Vaalikysely sananvapauden puolesta

[Oami]

Sananvapauden puolesta ry tiedustelee kevään 2011 eduskuntavaaleja silmälläpitäen eri puolueiden kansanedustajaehdokkaiden mielipiteitä neljästä sananvapautta koskevasta lainsäädännöllisestä ongelmasta Suomessa. Näistä kahta on käsitelty adressissamme, jonka on tätä kirjoitettaessa allekirjoittanut noin 900 henkilöä ja viisi yhdistystä.

Kysymykset ovat nämä:

1. Kannatatteko, että rikoslain 11. luvun 10. §:stä (kansanryhmää vastaan kiihottaminen) poistetaan viittaus panetteluun ja solvaukseen?

(Finlex)

Tämän jälkeen tämä pykälä olisi seuraavanlainen: "Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Valtiosyyttäjä on halunnut tulkita nykyistä lakia kansanryhmää vastaan kiihottamisesta siten, että mikä tahansa kielteinen tai loukkaava lausuma erityissuojelua nauttivista kansanryhmistä on voitu sopivan syyllisen löydyttyä katsoa kiihotukseksi niitä vastaan, koska laissa ei ole määritelty panettelua eikä solvausta. Laissa ei ole toisaalta määritelty sitäkään, mihin kiihottamisesta siinä on kyse tai mitä kiihottamisella edes tarkoitetaan.

Kansanryhmän loukkaaminen ei tarkoita yllyttämistä laittomuuksiin sitä vastaan, koska loukkaus ei tyypillisesti sisällä itsessään mitään kehotusta minkäänlaiseen lailliseen tai laittomaan toimintaan. Lakiin jäisi ehdotuksemme mukaisesti kriminalisoitavaksi edelleen kansanryhmien uhkaaminen nimenomaisesti laittomilla teoilla kuten väkivallalla ja syrjinnällä (tai yllyttäminen niihin). Lisäksi huomautamme, että valtiosyyttäjä on usein keskittynyt syytteissään yksittäisiin lausumiin eikä tuomioon johtaneita kirjoituksia ole arvioitu kokonaisuudessaan, vaikka tämä ei ole tainnut lainsäätäjän tarkoitus ollakaan. Lisäksi lakia on käytännössä sovellettu syrjivästi, koska kaikki kansanryhmät eivät ole nauttineet yhtälaista suojaa.

2. Vastustatteko oikeusministeriön työryhmän rikoslain 11. luvun 10. §:ään esittämiä muutoksia? Ja mikäli nyt istuva eduskunta ne hyväksyy, kannatatteko niiden poistamista?

(Oikeusministeriö)

Yhdistyksemme on kommentoinut aiemmin työryhmän sananvapautta entisestään vaarantavaa esitystä. Näissä lakimuutosehdotuksissa esitetään rangaistavaksi tietynlaiseen materiaaliin linkittäminen, mistä käytetään epämääräistä ilmaisua "yleisön saataville asettaminen". Vapaa linkittäminen on olemuksellinen osa tiedon jakamisessa Internetissä, ja tällä lakiehdotuksella tavoitellaan ilmeisen tietoisesti laajamittaista itsesensuuria.

Internetissä linkittäminen johonkin tietoresurssiin ei tarkoita tämän resurssin saataville asettamista vaan sen saatavuudesta tiedottamista. Tulisiko Wikileaks-sivustolle linkittäminen kieltää, koska se tarjoaa rikoksella hankittua materiaalia? Kuinka linkin asettajaa voitaisiin pitää vastuussa linkitetyn aineiston saatavuudesta, jos hän ei voi edes taata linkittämänsä materiaalin pysyvyyttä (siis saatavuutta) verkossa? Saataville asettaminen tarkoittaa sitä, että epäilty on siirtänyt palvelimelle laittomaksi epäiltyä aineistoa. Ylläpitäjää voidaan pitää osallisena laittoman materiaalin saataville asettamisessa mikäli hän on kieltäytynyt poistamasta laitonta materiaalia ylläpitämältään palvelimelta. Sekä materiaalin palvelimelle siirtänyt käyttäjä että ylläpitäjä takaavat siis viime kädessä materiaalin saatavuuden.

3. Kannatatteko, että rikoslain 17. luvun 10. §:stä (uskonrauhan rikkominen) poistetaan 1. kohta?

(Finlex)

Tämän jälkeen tämä pykälä olisi seuraavanlainen: "Joka meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta, on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."

