2010-11-19 Opettajalehti: Anna-Leena Riitaojan haastattelu

[hyperbeli]

*Anna-Leena Riitaoja on Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkija*

Meillä on tapana puhua monikulttuurisesta koulusta, kun tarkoitamme, että koulussa on maahanmuuttajaoppilaita.

Tutkija Anna-Leena Riitaojan mukaan jokaisen koulun tlisi ajatella itseään monikulttuurisena ja toimia sen mukaisesti, onpa siellä maahanmuuttajia tai ei.

Me myös puhumme tasa-arvoisesta koulusta, kun tarkoitamme, että kaikille on jaettava samalla kauhalla. Kukaan ei saisi saada enemmän kuin muut.

Riitaoja kysyy, mikä on sellainen tasa-arvo, joka ei salli isommalla kauhalla antamista sille, joka on muita nälkäisempi. Eikö pitäisi ottaa huomioon, että lapset tulevat kouluun hyvin erilaisista lähtökohdista?

Nyt ajatellaan, että kaikille tarjotaan neutraalia ja tasa-arvoista opetusta. Mutta siinä on aina sisäänrakennettuna tietynlainen suomalaisuus ja tietyt arvot. Niitä sitten syötetään kaikille, oppilaan taustasta riippumatta.

Jos protestoit näitä vastaan tai haluat jotakin muutta, se tulkitaan helposti häiriköinniksi tai sopeutumattomuudeksi koulun kulttuuriin. Koulussa saatetaan tulkita lapsen huono käytös pelkäsätään kasvatuksen puutteeksi, vaikka kyse olisi siitä, että lapsi protestoi sitä koulun yhdenmukaista kulttuuria vastaan, jossa ei ole tilaa hänen taustoilleen tai tarpeilleen.

Riitaoja muistuttaa, että lapset sosiaalistuvat nopeasti koulun tasa-arvokäsitykseen. Jos tasa-arvona pidetään sitä, että jokaiselle on samat säännöt, erityishuomiota tarvitseva ei saa huomiota eikä oppilaiden kokemusta kuunnella.

- Kaikille samat säännöt ja sääntöjen poikkeukset totuttavat lapset siihen, että meistä jotkut ovat poikkeuksia. Poikkeukset joutuvat helposti silmätikuiksi ja kiusatuiksi.

Kun otetaan huomioon lasten erilaiset lähtökohdat, se ei tarkoita, että jokainen saa tehdä mitä lystää. On tilanteita, joissa lapsia pitää huomioida eri tavalla ja jakaa soppaa erikokoisilla kauhoilla.

- Osa vanhemmista haluaa lapsensa pois peruskoulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Virallisena perusteluna käytetään ehkä erikoislinjojen hakemista tai sitäå, että etsitään lapselle koulua, jossa on motivoituneita oppilaita. Ne, jotka arvostavat koulutusta ja hyötyvät siitä eniten ja joilla on rahaa kouluttaa lapsensa hyvin, valitsevat tietyt koulut.

Asiaan voivat vaikuttaa varakkaiden perheiden lisäksi asunto-, työllisyys- ja koulutuspolitiikasta vastaavat poliittiset päättäjät kunnissa ja valtakunnallisesti.

- Ei pitäisi rakentaa alueita, joihin vähäosaisuus keskittyy, eikä sellaisille alueille tulisi sijoittaa maahanmuuttajia. Myös maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä koulutustaan vastaavasti pitäisi parantaa.

Kirjoitusvirheet minun.

[ajuha]

"Nyt ajatellaan, että kaikille tarjotaan neutraalia ja tasa-arvoista opetusta. Mutta siinä on aina sisäänrakennettuna tietynlainen suomalaisuus ja tietyt arvot. Niitä sitten syötetään kaikille, oppilaan taustasta riippumatta".

Tutkija Riitaojalta olisi hienoa saada perusteluja väittämälle;"tietynlainen suomalaisuus, ja tietyt arvot".

Mielestäni suomalaiseen kouluun kuuluu suomalaisuus, jos oppilaan taustalla viitataan, oppilaan maahanmuuttajuuteen, niin sitä suuremmalla syyllä, on koulussa korostettava suomalaisuuteen liittyviä asioita kotoutumisen varmistamiseksi.

liirum laarum....kirjoittelen sitten autotallissa, ruutupaperille, mitä oikeasti ajattelen tutkija Riitaojan ulostulosta.

