ETNO järjestämä 2. etnisten suhteiden foorumi Raportti

[ihminen]

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) järjestämä 2. etnisten suhteiden foorumi

Raportti

http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/40EA3283094330F4C225750B0046348B/$file/liite13_raportti_etnisten_suhteiden_foorumista_2007.pdf

(...)
Tommy Lindgren:
Turvapaikanhakijoiden tilanne ja pakolaiskiintiöt puhuttavat monesti? Ovatko
tämänhetkiset luvut riittäviä, vai pitäisikö Suomen vastaanottaa enemmän
maahanmuuttajia?

Thors
Pitää ottaa enemmän, 750 on liian vähän. Pitää korjata sitä statusta, minkä perusteella ihmiset ovat täällä.

Lankia
Ensin pitää huolehtia siitä, että vuosittainen kiintiö täyttää.

Hiltunen
Perheenyhdistäminen ja lapsen asema, erityisesti tähän tulee saada apua tähän.

Seljavaara:
Pitää nostaa kehitysapua, ei voida kerätä Suomeen kaikki ne onnettomuudet. Toivotaan, että Irakin tilanne paranee ja sota loppuu, kun Bush lähtee.

Hautala
Kiintiön lukumäärää pitää nostaa. Outoa sekoilua on tapahtunut kiintiön ympärillä, joka selvisi viime syksynä. Turvapaikanhakijoiden tilannetta on parannettava. Suomi voisi pysäyttää onnettoman turvapaikkakiertolaisuuden, esim. Dublinin sopimus vaikuttaa tähän. Esim. Kreikalla on erittäin huono turvapaikkamenettely. On erittäin kyseenalaista, kun karkotetaan ihmisiä, jotka ovat sijoittuneet tänne. Tällaisia tapauksia tulee viikoittain.

Alexei Konachev
Pakolaiskiintiö 1000 ihmiseen. Suomessa on paljon perheitä, joilla on sukulaisia muualla. Nämä voisivat olla uutta työvoimaa ja heidän sopeutuminen voisi olla helpompaa. Tähän tulisi satsata jatkossa enemmän. Inhimillisiä käytäntöjä pitäisi olla. Ei ainoastaan pakolaisuudesta, vaan laillisesta maahanmuutosta on myös keskusteltava.

Lapintie
Kiintiökatastrofi oli aivan käsittämätön. Kari Rajamäen pelko tiettyjä uskontoja ja ihmisryhmiä kohtaan ei ole missään nimessä hyväksyttävää. Ulkomaalaisten maahanmuuttoasiat eivät kuulu sisäasianministeriöön. Miksi sen, joka hallinnoi poliisiasioita, pitäisi hallinnoida maahanmuuttoasioita? Suomi on se maa Euroopassa, jossa on vähiten muualla syntyneitä ihmisiä. Kokoomuksen osalta viitattiin Kanadan pisteytykseen. Edes pääministeri ei näillä kriteereillä päässyt Kanadaan. Vasemmistoliitto ei tällaista kannata. Suomen kansalaisuuden saaminen on myös aivan liian vaikeata. Edellytetään samanlaista kielitaitoa kuin valtion virkamieheltä. Kohtuuttomia vaatimuksia.

Seljavaara
Enemmän työperäisiä maahanmuuttajia, emmekö voi avautua tässä maassa ja ottaa enemmän!

Hautala
Ihmettelen kokoomuksen kantoja: humanitääristä maahanmuuttoa ei, mikä tämä tällainen ohjelma on. Nämä asiat eivät ole vastakkaisia asioita. Kokoomuksen linjaus on ihmeellinen.

Thors
Humanitäärinen ja työperäinen maahanmuutto ei voi olla vastakohta, molemmat ovat yhtä tervetulleita. Lasten asema, tämä keskustelu on ollut erittäin ikävää. Lastensuojelun ensisijaisuus ei ole toteutunut. UVI on tällä hetkellä pahin jarru työperäisessä maahanmuutossa ja muissa tapauksissa. UVIn valitusoikeuteen halutaan puuttua. Miten paljon vaaditaan, jotta saisi asua täällä?

Konachev
Humanitääristä lähestymistapaa tarvitaan oleskelulupien myöntämisessä. Nykyisten maahanmuuttajien, tämän väestön hyödyntäminen olisi ensisijaista. Uudelleenkouluttaminen ja työllistäminen olisi ensisijaisen tärkeää.

