2010-12-03 VU: Hyvä persut! Muistakaa äänestää kehitysavun puolesta!

[Juha J.]

Kuten ketjun aloittaja Pliers sanoi, paljon olisi kommentoitavaa. Suomesta takaisin muuttaneet somalit ovat panneet pystyyn yliopiston? Kuulostaa hyvältä. Mitenhän tämä projekti on menestynyt?

---

Kehitysapu on hyvin osoittanut tehottomuutensa. Paljon hyvää mieltä on saatu hyville ihmisille täällä Suomessa, vähemmän kestäviä tuloksia hyvyyden kohteissa.

[ruikonperä]

Kehitysapu on win-win. Hyvää mieltä viedään hallitukselta toiselle. Tavantallaajat eivät vain ymmärrä systeemiä. Mutta on jotain saatu aikaankin, Yle:n toimittaja oli paikassa, missä oli kaivo.

[cool]

Kekäläinen oli kuukausia Kenian pohjoisosassa olevalla pakolaisleirillä, josta mm. kiintiöpakolaisia valittiin. Kenian naapurivaltioista valui porukkaa leirille, usein vain siksi, että sieltä sai ilmaista ruokaa. Kaikki halusivat kiintiöpakolaisiksi hyvinvoiviin maihin, mikä oli kuin lottovoitto. Ongelma on, että on mahdoton tietää kuka todella tarvitsee apua, kuka on todellinen pakolainen ja kenen kertomus vainosta lähtömaassa oli totta, kenen sepitettyä.

Kenian pohjoisosiin tulee pakolaisina käytännössä somalialaisia, joten jo tarkastamalla, että tulija yleensä osaa puhua somalia, ja tietää jotain maan asioista, karsii joukosta pahimmat turvenuijat. Tietysti voi olla myös tilanteita, jossa tämä on hankalampaa. Sinänsä en kuitenkaan näkisi minään maailmanloppuna sitä, että leireillä siipeilisi myös ylimääräistä porukkaa. Tulee nimittäin kuitenkin paljon halvemmaksi kuin humanitäärisen oleskeluluvan aiheetta saaneet tyypit täällä, muista ongelmista nyt puhumattakaan, ja jos elintasokuilu ei ole yhtä massiivinen kuin afrikkalaisten ja eurooppalaisten valtioiden välillä, ei motivaatiokaan ole yhtä suuri.

Kiintiö- tai miksikään muuksikaan pakolaisiksi ei tietenkään tarvitsisi ottaa ihmisiä, joilla ei ole selvää näyttöä siitä, että täyttävät turvapaikan vaatimukset. Jos toimitaan näin, sekin vähentää omalta osaltaan motivaatiota järjestelmän hyväksikäyttöön.

(1) "Kiintiö- tai miksikään muuksikaan pakolaisiksi ei tietenkään tarvitsisi ottaa ihmisiä, joilla ei ole selvää näyttöä"

Siis....öööh.. postini idea oli sanoa, että 'selvää näyttöä' on hyvin vaikea saada, joten voisin saada ehkä sen käsityksen, ettet lukenut kunnolla postiani.

(2) "Kenian pohjoisosiin tulee pakolaisina käytännössä somalialaisia"

Voitko kertoa lähteen mihin perustat tämän mielipiteen. Se on vastoi sitä mitä minä omaan lähteeseeni viitaten kirjoitin, joten sinulla on parempi lähde kenties?? Leireillä on monia eri kansalaisuuksia Etiopiasta, Sudanista, Tsadista....

(3) "Sinänsä en kuitenkaan näkisi minään maailmanloppuna sitä, että leireillä siipeilisi myös ylimääräistä porukkaa. Tulee nimittäin kuitenkin paljon halvemmaksi kuin humanitäärisen oleskeluluvan aiheetta saaneet tyypit täällä"

Kuinka halvaksi tulee mielestäsi ruokkia kymmeniä vuosia pakolaisväkeä YK:n varoin. Ylipäänsä postini tarkoitus oli sanoa, että väen passiivinen ylläpito ulkopuolisin verovaroin ei ole järkevää, tuli ne rahat Suomesta tai muualta. Puhu sinä maailmanlopusta omaan pussiisi, älä laita sanoja minun suuhuni.

