2010-11-28 HS: Kolme yliopistoa alkaa periä maksuja ulkomaalaisilta

[rähmis]

Kolme yliopistoa alkaa periä ensi syksynä lukukausimaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta, kertoo Etelä-Saimaa.

Aalto-yliopisto kokeilee maksuja viidessätoista ohjelmassa ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) kolmessa ohjelmassa. Maksu koskisi EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita.

Jyväskylän yliopisto aloittaa lukukausimaksujen perimisen yhdessä tai kahdessa ohjelmassa vuonna 2012.

Lukukausimaksun suuruus on Aalto-yliopistossa 8 000 euroa. LTY:ssä lukukausimaksu tulee olemaan samaa luokkaa.

Opetusministeriö on linjannut maksut kokeilumielessä mahdollisiksi yhdeksässä yliopistossa ja kymmenessä ammattikorkeakoulussa.

Ministeriö edellyttää, että korkeakouluilla on apurahajärjestelmä, jonka avulla maksavia opiskelijoita voidaan tarvittaessa tukea.

Hesari

[foobar]

Tämä taitaa vaikuttaa voimakkaimmin kiinalaisiin, joka ei ole välttämättä Suomen kannalta automaattisesti positiivinen juttu. AMK-afrikkalaisiin ja heidän avullaan keinotekoisesti "tehtyihin" rahoihin tällä ei ole vaikutusta, kuten ei varmaan myöskään vaihto-opiskelijoihin, joista suuri osa on taas läntisestä kulttuuripiiristä.

[B52]

"Ministeriö edellyttää, että korkeakouluilla on apurahajärjestelmä, jonka avulla maksavia opiskelijoita voidaan tarvittaessa tukea."

Siis yhtä tyhjän kanssa koko asia, VHM maksaa joka tapauksessa.

[Roope]

Maksun perimisen ehtona on, että kokeiluun osallistuvilla kouluilla on apurahajärjestelmä, jolla opiskelua voidaan tukea. Savoniassa apurahan suuruus voi olla keskimäärin 60 prosenttia lukukausimaksusta. Apurahan kriteereinä ovat opinnoissa menestyminen ja hakijat taloudellinen tilanne.

YLE Savo: Savonia kokeilee lukukausimaksua 4.11.2010

Eli jos etenee normaalisti opinnoissaan, eikä käy töissä, niin yli puolet lukukausimaksusta palautetaan apurahabyrokratian kautta.

[Cicero]

Tämä taitaa vaikuttaa voimakkaimmin kiinalaisiin, joka ei ole välttämättä Suomen kannalta automaattisesti positiivinen juttu. AMK-afrikkalaisiin ja heidän avullaan keinotekoisesti "tehtyihin" rahoihin tällä ei ole vaikutusta, kuten ei varmaan myöskään vaihto-opiskelijoihin, joista suuri osa on taas läntisestä kulttuuripiiristä.

Käytän tässä tilaisuuden mainostaa kiinalaisia. Aivan uskomattoman kovia kavereita. He ovat tehneet minuun lähtemättömän positiivisen vaikutuksen. Näistä kavereista olisin valmis maksamaan pitkän pennin. Kun vain saisi heidät jotenkin jäämään Suomeen. Jos puhutaan huippuosaajista, niin nämä kaverit ovat niitä.

Ne kiinalaiset, jotka ulkomaille menevat opiskelemaan, ovat paasaantoisesti niita lahjakkaimpia kiinalaisia. Ei kannata yleistaa heita kaikkia samanlaiseksi. Aika samanlaista tama opiskelun taso on kuin Suomessa loppujen lopuksi, toki taalla arvostetaan jossain maarin enemman opintoja.

[foobar]

Tämä taitaa vaikuttaa voimakkaimmin kiinalaisiin, joka ei ole välttämättä Suomen kannalta automaattisesti positiivinen juttu. AMK-afrikkalaisiin ja heidän avullaan keinotekoisesti "tehtyihin" rahoihin tällä ei ole vaikutusta, kuten ei varmaan myöskään vaihto-opiskelijoihin, joista suuri osa on taas läntisestä kulttuuripiiristä.

Käytän tässä tilaisuuden mainostaa kiinalaisia. Aivan uskomattoman kovia kavereita. He ovat tehneet minuun lähtemättömän positiivisen vaikutuksen. Näistä kavereista olisin valmis maksamaan pitkän pennin. Kun vain saisi heidät jotenkin jäämään Suomeen. Jos puhutaan huippuosaajista, niin nämä kaverit ovat niitä.

Joskus joukossa on ollut heikohkosti sopeutuvia, lähinnä riittämättömän kielitaidon vuoksi. Englantia kun ei Kiinassa oikeasti koulutetumpikaan yleensä tarvitse muuhun kuin englannin opiskeluun (vaikka kaikki nuoremmat kiinalaiset sitä periaatteessa osaavat), ja toisaalta, monilla Suomen kampuksilla on kiinalaisia niin paljon, ettei heillä ole mitään suurempaa tarvetta lähteä mukaan oman ryhmänsä ulkopuoliseen opiskelijaelämään. Sitten opintojen jälkeen kyllä enemmänkin.