Lankia
Ei saa luoda vastakkainasetteluja. Työperäinen maahanmuutto, sujuvaa käytäntöä tarvitaan. Järjellisesti pitää ajatella, että ministeriöiden tulee toimia yhteen.
(...)

Linkistä lisää kohtuullisen mielenkiintoista keskustelua poliitikoilta.

[requiem]

Yleisöpuheenvuoro: Hasan Habib

Miten me saadaan Suomen jokaisessa kunnassa maahanmuuttajajärjestöille sellainen rahasumma, että ihmiset voivat tehdä sitä työtä, mitä haluavat? Miten varmistetaan resurssointi?

Kyllä minäkin haluaisin miellyttävän, vähävaivaisen työn suurella palkalla ilman sen kummempaa kouluttautumista 

[Roope]

Raportti Etnisten suhteiden foorumista 2009 (pdf)

Valittuja paloja:

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen:
Valitettavasti joka viides maahanmuuttajanuori ei näytä pääsevän eteenpäin peruskoulun jälkeen. Vastaava luku suomalaisilla nuorilla on vain noin viisi prosenttia, hän kertoi. Selityksiä on monia. Heikko kielitaito, muu osaamisvaje tai ikävät koulukokemukset voivat johtaa siihen, että maahanmuuttajanuori ei halua jatkaa opiskelua. Jos jää ajelehtimaan tässä nivelvaiheessa, riski syrjäytyä on suuri. Jos syrjäytyy tiedosta, syrjäytyy myös yhteiskunnasta. Monikulttuurisuus on kuitenkin suuri rikkaus.

Opetusneuvos Leena Nissilä opetushallituksesta käsitteli puheenvuorossaan maahanmuuttajaoppilaiden koulumenestystä tutkimusten ja faktatiedon valossa. Pisa 2006 tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin joka maassa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat menestyvät huomattavasti heikommin kuin toisen polven. Tämä on kohtuullisen normaali ilmiö, joka on todennettu ympäri maailmaa. Suomen maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäsivät Pisa-vertailussa hyvin. Tähän tulokseen pitää kuitenkin suhtautua varauksellisesti. Vaikka tutkimuksessa oli edustava otos suomalaisista kouluista, otos ei ollut edustava Suomen maahanmuuttajaoppilaista. Vertailu muihin maihin ei sitä paitsi riitä: tuloksia on verrattava kantaväestön oppilaisiin.

Leena Nissilä mainitsi, että äskettäin on ilmestynyt tutkimus maahanmuuttajaoppilaista ja heidän koulumenestyksestään (Kuusela, Etelälahti, Hagman, Hievanen, Karppinen, Nissilä, Rönnberg ja Siniharju: Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus – tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä.) Tutkimuksen mukaan oppilaat kokivat, että kouluissa ei olla kiinnostuneita heidän omista kulttuureistaan. Oppilaista 41 % pitää opiskelusta korkeintaan jonkin verran. 49 % kokee menestyvänsä koulussa ja 28 % kokee pystyvänsä seuraamaan opetusta korkeintaan jonkin verran.

Noin kolmannes maahanmuuttajaoppilaista kuuluu heikoimmin menestyneiden kymmenykseen. Kuitenkin joukossa on aina erinomaisesti onnistuneita. Peruskoulun päättövaiheessa heikosti menestyviä on vähemmän. Kirittävää on paljon, mutta kiriminen voi onnistua. Peruskoulun päättövaiheessa maahantulevien tilanne on vaikein. Maahanmuuttajista 13 prosenttia koki kiusaamista, kun vastaava luku on suomenkielisillä 6. Maahanmuuttajataustaisten asenteet koulua kohtaan olivat positiivisempia kuin kantaväestöön kuuluvilla: koulussa viihdyttiin hyvin, tytöt paremmin kuin pojat. Myönteiset asenteet ovat voimavara.

Maahanmuuttajataustaisista peruskoululaisista lukioon haluaisi 60 prosenttia ja ammatillisiin oppilaitoksiin 37 prosenttia. Lukusuhde on sama luku kuin kantaväestöön kuuluvilla. Maahanmuuttajat pyrkivät kuitenkin lukioon heikoimmilla keskiarvoilla kuin suomenkieliset. Kaikkien aineiden keskiarvo oli kantaväestöllä 0.35 ja lukuaineiden osalta 0.42 pistettä korkeampi kuin vieraskielisillä.