[Pohjolan puolesta]

Onpa osuva sukunimi "Riitaoja".

[Sikaniska]

Onpa osuva sukunimi "Riitaoja".

Niille, jotka ei tiedä kuka on Riitaoja, ks. video 2.25 eteenpäin 5min asti
http://www.youtube.com/watch?v=bPZrEvmFIYc&feature=related

Eli juoksi karkuun ja hoki "en minä mitään pahaa..."

[mitäs mitäs]

Riitaoja on aikaisemminkin löräyttänyt hyvää tavaraa. Ei muuta kuin etsimään loogisia älyttömyyksiä!

HS Vieraskynä: Koulujen eriytyminen ei johdu maahanmuutosta

Syksyn mittaan on uutisoitu näyttävästi helsinkiläiskoulujen eriytymisestä ja kantaväestön paon uhasta. Uutisissa on keskitytty niin sanottujen maahanmuuttajakoulujen ongelmiin. Päällimmäiseksi on jäänyt käsitys, jonka mukaan huono kehitys etenee meillä yhtä vääjäämättömästi kuin ulkomailla on tapahtunut.

Ok, nyt siis myönnetään että ulkomailla on todella pahoja kouluja, mutta meillä viisaiden superihmisten lilliputtimaassa sellaisten synty voidaan estää.

Vähemmälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt se, että vanhemmilla on edelleen merkittävin vaikutus lapsensa koulumenestykseen – ei naapureilla tai koululla.

Eikö tämä sitten tarkoita, että koska Ruotsin, Saksan jne. maahanmuuttajakouluissa tulokset ovat niin luokattoman huonoja, sen täytyy johtua lasten luokattomista vanhemmista?

Huolestuttavinta on se, ettei koulujen eriytymisen taustalla vaikuttavaa koulujen erikoistumista, kilpailua ja kouluvalintoja korostavaa uusliberalistista koulutuspolitiikkaa ole juuri kyseenalaistettu, vaikkei se suinkaan toimi kaikkien kantasuomalaistenkaan lasten onnelana vaan tuo monille turhia paineita ja pettymyksiä.

Valinnanvapaus on väärin. Virkamiehen on päätettävä, millaisia taloja rakennetaan, millaisia koulut ovat ja mihin kouluun mikäkin lapsi menee.

Paljon enemmän tarvittaisiin keskustelua, jossa yhdessä etsitään nykyaikaan sopivaa yhteisyyttä ja toisaalta monia tapoja olla suomalainen. Tällöin ei ajauduttaisi äärimmäisestä suvaitsevaisuudesta tiukkaan maassa maan tavalla -ajatteluun, jonka tarjoamaan muottiin edes osa kantasuomalaisista ei tunne sopivansa.

Kokoa maa pitää valjastaa suurelle monikulttuurisuusprojektille. On käytävä keskusteluja omasta identiteetistä, joka ei enää kelpaa entisen laisena.


Arvostan kyllä monien hommatyyppien ulosantia, mutta itse en alkanut "nuivistua" siksi että heidän argumentointinsa olisi niin hyvää, vaan etupäässä siksi, että nämä monikulttuurikirjoitukset ovat usein niin luokattoman huonoja, typeriä ja lukijan älyä aliarvioivia.

[Alkuasukas]

Arvostan kyllä monien hommatyyppien ulosantia, mutta itse en alkanut "nuivistua" siksi että heidän argumentointinsa olisi niin hyvää, vaan etupäässä siksi, että nämä monikulttuurikirjoitukset ovat usein niin luokattoman huonoja, typeriä ja lukijan älyä aliarvioivia.

Moni vaan ei (aluksi/koskaan?) ymmärrä noiden mokukirjoitusten älyttömyyksiä ennenkuin hommatyypit aukikirjoittavat tekstit vastineineen, kuten esimerkiksi itse juuri teit.

Itse istuin juri lounasseurueessa jossa keski-ikäinen rouva oli Hyvä Ihminen ja sai samaan lauseeseen mm. Suomalaisten ongelmat Ruotsiin muuttaessa sekä juuri ihan kohta tulevan työvoimapulan.

Suurin osa kansasta kuitenkin uskoo Helsingin Sanomien ja YLEn uutisointiin, ja jos uutisissa sanotaan että kohta on työvoimapula, niin se on varmaankin fakta. Tosin jos asiaa yhtään tarkemmin miettii niin parin vuoden kuluttua alkavaa työvoimapulaa on odotettu jo noin 25 vuotta...