Näitä maahan jääneitä ja kansalaisuuden vaihtaneita kyllä on. Taloudellinen menestyminen on tässä joukossa kadehdittavaa suhteessa kulttuurikuiluun jonka yli on loikattu, mutta toisaalta on niinkin, että moneen asiaan hyväksytään suomalaisten itsestäänselvinä pitämät kannat, mutta kuitenkin nähdään parhaaksi soveltaa erilaisia (kuitenkin yleensä täysin laillisia) lähestymistapoja oman kulttuuritaustan perusteella. Eli ensimmäinen sukupolvi tuskin täydellisesti sopeutuneenakaan on varsinaisesti "uussuomalaista", vaan suomenkiinalaista. Se ei kuitenkaan ole yhteiskunnallinen ongema heidän sopeutumishalunsa ansiosta.

EDIT: Sellainen piilossa oleva ongelma on kuienkin olemassa, että avioliittokäytänteet ovat Kiinassa usein kankeampia, ja enemmän suvun intressien mukaan (ehkä pragmaattisesti, ehkä ei) määräytyviä. Osaltaan tämä johtaa siihen, että osaavien ja hyvin sopeutuneiden Suomeen asettuneiden kiinalaisten perässä tulee usein ajan myötä paljon heikommin paikallisen yhteiskunnan kanssa kontaktiin pääseviä puolisoita. Nämä asettuvat tietyllä tavalla piilossa olevaan paikalliseen kiinalaisyhteisöön. Se, miten tilannetta heidän kohdallaan voisi parantaa mietityttää ainakin itseäni aina toisinaan.

[mietiskelijä]

Näin korkeakouluopiskelijana: Kaikkiin kouluihin lukukausimaksut ulkomaalaisille!!!

Nimittäin kyllä se kouluttaminen maksaakin semmoset 7-8000 euroa lukukaudessa, meille veronmaksajille. En näe mitään järkeä kouluttaa muiden maiden ihmisiä täällä ilmaiseksi, koska aika moni ulkomaalainen tulee tänne vain ilmaisen koulutuksen perässä ja kun paperit on kourassa, nähdään vain perävalot ja kuullaan vaan paskanen nauru perään. Ja tämä on täyttä totta! Korkeakoulumaailmassa kyllä törmää näihin ulkomaalaisiin, ja ihan mukaviakin voivat olla ja moni sanoo suoraan, miksi on täällä. Ja koulun aikana sitten googletetaan, missä on tulevan työn parhaat palkat...

[JJohannes]

Hauskaa tässä on se, että 8000 eurolla lukukaudessa, 16 000 eurolla lukuvuodessa pääsee käytännössä Iso-Britannian tai Yhdysvaltain parhaimpiin yliopistoihin opiskelemaan, jos rikkaiden ökypaikat joiden hinnat ovat karanneet taivaisiin jo aikoja sitten jätetään pois laskuista. En käsitä miksi joku haluaisi maksaa kuustoista tonnia Lappeenrannan Teknillisestä korkeakoulusta jos samalla hinnalla voi opiskella vaikkapa Lontoossa koulussa, jossa opettavaa henkilökuntaa on pikemminkin yksi viittä ihmistä kuin yksi kahtakymmentä ihmistä kohti, kuten Suomessa.

[Oho]

Hauskaa tässä on se, että 8000 eurolla lukukaudessa, 16 000 eurolla lukuvuodessa pääsee käytännössä Iso-Britannian tai Yhdysvaltain parhaimpiin yliopistoihin opiskelemaan, jos rikkaiden ökypaikat joiden hinnat ovat karanneet taivaisiin jo aikoja sitten jätetään pois laskuista.

Onkohan noin, tässä ois anektdoottina yksi parhaista julkisista kouluista USA:ssa:

http://www.finaid.umich.edu/Financial_Aid_Basics/cost.asp

Tuolla maksaa lukuvuosi lukukausimaksuina 36 - 38 tuhatta dollaria vuosikurssista riippuen. (Suunilleen sama kuin MIT:ssä muuten)

Brittikouluissa on tosiaan halvempaa mutta sekin taitaa koskea vain EU kansalaisia. Noi Suomeenkin kaavaillut maksut koskevat nimenomaan EU:n ulkopuolelta tulevia.

[haermae]

Tämä taitaa vaikuttaa voimakkaimmin kiinalaisiin, joka ei ole välttämättä Suomen kannalta automaattisesti positiivinen juttu. AMK-afrikkalaisiin ja heidän avullaan keinotekoisesti "tehtyihin" rahoihin tällä ei ole vaikutusta, kuten ei varmaan myöskään vaihto-opiskelijoihin, joista suuri osa on taas läntisestä kulttuuripiiristä.

Kiinalaisissa on oman aihetta sivuavan kokemuksen perusteella suurin osa hyviä tyyppejä: Ahkeria, tunnollisia jne. Heikoimmatkin ovat keskitasoa han-opiskelijoihin verraten. Noita parhaita kun saisi jäämään Suomeen töihin. Mutta ikävä kyllä enimmäkseen katoavat maailmalle kun saavat paperit käteen.

