2010-12-02 Kuntaliitto: Maahanmuutto vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta

[Roope]

Maahanmuutto vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta

Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä, jotta kuntien palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Samoin on huolehdittava siitä, että kuntien resurssit riittävät pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen. Muun muassa nämä kannanotot sisältyvät Kuntaliiton hallituksen 1.12.2010 hyväksymiin maahanmuuttolinjauksiin.

Kunta-alan työntekijöistä noin puolet jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Samaan aikaan väestö ikääntyy, mikä kasvattaa palveluiden tarvetta. Maahanmuutto voi osin vastata kuntien tulevaan työvoimatarpeeseen. Maahanmuuttajien työllistymistä voidaan tukea tarjoamalla kieli-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta sekä edistämällä aiempien tutkintojen ja osaamisen tunnustamista.

Maahanmuuttajien työllistymistä voidaan edistää parhaiten, kun päävastuu kotouttamisesta on selkeästi työhallinolla. Maahanmuuton kasvaessa työ- ja elinkeinohallinnon voimavaroja on ohjattava maahanmuuttajien hyväksi. On tärkeää, että maahanmuuttajien erityistarpeet otetaan huomioon työllistämisen suunnittelussa.

Resurssit pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen turvattava

Pakolaisten vastaanottamisen on säilyttävä kunnille vapaaehtoisena. Pakolaisten kuntiin osoittamisen on perustuttava kuntien ja ELY-keskuksen sopimukseen, eikä tämän rinnalle ole tarpeellista tuoda muita toimintatapoja.

Kuntaliitto edellyttää, että valtion kunnille maksamaa korvausta pakolaisten vastaanottamisesta korotettaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Yksinomaan yleisen kustannustason nousun huomioiminen edellyttää korvauksiin noin 50 prosentin korotusta. Myös kolmen vuoden korvausaika on osoittautunut riittämättömäksi. Korvausta tulisi maksaa siihen asti, minkä kotouttamissuunnitelman toteuttaminen käytännössä vaatii.

Alueiden tarpeet huomioitava

Maahanmuuttoa koskevien valtakunnallisten linjausten laatimisessa on aina otettava huomioon myös eri alueiden tarpeet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin kuntiin ja alueisiin, joihin maahanmuutto keskittyy. Vuonna 2009 vieraskielisiä oli eniten Uudenmaan maakunnassa, jossa heidän osuutensa oli 7,7 prosenttia. Muissa maakunnissa vieraskielisten osuus jäi vielä alle viiden prosentin.

Kunnilla on myös erittäin tärkeä tehtävä turvata maahanmuuttajille samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muulle väestölle. Kuntien tulisi myös edistää maahanmuuttajien osallistumista sekä yhteiskunnan eri ryhmien vuorovaikutusta.

Kuntaliitto

Kuntaliiton maahanmuuttolinjaukset (pdf)

Valtion ja kuntien kustannusvastuu

Kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät yleisen kustannustason nousun vuoksi enää kata palvelutuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Korvausten määrä on nostettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Yksinomaan kustannustason nousu edellyttää noin 50 %:n korotusta. Kiintiöpakolaisten usein vaikeat taustat asettavat kuntien kotouttamistoimille erityisiä haasteita. Siksi kiintiöpakolaisista tulee maksaa kaksinkertainen laskennallinen korvaus verrattuna muihin korvauksiin oikeuttaviin ryhmiin. Laskennallisten korvausten korvausajan pitäisi olla pidempi kuin kolme vuotta. Tämä koskee sekä kiintiöpakolaisia että muita kunnan vastaanottamia henkilöitä.

Kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat kunnan järjestämiä palveluja. Palvelujen eritysjärjestelyjen aiheuttamia kustannuksia otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnittelussa. Yleisesti kunnissa on todettu, että esimerkiksi palveluun käytettävän ajan ja henkilöresurssin tarve maahanmuuttajien palveluissa on noin 1,5 – 2 –kertainen verrattuna kantaväestön tarvitsemiin palveluihin. Valtionosuusjärjestelmässä tulee ottaa huomioon maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä erityisenä laskennallisena kustannustekijänä peruspalvelujen valtionosuuksissa.

