Rasistiset rikokset. Lausuntotiivistelmä

[Iloveallpeople]

Rasistiset rikokset. Lausuntotiivistelmä

Julkaisu sisältää tiivistelmän rasistisia rikoksia koskevan työryhmän mietinnöstä saaduista lausunnoista.

OMML 77/2010 Rasistiset rikokset. Lausuntotiivistelmä (PDF-tiedosto, 44 sivua, 1,36 Mt)

LIITE

Oikeusministeriö pyysi 1 päivänä helmikuuta 2010 päivätyllä lausuntopyynnöllä seuraavilta viranomaisilta, organisaatioilta, järjestöiltä ja asiantuntijoilta kirjallisen lausunnon työryhmän mietinnöstä.

Ulkoasiainministeriö
Sisäasiainministeriö*
Liikenne- ja viestintäministeriö*
Työ- ja elinkeinoministeriö

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia*
Oikeuskanslerinvirasto*
Valtakunnansyyttäjänvirasto*
Vähemmistövaltuutetun toimisto*
Keskusrikospoliisi*
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Helsingin syyttäjänvirasto
Joensuun syyttäjänvirasto

Helsingin hovioikeus
Itä-Suomen hovioikeus*
Helsingin käräjäoikeus*
Oulun käräjäoikeus*
Porvoon käräjäoikeus

Electronic Frontier Finland ry (EFFI)*
Enar-Finland ry
Ihmisoikeusliitto ry
Seksuaalinen tasavertaisuus ry (SETA)*
Suomen Journalistiliitto ry*
Päätoimittajien yhdistys ry*
Viestinnän Keskusliitto ry*

Suomen Asianajajaliitto ry
Suomen Lakimiesliitto ry
Suomen Tuomariliitto ry
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry

Tutkijatohtori Päivi Tiilikka, Helsingin yliopisto
Lehtori Riitta Ollila, Jyväskylän yliopisto*
Emeritusprofessori Mikael Hidèn, Helsingin yliopisto
Professori Raimo Lahti, Helsingin yliopisto
Professori Kimmo Nuotio, Helsingin yliopisto*
Professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto*

* tähdellä on merkitty tahot, jotka ovat toimittaneet pyydetyn lausunnon

Lisäksi lausunnon toimittivat Piraattipuolue ja Vapaan sanan yhdistys.

[Roope]

Nuotio pitää kiihottamisrikokseen esitettyä 2 momentin rajaavaa säännöstä monesta syystä ongelmallisena. Perusteluiden valossa jää epäselväksi, onko tälle rikoslakiin esitetylle säännökselle ajateltu itsenäistä normatiivista merkitystä. Toisinaan (s. 53) voisi päätellä näin ajatellun ("Lisäyksen tarkoituksena on mahdollistaa voimakkaidenkin..."), toisinaan taas ei (".. tarkoituksena ei ole muuttaa... säännöksen soveltamisalaa").

Nuotion mukaan rajaus tieteeseen ja taiteeseen jää väistämättä epätarkaksi, koska tieteen ja taiteen määrittely on vaikeaa, jollei mahdotonta. Lisäksi säännöksessä sidotaan rajausperusteen soveltaminen kyseisen elämänalueen hyväksyttäviin käytäntöihin, mikä ei voi olla perusteltua. Huono ja epäeettinenkin tiede on tiedettä, ja sellaisena se kuuluu tieteen vapauden piiriin. Epäeettistä tiedettä varten on omia tutkimuseettisiä toimielimiään. Nuotio lisää, että aivan vastaavasti, tai vielä räikeämmin, on mahdotonta laatia sääntöjä hyväksyttävälle taiteelle, koska taideteos usein rikkoo taiteen sääntöjä taiteen nimissä.

Hyväksyttävyyden rajoja ei saada elämänkäytäntöjen piiristä, vaan nimenomaan rikosoikeudellisesta tarkastelusta. Kriteeri "ajankohtaisten tai historiallisten tapahtumien selostamiseksi" on yhtä lailla epämääräinen. Lopputulos on, että rajoituslausekkeen merkitys jää epäselväksi. Sillä pyritään keräämään tietyt yleisemmät sananvapauden käyttöön liittyvät normatiiviset rajoitusperusteet, mutta joko rajauslausekkeella tuotetaan uusia ongelmia tai sitten se jää vain muistuttamaan tarpeesta olla supistamatta ilmaisunvapautta tietyissä yhteyksissä enempää kuin on välttämätöntä. Mahdollisesti jokin neutraalimpi ilmaisutapa olisi oikeampi, tai sitten riittäisi, että perusteluissa selvitetään noita rajoittavia näkökohtia.

