Pisa tutkimukset

[Juho Eerola]

Muutama päivä sitten julkaistiin koululaisten osaamista eri maissa vertailevat Pisa tutkimukset. Suomi menestyi hyvin, mutta ei ollut enää kärkipaikalla, kuten 10 vuotta sitten. Ykkösinä olivat Aasian maat. Erityisesti lukutaidon osalta oli tullut laskua. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) pani merkille, että uutena ilmiönä Suomessa on myös koulujen tasossa alkanut näkyä isoja eroja. Heikommin menestyvät oppilaat keskittyvät tiettyihin kouluihin.

Koska olen ennakkoluuloinen ja nuiva, juolahti mieleeni muutamia asioita. 10 vuotta sitten olivat tutkimuksen kohteena ennen Neuvostoliiton romahdusta ja maahanmuuton alkua syntyneet ikäluokat. Suurin osa tutkituista lapsista oli siis suomalaisia oppilaita. Nyt tutkitut tapaukset ovat syntyneet 90 luvun lopulla ja 2000 luvun alussa. Maahanmuuttajien määrä on noussut ja suhteellisesti mamujen määrä on sitä suurempi, mitä nuoremmista ikäluokista on kyse.

Voisiko olla niin, että tuloksen heikentyminen johtuu osaksi maahanmuutosta? Eli lapset lukevat keskimäärin aiempaa heikommin, koska luokilla on keskimäärin aiempaa enemmän oppilaita joiden äidinkieli ei ole suomi? Voisiko Virkkusen kauhistelemaa jakoa hyviin ja huonoihin kouluihin perustella muualta maailmasta tutulla whiteflight ilmiöllä?

Länsi-Euroopan maista Suomi on edelleen ykkönen, mutta maahanmuuttajien määrässä olemme vielä jäljessä. Pisa tutkimuksen kärkeen kohonneet maat ovat huomattavan homogeenisiä ja yksikulttuurisia maita. Voisiko tässä olla järkeä?

[Roope]

Voisiko olla niin, että tuloksen heikentyminen johtuu osaksi maahanmuutosta? Eli lapset lukevat keskimäärin aiempaa heikommin, koska luokilla on keskimäärin aiempaa enemmän oppilaita joiden äidinkieli ei ole suomi? Voisiko Virkkusen kauhistelemaa jakoa hyviin ja huonoihin kouluihin perustella muualta maailmasta tutulla whiteflight ilmiöllä?

Vaikea sanoa, mikä on maahanmuuton osuus alueellisten erojen kasvamisessa, mutta epäilemättä se tulee pian tutkimuksissa näkyvämmäksi. Pitää muistaa sekin, että PISA ei kata kaikkia kouluja, joten tuloksissa on otannasta johtuvaa heiluntaa.

Jotkut ovat ehdottaneet whiteflight-mahdollisuutena hakeutumista ruotsinkielisiin kouluihin. Uusimman PISA:n perusteella se ei tuntuisi täysin toimivan, sillä ruotsinkielisten koulujen tulokset olivat keskimääräistä heikompia. Tämä johtuu kuulemma lähinnä niistä oppilaista, etenkin pojista, joiden kotona puhutaan suomea.

[Aldaron]

Jotkut ovat ehdottaneet whiteflight-mahdollisuutena hakeutumista ruotsinkielisiin kouluihin. Uusimman PISA:n perusteella se ei tuntuisi täysin toimivan, sillä ruotsinkielisten koulujen tulokset olivat keskimääräistä heikompia. Tämä johtuu kuulemma lähinnä niistä oppilaista, etenkin pojista, joiden kotona puhutaan suomea.

Tuo johtunee tosiaan lähinnä siitä että osa oppilaista hallitsee opetuskielen eli ruotsin käytännössä vähän huonommin kuin suomen. Tosin myös suomenruotsalaiset koulut ovat edellä kaikkien muiden pohjoismaiden kouluja. HBL:n eilinen artikkeli käsitteli aihetta.

Tulokset lukemisessa:

Suomi yhteensä                    536
Suomenkieliset koulut           538
Suomenruotsalaiset koulut   511
Norja                                     503
Islanti                                    500
Ruotsi                                    497
Tanska                                   495

Tulokset matematiikassa:

Suomenkieliset koulut            541
Suomenruotsalaiset koulut    527
OECD-maiden keskiarvo         496

Ruotsi vaikuttaa artikkelin perusteella pudonneen Suomea enemmän. Myös koulujen väliset erot Ruotsissa ovat korostuneet entisestään. Tämä heijastaa selvästi monien asuinalueiden nopeasti etenevää ghettoutumista Ruotsissa.