[juge]

Ei pitäisi rakentaa alueita, joihin vähäosaisuus keskittyy, eikä sellaisille alueille tulisi sijoittaa maahanmuuttajia.

Paljonko (verovaroja) maksaa kun sijoittaa puoli Somaliaa eiraan, munkkiniemeen ja kulosaareen?

Toisekseen kun hollituvan väki siirtyy salin puolelle, sali alkaa näyttää hollituvalta.

[Eino P. Keravalta]

Ei pitäisi rakentaa alueita, joihin vähäosaisuus keskittyy, eikä sellaisille alueille tulisi sijoittaa maahanmuuttajia.

Miksi Riitaojan mielestä sitten suomalaisille tulisi tarjota huonompia asuntoja kuin maahanmuuttajille? Sehän olisi rasismia. Vai tarkoittaako Riitaoja, ettei ketään tulisi sijoittaa "vähäosaisille" alueille? Mitä tyhjillä asunnoilla tehtäisiin?

Riitaojan perverssissä maailmassa syy- ja seuraussuhteet ovat vaihtaneet paikkaa: nainen tuntuu luulevan, että ghetto luo ihmisiä, joiden panos yhteiskuntaan on vähäinen, kun todellisuudessa ihmiset, joiden panos yhteiskuntaan on vähäinen, luovat ghettoja.

Ja tällainen henkilö meillä on sitten tutkijana? No, hyvä puoli on se, että eipä lopu Riitaojalta tutkiminen, kun aivan perusasiatkin ovat vielä hahmottamatta: riittää Anna-Leenalla hämmästeltävää ja kummasteltavaa tuleviksikin vuosiksi. On kuitenkin koomista, että siellä Kontulassa asusteleva, työtön asentaja Keka, joka käy välillä karaokebaarissa vetäisemässä pari tuoppia ja Rentun Ruusun, ymmärtää näitä asioita verrattomasti paremmin kuin tämä kallispalkkainen "tutkija", joka on pihalla kuin komposti.

[Veli Karimies]

Riitaoja kysyy, mikä on sellainen tasa-arvo, joka ei salli isommalla kauhalla antamista sille, joka on muita nälkäisempi. Eikö pitäisi ottaa huomioon, että lapset tulevat kouluun hyvin erilaisista lähtökohdista?

Se on semmoista ihan peruslogiikan tasa-arvoa. Riitaojan mukaan ilmeisesti toisten suosiminen on sitä tasa-arvoa? Joku haluaa enemmän niin annetaan sille tasa-arvon mukaan enemmän kuin mulle? Mitäpä vittua kysyn vain.

Ja tällainen henkilö meillä on sitten tutkijana?

Taitaa olla joku naistutkimuslaitoksen tutkija. Tietäähän ne mitä tutkijoita tuollaiset "tutkijat" sielä ovat.

[Melbac]

Eli mamuja ei saisi sijoittaa "vähäosaisten" alueille?.Ilmeisesti se että mamut "syrjääntyy" yms johtuu siitä että asuvat "vähäosaisten" asuinalueilla?.Minnes ne sitten pitäisi sijoittaa,"hyväosaisten" asuinalueille?.Itselläni ei tosin olisi mitään sitä vastaan että esim eirassa,kulosaaressa ja lauttasaaressa olisi  laumoittain somaleja perheineen aina sunnuntaisi iltakävelyllä:).

[törö]

Eli mamuja ei saisi sijoittaa "vähäosaisten" alueille?.Ilmeisesti se että mamut "syrjääntyy" yms johtuu siitä että asuvat "vähäosaisten" asuinalueilla?.Minnes ne sitten pitäisi sijoittaa,"hyväosaisten" asuinalueille?.Itselläni ei tosin olisi mitään sitä vastaan että esim eirassa,kulosaaressa ja lauttasaaressa olisi  laumoittain somaleja perheineen aina sunnuntaisi iltakävelyllä:).

Sijoitetaan ainakin heikoimmin suomalaiseen yhteiskuntaan integroituneet maahanmuuttajat sinne missä pahiten todellisuudesta vieraantuneet suvikset asuvat. Rikas kulttuuri kuuluu niille jotka ovat sen tänne halunneet.

[Jaska Pankkaaja]

Itse istuin juri lounasseurueessa jossa keski-ikäinen rouva oli Hyvä Ihminen ja sai samaan lauseeseen mm. Suomalaisten ongelmat Ruotsiin muuttaessa sekä juuri ihan kohta tulevan työvoimapulan.