EFFI katsoo, että kuvien mainitseminen erikseen tekotapana jää hyvin heikosti perustelluksi. On vaikea kuvitella millainen kuva voisi olla väkivaltaan tai vihaan kiihotusta käyttötavasta riippumatta, eikä mietinnössä lainkaan pohdita poliittisen arvostelun suojelua. Päinvastoin, herää tunne että halutaan kieltää aatteiden pilkkaaminen. Jos (kuten ilmeiseltä vaikuttaa) tarkoitus on kieltää taannoin kohua herättäneiden Muhammed-pilakuvien tai Ville Rannan Muhammed-sarjakuvan tapaiset kuvat, se olisi varsin raju sananvapauden vastainen linjaus Suomelta.

EFFI pitää erityisen ongelmallisena esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista aivan liian laajalle ulottuvana: se rajoittaisi kohtuuttomasti niin kirjakauppojen kuin kirjastojenkin toimintaa ja tekisi rasismia ja xenofobiaa käsittelevän tieteellisen tutkimuksen lähes mahdottomaksi. "Yleisön saataville asettaminen" kattaa muualla rikoslaissa ja tekijänoikeuslaissa vakiintuneen tulkinnan mukaan kaikenlaisen myymisen, lainaamisen, maahantuonnin jne. Siten ehdotettu muotoilu tarkoittaisi, että kirjastot, antikvariaatit ja koulut joutuisivat poistamaan suuren määrän vanhaa, historiallisesti merkittävää kirjallisuutta: pois menisivät niin Hitlerin teokset, löytöretkeilijöiden kirjoitukset kuin vanhat tieteelliset kirjatkin, joissa uskottiin rotuhygieniaan. Ehdotettu poikkeusmomentti ei asiaa korjaisi.

EFFI:n mukaan mietinnössä tunnutaan myös olettavan, että kaikenlainen linkittäminen olisi yleisön saataville asettamista. Tämä on perustavanlaatuinen väärinkäsitys Internetin ja hypertekstin luonteesta. Tällaisesta tulkinnasta seuraisi muun muassa, että tieteellisiä tutkimuksia ei voisi julkaista netissä sensuroimatta lähdeluetteloita ja että hakukoneita pitäisi alkaa valvoa Kiinan tapaan. Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen voidaan jo nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä linkittämisen oikeudellisen merkityksen muuttamiseen ole mitään aihetta.

Piraattipuolue katsoo, että HE-luonnoksessa käytetään termiä "linkin avaaminen" harhaanjohtavasti. Asiayhteydestä selviää, että kyse on linkin perustamisesta tai luomisesta, eli "linkittämisestä". Sanamuoto on syytä korjata sekaannusten välttämiseksi. HE-luonnoksessa esitetään, että ilmaisun "asettaa yleisön saataville" lisääminen rikoslain 11 luvun 10 §:n 1 momenttiin merkitsisi lainvastaiseen aineistoon linkittämisen kriminalisointia. Lisäpöytäkirjaa koskevista perusteluista (s. 27) on ymmärrettävissä, että tällä tarkoitetaan lähinnä laittomaan aineistoon osoittavan linkkilistan perustamista.

Linkittämisen kriminalisoinnit sopivat erittäin huonosti Internetin rakenteeseen. Internetin toiminta perustuu siihen, että toisille sivuille voi linkittää. Internetin hakukoneet ovat linkkilistoja, ja niiltä löytyy linkkejä laitonta aineistoa sisältäville sivustoille. Teknisesti ottaen ei ole perusteita, joilla hakukone voitaisiin järkevästi erotella muista paljon linkkejä sisältävistä sivustoista.