Reaaliaineissa, historiassa, biologiassa ja maantiedossa erot olivat suuret. Pienimmät erot olivat taito- ja taideaineissa. Kielten arvosanat olivat paremmat paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla kuin muilla, toisen polven maahanmuuttajilla oli myös hieman parempi keskiarvo lukuaineissa ja kaikissa aineissa. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat aloittavat muita useammin kaupan ja hallinnon, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan opinnot, toisen polven maahanmuuttajat eivät enää eroa kantaväestöstä. EU:n ulkopuolelta tuleva ensimmäinen polvi on riskiryhmä, jolla on kolminkertainen riski olla hakeutumatta jatko-opintoihin, viisinkertainen riski ulkopuolelle jäämiseen ja kaksinkertainen vaara keskeyttää.

Rehtori Panu Pitkänen Tesoman peruskoulusta kertoi, että Tesoma on Tampereen vanhin lähiö.
[...]
Opettajuudessa on murrosvaihe: aineenopettajien on laajennettava näkökulmaa sosiaaliemotionaaliseen ihmisen kohtaamiseen. Ensin täytyy voida hyvin: siihen pitää pystyä panostamaan. Monikulttuurisuudessa oleellista on tiedostaminen, ja rehtorin eli johtajan esimerkki on tärkeä. Koulussa pitäisi olla avoin, keskusteleva ilmapiiri ja yhteistyön kulttuuri, oli se sitten monikulttuurisuuteen tai muuhun liittyvää.
[...]
Ensimmäisen polven maahanmuuttajat hakevat heikoilla eväillä lukioon. Vanhemmilla on toiveita ja unelmia, jotka joskus aiheuttavat lapsille kohtuuttomia paineita menestyä. Hyvän kulttuurissa suhtaudutaan oppilaisiin optimistisesti, ei tuijoteta sitä, mitä lapsi ei osaa, vaan keskitytään siihen, missä hän on hyvä. Tarvitaan täydennyskoulutusta ja erikoistuneita opettajia. Toisaalta kaikkien opettajien on saatava tietoa, koska he kaikki ovat myös suomi toisena kielenä -opettajia.

Muusikko Tommy Lindgren puhui ETNOn hyvän tahdon lähettilään ominaisuudessa. Hän kertoi suostuneensa ETNOn hyvän tahdon lähettilääksi, koska on itse jatkuvasti huolissaan siitä, millaisia asenteita suomalaisilla on suhteessa maahanmuuttajiin ja vieraisiin. Suomi on äärimmäisen homogeeninen ja asenteiltaan edelleen sulkeutunut yhteiskunta, jonka asenteissa ja identiteetissä on korjaamisen varaa, hän sanoi. Tämä huoli on entisestään vahvistunut, kun hän on seurannut, miten julkisessa keskustelussa on maahanmuuttajista puhuttu, miten se on heijastunut vaalituloksiin, ja miten populismi ja turhautuminen kaikkeen tiivistyy sanaan maahanmuuttokriittisyys. Kuinka saataisiin syntymään asiallista keskustelua maahanmuutosta ja suomalaisten kansallisesta identiteetistä ilman hysteerisiä pelkoja. Jeremy Gould kirjoitti äskettäin Helsingin Sanomissa järkevän puheenvuoron maahanmuuton väistämättömyydestä ja välttämättömyydestä. Meidän on korjattava omia asenteitamme maahanmuuttoon ja -muuttajiin. Tulevaisuus on nuorissa. Yhteiskunta ja aikuiset suhtautuvat nuoriin holhoavasti. Pitäisi aidosti ymmärtää, millainen nuorten tulevaisuus on.

Jussi Halla-aho kysyy, miksi me onnistuisimme siinä, missä suuri osa maista on epäonnistunut: miten onnistuisimme integroimaan, kun kaikkialla muualla monikulttuurisuus on johtanut konflikteihin ja ongelmiin. Maailmantalouskin on johtanut ongelmiin, mutta valtiot eivät silti lähde sulkemaan rajojaan ja eivätkä rupea protektionistisiksi, Tommy Lindgren totesi. Näin ei myöskään voi tapahtua maahanmuuton kohdalla. Eikä pidä paikkaansa, että kaikkialla olisi epäonnistuttu, Tommy Lindgren muistutti. On uuslontoolaisia ja uuspariisilaisia populaatioita. Eri kulttuureista tulevat ihmiset voivat jatkossa olla tasa-arvoisia myös helsinkiläisinä. Näen pelkästään mahdollisuutena, että suomalainen identiteetti monipuolistuu. Pitäisi keskustella järkevästi, ei hysteerisesti ja pelokkaasti, Tommy Lindgren totesi. Lopuksi hän toivotti antoisaa iltapäivää ja rakentavaa keskustelua.