Suurin osa kansasta kuitenkin uskoo Helsingin Sanomien ja YLEn uutisointiin, ja jos uutisissa sanotaan että kohta on työvoimapula, niin se on varmaankin fakta. Tosin jos asiaa yhtään tarkemmin miettii niin parin vuoden kuluttua alkavaa työvoimapulaa on odotettu jo noin 25 vuotta...

Niin uskoo ja aina kun saa jonkun silmät auki niin hyvin harvon ne enää kiinni menevät.. Tässä lienee syy kolmen suuren kusettajapuolueen paniikkiin. Jospa Persujen lisäksi saataisiin sellainenkin oppositiopuolue jota hienompikin väki voisi äänestää niin sitten vallanvaihto voisi olla todellisuutta.

Niin ja Jussillahan on mainio ja aina ajankohtainen kirjoitus 'väärissä paikoissa asuvista ihmisistä'

[Punaniska]

Mamman pro gradu:

Lähi-itä - mielikuvat, media ja konflikti

Tutkimuskohteena opettajaopiskelijat

Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta ja teemahaastattelua. Lisäksi analysoitiin uutisotsikoita. Kyselytutkimuksen aineistona olivat Helsingin yliopiston opettajaopiskelijat (n = 75). Kuutta heistä haastateltiin. Kyselytutkimus suoritettiin helmikuussa 2003 ja haastattelut touko-kesäkuun vaihteessa 2003. Uutisaineistona olivat Helsingin Sanomien Lähi-idän konfliktia, israelilaisia ja palestiinalaisia käsittelevät uutiset tammi-, huhti- ja heinäkuulta 2003.

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/sovel/pg/riitaoja/tiiviste.html


En kauheasti yllättyisi, jos olisi naimisissa jonkin lähi-itäläisen kanssa...

Taas yksi todellisuuden hieman eri tavalla hahmottava mamma. Mistä näitä riitaojia oikein tulee?

[n.n.]

Me myös puhumme tasa-arvoisesta koulusta, kun tarkoitamme, että kaikille on jaettava samalla kauhalla. Kukaan ei saisi saada enemmän kuin muut.

Riitaoja kysyy, mikä on sellainen tasa-arvo, joka ei salli isommalla kauhalla antamista sille, joka on muita nälkäisempi. Eikö pitäisi ottaa huomioon, että lapset tulevat kouluun hyvin erilaisista lähtökohdista?

Villakoiran ytimen ristiriita siintää kyllä kauniisti tässä lausahduksessa. Klassista 'onhan meillä varaa'-turinaa. Mutta entäpä jos puurokattilassa on pohja? Miten käy muiden lautasille, jos yhdelle rohmutaan reippaammalla kauhalla? (Korvissa soi vanhemman väen lausahdus '...ei ole koskaan oikeasti nälkää nähnyt...')

Taas haastattelun verran kliseesalaattia 

[Lauttasaaren Emiiri]

Mielestäni Riitaoja on oikeassa yhdessä asiassa, erikokoisia kauhoja tulisi käyttää. Mutta sen kuuluisi mennä niin että lahjakkaat ja motivoituneet oppilaat saavat parempaa opetusta. Nykyisessä koulujärjestelmässä lahjakkuudet tukahdutetaan lahjattomien toimesta varsin tehokkaasti.

[Ystävä]

Samainen lehti taisi olla mokutuksen teemanumero. Pääkirjoitus oli jo niin hapanimelää tekstiä, että oli pakko jättää lukeminen kesken. Veikkaan että monet opettajat löytävät tämän foorumin saatuaan  tutustua monikulttuurisen koulun antimiin.

[Ernst]

Onpa osuva sukunimi "Riitaoja".

Väinö Linnan Tuntemattoman Riitaoja oli pelkuri ja vätys. Tosin miehistyi lopuksi ja hoiti velvollisuutensa.

[ämpee]

Riitaoja kysyy, mikä on sellainen tasa-arvo, joka ei salli isommalla kauhalla antamista sille, joka on muita nälkäisempi. Eikö pitäisi ottaa huomioon, että lapset tulevat kouluun hyvin erilaisista lähtökohdista?