Monimuotoisuus kunnan voimavarana

Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa Suomenkin kunnissa hyvin moninaiset. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa.

Onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edellytykset sille, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja että paikallisyhteisöt ovat aidosti monikulttuurisia. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä.

Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon eri väestöryhmien ja sukupuolten erilaiset tarpeet. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille suunnatut positiiviset erityistoimet edistävät kaikkien kotoutumista. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen tulisi olla luonteva osa palvelujen paikallista kehittämistä. Tähän tarvitaan kunnissa resursseja tiedon lisäämiseksi ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.

Erityisesti humanitaarisin perustein tulleilla maahanmuuttajilla on usein pitkäaikainen tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kaikki pakolaiset eivät hyvin erilaisten taustojensa vuoksi työllisty, vaan saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkäänkin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän ulkopuolella olevien nuorten, vammaisten ja ikääntyneiden palveluihin. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää monipuolisia toimenpiteitä, joihin täytyy ryhtyä riittävän varhaisessa vaiheessa.

Eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaaminen on osa koulun arkipäivää. Opettajakoulutuksessa tulisi entistä enemmän käsitellä monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Maahanmuuttajien parissa työskennelleiden opettajien kokemukset olisi saatava käyttöön voimavarana opettajankoulutuksessa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa.

Maahanmuuttajista huomattava osa on lapsia ja nuoria. Opetus ja koulutus ovat keskeisessä asemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Myös aikuisten maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan voidaan edistää lasten ja nuorten koulunkäynnin kautta. On välttämätöntä huolehtia siitä, ettei kuntiin synny oppilaitoksia, joiden oppilasaines muodostuu yksinomaan tai lähes ainoastaan maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on kunnille hyvin haasteellista. Valtion vastuuta erityisesti pakolaiskiintiössä tulevista hätätapauksista tulee kasvattaa. Hätätapauksena tulevat henkilöt tarvitsevat erityisosaamista vaativaa asiantuntija-apua. Valtion tulisi järjestää tämä apu keskitetysti varsinkin maahan tulon alkuvaiheessa. Kuntien kannalta on kestämätöntä, että ne joutuvat erittäin vaikeisiin, ennakoimattomia kustannuksia vaativiin kotouttamistilanteisiin.

Pakolaisten kuntaan osoittaminen on aina toteutettava kunnan kanssa yhteistyössä ja sen tulee perustua kunnan ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen. Tämän menettelytavan rinnalle ei pidä luoda muita, hallinnollisiin ohjeisiin perustuvia toimintatapoja pakolaisten kuntiin osoittamisessa tai omaehtoiseen muuttoon tukemisessa. Maahanmuuttajien itsenäinen ja omaehtoinen muutto, jota valtion viranomaiset nykyisin jopa tukevat, aiheuttaa kunnille suuria ongelmia tilanteen ennakoimattomuuden ja hallitsemattomuuden takia. Maahanmuuttajat puolestaan jäävät vaille kotouttamistoimia, koska kunnat eivät ole voineet varautua heidän saapumiseensa eivätkä välttämättä edes tiedä heidän tulostaan.