Rehtori Annika Hongisto kertoi, että Turun normaalikoulu on yliopiston harjoittelukoulu. Oppilaita on perusopetuksessa 640, lukiossa 280. Koulun yhteydessä toimii Turun kansainvälinen koulu, jossa on runsas 200 oppilasta, eli yhteensä koulussa on 1100 nuorta. Varissuo on Suomen monikulttuurisin alue, väestöstä 33 prosenttia on maahanmuuttajia, koko kaupungissa 6.2 prosenttia. Työttömyys Turussa on 8.4 prosenttia. Varissuolla se on 17 ja vieraskielisten osalla 54. Peruskoulun oppilaista 47 prosenttia on monikulttuurisia, lukiossa heitä on 18 prosenttia. Kieliä on 39.

Suomen kielen puutteellinen osaaminen tulkitaan usein oppimisongelmiksi, ja tästä alkavat vaikeudet kasautua. Ongelmia aiheuttaa muun muassa se, että ruotsin kielen opetuksen suhteen ei ole tehty selkeitä linjauksia. Osalta oppilaista menee hyvää aikaa hukkaan, kun vieraita kieliä on liikaa yhtaikaa niin, että he eivät voi keskittyä akateemisen suomen opetteluun. Ammatillisen koulutuksen kielitestit ovat ongelmallisia. Pitäisi panostaa kielen opetukseen, eikä jättää nuoria koulutuksen ulkopuolelle.
[...]
Monikulttuuristen opettajien rekrytointi ja heidän pätevöittämiskoulutuksensa on yksi haaste, samoin hyvä ja monipuolinen yhteistyö kotien kanssa, vanhempien mukaan ottaminen lapsen koulunkäyntiin. Vanhempainillat ja kehityskeskustelut edellyttävät tulkkipalveluja, vievät enemmän aikaa ja ovat kalliita ja raskassoutuisia mutta silti tärkeitä. Oleellista on myös suomalaisten vanhempien suvaitsevaisuuskasvatus.

Elisa Poskiparta kertoi KiVa Koulu -hankkeesta. KiVa on uusi kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma perusasteen suomen- ja ruotsinkielisille ala- ja yläkouluille.
[...]
Maahanmuuttajatytöillä ja -pojilla on muita suurempi riski joutua kiusatuksi. Toisaalta maahanmuuttajapojat kiusaavat muita enemmän kuin muut pojat. Suurempi riski joutua kiusatuksi selittyy enemmän henkilökohtaisilla riskitekijöillä kuin muiden lasten negatiivisilla asenteilla.
[...]
Alustusten jälkeen yleisöpuheenvuoroissa tuli esiin se, että maahanmuuttajataustaisten poikien kiusaajan rooliin voi liittyä aggressiivinen puolustautuminen. Muita teemoja oli muun muassa lasten väsyneisyys. Lapset ovat väsyneitä, kun hoitavat paljon kotivelvollisuuksia.
[...]
Keskustelussa myös kysyttiin, miksi Suomessa syntyneen pitää opiskella suomi kakkosta. Rehtori Hongisto myönsi ymmärtävänsä tämän näkökulman, mutta esimerkiksi varissuolaisessa päiväkodissa 90 prosenttia lapsista on maahanmuuttajia. Jos kotona ei puhuta suomea, eivät kirjallinen kieli, käsitteiden ymmärtäminen ja oikeakielisyys kehity.

Ritva Viljanen kiitti kaikkia osallistujia monipuolisesta ja ihanan vilkkaasta keskustelusta. Hän siteerasi lapsivaltuutettua: lapset käyvät koulua kaikin aistein. Viljanen myös kertasi päivän antia nostamalla esiin muun muassa sen, että maahanmuuttajien asenteet koulua kohtaan ja viihtyminen koulussa ovat kunnossa. 30 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista kuitenkin kuuluu heikoimmin menestyneeseen kymmenykseen. 28 prosenttia ei ymmärrä täysin sitä suomen kieltä, jota koulussa käytetään. Erityinen riskiryhmä ovat EU:n ulkopuoliset ja kolmansista maista tulevat.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa maailmankansalaisia, monen kielen taitajia, jotka ymmärtävät muita kulttuureita. Tämä on Suomen menestyksen avain. Olemme osa globaalia maailmaa. Tarvitaan huippukouluja lähiöihin, joissa on paljon maahanmuuttajia. Meillä on eriytyvää kehitystä isojen kaupunkien sisällä. Näyttää siltä, että suomalaiset muuttavat pois, jos alueella on yli 20 prosenttia maahanmuuttajia, mikä kiihdyttää eriytymistä. Paras keino estää sitä on tuoda menestystä alueella. Ruotsissa Rinkebyn koulusta tehtiin alueen huippukoulu, joka houkutteli ihmisiä muualta.

