakuuttaa niitä tahoja, jotka eivät ainakaan vielä ole mukana aktiivisessa työssä hyvien etnisten suhteiden kehittämisessä ja etnisen syrjinnän estämisessä. Kuitenkin ihmisten kohtaamista ja kohtaamisen rikastuttavaa ja uudistavaa vaikutusta ei voi mitata taloudellisilla suureilla."

Lähde: http://www.eurocult.fi/julkaisut/Maahanmuuttaja-kahden-kulttuurin-valissa-2000.pdf

Itse asiassa vaikuttaisi epätodennäköiseltä, että Risto Laakkosen kaltaiset kapitalismiakin kritisoineet ihmisoikeusaktivistit olisivat huomattavan kiinnostuneita pelkistä Suomen kansantalouden lukuarvoista, joten sikäli monikultturistisen utopismin motiivi vaikuttaa hänen kohdallaan uskottavammalta selitykseltä kuin Suomen kansantalouden edistämisen motiivi.

Itse asiassa epädemokraattinen päätös maahanmuuton lisäämisestä vaikuttaa syntyneen Suomessa vuosina 1989-1991, jolloin Risto Laakkonen esitteli eräässä maahanmuuttopolitiikan avainseminaarissa pitkän listan erilaisia maahanmuuttoa puoltavia perusteluita. Tässä listassa ei kuitenkaan pyritty objektiivisesti punnitsemaan maahanmuuton hyötyjä ja haittoja, vaan pikemminkin vaikutti olevan kyseessä puhdas propagandalista, jota lainaamalla monikultturismin kannattajat voivat jallittaa tietämättömiä tavallisia suomalaisia, kun nämä rupeavat kyselemään syytä maahanmuuton lisäämiseen. Taloudellisten verukkeiden osalta Laakkonen puhui mm. seuraavaa:

"Ulkomaalaiset tuovat myös maahan kielitaitoa ja muiden kulttuurien tuntemusta, mikä vahvistaa Suomen asemaa ulkoisten riippuvuuksien ja kansainvälisten vastavuoroisuuksien maailmassa. Ulkomaalaiset hyödyttävät myös yhteiskuntaa työpanoksellaan ja maksamillaan veroilla."

Lähde: Risto Laakkosen esitelmä Kansallisen siirtolaisuus- ja ulkomaalaispolitiikan suuntaviivoja, jonka hän piti seminaarissa Suomen siirtolaisuus- ja ulkomaalaispolitiikan perusteet (Siirtolaisuusasiain neuvottelukunta, Siikaranta-opisto, Espoo, 11.-12.6.1991).

Sitä en tiedä, onko Tino Singhin argumentilla, jossa hän korostaa maahanmuuttajayrittäjien mahdollisuutta kaupankäyntiin alkuperämaansa kanssa, mitään yhteyttä Risto Laakkosen alkuperäiseen argumenttiin maahanmuuttajien tuoman "muiden kulttuurien tuntemuksen" hyödyllisyydestä. Luultavasti tällaista yhteyttä ei ole, vaan kyse on puhtaasta sattumasta, paitsi jos olettamani monikultturistien propagandakansio on todellakin olemassa.

Kuitenkin seuraavat seikat ihmetyttävät:

- En epäile, etteikö Tino Singh varsin aikaansaavana ihmisenä ymmärtäisi paljonkin yrittäjyyden mahdollisuuksista, mutta tämänkaltaisia argumentteja odottaisin silti kuulevani pikemminkin pienyrittäjyyden professoreilta kuin ammattimaiselta esiintyjältä, joka ei ole päätyönsä takia pystynyt omistamaan kaikkea aikaansa yritystoiminnan tutkimukselle.

- Minun Suomeni on kansainvälinen -kampanjan nimi sisältää utopistisen kansainvälinen-termin. Tästä tulee heti mieleen muistikuva radikaalivasemmiston takavuosina suosimasta kansainvälisyyskasvatuksesta:

http://hommaforum.org/index.php/topic,18109.msg453692.html#msg453692

Niinpä herää kysymys, onko kansainvälisyys-ajatteluun perustuva sosialistinen maailmankyläidea se todellinen aatehistoriallinen alkujuuri, joka on sekä Suomen vuosina 1989-1991 tapahtuneen maahanmuuttopolitiikan muutoksen taustalla sekä ehkäpä tiedostamattomasti myös RKP:n monikultturismin sekä Minun Suomeni on kansainvälinen -kampanjan taustalla.

Oli miten oli, niin seuraavassa Tino Singhin tekstipätkässä yksikään lause ei mielestäni ole tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta uskottava eikä erityisesti kuvaa uskottavia kausaliteetteja talouden kehityksen ja elpymisen syistä ja seurauksista.

"Suomella on loistava tulevaisuus. On vain itsestämme kiinni, että päätämme viedä meidät sinne. Talous elpyy edistämällä yrittäjyyttä ja luovaa ajattelua viennin vetureiksi sekä näkemällä maahanmuuton talouden mahdollisuudeksi. Yhteiskunnassamme vastuullisuus ja perhearvot ovat avainasemassa hyvinvoinnin edistämiseksi", tiivistää Tino Singh.

Itse taas veikkaan, että Suomen tulevaisuudesta on vaikea tietää yhtään mitään. Usein ulkoiset reunaehdot ja sattumat painavat enemmän kuin omat valinnat. Talous on valtavan laaja kompleksinen systeemi, jonka elpyminen ei välttämättä tapahdu sokealla luottamuksella mihinkään yksittäiseen ihmereseptiin. Yhteiskunnan arvot ovat saattaneet menneinä vuosisatoina vaikuttaa länsimaiden talouskasvuun, mutta on kyseenalaista, päteekö tämä enää nykytilanteessa vai ovatko 2000-luvulla talouden menestysreseptit pikemminkin harvalukuisten asiantuntijoiden erikoisalaa ja siten lähes täysin erillisiä valtaväestön arvoista ja muista valinnoista. Toivottavasti nämä Tino Singhin talousvisiot eivät perustu ainakaan täysin pelkkään toiveajatteluun ja utopismiin.


[email protected]

[kaivanto]

Ulkomaalaiset tuovat myös maahan kielitaitoa ja muiden kulttuurien tuntemusta

Tämä alkaa olla todella väsynyt argumentti maahanmuuton puolesta. Ensinnäkin pelkkä afrikanenglanti tai afrikanranska ei ole hyödyllinen tai riittävä kielitaito, varsinkin jos ei opi kunnolla suomea.

Sama pätee tietysti myös perunaneniin, jotka luulevat populaarikulttuurin vuoksi, että maailmassa pärjäisi englanniksi.

Mikäs oli aihe, ai niin tämä antirasistiyhdistys eli Tinon eduskuntavaalikampanjavankkuri. Niin, minunkin Suomeni on kansainvälinen, mutta ei monikulttuurinen lainkaan siinä laajuudessa kuin monikultturistit haluaisivat.

[kaivanto]

Arvon hompanssit, liittykääpä antiryhmään

http://www.facebook.com/pages/Minun-Suomeni-on-kansainvalinen-ja-monietninen-mutta-ei-monikulttuurinen/115181521887572

[tsuomi]

Kun propagandan tunnistaa propagandaksi, se on lähtökohtaisesti epäonnistunut.

Moskovan junassa oli aikanaan tarjolla samanlaisia propagandakirjasia Neuvostoliiton oloista.

Yhtä viihdyttävää luettavaa kuin Neuvosto-Karjala?