Valtioneuvoston vuonna 2008 kotouttamislain toimeenpanosta antamassa selonteossa käsitellään kotouttamislain ja maahanmuuton kustannuksia. Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavan korvauksen tarkoituksena on korvata palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Selonteon mukaan pakolaisista aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin vaikeasti selvitettävissä. Yrityksistä huolimatta ei ole onnistuttu yksityiskohtaisesti selvittämään kunnille pakolaisten kuntaan muutosta aiheutuvia kustannuksia, koska Suomen lainsäädäntö ei mahdollista erillisten maahanmuuttajataustaisten palvelujen käyttöä koskevien seurantatiedostojen ylläpitoa ja koska kustannukset jakautuvat kaikille kuntien toimialoille. Tästä syystä paras saavutettavissa oleva tieto perustuu valtaosin kunnissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiin maahanmuuttajien kantaväestöön nähden poikkeavasta palvelutarpeesta ja niiden käytöstä. Tällaista kokemukseen perustuvaa tietoa voidaan suhteuttaa myös kustannuksina. Tällöin hyödynnetään kuntakentässä yleisesti käytettäviä keskimääräisiä yksikkökustannuksia. Palvelujen erityisjärjestelyjen aiheuttamat kustannukset voidaan arvioida toiminta- ja taloussuunnittelussa. Yleisesti kunnissa on todettu, että esimerkiksi palveluun käytettävän ajan ja henkilöresurssin tarve maahanmuuttajien palveluissa on noin 1,5 – 2 -kertainen verrattuna kantaväestön tarvitsemiin palveluihin.

[normi]

Jaa että maaseutukuntiin lisää väkeä, jotka sitten joutuvat muuttamaan sieltä pois kun ei ole töitä... tosi "nerokasta" huomatkaa muuten, että monikulttuurisuuden lisäksi käytetään termiä monimuotoisuus, joka hämärtää asiaa. Harhautustermiksi on tulossa myös kansainvälisyys. luulen, että monikulttuurisuuden kannattajat alkavat vähentää epäsuositun termin käyttöä ja kehittävät tilalle ilmaisuja, jotka eivät paljasta suoraan ideaa.

[Uuno Nuivanen]

Kaikki moni- alkuiset sanat taitavat liittyä maahanmuuttoteollisuuden kasvattamiseen.

[Hessu]

Kas kummaa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja on Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Kokoomus.
Vara-tj Kari Nenonen, Sosialidemokraattinen puolue
Vara-tj Timo Kietäväinen, Keskusta
Ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kristiina Wikberg, Ruotsalainen kansanpuolue
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, Kokoomus

http://www.kunnat.net/k_Kuntaliitto_peruslistasivu.asp?path=1;184;276;329

Miten se näin meneekin, että pätevimmät löytyvät yleensä niin tasaisesti sopivista puolueista?

Kuntaliitto ja Suomen hallitus lähettävät terveisiä seuraavan kappaleen kera.

http://www.youtube.com/watch?v=8c215JM3PZY Janis Joplin: Trust me

"So if you love me like you tell me that you're doing, dear,
You shouldn't mind paying the price, any price, any price.
Love is supposed to be that special kind of thing,
Make anybody want to sacrifice."

[Varsinaissuomalainen]

Kansan Uutiset havainnollisti oikein kuvan voimalla, miten tunnistaa työperäisen maahanmuuttajan.
(http://www.kansanuutiset.fi/images/articleimages/2405279.jpg)
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2405278/maahanmuutolla-elinvoimaa-kuntiin

[Jack Frost-Medow]

Hieman jää epäselväksi tämä.

Otsikko on "Maahanmuutto vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta" ja sitten lopulta päädytään siihen, että mamut tarvitsevat  1,5-2x enemmän palveluja kuin kantaväestö (mikä sitten onkaan turvapaikanhakijoiden kerroin). Miten kuntien elinvoimaisuus vahvistuu kun hoivattavan kansan määrä, joka ei tule omillaan toimeen, lisääntyy? Tietysti, jos kyseessä on kunnan työntekijöiden elinvoima, joka tulee työpaikoista, niin voihan elinvoiman kasvu olla totta. Kun kunnassa on enemmän tuottamattomia työpaikkoja, niin tuottamatonta työtä tekevien elinvoima kasvaa? Mutta kurjistuvan veronmaksajan kannalta, en tuota "elinvoimaisuutta" ja sen kasvua ymmärrä?