Miksi tällä foorumilla on kommunikointi näin vaikeaa?

[Arvoton]

Tuli mieleeni Keniassa kasvatettavat "reilun kaupan" ruusut (Pirkka-tuote). Paikan päällä jengi tienaa kukkahommissa 2 euroa päivässä. Bisneksen juuret jäljitettiin saksalaiseen miljardööriin.

Tuollaisen tilanteen pohjalta voimme varautua maksamaan kehitysapuja maailman loppuun.

En pajonkaan tiedä kiinalaisten satsauksista Afrikkaan tarkemmin. Ainakin he jotain konkreettista sinne investoivat. Kinkit ovat siellä jo joka maassa.

Minusta tuntuu, että Euroopan suojatullit ovat edelleen voimassa afrikkalaisia vastaan.

[LW]

Hum, tämä olikin vähällä jäädä ilman vastausta.

Siis....öööh.. postini idea oli sanoa, että 'selvää näyttöä' on hyvin vaikea saada, joten voisin saada ehkä sen käsityksen, ettet lukenut kunnolla postiani.

Valtaosassa tapauksia on tosiaan varsin vaikeaa saada näyttöä siitä, että pakolaisstatuksen kriteerit täyttyvät, ja näin ollen näiden tyyppien ottamista Eurooppaan ei edes tarvitse harkita. Se muutama prosentti poikkeuksia voi sitten olla toinen juttu. Mainittakoon tosin, että jos samalla leirillä ei ole sitä samaa porukkaa, mikä vainosi kotipuolessa, mitään erityisen painavaa syytä matkalipun antamiseen ei ole.

Voitko kertoa lähteen mihin perustat tämän mielipiteen. Se on vastoi sitä mitä minä omaan lähteeseeni viitaten kirjoitin, joten sinulla on parempi lähde kenties?? Leireillä on monia eri kansalaisuuksia Etiopiasta, Sudanista, Tsadista....

Ei mitään tiettyä lähdettä; lähinnä vain ne lehtijutut, joita olen lukenut Pohjois-Kenian leireistä, ovat kirjoittaneet somaleista. Tosin karttaa tarkastelemalla huomaa, että Somalian eteläosan lisäksi myös Etelä-Sudan on rajanaapuri, ja sieltä on hyvinkin voinut tulla isompia väkijoukkoja. En myöskään kiistä sitä, etteikö leireillä voisi olla ihmisiä sieltä sun täältä, mutta viittasinkin lähinnä siihen, mistä valtaenemmistö asukeista on peräisin.

Jos sinulla on jotain lähteitä, jotka antavat toisenlaisen kuvan, niin linkitä ihmeessä. Luen mielelläni.

Kuinka halvaksi tulee mielestäsi ruokkia kymmeniä vuosia pakolaisväkeä YK:n varoin. Ylipäänsä postini tarkoitus oli sanoa, että väen passiivinen ylläpito ulkopuolisin verovaroin ei ole järkevää, tuli ne rahat Suomesta tai muualta. Puhu sinä maailmanlopusta omaan pussiisi, älä laita sanoja minun suuhuni.

Paljon halvemmaksi kuin väen ottaminen Eurooppaan, ja jos kriisitila kotimaassa ei jatku kymmeniä vuosia, myöskään leirejä ei tarvitse pitää yllä vuosikymmenten ajan. Toki, ilmaiseksi tämä kaikki ei tule, ja väärinkäytöksiä tapahtuu varmasti aina, vaikka niitä voikin erinäisillä toimenpiteillä rajoittaa. Mielenkiintoista olisi kuitenkin kuulla, mikä on sinun tarjoamasi kolmas vaihtoehto? Pakolaismassojen jättäminen oman onnensa nojaan tarkoittaisi käytännössä sitä, että melkoiset määrät ihmisiä joutuisivat elämään käsittämättömässä kurjuudessa, ja osa heistä kuolisi. Ihmisissä on vielä sekin huono puoli, etteivät he kovin innolla alistu tuollaiseen kohtaloon (etenkin jos heillä on lapsia), ja tällöin pakolaisvirrat, joita nyt kuitenkin väistämättä lähtee aina välillä liikkeelle, voisivat destabilisoida kohdemaita pahastikin.