Mikään salaisuus ei enää liene, että afrikkalaisivahvistuksia tarvitaan lähinnä täyttämään AMKien nk. kansainväliset opintolinjat, josta saadaan koululle rahaa, ja sitä myötä opettajille töitä. Tätä sakkia en voi sanoa toivovani Suomen työ-/työttömyyysmarkkinoiden täytteeksi.

Havaittuja eroja kiina vs afrikka:

- Jos tunnit alkavat klo 8, kiinalaiset istua napottavat luokassa klo 8. Afrikkalainen luokanosa saapuu 9-10 välillä, ehkä. Paras/pahin esimerkki on afrikkalainen, joka saapui tunneille n. kuukausi koulun alkamisen jälkeen, ja kysyi pokkana voitaisko vähän kerrata että pääsisi kärryille asiasta

- Kiinalaiset valmistuvat ajallaan, yleensä hyvin tai kiitettävin arvosanoin. Afrikkalaiset harvoin kuittaavat korkeimpia arvosanoja, yleensä ovat haitarin alapäässä, useinkin "sosiaalisia ykkösiä" keräilemässä. Heidän paikkansa olisi jossain muualla kuin AMK:ssa.
(Sosiaalisia ykkösiä lisää se, että oppilaat pitää saada valmistumaan keinolla tai toisella, koska koulun rahoitus riippuu osittain valmistuneiden määrästä. Jatkossa ymmärtääkseni rahoituksen painotusta ollaan siirtämässä vieläkin enemmän valmistuvien määrän mukaiseksi, mikä pahentanee tilannetta entisestään. Ts. valmistuvien keskimääräinen laatu heikkenee aina vain. Vähentämällä aloituspaikkoja raakasti saataisiin pääsykokeella karsittua AMKiin kuulumaton aines pois, kuten tehtiin vielä 10-20 vuotta sitten, tekujen aikaan).

- Afrikkalaisia tuppaa katoamaan kesken vuoden, ei tietoa mihin. Jotkut kuulemma pääkaupunkiseudulle siivoamaan tmv. Koulun kannalta ikävää jos katoavat ennen laskentapäivää (pvm jonka perusteella määräytyy koulun oppilasmäärä, jonka perusteella suurelta osin määräytyy sen lukukauden tili).

- Kiinalaisten henki haisee usein pahalle, myös tyttöjen. Johtunee ruokavaliosta tai puutteellisesta suuhygieniasta.

- Afrikkalaiset haisevat usein pahalle. Johtunee pesemättömistä vaatteista tai muuten huonosta yleishygieniasta. Luokassa ja käytävilläkin on tuntien jälkeen dunkkis kuin spurgujen asuntolassa. (Jos spurgujen asuntolasta ei ole kokemusta, niin kuvittele yhteen luokkatilaan 30 ihmistä joilla on päällään vuoden pesemättä olleet hieman kosteat vaatteet).

- Mainittakoon, että R-korttia pelataan ymmärtääkseni yllättävänkin harvoin. Itse tiedän vain muutamasta tapauksesta. Yksi on pöydätty kun opettaja antoi bumerangin _täysin_kelvottomasta_ harjoituspalautuksesta. Muut liittyvät oppilaan mielestä tehtävänsä puutteellisesti hoitaneeseen opintojen ohjaajaan (lue: kädestäpitely ei ollut tarpeeksi hellävaraista ja pitkäkestoista). Puhun tässä afrikkalaisista, kiinalaiset eivät R-korttipeliä pelaa.

[Roope]

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola ei kannata lukukausimaksujen perimistä ulkomaalaisilta tutkinto-opiskelijoilta. Ylä-Kotola pitää mahdollisena, että lukukausimaksut johtaisivat käytäntöön, jossa maksuja kerätään tulevaisuudessa myös suomalaisilta opiskelijoilta.
[...]
Ylä-Kotola mainitsee myös Tanskan, joka perii tällä hetkellä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.

- Siellä tilanne on se, että ulkomaisten opiskelijoiden määrä on romahtanut.

Ylä-Kotola perustelee ulkomaalaisten maksutonta koulutusta myös työvoiman tarpeella.

- On järkevämpää kouluttaa yliopiston varoilla ulkomaalaisia perustutkinto-opiskelijoita, jotka sitten toivottavasti jäävät Suomeen työskentelemään, Ylä-Kotola sanoo.
[...]
- Esimerkiksi näiltä opiskelijoilta perittävä kahden tuhannen euron lukukausimaksun taloudellinen merkitys yliopistolle olisi alle 100 000 euroa.
[...]
- Se olisi sitäpaitsi väärä signaali yleisen koulutuspolitiikan kannalta, Ylä-Kotola sanoo.

YLE Lappi: Rehtori ei lämpene ulkomaalaisten lukukausimaksuille

Voi kauhistus, jos ulkomaisten opiskelijoiden määrä romahtaa. Miten ihmeessä on järkevää kouluttaa ulkomaalaisia, jotka toivottavasti jäävät Suomeen? Muistaakseni noin kolmannes ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen.