2010-11-20 TS: Opettajat ovat alkaneet hylkiä köyhien alueiden kouluja

[Ernst]

Kovastipa täällä ollaan lääkäreitä vastaan. Kun tuollainen pakkotyö julkisella sektorilla osuisi oman ammatin kohdalle, niin olisi toinen ääni kellossa  

Off-topiciksi mennyt keskustelu loppui osaltani tähän.

Jätit sitten perustelematta riisto- ja pakkotyöväitteet ja lisäksi syyttelet eri mieltä olevia lääkärivastaisuudesta. Jotenkin tutun tuntuista   Maahanmuuttovastaisuutta...

En minäkään jää jankkaamaan lääkäreistä, kun on opettajaketjusta kysymys.

[Juha J.]

Ihme jankkausta tosiaan lekureista sun muista puoskareista. Todellakin OT.

[Jaska Pankkaaja]

Omituinen systeemi kokonaisuudessaan, joka on tarkoitettu vain ja ainoastaan tuottamaan työvoimaa surkeisiin terveyskeskuksiin. Odottelemme samaa insinööreille ja ekonomeille 

Mulle kaikki heti nyt 

Ei kuitenkaan, noin niin kuin kokoomuslaisesta vinkkelistä, varmaankaan yhtä omituinen kuin se että veronmaksajien rahoilla koulutetaan lääkäreitä hoitamaan pienen PK seudun eliitin luulosairauksia ja niille oikeasti kyvykkämmmille sitten hienoja työmahdollisuuksia vaikkapa USAssa..

Jottei tässä nyt vain olisi mitään Kommunismia minun puoleltani niin totean vain ettei veronmaksajien kannata kouluttaa em. ryhmille yhtään mitään, vaan nämä vapautta janoavat lääkärit voivat hyvin kouluttautua ihan omilla tai pappan rahoilla suurentelemaan tissejä esim. juuri siellä USAssa.

Minulle ja aika monelle muullekin kelpaisi ja riittäisi toimiva perusterveydenhoito edes keskinkertaisen lääkärin tarjoamana. Järjestelmän voisi siis kopioda paremminkin Kuubasta kun sieltä USAsta.

Eli koska Valtio katsoo velvollisuudekseen "tarjota" minulle koulutukseni (ei kuitenkaan lääkärin), tarkoittaa tämä että näin minä jään velkaa Valtiolle ja Valtio saa sitten valmistuttuani ottaa omansa takaisin?

Siitäkin huolimatta, että syntymähetkelläni minä "allekirjoitin" Valtion minulle tarjoaman sopimuspohjan. Tämä on tarkoittanut minulle esim. "tarjottua" neuvolaa, päivähoitoa, peruskoulua, lukiota, asevelvollisuutta, korkeakoulutusta - myöhemmin työelämässä tulevat sitten vastaan kova verotus, pitkälti säännelty sopimusvapaus sekä kaikki yleinen sääntely ruotoineen päivineen.

Sitten joskus valmistuttuani, kun vihdoin pääsen puoliksi irti Valtion ikeestä siirtymällä työelämään yksityiselle sektorille, niin sitten pitäisi vielä maksaa jotain velkaa takaisin jostakin? Niin että mistä? Siitäkö, että Valtio päätti syntymähetkestäni lähtien muodostaa minut velalliseksi siihen suuntaan? No ihan kiva, jos joskus olisi minulta kysytty halukkuuttani kyseiseen velkakirjan ottamiseen.

Hyvät aikomukset toki tällaisia asioita suunnittelevilla tahoilla on usein, mutta tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.

Anteeksi, että mielestäni yksilö tulee aina ennen Valtiota.

Olisit varmasti paljon onnellisempi jos Sinulle ei olisi tarjottu yllä luettelemisiasi palveluja.

Tuskin lähdit kuitenkaan vastasyntyneenä opiskelemaan lääkäriksi joten Sinulla oli ollut mahdollisuus vapautua tästä hirveästä velasta, siis lyhyestä palkallisesta työjaksosta esim. terveyskeskuksessa, siten että olisit lähtenyt maasta opiskelemaan sitä jonnekin muualle.

Sitten täällä on henkilöitä jotka pilkkaavat vaikkapa somppuja siitä etteivät he viitsi laittaa asioita kuntoon omassa maassaan  

Tämäkin kommentti vahvisti pieneltä osaltaan aikaisempaa kokemusperäistä käsitystäni suuresta osasta lääkäreistä; ahneempia oman persereijän ympärillä pyörijöitä ei löydy muualta kuin lakimiehistä. Veronmaksajana olen sitä mieltä että lääkäreiksi opiskelee täällä aivan vääränlaisia ihmisiä ja tälle olisi tehtävä jotain esim. uudistettava pääsykokeita ja osin koulutustakin toisen tyyppisiksi jne. Sairaanhoitajiakin voitaisiin kouluttaa jonkinlaisiksi 'kevytlääkäreiksi' joitakin lääkäreille nyt kuuluvia helppoja rutiinihommia hoitamaan.

Lisäksi pitäisi miettiä kelakorvauksia yksityisellä puolella: leikataanko vaiko poistetaan ne kokonaan. Ei voi olla mahdollista etteivät veronmaksajat saa hoitoa vaikka lääkäreitä koulutetaan enemmän kuin koskaan, silloin monessa asiassa on mätää..

[Miniluv]

Lopetetaan lääkärien pakkotyöasia tässä ketjussa.

[Lodi]

Eiköhän asia ole niin, että opettajat ovat alkaneet hylkiä kouluja, joissa on jatkuvia ongelmia työrauhan kanssa.
On vain provosoivampaa laittaa otsikkoon tuo sana "köyhiä".

Olen ollut aina sitä mieltä, että niiden tarkkiksien lopettaminen on ollut huono asia tavallisille koululaisille.  

[Iloveallpeople]

Parempi otsikko olisi, että "Opettajat ovat alkaneet hylkiä ghettokouluja"

[rähmis]

Sdp ohjaisi lähiökouluille isommat määrärahat

Pääoppositiopuolue Sdp tasoittaisi koulujen välisiä tasoeroja ohjaamalla köyhien alueiden kouluille muita enemmän varoja.

Varapuheenjohtaja Ilkka Kantolan mukaan näin voitaisiin pienentää haasteellisemmissa oloissa toimivien koulujen opetusryhmiä ja lisätä opetuksen tukipalveluita.

Turun Sanomat uutisoi eilen, että opettajat ovat alkaneet hylkiä pienituloisten alueiden kouluja. Syynä on turhautuminen rahapulaan, kun esimerkiksi erityisopetuksen tarvetta olisi paljon, mutta sen järjestämiseen ei riitä rahaa.

HS / Oma Kaupunki

[cgm]

Turun Sanomat uutisoi eilen, että opettajat ovat alkaneet hylkiä pienituloisten alueiden kouluja. Syynä on turhautuminen rahapulaan

HS / Oma Kaupunki

Ei se muistaakseni ihan noin tainnut mennä.

[Melbac]

Eli sdp haluaa antaa lisää rahaa mamujen koulutukseen?.

[Iloveallpeople]

Eli sdp haluaa antaa lisää rahaa mamujen koulutukseen?.

Eipä siinä oikein enää ole vaihtoehtoja.

[B52]

Tämä on aihe missä jälleen kerran ei osata laskea yksi+yksi, nähtävästi tarkoittaa populismia.

Tässä kohtaa tarkoittaa tutkijoiden olevan idiootteja, opettajat eivät sitä ole.

[Finka]

Tämä aihe on mielenkiintoinen mutta mielestäni syy ei ole pelkästään maahanmuuttajien lapset. Yleisesti välinpitämättömyys oppimista kohtaan on kasvanut myös kantasuomalaisilla. Asenne tuntuu monesti olevan, että miksi opetella yhteenlaskua jos äly ei riitä kuitenkaan Nokian hommiin. Elämme mielenkiintoisia aikoja ja se vaikuttaa lapsiin.

[skrabb]

Köyhien alueiden koulut tarvitsevat tukea
24.11.2010 3:00
A A Helsingin Sanomat

Suomessa pelätään samaa ilmiötä, jonka kanssa Ruotsissa ja monissa muissa maissa on kamppailtu pitkään: opettajat karkaavat sellaisten alueiden kouluista, joiden oppilaat tulevat suuren työttömyyden ja matalan tulotason perheistä. Usein näillä alueilla asuu myös paljon maahanmuuttajia.

Tampereen yliopistossa tehdystä opinnäytetyöstä ilmenee, että köyhien asuinalueiden kouluissa jopa yli puolet opettajista suunnittelee työpaikan vaihtoa. Suurituloisten asuinalueiden opettajat ovat paljon sitoutuneempia työhönsä kuin köyhien alueiden opettajat. Jälkimmäiset myös sairastavat enemmän kuin rikkaiden asuinalueilla työskentelevät opettajatoverinsa.

Osa opettajista tuntee, etteivät he pääse käyttämään varsinaista opettamisen taitoaan, kun suuri osa tunnista kuluu järjestyksenpitoon ja oppilaiden rauhoitteluun.

Niitäkin opettajia on, joiden mielestä vauraiden alueiden opettaja pärjää heikommillakin taidoilla mutta heikompiosaiset lapset tarvitsevat parhaat opettajat.

Helsingissä on jo pitkään harjoitettu niin sanottua positiivista eriarvoistamista: köyhimpien ja maahanmuuttajien asuttamien alueiden koulut saavat enemmän rahaa kuin varakkaiden alueiden koulut. Rahojen turvin kouluissa kyetään esimerkiksi pienentämään opetusryhmiä ja suuntaamaan enemmän opetusta niille, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään.