Toisin sanottuna Jumalan ja uskontojen pyhinä pitämien henkilöiden tai kirjoitusten pilkkaaminen olisi sallittua. Lakimuotoilu antaisi ymmärtää, että kenenkään uskonrauhaa ei voisi häiritä kirjoittelemalla esimerkiksi omalla verkkosivustollaan. Sen sijaan esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen ylläpitämien keskustelupalstojen systemaattinen häiritseminen näitä yhteisöjä pilkkaavalla tavalla voitaisiin katsoa uskonrauhan rikkomiseksi, jos se edellyttäisi ylläpitäjien puuttumista asiaan.

4. Kannatatteko, että laki lapsipornografian levittämisen estotoimista kumotaan?

(Finlex)

Tämän lain perusteella on mahdollista määritellä kuka tahansa kansalainen lapsipornon levittäjäksi ilman oikeudenkäyntiä ja valitusmahdollisuutta. Näin on jo tehty yhdelle suomalaiselle yksityishenkilölle, joka ei levittänyt lapsipornoa. Tietoliikenneoperaattorin myötävaikutuksella minkä tahansa www-sivuston käyttöä voidaan merkittävästi haitata poliisihenkilön yksipuolisella päätöksellä, josta ei edes ilmoiteta sivuston ylläpitäjälle. Varsinaiseen ongelmaan eli lapsipornon levitykseen ei tämän lain avulla puututa mitenkään. Päinvastoin, laki palvelee lapsipornon kuluttajia, koska poliisin ylläpitämä helposti kierrettävä lista suodatettavista verkkosivustoista kertoo heille, mistä lapsipornoa saattaa olla saatavilla.



Kysely on osoitteessa http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/vaalit/ . Rekisteröidyille puolueille on lähetetty tieto siitä, miten kyselyyn voi osallistua. Vastauksia voi seurata yllämainitussa osoitteessa tästä vaalipäivään asti.

[Sir Mustapossu]

En ole ehdokkaana, enkä moiseksi halua pyrkiä. Vastaan silti tähän: En tiedä, koska en ymmärrä kysymyksiä.

[Oami]

Mitä tarkkaan ottaen et ymmärrä kysymyksistä?

Niissä siis esitellään olemassaolevia lainkohtia (paitsi 2. kysymyksessä, jossa käsitellään oikeusministeriöstä esitettyä lainmuutosta) ja sitten kysytään, pitäisikö näitä lainkohtia muuttaa sananvapautta suosivampaan suuntaan. Linkit olemassaoleviin lainkohtiin ja siihen oikeusministeriöstä tulevaan esitykseen ovat tekstissä näkyvillä, 1. ja 3. kysymysten osalta taas mainitaan, miltä asianomaiset lainkohdat näyttäisivät muutoksen jälkeen. 2. kysymyksen osalta vastaava ei ole tarpeellista (sillä jos om:n muutosta ei hyväksytä, jää pykälä sellaiseksi kuin se 1. kohdassa esitellään) ja 4. kysymyksen osalta on ilmeistä, että jos laki kumotaan, ei siitä jää jäljelle mitään.

[Sir Mustapossu]

Kiitokset selvennyksistä!

Nyt näihin onkin hieman helpompi antaa vastaukset.

1. Kannatan
2. Vastustan ja Kannatan
3. Kannatan
4. Kannatan

[TH]

Aika vaikeaselkoisesti esitetty nuo kysymykset. Pitää lukea koko selitysteksti, jos haluaa ymmärtää kysymyksen, ellei ennalta tunne tarkkaan noita pykäliä (ja harva ehdokas tuntee niitä lainkaan). Miksi kysymyksiä ei ole muotoiltu siten, että ensin selostettaisiin lain nykyinen sanamuoto kokonaisuudessaan ja sitten ehdotettu muutos, minkä jälkeen kysyttäisiin, mitä mieltä olet?

[as336uyli]

Kysymykset ovat hiukan vaikeaselkoisia, mutta mielestäni vielä sellaisia että jos niitä ei ymmärrä, niin sitten ei ainakaan minulta ääntä irtoa. Jokin luetunymmärtämisen taso täytyy kansanedustajalla olla, sekä kärsivallisyyttä lukea jopa useamman lauseen mittaisia kokonaisuuksia.