[herranen]

Uusimman PISA:n perusteella se ei tuntuisi täysin toimivan, sillä ruotsinkielisten koulujen tulokset olivat keskimääräistä heikompia. Tämä johtuu kuulemma lähinnä niistä oppilaista, etenkin pojista, joiden kotona puhutaan suomea.

Itse toki arvelin tuon kuullessani, että huono menestys johtuu siitä, että ruotsinkielisten kokeet tarkastetaan Ruotsin PISA-keskuksessa...

Ruotsinkieliset vihkot pisteytettiin Ruotsin PISA
2006 -keskuksessa. Sieltä hankittiin myös alkuperäiset
ruotsinkieliset käännökset.

Pisa 2006: ensituloksia

Tekevätkö ruotsinsuomalaiset rikssvenskalla olevat testit vai tarkastavatko ruotsalaiset suomenruotsiksi käännetyt testit?

[Jaakko P.]

Eikös 3v sitten Suomi ollut myös ykkönen? Joku voi pistää linkin jos muistaa siihen haastatteluun, jossa tutkija (en muista mistä maasta) aika suorasanaisesti sanoi että Suomen menestys voi johtua vähäisestä mamu-määrästä. Silloin jo keskusteltiin että tulokset TULEVAT tippumaan.

[thinkingmind]

Muutama päivä sitten julkaistiin koululaisten osaamista eri maissa vertailevat Pisa tutkimukset. Suomi menestyi hyvin, mutta ei ollut enää kärkipaikalla, kuten 10 vuotta sitten. Ykkösinä olivat Aasian maat. Erityisesti lukutaidon osalta oli tullut laskua. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) pani merkille, että uutena ilmiönä Suomessa on myös koulujen tasossa alkanut näkyä isoja eroja. Heikommin menestyvät oppilaat keskittyvät tiettyihin kouluihin.

Koska olen ennakkoluuloinen ja nuiva, juolahti mieleeni muutamia asioita. 10 vuotta sitten olivat tutkimuksen kohteena ennen Neuvostoliiton romahdusta ja maahanmuuton alkua syntyneet ikäluokat. Suurin osa tutkituista lapsista oli siis suomalaisia oppilaita. Nyt tutkitut tapaukset ovat syntyneet 90 luvun lopulla ja 2000 luvun alussa. Maahanmuuttajien määrä on noussut ja suhteellisesti mamujen määrä on sitä suurempi, mitä nuoremmista ikäluokista on kyse.

Voisiko olla niin, että tuloksen heikentyminen johtuu osaksi maahanmuutosta? Eli lapset lukevat keskimäärin aiempaa heikommin, koska luokilla on keskimäärin aiempaa enemmän oppilaita joiden äidinkieli ei ole suomi? Voisiko Virkkusen kauhistelemaa jakoa hyviin ja huonoihin kouluihin perustella muualta maailmasta tutulla whiteflight ilmiöllä?

Länsi-Euroopan maista Suomi on edelleen ykkönen, mutta maahanmuuttajien määrässä olemme vielä jäljessä. Pisa tutkimuksen kärkeen kohonneet maat ovat huomattavan homogeenisiä ja yksikulttuurisia maita. Voisiko tässä olla järkeä?

Pisa-tutkimuksessa näkyvä koulujen eriytyminen johtuu juuri humanitaarisista maahanmuuttajista koska ne suomalaiset joilla on mahdollisuus muuttavat lapsineen  pikkuhiljaa pois gettoutuvilta alueilta jolloin jäljelle jäävät vain heikoimmin elämässä pärjäävien suomalaisten lapset ja haasteelliset maahanmuuttajalapset joita humanitaaristen suuremman syntyvyyden takia on vuosi vuodelta enemmän vaikka tietoisesti yritettäisiinkin yhteiskunnan toimesta rajoittaa humanitaaristen maahanmuuttajien keskittymistä liiaksi yhteen kaupunginosaan.

Itseään toteuttava kierre joka on nähty Tenstassa ja Rosengårdissa tulee toteutumaan myös suomessa jos nykyinen maahanmuuttopolitiikka jatkuu.