Ritva Viljanen halusi vielä poiketa hieman aiheesta ja kommentoida maahanmuuttokeskustelua, joka on tällä hetkellä riistäytynyt käsistä ja keskittynyt turvapaikanhakijoihin. Turvapaikanhakijoiden määrä ei riipu Suomen toimista, vaan niissä näkyy maailman levottomuus. Turvapaikanhaku EU:n alueella on lisääntynyt. Hakijat eivät pyri ensisijaisesti Suomeen, eikä missään tapauksessa ole oikein syyllistä niitä, jotka hakevat apua täältä. Missä on yhteisvastuuhenki ja toista ei jätetä -ajattelu sekä globaali vastuu? Keskusteluihin sisältyy paljon piiloasenteita. Kuitenkin on mahdollista nähdä maahanmuuton tuoma innovatiivisuus, mahdollisuus nähdä asioita toisin, Ritva Viljanen painotti. Miksi Suomi onnistuisi maahanmuuttopolitiikassa – se on tahdon asia, vaatii osaamista ja leijonanloikan asenteissa. Seminaarissa tuli paljon vastauksia siihen, millainen on hyvä monikulttuurinen koulu. Tehdään koulusta KivaKoulu, otetaan kodit mukaan, luodaan monikulttuurisia huippukouluja.

Tommy Lindgrenin mainitsema "Jeremy Gouldin järkevä puheenvuoro maahanmuuton väistämättömyydestä ja välttämättömyydestä":
2009-03-02 HS: Suomalaisten on muututtava ja avauduttava erilaisuudelle

[Octavius]

Seminaarissa tuli paljon vastauksia siihen, millainen on hyvä monikulttuurinen koulu. Tehdään koulusta KivaKoulu, otetaan kodit mukaan, luodaan monikulttuurisia huippukouluja.

Olen mykistynyt tämän analyysin ja toimenpidesuunnitelman edessä. Tuohan ei voi kuin onnistua, vai mitä? Nyt herää kysymys, miksi mikään muu maa ei ole aiemmin tätä keksinyt?

KivaKoulusta tullee Suomen seuraava viennin, hyvinvoinnin ja kansantalouden keihäänkärki ja vaurauden lähde. Uskon, että kaikki haluavat lapsensa juuri näihin huippukouluihin.

--- sarkasmi loppui ---

Tässähän on terminologinen paluu mokutuksen alkuaikoihin. Huippuosaaja tarkoitti viisi vuotta sitten suomeksi ammatti-, kieli- ja lukutaidotonta vuohipaimenta.

Huippukoulu tarkoittaa suomeksi siis ___________________________.

[nyt nappaa]

Ritva Viljanen 30 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista kuitenkin kuuluu heikoimmin menestyneeseen kymmenykseen.

"Yllätys."

Sama jatkuu toisessa polvessa.

[Maastamuuttaja]

Voisikohan joku kertoa, milloin ETNO:n 3. foorumi on odotettavissa, jotta voin piiloutua naurissäkin kanssa maakuoppaan.

Muuten olen sitä mieltä, että "seminaarit", "foorumit" ym. ovat tyypillisiä yksimielisyysinstrumentteja totalitäärisessä valtiossa. "Suurelle yleisölle" tarkoitettuja syvällisen tietouden lähteitä. Ja aina palvelualtis media toistelee mielellään näiden päiväseminaarien tuloksia. Palkkana kutsu seuraavaan foorumiin ja aikaa myöten palkankorotus.

[Roope]

Voisikohan joku kertoa, milloin ETNO:n 3. foorumi on odotettavissa, jotta voin piiloutua naurissäkin kanssa maakuoppaan.

Meni jo, ainakin neljä takana. Täältä lisää raportteja ja muita ETNO-julkaisuja:
ETNOn raportit ja selvitykset

[RP]

Ritva Viljanen 30 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista kuitenkin kuuluu heikoimmin menestyneeseen kymmenykseen.

"Yllätys."

Sama jatkuu toisessa polvessa.

Kaksi seuraavaa desiiliä tekvätkin jo sitten yli puolet populasta ja alle mediaanin jää noin 75%

Kuviot 5.1  ja 5.2.

Valitettavasti tässä täytyy syyllistyä kaikkien maahanmuuttajien käsittelyyn yhtenä massana. Sinänsä olisi tietysti mielenkiintoista nähdä vastaavat luvut esim jaottelulla OECD-maista tulevat ja muut, ja kernaasti vielä tarkemmallakin jaolla.

Edit: linkki
http://www.oph.fi/download/46518_maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf

[RP]

Jos sallitaan kopioisin tähän vielä tuon koko eduskuntaryhmien edustajien keskustelun 2. foorumista. On sen verran tujua tavaraa (vuosi oli siis 2007, mutta sisältö selitää kyllä hyvin nykypolitiikkaa):

Puheenjohtajana ETNO:n Hyvän tahdon lähettiläs Tommy Lindgren

Panelistit:
Rakel Hiltunen (SDP), Eero Lankia (KESK), Sirpa Asko-Seljavaara (KOK), Annika
Lapintie (VAS), Heidi Hautala (VIHR), Astrid Thors (RKP), Alexei Konachev (KD) (Se että tämän tyypin nimi on kirjoitettu ainakin kolmella eri tavalla alla olevassa tekstissä ei ole minun vikani)

Panelistit esittelevät itsensä. Lisäksi jokainen sai esitellä lyhyesti tämänhetkisen
maahanmuuttopolitiikan haasteita.

Annika Lapintie
Suurin maahanmuuttopoliittinen ongelma on b-lupien myöntäminen.

Alexei Konacvhev, Kristillisdemokraatit:
Tärkeänä haasteena on työperäisen maahanmuuttopolitiikan konsepti. Onko kyse
määräaikaisesta maahanmuutosta? Perheenyhdistämisestä puhutaan liian vähän. Suomen
laissa on kaksi perhemääritelmää, ydinperhe ja EU-perhe. Alle 21-vuotiaat lapset ja
huolettavat vanhemmat. Esim. suomalaisten kansalaisten vanhemmat eivät pääse
Suomeen.

Heidi Hautala
Sellainen käsitys elää vahvasti. Toisaalta on saatu kylmä suihku, kun ollaan tajuttu, ettei
Suomi ole hirveän kilpailukykyinen. Suomessa pitää tästä syystä kohdella jokaista
maahanmuuttajaa ja jokaista turvapaikanhakijaa arvostavasti. Tulemme tarvitsemaan
heidän osaamistaan laaja-alaisesti. Ei ole kohtuullista, että on b-luparyhmä, jotka odottavat koulutukseen ja työelämään pääsyä. On työnantajia, jotka ovat ymmärtäneet,
että syrjintää on olemassa ja erilaiset kulttuurit pitää ottaa huomioon.

Sirpa Seljavaara
Olen perehtynyt ulkomaalaislakiin, mutta sovellus on huono. Kokoomus on tehnyt oman
maahanmuuttopoliittisen ohjelman, missä keskitytään työperäiseen maahanmuuttoon.
Tarvitsemme lisää siirtolaisia. Maahanmuuttajat tervetuloa Suomeen! Esimerkkinä on
Kanada. Ulkosuomalaiset ovat myös tervetulleita Suomeen, pieni avustus näille ryhmille.
Suomen kansalaisuuden saaminen pitäisi olla helpompaa. Työlupien saaminen pitäisi olla
helpompaa. Haluamme, että suomalaiset lääkärit palaavat Suomeen, myös 3000
suomalaista sairaanhoitajaa ovat paenneet. Opiskelun pitäisi olla joustavaa. Kielitaito ei
saa olla este työn tekemiselle.
(entä kielitaidottomuus?)
Tommy Lindgren
Turvapaikanhakijoiden tilanne ja pakolaiskiintiöt puhuttavat monesti? Ovatko
tämänhetkiset luvut riittäviä, vai pitäisikö Suomen vastaanottaa enemmän
maahanmuuttajia?

Thors
Pitää ottaa enemmän, 750 on liian vähän. Pitää korjata sitä statusta, minkä perusteella
ihmiset ovat täällä.

