2009-03-16 US blogit: Turkin Eu-jäsenyyden ongelmat

[Martel]

Sampo Terhon tuore kirjoitus US blogeissa:

http://sampoterho.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/16/turkin-eu-jasenyyden-ongelmat/

Turkin EU-jäsenyyden ongelmat
Kun Turkin EU-jäsenyysneuvottelut 2005 aloitettiin, oli ilmassa runsaasti epäilyksiä hankkeen mielekkyydestä. EU:n jäsenmaista kuitenkin vain Itävalta uskalsi avoimesti vastustaa, mistä maa sai virallista paheksuntaa ja epävirallista kiitosta.

Nyt puolet neuvottelukohdista Turkin ja EU:n välillä ovat jäissä. Jos ei ole pulmaton neuvottelukumppani varmasti EU:kaan, niin Turkki on sitäkin monimutkaisempi ongelmien vyyhti. Maassa oli 1900-luvun jälkipuoliskolla useita sotilasvallankaappauksia ja hallinto käy jatkuvaa puolustustaistelua siitä, että valtio pysyisi muodollisesti maallisena islamismin sijaan.

Yhdistäviä tekijöitä Turkin ja Euroopan väliltä on hyvin vaikea keksiä. Historiallisesti Turkkia yhdistää Eurooppaan lähinnä se , että vuosisatoja Turkkia pidettiin Euroopan keskeisimpänä vihollisena. Turkkilaisten ekspansio onnistui aikanaan kukistamaan Konstantinopolin ja koko Balkanin, mutta pysähtyi Wienin porteille. Ehkä tämän muiston takia juuri itävaltalaiset uskaltautuivat vastustamaan jäsenyyttä.

Vielä läheisempi historiallinen painolasti on armenialaisten kansanmurha. Turkkilaiset surmasivat I maailmansodan aikana mahdollisesti jopa 1,5 miljoonaa kristittyä armenialaista, vähintäänkin satoja tuhansia. Turkissa etninen puhdistus kielletään yhä. On pakko kysyä, voisiko Saksa olla EU-jäsen, jos valtiovalta kieltäisi juutalaisten kansanmurhan?

Uskontokin erottaa Turkin yhä selkeästi muusta Euroopasta, jossa edelleen eletään ainakin jälkikristillisessä tapakulttuurissa, vaikka muuten ollaankin maallistuneita. Olisi lapsellista olettaa, ettei 70 miljoonan ihmisen islaminuskoinen jäsenmaa mitenkään vaikeuttaisi EU:n toimintaa. Eikö jäsenyysneuvottelujen surkea takeltelu jo anna riittävästi vihiä siitä, mitä olisi jatkossakin odotettavissa?

Turkki käy kaiken aikaa sotaa kurdivähemmistöään vastaan. Turkki myös miehitti 1974 Kyproksen pohjoisosat, ja on edelleen ainoa maa joka on tunnustanut alueen itsenäisyyden, eikä ilmeisesti luovu kannastaan.

Turkki sijaitsee lähes kokonaan Aasian puolella, ja jos se otettaisiin unionin jäseneksi, saisi EU ahdistavia rajanaapureita: mm. Iranin ja Irakin. Turkin liittymisen jälkeen olisi vaikea sanoa, minne saakka Euroopan unionin ulkoraja oikeastaan laajimmillaan voidaan venyttää.

Näiden tosiasioiden valossa olisi vain järkevää antaa Turkin jäsenyysneuvotteluiden raueta. Se ei olisi este muulle yhteistyölle, kuten ei tähänkään saakka ole ollut. Jäsenyyttä ei Euroopassa kannata kuin pieni eliitti, jolla on sokea usko EU:n historialliseen tehtävään laajeta yli kaikkien maantieteellisten ja kulttuuristen rajojen.

Kun ainoa peruste ilmeisen järjettömille toimenpiteille on "historiallinen tehtävä", tehdään yleensä historiallisia virheitä.

[Markus Mannonen]

Turkki on keinolla millä hyvänsä pidettävä eu:n ulkopuolella. Muuten jo suurin osa meistä tulee näkemään islamilaisen euroopan. Tämä ei vitsi vaan tutkimusten mukaan eurooppa on 2045 muslimienemmistöinen jos Turkki tulee eu:n jäseneksi.

[Vasarahammer]

Surreal näyttää Terhon blogissa kääntäneen kelkkansa Turkin EU-jäsenyyden suhteen melko lailla täydellisesti.