[Kikken]

Pisa-tutkimus ei tuonut ilouutisia Espanjaan
08.12.2010 10:54 Mia Konu

Tiistaina julkaistu Pisa-tutkimus todistaa Espanjan koulutusjärjestelmän junnaavan paikallaan. Tuloksia heikentävät osaltaan maahanmuuttajien alhaisemmat pisteet.

Vuoden 2006 tutkimustuloksiin nähden espanjalaiset voivat kaikesta huolimatta olla tyytyväisiä. Maa kipusi takaisin vuoden 2003 pisteisiin, mutta on edelleen keskiarvon alapuolella. Se ei ole onnistunut parantamaan sijoitustaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaikista 34 OECD-maasta Espanja asettuu sijalle 26. Espanjan tulokset voidaan kuitenkin luokitella vakaiksi. Opetushallituksen sihteeri Mario Bedera korostaa, että maan tulokset ovat vaihdelleet vertailussa aina muiden OECD-maiden keskiarvon mukaisesti.

Kolmen vuoden välein tehtävä Pisa-tutkimus keskittyi tällä kertaa 15-vuotiaiden oppilaiden lukutaitoon. Tiedot koottiin vuoden 2009 aikana ja selvitykseen osallistui lähes 27.000 oppilasta Espanjasta. Länsimaiden keskiarvo lukutaitoa pisteytettäessä oli 492 ja Espanjan tulos 481. Vuonna 2000 pisteitä kertyi 492, vuonna 2003 yhteensä 481 ja  2006 tulos laski 461 pisteeseen. Mikäli tulokset jaetaan kuuteen eri tasoon, parhaaseen ryhmään kuuluvia on vähän ja peräti 20 prosentilla oppilaista tulokset ovat huonot. Matematiikassa oppilaat saivat 483 pistettä, kansainvälisen keskiarvon ollessa 496. Tytöt menestyivät tutkimuksessa poikia paremmin lukutaidossa ja tilanne oli päinvastainen matematiikassa.

Espanja jää tuloksissa hieman jälkeen Portugalia, Italiaa, Kreikkaa ja Sloveniaa, mutta pisteet ovat paremmat kuin Tsekin tasavallalla, Luxemburgilla tai Itävallalla. Tutkimustuloksissa huomautetaan Espanjan maahanmuttajien heikentävät koko maan keskiarvoa; espanjalaisten pistekeskiarvo oli 488 ja maahanmuuttajien 430. Maahanmuuttajien määrä on kohonnut vuoden 2000 kahdesta prosentista 9,5 prosenttiin.

Suomi tippui koulutusvertailussa jaetulla toiselle sijalle, mutta on edelleen kaikista länsimaista ylivoimaisesti paras. Muut Pisa-menestyjät tulevat Aasiasta. Ylivoimainen ykkönen oli uutena mukaan otettu Kiinan Shanghain alue.

http://www.espanja-info.net/uutiset/espanjan-uutiset/2054-pisa-tutkimus-ei-tuonut-ilouutisia-espanjaan.html

Boldaukset omia.

[Marius]

Juho Eerola on mielestäni täsmälleen oikeilla jäljillä.
Järkyttävää ja surullista on median muka-tietämättömyys ja katseen kääntäminen pois, silti suu vaahdossa selittelyjä keksien.
Itse mietin, mikä ihmeen tarkoitus ja tavoite tällä kaikella vääristelyllä lopultakin on.

[Noottikriisi]

Tutkimustuloksissa huomautetaan Espanjan maahanmuttajien heikentävät koko maan keskiarvoa; espanjalaisten pistekeskiarvo oli 488 ja maahanmuuttajien 430. Maahanmuuttajien määrä on kohonnut vuoden 2000 kahdesta prosentista 9,5 prosenttiin.

Boldaukset omia.

Hyvä boldaus. Siis Espanja eteni kymmenessä vuodessa Suomea paremmasta tilanteesta Paskastanian porteille. Kannattaa miettiä.