Lankia
Ensin pitää huolehtia siitä, että vuosittainen kiintiö täyttää.

Hiltunen
Perheenyhdistäminen ja lapsen asema, erityisesti tähän tulee saada apua tähän.

Seljavaara:
Pitää nostaa kehitysapua, ei voida kerätä Suomeen kaikki ne onnettomuudet. Toivotaan,
että Irakin tilanne paranee ja sota loppuu, kun Bush lähtee.

Hautala
Kiintiön lukumäärää pitää nostaa. Outoa sekoilua on tapahtunut kiintiön ympärillä, joka
selvisi viime syksynä. Turvapaikanhakijoiden tilannetta on parannettava. Suomi voisi
pysäyttää onnettoman turvapaikkakiertolaisuuden(= ottamalla kiertolaiset siis Suomeen), esim. Dublinin sopimus vaikuttaa
tähän. Esim. Kreikalla on erittäin huono turvapaikkamenettely. On erittäin kyseenalaista,
kun karkotetaan ihmisiä, jotka ovat sijoittuneet tänne. Tällaisia tapauksia tulee viikoittain.

Alexei Konachev
Pakolaiskiintiö 1000 ihmiseen. Suomessa on paljon perheitä, joilla on sukulaisia muualla.
Nämä voisivat olla uutta työvoimaa ja heidän sopeutuminen voisi olla helpompaa. Tähän
tulisi satsata jatkossa enemmän. Inhimillisiä käytäntöjä pitäisi olla. Ei ainoastaan
pakolaisuudesta, vaan laillisesta maahanmuutosta on myös keskusteltava.

Lapintie
Kiintiökatastrofi oli aivan käsittämätön. Kari Rajamäen pelko tiettyjä uskontoja ja
ihmisryhmiä kohtaan ei ole missään nimessä hyväksyttävää. Ulkomaalaisten
maahanmuuttoasiat eivät kuulu sisäasianministeriöön. Miksi sen, joka hallinnoi
poliisiasioita, pitäisi hallinnoida maahanmuuttoasioita? Suomi on se maa Euroopassa,
jossa on vähiten muualla syntyneitä ihmisiä. Kokoomuksen osalta viitattiin Kanadan
pisteytykseen. Edes pääministeri ei näillä kriteereillä päässyt Kanadaan. Vasemmistoliitto
ei tällaista kannata. Suomen kansalaisuuden saaminen on myös aivan liian vaikeata.
Edellytetään samanlaista kielitaitoa kuin valtion virkamieheltä. (=sama tasoa siis kun minun ruotsintaitoni) Kohtuuttomia
vaatimuksia.

Seljavaara
Enemmän työperäisiä maahanmuuttajia, emmekö voi avautua tässä maassa ja ottaa
enemmän!

Hautala
Ihmettelen kokoomuksen kantoja: humanitääristä maahanmuuttoa ei, mikä tämä tällainen
ohjelma on. Nämä asiat eivät ole vastakkaisia asioita. Kokoomuksen linjaus on
ihmeellinen.

Thors
Humanitäärinen ja työperäinen maahanmuutto ei voi olla vastakohta, molemmat ovat
yhtä tervetulleita. Lasten asema, tämä keskustelu on ollut erittäin ikävää. Lastensuojelun
ensisijaisuus ei ole toteutunut. UVI on tällä hetkellä pahin jarru työperäisessä
maahanmuutossa ja muissa tapauksissa. UVIn valitusoikeuteen halutaan puuttua. Miten
paljon vaaditaan, jotta saisi asua täällä?

Konachev
Humanitääristä lähestymistapaa tarvitaan oleskelulupien myöntämisessä. Nykyisten
maahanmuuttajien, tämän väestön hyödyntäminen olisi ensisijaista.
Uudelleenkouluttaminen ja työllistäminen olisi ensisijaisen tärkeää.

Lankia
Ei saa luoda vastakkainasetteluja. Työperäinen maahanmuutto, sujuvaa käytäntöä
tarvitaan. Järjellisesti pitää ajatella, että ministeriöiden tulee toimia yhteen.
Tommy Lindren
Onko ongelmaa siinä, että UVI toimii sisäasianministeriön alaisuudessa?