Köyhimpien alueiden kouluissa tarvittaisiin myös enemmän oppilashuollon työntekijöitä kuin vauraimmilla alueilla. Kunnilla on kuitenkin suuria vaikeuksia taata kouluille edes välttävät oppilashuollon palvelut.

Vuosikausia valmisteltu luonnos opiskeluhuoltolaiksi ei vieläkään etene eduskuntaan (HS 22. 11.). Suurin syy on se, että toimiva opiskeluhuolto pitäisi kyetä rakentamaan niin, ettei siihen kuluisi nykyistä enempää rahaa.

Sitä mukaa kuin lasten ja nuorten maailma jakautuu yhä selvemmin eriarvoisiin alueisiin ja ryhmiin, erityisesti sellaiset lapset, jotka eivät saa kotona riittävästi tukea, tarvitsevat apua itsetunnon ja kehityksen vahvistamiseen.

Myös Suomessa nähdään jo selviä viitteitä siitä, että huono-osaisuus ja syrjäytyminen periytyvät sukupolvelta toiselle. Koulu on Suomessa kuitenkin vielä hyvin tasa-arvoinen laitos, ja sillä on suuret mahdollisuudet tukea huono-osaisuuden ketjun katkaisemista.

Erityistuki köyhien alueiden kouluille ja riittävä opiskeluhuolto kaikille lapsille ja nuorille ovat oikeita välineitä työssä eriarvoistumista vastaan.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/K%C3%B6yhien+alueiden+koulut+tarvitsevat+tukea/1135261866820

[juge]

Todella iso tuki on jo sekin, että Kontulan, Jakomäen, Suvelan ja Koivukylän kaltaisissa ghetoissa on kouluja. Veronmaksajathan laskun hoitavat syrjäytyneiden, humanitaaristen, deekujen ja muuten vain epäsosiaalisten tapausten lapsille.

[Veli Karimies]

Kertokaas, onkos Suomessa ollut ongelmia köyhien alueiden kouluissa sanotaanko vakka tuossa 15 vuotta sitten?

[juge]

Kertokaas, onkos Suomessa ollut ongelmia köyhien alueiden kouluissa sanotaanko vakka tuossa 15 vuotta sitten?

Eiköhän Stadin lähiökouluissa ole aina ollut järjestys- ym. ongelmia enemmän kuin Ressussa ja SYK:ssa, mutta jotenkin tuntuu että nyt ongelmat ovat räjähtämässä käsiin. Syy lienee selvä.

[Sanglier]

Kertokaas, onkos Suomessa ollut ongelmia köyhien alueiden kouluissa sanotaanko vakka tuossa 15 vuotta sitten?

Kuulemani mukaan on, ja 90-luvulla tilanne ollut paljon huonompi kuin nyt.

Nyt voisi jo mennä paremmin, ellei ongelmia lisättäisi tahallaa huonolla ja vastuuttomalla politiikalla.

[Lemmy]

Silloin 70-luvulla oli kanssa aikamoista hulinaa lähiöissä.

[Veli Karimies]

Voisitteko kertoa vähän tarkemmin. Voisin tehdä vähän vertailua.

[Tommi Korhonen]

Yksi syy ilmiöön ihan ilman mamujakin on varmaankin se että kurinpidolliset mahdollisuudet on otettu opettajilta pois. Täytyisi olla oikeus lätkäistä jälki-istunnot ja rehtorin puhuttelut ja luokasta poistamiset, mikä ettei nurkaan seisomisetkin ihan tuosta vain. Ja niille pitäisi olla mekanismi joka varmistaa toiminnan myös "sen piipittävän naisopettajan tapauksessa". Eli siis kiinteä yhteistyö vaksin kanssa, koko opettajakunnan ja rehtorin tukemana.

Eivät nuo oikeudet maksaisikaan juuri, koska niiden selkeä esittely käyttö vähentäisivät sitä kurinpidon tarvetta. Kyllä nuoret siitä selviäisivät, ihan kunniallisesti, niinkuin me 70-lukuiset selvisimme. Opettajan ei tarvitse kuulla äpinöitä eikä katsella häiriköitä luokassa. Tai siis nyt tarvitse, mutta ei pitäisi. Yhteiskunnassa on kyllä riittävästi nuorisonkin ymmärtäjiä ja suojelijoita että ei tuosta mitään opettajien hirmuvaltaa muodostuisi, väärinkäytöksistä kyllä puhuttaisiin riittävästi.

Ilman kuria ei ole rajoja. Ja hyvässä yhteisössä ei kuri ole mikään ongelma. Huonossa toki on, mutta sellaiseen pitäisi joka tapauksessa puuttua, kukkahattu tai konservatiiviyhteiskunnassa.