[Roope]

Hieman jää epäselväksi tämä.

Monissa kunnissa ajatellaan ihan tosissaan, että maahanmuutto lisää kunnan elinvoimaa maahanmuuttajien vaatimien erityispalvelujen ja valtion tukien kautta. Esimerkiksi Kyyjärvellä kunnanjohtaja Matti Muukkonen aikoi perustaa koko kunnan tulevaisuuden pakolaisten vastaanoton varaan. Tosin myöhemmin sukset menivät ristiin ja Muukkonen joutui eroamaan.

Tuollainen ajattelu on yksittäisen kunnan kannalta lyhytnäköistä ja ylioptimistista, mutta ennen kaikkea kokonaisuuden kannalta tuhoisaa. Kuntaliitolla pitäisi olla enemmän vastuuntuntoa ja näkemystä siitä, mikä on suomalaisille kunnille pitkällä tähtäimellä hyväksi. Mutta ei. Kuntaliitto ehdottaa kuntakorvausten korottamista vähintään 50 prosentilla, kiintiöpakolaiskorvausten tuplaamista, korvausajan pidentämistä kolmaesta vuodesta ja maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärän  ottamista huomioon erityisenä laskennallisena kustannustekijänä peruspalvelujen valtionosuuksissa. Tulevaisuudesta viis, kunhan kuntien tukiautomaatti toimii.

[Tykkimies Pönni]

Vihdoinkin tajusin "työperäisen" merkityksen kun lukaisin Kansan Uutisten juttua. Kyllä se täytyy olla niin että ne tarkoittaa sillä omia töitään. Siis, ihan vakavasti puhuen. Ei muuten täsmää.

[Kallioinen Käsi]

Monissa kunnissa ajatellaan ihan tosissaan, että maahanmuutto lisää kunnan elinvoimaa maahanmuuttajien vaatimien erityispalvelujen ja valtion tukien kautta.

Tulevaisuudesta viis, kunhan kuntien tukiautomaatti toimii.

Monessa kunnassa ainoa tulevaisuuden mahdollisuus enää on sanoinkuvainnollisesti Musta Pekka, kun pakan kaikki muut kortit ovat jo kaikonneet tai pelattu pois.

[Roope]

Kuntalehden 18.11. pääkirjoituksesta:

Monikulttuurisuus luo uusia vaatimuksia

Maahanmuutto nousee vuoren varmasti yhdeksi ensi kevään eduskuntavaalien kuumista keskustelunaiheista. Tematiikkaa ovat pitäneet yllä erityisesti maahanmuuttokriittiset voimat, joille ainakin osa kansalaisista on antanut tuntuvaa positiivista vastakaikua. Tämä puolestaan on aktivoinut koko puoluekentän maahanmuuttokysymyksissä.
[...]
Tämä kehitys merkitsee kunta-alalle sekä uutta haastetta ja lisäponnisteluja että samalla uutta mahdollisuutta.

Maahanmuuttajat ovat kuntapalvelujen käyttäjiä ja heidän erityispiirteidensä, mm. kulttuuritaustan ja kielen, takia palveluja on tarjottava yksilöllisemmin kuin valtaväestölle. Mm. kieliasia haastaa toden teolla suurimmat kunnat.
[...]
Sosiaali-, terveys-, opetus-, kulttuuri- ja asumispalvelujen yksilöllinen tarjonta on kallista. Tällainen kysyntä kasvaa tilanteessa, jossa kuntien on aivan välttämättä leikattava menojaan – ei antaa niiden kasvaa. Yhtälö on vaikea.