Vaikka kehitysavun yms. maailmanparannusprojektien rationalisoiminen olisikin poliittisesti täysin mahdollista, en oikein jaksa uskoa, että mikään tällainen menisi kovin helposti läpi. Väitteet siitä, että Suomi on jotain velkaa kehitysmaille, ovat varsin hataria, mutta kun monille (mm. minulla) on vähän sellainen käsitys, että jos me voimme tehdä jotain, niin se on jo itsessään velvoite. Tietysti tästä seuraa myös velvollisuus pitää huolta siitä, että toimenpiteet ovat mahdollisimman kustannustehokkaita, ja ne eivät vahingoita resurssejamme, joita sitä paitsi tarvitaan tuhanteen ja yhteen muuhunkin tärkeään, usein vielä oleellisempaan asiaan. Humanitäärinen maahanmuuttohan on molemmissa suhteissa varsinainen pääperkele, ja sen tarkastelu jo pelkästä maailmanparantajan perspektiivistä pitäisi riittää nuivistamaan.

[Roope]

Samasta aiheesta samoilla argumenteilla Kepan julkaiseman Maailman Kuvalehden pääkirjoituksessa:

Pääkirjoitus: Apu kohdalleen

Ei ole ihan kerran tai kaksi, kun olen kuullut ulkomaalaiskeskustelussa lauseen: "Autetaan niitä siellä niiden omassa maassa".

Ihan hyvä lause ja ihan hyvä periaate. Sitä paitsi niin tehdään jo. Ja on tehty hyvin pitkään.

Auttamisen kanava on ollut ja on yhä kehitysyhteistyö. Suomi on hitaasti mutta varmasti lähestymässä YK:ssa sovittua 0,7 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Ehkä jo huhtikuussa 2011 valittava uusi eduskunta onnistuu saavuttamaan tuon rajan. Onhan kehitysyhteistyön lisääminen yksi hyvä keino lisätä kansainvälistä turvallisuutta ja vähentää sodista ja muista kriiseistä syntyviä pakolaismääriä. Tämän perusteen luulisi kelpaavan niillekin, jotka vaativat Suomeen suuntautuvan "pakolaistulvan" tukkimista.

Pakolaisuus kun ei synny siitä, että meillä täällä Suomessa on niin ihanaa ja hyvä sosiaaliturva ja mukavat ihmiset. Pakolainen nimensä mukaan pakenee jotakin – usein henkensä hädässä.

Maailman yli 40 miljoonasta pakolaisesta valtaosa ei koskaan pakene kovin kauas, saatikka Suomeen asti. He jäävät naapurivaltioihin ja asuvat epäinhimillisissä oloissa pakolaisleireillä. Esimerkiksi sekasortoisesta Somaliasta ihmisiä on paennut massoittain ja he asuvat ankeissa leiriolosuhteissa. Somalian tilanteeseen hyvin perehtynyt kansanedustaja Pekka Haavisto on sanonut, että parasta olisi auttaa somalipakolaisia paikan päällä. Tavoitteena pitäisi olla rauhan luominen Somaliaan, jotta kodeistaan paenneet ihmiset voisivat palata. Kriisiavun lisäksi rauhan saavuttamisen jälkeen kehitysyhteistyöllä luotava hyvä ja toimiva hallinto on avainasemassa, jottei uusia levottomuuksia syntyisi.

Pakolaisuutta voidaan siis tehokkaasti vähentää puuttumalla sen syihin. Useiden tutkijoiden mukaan sodat – tai aseelliset konfliktit kuten niitä nykyään nimitetään – syntyvät usein köyhyydestä. Olematon talouskasvu, huono hallinto ja demokratian puute ovat myös ilmeisiä, kun sodan syitä listataan.