Niinpä, aivan asiallinen kysymys tasa-arvosta joka ei salli epätasa-arvoa, mitä se sellainen tasa-arvo on ??
Toisille nyt vaan tarvitaan isompi kauha, jossa matematiikan tunnilla esmers on enemmän samoja numeroita kuin toisilla.

Mutta siinä on aina sisäänrakennettuna tietynlainen suomalaisuus ja tietyt arvot. Niitä sitten syötetään kaikille, oppilaan taustasta riippumatta.

Aijjaa, nyt se on tietynlaista kun se samassa aviisissa oli määrittelemätöntä.
Rehellisyys näyttää olevan vanhanaikaista.

[Alkuasukas]

Rehellisyys näyttää olevan vanhanaikaista.

Ehei, kysymys on vain tietynlaisesta rehellisyydestä.

[thinkingmind]

Ei pitäisi rakentaa alueita, joihin vähäosaisuus keskittyy, eikä sellaisille alueille tulisi sijoittaa maahanmuuttajia.

Riitaojan perverssissä maailmassa syy- ja seuraussuhteet ovat vaihtaneet paikkaa: nainen tuntuu luulevan, että ghetto luo ihmisiä, joiden panos yhteiskuntaan on vähäinen, kun todellisuudessa ihmiset, joiden panos yhteiskuntaan on vähäinen, luovat ghettoja.

Todella hyvin sanottu.
Monikulttuurisuususkovaisten suurin ongelma on että he eivät näe tai halua nähdä syy-ja-seuraus suhteita oikeinpäin tai eivät ollenkaan.

[Veli Karimies]

Rehellisyys näyttää olevan vanhanaikaista.

Ehei, kysymys on vain tietynlaisesta rehellisyydestä.

Kyllä, tietynlaisesta määrittelemättömästä rehellisyydestä.

[Kallioinen Käsi]

Jos tasa-arvona pidetään sitä, että jokaiselle on samat säännöt, erityishuomiota tarvitseva ei saa huomiota eikä oppilaiden kokemusta kuunnella.

Mikä sitten Riitaojan mukaan tasa-arvoa? Että kaikki soheltavat oman halunsa mukaan, koska kulttuuritausta.

Eikö tämä muka ole itse asissa suomalaisen koululaitoksen suurin saavutus: tasa-arvo? Haluaako Riitaoja alkaa eriyttämään oppilaita kulttuuritaustansa vuoksi? Siltä hänen argumentointisa itse asiassa vaikuttaa...

[justiina1]

Ei pitäisi rakentaa alueita, joihin vähäosaisuus keskittyy, eikä sellaisille alueille tulisi sijoittaa maahanmuuttajia.

Riitaojan perverssissä maailmassa syy- ja seuraussuhteet ovat vaihtaneet paikkaa: nainen tuntuu luulevan, että ghetto luo ihmisiä, joiden panos yhteiskuntaan on vähäinen, kun todellisuudessa ihmiset, joiden panos yhteiskuntaan on vähäinen, luovat ghettoja.

Todella hyvin sanottu.
Monikulttuurisuususkovaisten suurin ongelma on että he eivät näe tai halua nähdä syy-ja-seuraus suhteita oikeinpäin tai eivät ollenkaan.

Koulussa olevat muksut kai aika syyttömiä siihen mihin ovat sattuneet syntymään? Ja heistä kai tässä puhutaan, eikä heidän vanhemmistaan? Itse uskon, että kaikille taattavalla tasokkaalla opetuksella ratkaistaan monta ongelmaa jatkossa.

[skrabb]

Riitaojan töräyksiä on Hommafoorumilla luettu aiemminkin.

VIERASKYNÄ
Koulujen eriytyminen ei johdu maahanmuutosta

Ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta luovista rakenteista.
27.11.2009

Anna-Leena Riitaoja

Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa kulttuurienvälisestä kasvatuksesta ja yhdenvertaisuudesta helsinkiläisissä peruskouluissa

Ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta luovista rakenteista.

Anna-Leena Riitaoja

Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa kulttuurienvälisestä kasvatuksesta ja yhdenvertaisuudesta helsinkiläisissä peruskouluissa.
...

http://www.hs.fi/paakirjo...hanmuutosta/1135251055541

http://hommaforum.org/index.php/topic,18366.msg257090.html#msg257090

2009-05-19 YLE: Helsingin koulut eriytyvät yhä voimakkaammin

"Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät entistä enemmän tiettyihin kouluihin Helsingissä. Tutkija Anna-Leena Riitaojan mukaan syynä on paitsi asuinalueiden jakautuminen maahanmuuttajien ja pääväestön kesken, myös vanhempien tekemät valinnat.