[Vartiotorni]

...koska luokilla on keskimäärin aiempaa enemmän oppilaita joiden äidinkieli ei ole suomi?..
Hyi hyi. Onpa tuhmia ajatuksia. Tällä ei TIETENKÄÄN ole asiassa mitään merkitystä. Kuten ei tietenkään silläkään, että entisten kulttuurimaiden kuten Saksan ja Itävallan PISA-sijoitukset laskevat kuin lehmän häntä sitä mukaa, kuin jo siellä suurkaupunkien kouluissa alkaa olla 80% (alimmilla luokilla jopa 100%) muunkielisiä. Ja varsinkin niistä perheistä, joissa äideistä on yli puolet (virallisesti Turkin lähetystön mukaan 40%)luku- ja kirjoitustaidottomia. Lähtömaa Turkki, Anatolia, heimo roma ja kulttuuri??
Saksan ja Itävallan maahanmuuttopolitiikka kiihdyttävien poliitikkojen -lähinnä demareiden ja vihreiden- ym. omat lapset ovat tietenkin yksityiskouluissa kasvamassa johtotehtäviin isiensä lailla.
Strategiaan kuuluu ehdottomasti, että tulevien alamaisten koulutustaso yritetään pitää opetusta jarruttavien mamu-lapsien avulla mahdollisimman alhaalla. Opintovaatimuksia löystetään heikoimpien mukaan mutta kaiken varalta yliopistoihin säädettiin kalliit lukukausimaksut.
Numerus claususta ei "perinteellisesti" kuitenkaan ole (Itävalta), siltä varalta, että tämä jälkikasvu yksityiskouluista ei aina pääsisikään opiskelemaan. Sitten kun pääsee, niin poliitikkoisä suhteillaan ja rahapusseineen sekä ghostwriterit pitävät huolen lopusta. Sanotaan, mutta tämähän on vain pahaa panettelua... 

[sologdin]

Suomen osalta pitäisi ottaa tarkastelun kohteiksi Itä-Helsingin koulut ja vaikka Varissuon koulut 1970, 1980, 1990, 2000 ja 2010 ja katsoa löytyisikö maahanmuuton lisääntymisen ja tulosten huononemisen välillä minkäänlaista korrelaatiota.

Miksi niin ei tehdä?  Koska päättäjämme eivät myönnä maahanmuuttajien aiheuttamia ongelmia vaikka ne esitettäisiin heille millä tavalla.

[Marius]

Jos saksalaisessa koulussa on 100% sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes puhu saksankieltä, niin mitä tekemistä koulussa suoritetulla PISA-tutkimuksella
on saksalaisten kanssa?

[valkobandiitti]

Jos saksalaisessa koulussa on 100% sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes puhu saksankieltä, niin mitä tekemistä koulussa suoritetulla PISA-tutkimuksella
on saksalaisten kanssa?

Joskus kauan sitten suomeen tuli saksalaisia opettajia tutustumaan pisa-tutkimuksissa hyvin menestyneeseen koulujärjestelmään.
Olivat kuulemma jo luokan ovelta nähneet mistä menestys johtui.

[Miniluv]

Pakkoruotsiväännön jatkaminen tekee sitten loven kirjoitusoikeuksiin.

[dothefake]

Make love, not war. Nyt ymmärrän, mistä beatles lauloi.

[Miniluv]

Kiinalaiset ovat laittaneet ainakin Shanghain erikseen, eikä ole vaikea ymmärtää, että tällaisella kikkailulla tulee keinotekoisia hyviä sijoituksia.

[hoxpox]

Kiinalaiset ovat laittaneet ainakin Shanghain erikseen, eikä ole vaikea ymmärtää, että tällaisella kikkailulla tulee keinotekoisia hyviä sijoituksia.

Voisikohan Suomikin raportoida Kauniaisten tulokset erikseen?

[Miniluv]

Länsi-Euroopan maista Suomi on edelleen ykkönen, mutta maahanmuuttajien määrässä olemme vielä jäljessä. Pisa tutkimuksen kärkeen kohonneet maat ovat huomattavan homogeenisiä ja yksikulttuurisia maita. Voisiko tässä olla järkeä?

Kyllä siinä on järkeä. Tässä katsotaan parhaita ja heikoimpia oppijoiden osajoukkoja:

For instance between Canada and USA there is no difference in the upper level (IQ 120 and 120), but in the lower level (IQ 80 and 75). The past history of slavery and a different immigration policy (or different success of migration policies and geographical distance to societies with lower mean abilities) may be reflected into this difference. A similar pattern could be found for Finland and Germany: The difference in the upper level is only 1.20 IQ-points (IQ 121 and 120), but at the lower level 9.60 IQ-points (IQ 85 and 76). Most likely different immigration histories are reflected here, furthermore differences in educational policy (age of tracking, in Germany between age 10 and 12, in Finland at age 16). Early tracking increases ability variance.