EFFI:n näkemyksen mukaan työryhmä esittää järjestäytyneen rikollisryhmän määrittelyn laajentamista kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Jos tämä toteutetaan yhdessä ehdotetun yleisön saataville asettamiskiellon kanssa, seuraus olisi, että esimerkiksi tarkoituksella (rahaa saadakseen) yhdenkin rasistisen kirjan myynyt antikvaarinen kirjakauppa voisi olla lain mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista. Vaikka kansanryhmää vastaan kiihottaminen määriteltäisiinkin edellä mainitun kaltaiset omituisuudet poissulkevalla tavalla, järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen, joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi poikkeuksellisia perusteluja, joita ei työryhmän mietinnöstä löydy. Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi muutoksia tähän pykälään.

EFFI toteaa, että lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 18 §:n perusteella tuomioistuin voi poliisin, syyttäjän tai asianosaisen hakemuksesta määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos on ilmeistä, että viestin pitäminen julkisesti saatavilla on rangaistavaa. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Voimassa oleva laki mahdollistaa EFFI:n mukaan siis hyvin tehokkaan ja nopean puuttumisen laittomaan verkkoviestintään ilman, että Internet-palveluntarjoajille tarvitsee siirtää poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä.

Toimivaltainen tuomioistuin näissä asioissa on Internet-palveluntarjoajan tai julkaisijan kotipaikan tuomioistuin tai Helsingin käräjäoikeus. EFFI:n selvittäessä asiaa toukokuussa 2007 ilmeni, että poliisi, syyttäjä tai asianosainen oli kuluneen yli kahden vuoden aikana pyytänyt verkkoviestin jakelun keskeyttämistä Helsingin käräjäoikeudelta kaksi kertaa (nämä kaksi tapausta sisältävät kaikki Helsingin käräjäoikeuden käsittelemät keskeyttämismääräykset ja myös ei-sähköisen median!). Vain toisessa tapauksessa pyyntö oli niin perusteltu, että tuomioistuin hyväksyi sen. Koska nykyisetkin oikeusturvakeinot riittävät, eikä niitäkään ilmeisesti ole juuri tarvittu (yksi aiheellinen keskeyttämispyyntö kahdessa vuodessa), niin emme näe mitään syytä korjata olematonta ongel-
maa uudella lainsäädännöllä.

EFFI:n mukaan ehdotettu sanamuoto lähtee jälleen siitä oletuksesta, että tietty tieto olisi itsessään lainvastaista, riippumatta siitä mitä sillä tehdään, millaisessa kontekstissa se esitetään, ja jopa onko se julkisesti jakelussa vai esimerkiksi tutkijan yksityisessä tiedostossa. Tämän lähtökohdan ongelmallisuus on jo tullut esiin. EFFI katsoo, että vaatimus, jonka mukaan palveluntarjoajan pitäisi voida tunnistaa tieto "ilmeisesti" lainvastaiseksi on kohtuuton, kun puhutaan tuomioistuimillekin vaikeista rajankäynneistä.

EFFI:n mukaan mitään sanktiota ylivarovaisuudesta ei ole, joten palveluntarjoajan kannattaisi "varmuuden vuoksi" poistaa kaikki, mistä joku vain keksii valittaa. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä "chilling effect": epätäsmällinen lainsäädäntö johtaa tarkoitettua merkittävämpään sananvapauden rajoittamiseen, kun viestintää sensuroidaan varmuuden vuoksi. Tosiasiallisen sananvapauden rajoittamisen kohteeksi joutuneella ei olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan edellyttämää oikeussuojakeinoa. Tämä johtaisi mahdollisuuteen sabotoida tehokkaasti poliittista keskustelua.

Kaiken kaikkiaan tämä muotoilu rajoittaisi EFFI:n mukaan sananvapautta epäsuorasti, kiertäen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan kohtaa ". . . viranomaisen siihen puuttumatta . . . " painostamalla palveluntarjoajia puuttumaan viranomaisen asemesta, tavalla, joka selvästi ylittää saman sopimuksen artiklassa 17 säädetyn oikeuksien väärinkäytön kiellon.

Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta palveluntarjoajia tulisi sen sijaan kieltää poistamasta tietoa ilman tuomioistuimen määräystä, lain tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 5 luvun tapaista vastuun ottavaa valittajaa tai omia, etukäteen julkaistuja sääntöjään.