Jos sekä sosioekonomisesti vähäosaiset ihmiset että maahanmuuttajataustaiset keskittyvät samoille asuinalueille, on tutkijan mukaan vaarana sekä alueiden että koulujen eriarvoistuminen ja syrjäytyminen.

Riitaojan mielestä uhka voi kuitenkin muuttua mahdollisuudeksi, kunhan opettajille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua monikulttuurisuusasioissa ja luokkakoot pidetään riittävän pieninä.

-Näillä lapsilla, jotka tällaisessa ympäristössä on kasvaneet, on sisäsyntyinen mahdollisuus nähdä maailma eri tavalla ja kasvaa globaaliympäristöön. Paljon on myös kiinni siitä miten näitä kouluja resurssoidaan.
...

http://hommaforum.org/index.php/topic,7115.0.html

[mitäs mitäs]

Arvostan kyllä monien hommatyyppien ulosantia, mutta itse en alkanut "nuivistua" siksi että heidän argumentointinsa olisi niin hyvää, vaan etupäässä siksi, että nämä monikulttuurikirjoitukset ovat usein niin luokattoman huonoja, typeriä ja lukijan älyä aliarvioivia.

Moni vaan ei (aluksi/koskaan?) ymmärrä noiden mokukirjoitusten älyttömyyksiä ennenkuin hommatyypit aukikirjoittavat tekstit vastineineen, kuten esimerkiksi itse juuri teit.

Joo, puhut asiaa kyllä. Omalla kohdallanikin tarvitsin kyllä tyrkkäyksen oikeaan suuntaan. Kriittisyys on vaikeaa, raskasta ja vaatii aikaa. Oikeastaan olen todella pettynyt siihen, miten matalalla rima on sellaisille kirjoituksille tai mielipiteille, jotka myötäilevät virallista ideologiaa.


On muuten omituista, että Riitaoja vakuuttelee vakuuttelemistaan, että maahanmuutto ei aiheuta ongelmia suomalaisissa kouluissa (toisin kuin muualla Euroopassa), mutta siitä huolimatta hän keskittyy pelkästään maahanmuuttajista, monikulttuurista ja identiteeteistä lässyttämiseen. Riitaojan tekstit ovat pelkkää sumutusta ja mittasuhteiden sotkemista. "Suomessa on jo moninaisuutta", koska meillä on maaseutua ja kaupunkeja, joten kyllä joukkoon tuhansia paimentolaistakin solahtaa mukamas ihan kivasti. Eivät ne sen erilaisempia ole kuin maalaiset kaupunkilaiselle. 


Anna-Leena Riitaoja tietää, että suomalaisessa koulussa ei toteudu yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus.

Yhtä lailla Riitaoja pohtii, riittääkö suvaitsevuudeksi erilaisuuden sietäminen vai tarvitaanko ymmärtämistä, joka kumpuaa identiteettien yhteiskunnallisesta tunnustamisesta.

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkija Riitaoja haastaa meidän käsityksiämme koulun yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja sohaisee moneen herkkään kohtaan. Kiinnostus aiheisiin virisi hänen omina luokanopettaja-aikoinaan vuosia sitten.

– Edustan itse vähemmistöjä ja huomasin nopeasti, että koulussa ei aina löydetä lapsen kannalta oikeudenmukaisia ratkaisuja, Riitaoja sanoo.

Moninaisuutta on suomalaisilla omastakin takaa. Suomenruotsalaisten, saamelaisten ja romanien lisäksi meillä on esimerkiksi sosiaaliluokkien väliset sekä alueelliset erot. Kun pienen kylän kasvatti muuttaa kaupunkiin, hän voi huomata kuuluvansa vähemmistöön esimerkiksi puhetapansa tai pukeutumisensa perusteella. Eri asia on, kuinka meidän erilaiset taustamme otetaan koulussa huomioon.

– Ei pitäisi rakentaa alueita, joihin vähäosaisuus keskittyy, eikä sellaisille alueille tulisi sijoittaa maahanmuuttajia. Myös maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä koulutustaan vastaavasti pitäisi parantaa.

[Eino P. Keravalta]

Koulussa olevat muksut kai aika syyttömiä siihen mihin ovat sattuneet syntymään? Ja heistä kai tässä puhutaan, eikä heidän vanhemmistaan? Itse uskon, että kaikille taattavalla tasokkaalla opetuksella ratkaistaan monta ongelmaa jatkossa.