Hautala
Tästä tulisi tehdä selvitys esimerkiksi oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa. Nyt on
selvää, että läpinäkyvyydessä on puutteita. Tätä pitää arvioida avoimesti. Voisi kuvitella,
että ministeriöiden yhteistyön pitäisi toimia. Miten saman puolueen sisältä voi löytyä niin
kaksi eri näkökantaa? Olen tehnyt aloitteen, ei ole kansalaisten oikeuksien mukaista, että
on karkotettu ihmisiä turvallisuusuhkina(ai kansalaisiako silloin on karkoitettu?), salaisten tutkimusten perusteella!
Ulkomaalaispolitiikkaa tehdään muista kuin humanitääristä syistä.
(Tehdäänkö? No tälläiset jäänteet Suomen etujen ajamisesta on heti lopetettava)
Lankia
UVI saa olla sisäasianministeriön alaisuudessa. Mutta käytäntöjä tulisi tarkistaa.

Thors
Selkeä ristiriita UVIn ja maahanmuuttopoliittisen ohjelman välillä.

Yleisöpuheenvuoro, mitkä kohdat ovat maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa
ehdokkaiden mielestä kaikkein keskeisimpiä?

Lapintie
Todella vaikea kysymys, sivu 27 on tärkeää. Lapsen etu perheenyhdistämisessä. Lapsen
etu on palauttaminen lähtömaahan, jos siellä on sukulaisia. Tämä on ikävä kanta, mutta
on linjassa UVIn nykyisen politiikan kanssa. Lapsen etu voi olla myös se, että muu perhe
tuodaan tänne. Eduskunnan säätämät lait, näitä tulee noudattaa, myös
sisäasianministeriön pitäisi toimia tässä.

Konochev
Ulkomaalaisviraston toiminnassa on paljon parannettavaa. Yhtenä ajatuksena on se, että
se voidaan eriyttää. Kaksoisperhemääritelmä on hankala, ei voida määritellä valtion
kansalaisuuden perusteella.

Thors
Mikä on tärkein kohta maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa? Nollatoleranssikohta.
Rasisminvastaisuus pitäisi olla ykkösprioriteetti. Kun olen kuunnellut nuoria, minusta
tuntuu, että he sopeutuvat paremmin. Naiset eivät työllisty ja ovat kouluttamattomia.
MLL:n työ kunniaväkivaltaa vastaan on tärkeää.

Yleisöpuheenvuoro: Hasan Habib
Miten me saadaan Suomen jokaisessa kunnassa maahanmuuttajajärjestöille sellainen
rahasumma, että ihmiset voivat tehdä sitä työtä, mitä haluavat? Miten varmistetaan
resurssointi?

Thors
Aloitetaan kysymys nuorisotyöstä. Ellei ole erillistä määrärahaa, niin ei tapahdu mitään.
Valtion on otettava vastuu. Kunnan on tiedettävä kuinka paljon tarvitaan ja kunnissa on
tiedettävä kuinka paljon uusia suomalaisia kunnassa on ylipäätään. (jos he ovat suomalaisia (uusia tai vanhoja), miksi tieto on tärkeä?) Kielitaito nousee
usein esille näissä asioissa. Työnantaja usein määrittelee tämän. Olen kuullut tilanteista,
joissa työyhteisöissä ei ole ollut yhteistä työkieltä.
(hyvä, ettei kielitaidottomuus ollut esteenä työhönotolle...)
Täydennyskoulutus on myös tärkeä
kysymys.

Lankia
Työperäinen maahanmuutto on huono termi, aikaa myöten löytyy sujuvampi käytäntö. Ei
ole päällimmäisin ongelma tulevaisuudessa. Maahanmuuttoasiat ei pidä ottaa
sisäasianministeriöstä pois. On selvää, että erillisiä resursseja maahanmuuttajatyöhön
tarvitaan.

Hiltunen
Julistukset ovat passé ja olisi hyvää siirtyä käytäntöjen tasolle. Kunnilla on tässä vastuu.
Maahanmuuttajajärjestöille tiloja, hanke pitäisi saada aikaan, omaa kulttuuritoimintaa
yhteistyössä kunnallisten toimijoiden kanssa.

Hautala
Helsingin kaupunki on edelläkävijä. Kunnille pitää saada enemmän resursseja.

[Maastamuuttaja]

Voisikohan joku kertoa, milloin ETNO:n 3. foorumi on odotettavissa, jotta voin piiloutua naurissäkin kanssa maakuoppaan.

Meni jo, ainakin neljä takana. Täältä lisää raportteja ja muita ETNO-julkaisuja:
ETNOn raportit ja selvitykset

Huh, pelottavan vinhaan pyörii tämäkin mylly.