Nuotio katsoo, että jatkovalmistelussa olisi luontevaa, että samassa yhteydessä kumottaisiin loukkaamistyyppinen uskonrauhan rikkomisen kriminalisointi. Nykyiselle sääntelylle ei enää ole hyväksyttävää kriminaalipoliittista perustelua, ja kansainvälisestikin sääntelyn painopiste on siirtynyt nimenomaan kiihottamisrikoksen tyyppiseen suojaamistapaan. Euroopan neuvostossa kysymystä on käsitelty varsin
runsaasti (ks. esim. Recommendation 1805 (2007). Blasphemy, religious insults and hate speech against persons on grounds of their religion, http://assembly.coe.int/main.asp?link=/Documents/AdoptedText/ta07/EREC1805.htm).

Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka on enää soveltanut tällaista säännöstä. On pelättävissä, että jollei asiaa nyt oteta esille, se lykkääntyy pitkäksi aikaa, koska juuri koskaan ei valmistella dekriminalisointia koskevaa esitystä sellaisenaan, vaan ainoastaan osana laajempaa uudistusta.

[Oami]

Myös Sananvapauden puolesta ry toimitti julkilausumansa asiasta.

[Roope]

Lausunnot rasistisia rikoksia koskevasta ehdotuksesta koottu

Rasistisia rikoksia koskevasta työryhmäehdotuksesta annetuista lausunnoista on julkaistu tiivistelmä. Lausuntonsa oikeusministeriölle antoi kaikkiaan 20 tahoa. Lausunnonantajat suhtautuivat työryhmän ehdotuksiin myönteisesti, vaikka useimmat heistä esittivätkin huomautuksia moniin yksityiskohtiin. Ehdotus sai osakseen myös kriittistä palautetta.

Alkuvuodesta valmistuneessa mietinnössään työryhmä esitti rasististen tekojen kriminalisointien selkeyttämistä. Työryhmän mielestä myös rangaistuksen koventamisperusteita tulisi täsmentää, jotta ne nykyistä laajemmin soveltuisivat rasististen rikosten ohella myös niin sanottuihin viharikoksiin.

Lausuntopalautteen jälkeen muokattu hallituksen esitys annetaan vielä tälle eduskunnalle.

Uudistuksen tavoitteena on saattaa voimaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevan sopimuksen rasisminvastainen lisäpöytäkirja ja panna kansallisesti täytäntöön EU:n rasismin torjuntaa koskeva puitepäätös.

Oikeusministeriö pyysi keväällä lausuntoa myös muistiosta, joka koski internet-sivustojen ylläpitäjien vastuuta valvoa rasistista kirjoittelua. Nyt julkaistu tiivistelmä ei sisällä tästä muistiosta saatuja lausuntoja, vaan ne on tarkoitus koota erikseen ensi vuoden alussa. Myöskään valmisteilla oleva hallituksen esitys ei sisällä tähän asiaan liittyviä ehdotuksia.

OM

Kaikesta päätellen eduskunnalle annettavaan esitykseen ei tule enää kummempia muutoksia. Jyrki Kasvi rauhoitteli alkuvuodesta, ettei työryhmän esityksestä kannattanut vielä silloin hermostua, koska aikaa muutosten tekoon ja korjaaviin tarkennuksiin on myöhemminkin. Eipä ole vieläkään kuulunut oikeusministeri Braxin ja vihreiden puoluehallituksen lakiesitystä kritisoivia kommentteja. Päinvastoin.

Myös Sananvapauden puolesta ry toimitti julkilausumansa asiasta.

Se on ilmeisesti jäänyt jonnekin ministeriön paperipinoon:

Lausuntoja annettiin 20 kappaletta, joista kaksi (Piraattipuolue ja Vapaan
sanan yhdistys) oma-aloitteisesti.

[Oami]

Myös Sananvapauden puolesta ry toimitti julkilausumansa asiasta.

Se on ilmeisesti jäänyt jonnekin ministeriön paperipinoon:

Lausuntoja annettiin 20 kappaletta, joista kaksi (Piraattipuolue ja Vapaan
sanan yhdistys) oma-aloitteisesti.

Siltä näyttää. Laitetaan nyt kuitenkin uusintana tänne:

http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/index.php?sivu=julk0110

[Sanglier]

Mitä on huono tiede ja kuka sen määrittelee? Veikkaan ettei tällä tarkoiteta Peter Prycea.