Vaikka lapset olisivatkin syyttömiä siihen, mihin ovat sattuneet syntymään, se ei poista sitä tosiasiaa, että oppilasaines vaikuttaa erittäin suuresti siihen, millaiseksi koulu, sen ilmapiiri ja opetus muodostuvat.

Kaikille taattava tasokas opetus ei ole mikään taikalääke, joka voisi kävellä erilaisten uskontojen, arvomaailmojen, geenipoolien, tapojen ja kotoa opittujen asenteiden yli.

Kaikille taattava, yhtäläinen ja tasokas opetus voisi tuottaa tuloksia vain, mikäli oppilasaines olisi kaikki samanlaista ja samanlaisen potentiaalin omaavaa. Näinhän ei ole - erot ovat valtavat. On suurta ylimielisyyttä ja naiiviutta kuvitella, että abstraktio nimeltään "tasokas opetus" voisi pyyhkiä pois erilaisten ihmisryhmien keskimääräiset erot. Tuollainen luulo voi perustua vain virheelliseen ihmiskäsitykseen, josta täälläkin on toisaalla keskusteltu laajalti.

[Phantasticum]

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkija Riitaoja haastaa meidän käsityksiämme koulun yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja sohaisee moneen herkkään kohtaan. Kiinnostus aiheisiin virisi hänen omina luokanopettaja-aikoinaan vuosia sitten.

– Edustan itse vähemmistöjä ja huomasin nopeasti, että koulussa ei aina löydetä lapsen kannalta oikeudenmukaisia ratkaisuja, Riitaoja sanoo.

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2010_46/152131.htm

Mihis vähemmistöön Anna-Leena Riitaoja kuuluu? Nimen ja ulkoisen olemuksen perusteella Anna-Leena ei erotu millään lailla alkuasukkaasta.

[Veli Karimies]

*nips*, koska vastaus poistettuun

Kuka muuten muistaa "monikulttuurisuustaskut" -termin? Arvatkaa kukapa on tuon keksinyt.
http://www.helsinki.fi/behav/uutisarkisto/2009/uutinen-20-05-2009b.htm

Anna-Leena Riitaoja. Helsingin yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen laitos.

[MaisteriT]

Ei pitäisi rakentaa alueita, joihin vähäosaisuus keskittyy, eikä sellaisille alueille tulisi sijoittaa maahanmuuttajia.

Riitaojan perverssissä maailmassa syy- ja seuraussuhteet ovat vaihtaneet paikkaa: nainen tuntuu luulevan, että ghetto luo ihmisiä, joiden panos yhteiskuntaan on vähäinen, kun todellisuudessa ihmiset, joiden panos yhteiskuntaan on vähäinen, luovat ghettoja.

Todella hyvin sanottu.
Monikulttuurisuususkovaisten suurin ongelma on että he eivät näe tai halua nähdä syy-ja-seuraus suhteita oikeinpäin tai eivät ollenkaan.

Jos nyt itse muistelin esinuivistunutta aikaa, niin logiikka meni niin, että ghetto on ikävä => ghettoja ei saa rakentaa (ts. vuokra-asuntoja ei saa pakata samoihin taloihin ja samoille alueille). Ajatus ei yksinkertaisesti lipsahtanut siitä eteenpäin, eli sellainen alue millaiset asukkaat.

Olen edelleen sitä mieltä, että vuokra-asuntoja ei saisi keskittää joillekin alueille, mutta nykyään ymmärrän, että talojen ongelmallisuus johtuu niiden asukkaista, mikä ei ole jotenkin kosmisesti valkoisen heteromiehen syy.

[MaisteriT]

Koulussa olevat muksut kai aika syyttömiä siihen mihin ovat sattuneet syntymään? Ja heistä kai tässä puhutaan, eikä heidän vanhemmistaan? Itse uskon, että kaikille taattavalla tasokkaalla opetuksella ratkaistaan monta ongelmaa jatkossa.

Ihan hyvä kommentti. Silti. Miten paljon näiden syyllisten vanhempien kyvyttömyyttä hoitaa kasvatus kotiin pitää kompensoida kaatamalla syyllisyyttä muille? Kuinka paljon tuonne on pakko kaataa rahaa? Kuinka paljon monikultturistit tuntevat kiitollisuutta veronmaksajia kohtaan?