Mutta maahanmuutto kääntyy ongelmasta mahdollisuudeksi, kun asiaa katsotaan työvoiman kannalta. Kunta-ala tarvitsee tulevaisuudessa tuhansia ja taas tuhansia uusia työntekijöitä, vaikka yksityinen sektori järjestäisikin osan palveluista. Työperäinen maahanmuutto on kunnille mahdollisuus ja välttämätön keino työvoimapulan torjumisessa. Työelämään tulevat maahanmuuttajat voivat onnistuneen kotoutuksen avulla antaa arvokkaan työpanoksen ja rahoittaa veroillaan julkista sektoria.

Kuntalehti 16/2010

Haluaisinpa nähdä laskelmat, joilla nykyisenlainen maahanmuutto kääntyy kuntien ja koko Suomen kannalta ongelmasta mahdollisuudeksi. Miksi Kuntaliitto vaatii valtiolta lisää rahaa maahanmuuttajien palveluihin, jos maahanmuutto kerran on kunnille niin kannattavaa?

[Melbac]

Imo toi on vain tapa korjata kuntien taloutta ei muuta.

[Freddy Van Wonterghem]

Ala oleva kirjoitus sivua aiheen.


Lukija Kaupunkilehti ankkurissa 13.11.10. kysyi, mikä hinku Kotkan päättäjille on haalia enemmän maahanmuuttajia kun mihin on edellytyksiä.
Sen verran voi vastata, että kysymys on puhtaasti kuntataloudesta, Kotkan tämän vuoden budjettiin on kirjattu reilu €7 miljoona tuloa maahanmuuton kokonaistuotoksi, menoksi oli parisataatuhatta vähemmän.
Eli sosiaali- ja terveyslautakunnan näkökulmasta se on niitä harvoja toimialoja jossa tulot kattavat menot.
Miten itse pakolaiset sopeutuvat tai sulautuvat yhteiskuntaan ei kiinnostaa Kotkaa. Kielenopetus ja työllistyminen on TE keskusten, eli valtion vastuulla.
TE keskuksilla taas ei ole riittäviä resursseja joten pallo heitellään kunnan ja valtion välillä.
Tein alkuvuodesta aloitteen koskien kaikesta vaikeimman ryhmän, eli pakolaisten työharjoittelupaikkojen luomiseksi. Kustannuksista ei vastaisi silloin kunta vaan valtio. Kunta olisi vielä säästänyt maksamasta puolet kela korvauksista pitkäaikaistyöttömien osalta.
Heitin jos ei muuta keksi, vaikka virkamiesten salkunkantajaksi. Esitys tyrmättiin, koska virkamiehet kokivat, että heitolla loukkasin juuri heitä
Kotkan virkamiehiä ei voi ainakaan kehua innovatiivisuudesta. Vaikka on miten koulutusta ja oikeanlaista jäsenkirjaa, pakolaisille ei ole heidän mielestä mitään käyttöä. Ei edes salkunkantajaksi.
Eli samat tyypit, jotka puoltavat kynsin hampain pakolaisten vastaanottoa, puistattaa ajatus, että joutuisivat istumaan samassa taksissa pakolaisen kansa.
Itse olen tullut siihen tulokseen että valtiovalta sijoitta mielellään pakolaisia taloudellisessa ahdingossa oleviin kuntiin. Porkkanana siitä maksettavat korvaukset.
Kuntien oletetaan näistä pakolaisista jalostavan halpatyövoimaa kasvukeskuksiin. Jalostus jää vain useimmiten puolitiehen. Kasvukeskukset kykenevät heitä useimmiten vain työllistämään erityisjärjestelyjen avulla.
Helsingin Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kirjoitti blogisaan 1.12.08
"Uudella maahanmuuttajalla työhalu on maahan saapuessaan korkealla, mutta meidän oma järjestelmämme pakottaa jokaisen tulijan vähintään kuuden kuukauden pakkojonoon, ennen kuin työllistyminen on edes teoriassa mahdollista. Odotusaikana työmotivaatio laskee merkittävästi."
Jussi Pajusen blogikirjoitus leimattiin rasistiseksi, siinä kun minun tekemä aloitteeni.


Van Wonterghem Freddy PS