Linkki alkuperäiseen tutkimukseen Sailerin kirjoituksessa: http://isteve.blogspot.com/2010/11/rindermans-smart-fraction-paper.html

[Professori]

Kyllä Suomessa(kin) kannattaisi huolella selvittää ja seurata mitä näissä asioissa tapahtuu. Olisi kaikkien etu, jos maahanmuuttajalapset pärjäisivät mahdollisimman hyvin.

Yksi seurannan kohde pitäisi muuten olla varissuolaisten tai muiden rikastettujen koulujen kantasuomalaisten lasten menestys. Jos siinä alkaa näkyä pudotusta pitäisi hälytyskellojen soida ja heti. Ja ryhtyä toimenpiteisiin asiain tilan korjaamiseksi

[TJK]

Minä arvelisin, että PISA-tuloksiin enimmin vaikuttava tekijä on koulutuksen arvostus yhteiskunnassa. Se vaikuttaisi ainakin seuraavia reittejä:

1) Lapsille kotoa annettu kannutus tuloksekkaaseen opiskeluun
2) Opetusalan työtehtäviin pyrkivän ihmisaineksen laatu
3) Koulutukselle annetut taloudelliset resurssit

Suomessa koulutuksen arvostus on ollut perinteisesti niin korkeaa, että oikeastaan melkein mikä tahansa muuttoliike on omiaan vaikuttamaan siihen jossain määrin negatiivisesti. Erittäin negatiivinen tuo vaikutus on varsinkin silloin, jos Suomeen tulee maahanmuuttajia sellaisista oloista, joissa koulutuksella ei ole juuri mitään merkitystä. Jos syödäkseen on aina pitänyt keräillä villikaalta tai ottaa ase kouraan, koulutusmyönteisen kulttuurin syntymiselle ei ole paljon edellytyksiä.

[Vartiotorni]

Jos saksalaisessa koulussa on 100% sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes puhu saksankieltä, niin mitä tekemistä koulussa suoritetulla PISA-tutkimuksella
on saksalaisten kanssa?

Tämän kysymyksen on heittänyt jo useampikin Saksassa ja Itävallassa. Sikäli mikäli kysymys hallituksen politiikan vastaisena julkaistiin. Lehdistötuet katsos....

[Vartiotorni]

..."kun opettajat eivät ite avaa sanaista arkkuaan"...
Eivät avaa kuin korkeintaan kahden kesken... Opettajia katsos tuotettiin vielä muutamia vuosia sitten siinä määrin, että jos joku liikaa politisoi -eli paukautti totuuden- oli oven takana 10 odottamassa vapautuvaa tointa.
Taktiikka meni vain hiukan sikäli pieleen, että opettajia alkoi olla kymmeniä tuhansia työttömänä, lähtivät muille maille vierahille tai opiskelemaan muille aloille ja morjens. Osa toimessa olleista taas ei kestänyt näitä mamu-paineita ja otti samoin lätkät. Usein psykiatrian, infarktin tai mahahaavan kautta.
Ja nyt on sitten hirmuinen pula opettajista...
MUTTA toinen puolustuslinja piti: toimiin valittiin aikoinaan vain puolueelle uskollisia (onko tuttua jostakin 1990-luvulle saakka?...)...
Ja se puolue on tietenkin sama, joka on muodostanut hallituksen, sen, joka hyysää näitä uus-mamuja maahan...

[Golimar]

Lukioissa kytee aikapommi, sanoo pitkän linjan lukiolehtori. Hänen mukaansa peruskoulunsa päättävien nuorten osaamisen taso heikkenee vuosi vuodelta, minkä lisäksi lukioihin ajautuu pakon edessä paljon nuoria, joita lukio-opiskelu ei kiinnosta..................

MTV Uutisten haastattelema lehtori on opettanut uransa aikana useissa oppilaitoksissa, lähinnä lukioissa. Viimeisimmässä, pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa keskisuuressa lukiossa, hän on työskennellyt vajaat parikymmentä vuotta...........................

MTV Uutisten haastattelema opettaja kertoo, että peruskoulun päättäneiden uusien lukiolaisten taso on suorastaan romahtanut......................

