A2 Teema: Pakkoruotsi-ilta

[Miniluv]

Suljen ketjun.

[Rouge]

Sampo Terhon ja Kaj Kunnaksen loppuhalista jäi hyvä mieli.

Samoin sitä edeltävä sanailu antoi uutta toivoa molempia osapuolia hyödyttävän ratkaisun löytymiseen:

Sampo Terho: "Siitä ei oo yhtään epäselvyyttä että kaikki ollaan suomalaisia, meillä on vaan eri äidinkieli. Ainoastaan kyse on nyt siitä että onko meilläkin velvollisuus lukea toistemme äidinkieliä."

Kaj Kunnas: "... Oli ihanaa kuulla Sampon loppukommentti, koska Sampo: sinulla ja minulla on huooomattavasti paljon enemmän samanlaisuutta kuin erilaisuutta. Me olemme yksi kansa, me puhumme kahta kieltä. Mä en edes tykkää sanasta suomenruotsalainen, koska minä en, perhana sentään, ole mikään ruotsalainen! Minä olen suomalainen joka satun puhumaan ruotsia."

Heikki Tala on pakkoruotsille samaa kuin Halla-aho vahingolliselle maahanmuutolle.

Talasta puhuminen Halla-ahon kanssa samassa lauseessa on aivan naurettavaa.

Äläpäs, äläpäs, Radio Vegassa kysyivät ahvenanmaalaisilta, tuntevatko he olevansa suomalaisia, useimmat eivät tunteneet. Pohjanmaaltakin (Österbotten) lähti runsaasti asevelvollisia Ruotsiin kesällä -44...

Heikki Tala vaikuttaa wikisitaattien lukemisen jälkeen aika höyrypäältä. Tekee enemmän hallaa kuin hyvää. En tykkää.

Ja Ahvenanmaa kaikkine naurettavine erivapauksineen kannattaa varmaan jättää kokonaan tämän keskustelun ulkopuolelle. Ahvenanmaalaiset kokevat olevansa ensisijaisesti ahvenanmaalaisia, olkoon sitten niin, lisää itsehallintoa ja vähemmän tukieuroja mantereelta.

Suomenvastaisuutta, epäisänmaallisuutta ja rintamakarkuruutta esiintyi kyllä sotien aikana ruotsinkielisten keskuudessa suhteellisesti suomenkielisiä enemmän. Esim. tätä listaa on mahdotonta selittää kokonaan kunniallisilla perusteilla. 40 kunnan joukossa 5 Ahvenanmaalta, 10 Turun rannikolta, 19 ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, 4 Hangön seudulta ja vain 2 suomenkielistä kuntaa Satakunnasta.

Mutta silti olisi törkeää ja typerää sanoa satunnaista suomenruotsalaista 85+ ikäistä pappaa epäisänmaalliseksi tai pelkuriksi. Tai kuvitella että ruotsinkielisissä kunnissa tuskin on edes sankarihautuumaita. Kyllä niitä on ja nuorille miehille pystytettyjä kivipaasia löytyy niistäkin hirveän pitkät rivit.

Mielestäni vähän samalla lailla ketä tahansa satunnaista suomenruotsalaista on turha sanoa epäsuomalaiseksi. He ovat ruotsinkielisiä suomalaisia joista osaa huolettaa kielensä ja hieman perisuomalaisesta eriytyvien alueellisten kulttuuriensa säilyminen, ja heillä on siihen täysi syy ja oikeus. Sen viivytystaistelun pesuvedestä vaan syntyy nämä inhoa ja vastenmielisyyttä aiheuttavat ylilyönnit ja ongelmat kuten pakkoruotsi ja virkamiesruotsi koko maassa, Yleisradion ja korkeakoulujen ylisuuret kielikiintiöt ja sisäpolitiikassa kaiken muun kehityksen uhraaminen kielipolitiikalle.

Mutta toivo elää.

[Simon Elo]

Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas Simon Elo ihmettelee, miksi häntä ei yllättäen päästettykään Ylen tiistaiseen Pakkoruotsi-iltaan. Elo kirjoittaa asiasta Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelun blogissaan. Ylestä kerrotaan Uudelle Suomelle, että keskusteluun oli peruutusten myötä tulossa yliedustus perussuomalaisia.

[...] Elon mielestä RKP:lla oli lähetyksessä rankka yliedustus. Keskustelemassa oli neljä jollain lailla RKP:ta edustavaa tai RKP-taustaista henkilöä. Elon mielestä keskustelu oli samaa vanhaa jauhamista siitä, että ruotsia voi joskus tarvita.

Koko juttu

[PMH]

että keskusteluun oli peruutusten myötä tulossa yliedustus perussuomalaisia.

V:tuks-han työ männöö. Mutku juntteja ei voi estää äänestämästä...Vai voiko?

[Roope]

Elon mukaan keskustelu lähinnä "pisti vihaksi". Hän kuitenkin mainitsee arvostavansa tiistain keskustelijoista keskustan Peter Albäckia, "joka ruotsinkielisenä vastustaa pakkoruotsia".

Yleisradion ruotsinkielisissä televisiouutisissa RKP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Björn Månsson nosti esille pitävänsä "kiinnostavana", kuinka Peter Albäckin kaltainen ruotsinkielinen vastustaa pakollista ruotsia kouluissa. Toimittajan kysyessä, mikä siinä sitten on niin kiinnostavaa, Månsson toisti, että onhan se erittäin kummallista, että suomenkielisen puolueen ruotsinkielinen edustaja puhuu ruotsia vastaan. Eli RKP:n asia on myös kaikkien suomenruotsalaisten asia tai muuten on porukan petturi. Månsson myös valitti, että Ajankohtainen Kakkonen valitsi keskusteluun tarkoituksella ihmisiä, jotka polarisoivat asiaa. Jep.

Jos joku/kukaan ei enää muista, niin juuri Månsson natsitteli kirjoituksessaan kaksi vuotta sitten silloista adressimies Mäki-Ketälettä, kun oli vielä Höblän pääkirjoitustoimittaja. Siirtyi sittemmin HBL:stä eurovaaliehdokkaaksi ja pysyvästi RKP:n hommiin.

[pjentti]

Koko juttu

Ylen Ajankohtaisen kakkosen toimitussihteeri Taina Kanerva selittää Uudelle Suomelle, miksi Elon kutsu peruttiin. Suomalaisuuden liiton entinen puheenjohtaja, pitkään ruotsikeskusteluun osallistunut Heikki Tala kutsuttiin ohjelmaan peruutuspaikalle, jolloin keskustelussa olisi ollut kolme Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokasta (Terho, Tala ja Elo), vaikka näistä kaksi ei ollutkaan edustamassa puoluettaan.

Sampo Terho on siis ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Missäköhän vaalipiirissä? En löytänyt. Voiko häntä sitten äänestää koko maassa?

[JJohannes]

Eivätkö kuitenkin studion eri puolilla istuneet "pro-pakkoruotsi" ja "anti-pakkoruotsi" -ryhmät olleet jotakuinkin tasaiset? Olihan paikalla kuitenkin Terho joka on identifioitunut persuihin. Toisaalta myöskään Persut eivät mitenkään yhdellä äänellä ole vastustaneet ruotsin kielen virallista asemaa joten en näe, että heidän edustajiensa kutsuminen olisi ollut sen relevantimpaa kuin muidenkaan tahojen. Ei paikalla ollut myöskään jokaisen suomenruotsalaisen etujärjestön väkeä.