Kehitysyhteistyö voi auttaa näihin ongelmiin. Yksi esimerkki on Ruanda. Julman sisällissodan vuonna 1994 runtelema maa on pääsemässä jaloilleen. Kehitysyhteistyön avulla on tuettu Ruandan hallintoa ja esimerkiksi kerättyjen verojen määrä on maassa nelinkertaistunut vuosien 1998–2006 välillä. Verot taas auttavat maata lisäämään kansalaisten hyvinvointia ja siten edistävät rauhaa ja vähentävät pakolaisuutta.

Kehitysyhteistyöllä tuetaan niin valtioiden budjetteja kuin mikroyrityksiäkin. Periaate varojen jakamisessa on tukea kehitysmaiden ja ennen kaikkea niissä asuvien ihmisten pyrkimyksiä kohti parempaa ja vastuullisempaa yhteiskuntaa. Aina ei kaikessa onnistuta, kuten Nicaraguan entinen kehitysyhteistyöministeri Mauricio Gómez kertoo sivulta 20 alkavassa haastattelussaan. Virheistä pitää kuitenkin oppia ja avun saajia kuunnella entistä tarkemmin.

Ilkka Lehdonmäki/Maailman Kuvalehti 12/2010

Lehdessä on tilaa myös Haaviston puolusteleman kehitysavun kritiikille:

Mauricio Gómezin mielestä kehitysyhteistyö on vanha ja hidas juna, jonka kuski nukkuu. Nicaraguan entinen kehitysyhteistyöministeri haluaa saada avun takaisin raiteilleen.
[...]
Budjettituesta ja maan oman päätösvallan lisääntymisestä huolimatta köyhyys ei kuitenkaan poistunut eikä edes vähentynyt.

"Köyhyys näyttää syventyneen. Kehitysyhteistyöllä ei ole saatu kansalaisille parempaa pääsyä heidän sosiaalisiin, poliittisiin eikä taloudellisiin oikeuk­siinsa. Vuosituhattavoitteet ovat lähes kaikilta osin tavoittamattomissa", Gómez myöntää.
[...]
Itse asiassa koko budjettituki on nyt Nicaraguan osalta historiaa.

Vuoden 2008 vaalivilpin takia maa ei saa budjettitukea enää ollenkaan.

Ne maat, jotka yhä tukevat Nicaraguaa, ovat palaamassa kohti Gómezin kiroamaa projektitukea.
[...]
Aputeollisuuden omakohtaisesti tunteva Gómez sanoo, että apu menee Kankkulan kaivoon, jos avunantajat eivät todella sitoudu työnsä tehostamiseen, ja hajanainen projektiapu jatkuu. Siksi maailmankirjat eivät Gómezin mielestä menisi sekaisin, jos nykymuotoinen aputeollisuus loppuisi, kunhan alasajo tehtäisiin harkitusti pitkän ajan kuluessa.
[...]
Haastattelun päätteeksi lähdemme katsomaan junaa. Vanhalla asemalla Gómezin kotitalon liepeillä lekotteleva venäläinen juna on ruosteessa. Eipä sillä olisi raiteitakaan, sillä raideliikenne lopetettiin vajaat parikymmentä vuotta sitten.

Nyt asema on valjastettu espanjalaisten rahoittaman kehitysyhteistyöprojektin käyttöön. Siellä koulutetaan muun muassa puuseppiä. Kukaan ei ole Gómezin mukaan kysynyt alueen yrittäjiltä, mitä ammatti-ihmisten tarpeita yrityksillä on, ja josko näitä nuoria voisi sijoittaa kisälleiksi heidän yrityksiinsä.

Montaa vastavalmistunutta puuseppää odottaakin työttömyys. Taas yksi hanke, joka toimii eristyksissä ulkopuolisesta todellisuudesta.

Gómezin mielestä olisi aika saada juna kuntoon ja raiteet takaisin.

Maailman Kuvalehti 12/2010: Ruostunut aputeollisuus

Tiedoksi:

Perussuomalaiset ovat ainoa nykyisistä eduskuntapuolueista, joka ei kannata kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Vasemmistoliiton tavoite on nostaa rahoitus prosenttiin.

UM: Puolueet lähes yksimielisiä kehitysyhteistyön kasvattamisesta