Vaikka arvosanaraja lukioon olisi korkea, ei sinne päätyvä oppilasaines välttämättä ole sen tasoista, peruskoulun päättötodistuksenarvosanoista huolimatta. Opettaja kertookin, että erot peruskoulujen tason välillä ovat suuret.

– Joissakin peruskouluissa hyviä arvosanoja saa selvästi helpommin kuin toisissa. Lukioon siirryttäessä tämä näkyy erityisen hyvin esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, joissa uusi oppiminen perustuu aiemmin hankituille taidoille........................

Opettaja sanoo, että tämä näkyy muun muassa hälläväliä-asenteen lisääntymisenä.

– Tendenssi on ollut jo pitkään se, että läksyjä ei jakseta tehdä. Nyt on hirveästi myös sitä, että tullaan kouluun ilman kirjaa tai ilman läppäriä, jos oppimateriaali on sähköinen. Ei ole kynää, ei kumia eikä mitään muistiinpanovälineitä......................

– Vanhemmat ovat hyvin aggressiivisesti yhteydessä kouluun, jos heidän lapselleen tulee huono numero tai opinnot eivät etene. Monet heistä tuntuvat ajattelevan, että koulu on palvelulaitos ja jos tulos ei ole heidän mieleisensä, silloin koulun pitää tehdä asialle jotain..............

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pitkan-uran-tehneen-lehtorin-synkka-tuomio-nykynuorista-vanhemmat-hyysaavat-ja-lukioon-tullaan-ilman-pohjatietoja-monella-ei-ole-unelmia-mistaan/7044158#gs.bSd77bQ

Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattu lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA)

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus eli LUVA on tarkoitettu sinulle, jos olet maahanmuuttaja tai vieraskielinen ja haluaisit opiskelemaan lukioon.

Luvalla sinulla on mahdollisuus vahvistaa suomen kielen osaamistasi ja valmistautua lukio-opintoihin. Luva on yhden lukuvuoden mittainen koulutus, joka sisältää seuraavia opintoja:

Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä), 10 kurssia
Englanti ja ruotsi, 3 kurssia
Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot, 2 kurssia
Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus, 2 kurssia
Opinto-ohjaus, 2 kurssia
Valinnaiset opinnot, 6 kurssia
Lukuvuoden aikana sinulla on myös mahdollisuus korottaa perusopetuksen arvosanoja sekä suorittaa joitakin lukion kursseja.

Voit hakea lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen, jos olet maahanmuuttaja tai vieraskielinen, olet suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai vastaavan ja tavoitteenasi on jatkaa opiskelua lukiossa. Opinnot soveltuvat erityisesti nuorille, jotka ovat osallistuneet suomi toisena kielenä -opetukseen ja tarvitsevat edelleen tukea suomen kieleen. Perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon tulee olla vähintään 6,5. Ryhmään otetaan ensisijaisesti vantaalaisia.


Luva-koulutusta järjestetään Lumon lukiossa (Urpiaisentie 14). Opiskelupaikkoja on yhteensä 12.

Hakeminen osoitteessa: opintopolku.fi

Lisätietoja: Lumon lukion sivuilta ja Katja Asikainen, p. 09 839 23319, [email protected]

http://www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/valmistavat_koulutukset/lukioon_valmistava

Otavan Opiston Maahanmuuttajakoulutukset koostuvat kolmesta eri linjasta. Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opinnoissa opiskellaan peruskoulussa tarvittavia tietoja ja taitoja. Monikulttuurisella peruskoululinjalla eli Aikuisten perusopetuksen päättövaiheen opinnoissa täydennetään peruskoulun oppimäärää ja vahvistetaan jatko-opinnoissa tarvittavia opiskelutaitoja. Luva eli lukioon valmistava koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille ja vieraskielisille, joiden tavoitteena on lukio-opinnot.

Tervetuloa opiskelemaan (suomeksi)
خوش آمدين به مدرسه (persiaksi)
Ku soo dhawada waxbarashada (somaliaksi)
Murakaza neza kwiga (kinyarwandaniksi)
ЛАСКАВО ПРОСИМО НА НАВЧАННЯ (ukrainaksi)
ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ НА УЧЕБУ (venäjäksi)
Arciba barittoh (afariksi)
We welcome you to study at our school (englanniksi)

http://www.otavanopisto.fi/maahanmuuttajakoulutus