Kysymyksien selostukset ovat tosin hieman ehkä turhan johdattelevia. Lain sisältö pitää kertoa, ja myöskin se, miten lakia on tulkittu, mutta teoriat siitä, miten jotain lakia saatettaisiin käyttää, saattavat muokata vastauksia liiaksi. Kyselyn tarkoitus lienee kuitenkin saada selville ehdokkaiden mielipiteet ja se, kuinka hyvin he ovat sananvapausasioihin perehtyneet. Jos ehdokas muuttaa mielipiteensä "pelottelun" seurauksena yhteen suuntaan, niin todennäköisesti hän on altis muuttamaan mielipidettään myös toiseen suuntaan kun joku toinen taho (esim. sitten eduskunnassa) pelottelee vastakkaisilla uhkakuvilla.

Hyvää tuossa kyselyssä on se, että kaikki kysymykset ovat pohjimmiltaan kyllä/ei -kysymyksiä. Vapaasti muotoiltavaa mielipidettä ei kannata kysyä, koska silloin kaikki puhuvat asian vierestä tai löpertelevät jotain ympäripyöreää hölynpölyä.

[Oami]

Tosiaan, perustelut niissä on mukana siksi että perustelut voisi lukea. Mikään kiire tässä ei ole, vaalipäivään on päälle puoli vuotta.

Selostusten johdattelu on täysin häpeämätöntä ja tiedostettua. Jos joku ehdokas muuttaa johdattelun perusteella mielipiteensä kielteisestä myönteiseksi, niin yhdistys (joka ei siis ole poliittisesti sitoutunut) pitää sitä nimenomaan voittona.

Johdatteluista huolimatta jokainen kysymys on tosiaan täysin yksikäsitteinen.

[Teemu Lahtinen]

Spämmibotti näköjään nosti tämän esille. Ei se mitään, hyvä juttu ja annan oman panokseni:

1. Kannatan, joskin koko pykälä on turha sillä muu rikoslaki kattaa kuvauksen mukaisen toiminnan.
2. Vastustan, ja tarpeen vaatiessa kannatan poistoa. Mielelläni kumoaisin koko lain (kts ed.)
3. Kannatan, mutta tässäkin olisin valmis poistamaan koko pykälän, mikäli muuta lainsäädäntöä kehitetään siten että nämä tilaisuudet eivät jää väliinputoajiksi koti- ja julkisrauhan väliin.
4. Kannatan. Tie helvettiin on kivetty hyvin aikein.

[IDA]

3. Kannatan, mutta tässäkin olisin valmis poistamaan koko pykälän, mikäli muuta lainsäädäntöä kehitetään siten että nämä tilaisuudet eivät jää väliinputoajiksi koti- ja julkisrauhan väliin.

Perustelut?

Itse en ymmärrä miksi tuo toinen osa pitäisi poistaa. En oikein käsitä edes sitä, miten yhdistyslakiin tai vastaavaan liittämisen edistäisi yhdenmukaista kohtelua, koska kyse on kuitenkin tilaisuuksista ja tiloista. Ne ovat aina luonteeltaan toisistaan poikkeavia kuitenkin ja tämä pitäisi uudessa lainsäädännössä joka tapauksessa huomioida jotenkin.

[Teemu Lahtinen]

Itse en ymmärrä miksi tuo toinen osa pitäisi poistaa. En oikein käsitä edes sitä, miten yhdistyslakiin tai vastaavaan liittämisen edistäisi yhdenmukaista kohtelua, koska kyse on kuitenkin tilaisuuksista ja tiloista.

Vapaus yksityisyyteen, uskontoon ja julkiseen toimintaan ovat suojeltavia oikeushyviä. Olisi hyvä, jos niitä turvataan kokonaisuutena, eikä hajanaisesti siellä täällä lainsäädäntöä. Jo nyt on olemassa epäjatkuvuuskohtia rauhan nauttimisen suhteen. Uskonnoille ei ole syytä antaa erityiskohtelua yhteisöjen kesken, vaan vastaava toimintarauha pitää olla yhtäläinen.

[IDA]

Vapaus yksityisyyteen, uskontoon ja julkiseen toimintaan ovat suojeltavia oikeushyviä. Olisi hyvä, jos niitä turvataan kokonaisuutena, eikä hajanaisesti siellä täällä lainsäädäntöä. Jo nyt on olemassa epäjatkuvuuskohtia rauhan nauttimisen suhteen. Uskonnoille ei ole syytä antaa erityiskohtelua yhteisöjen kesken, vaan vastaava toimintarauha pitää olla yhtäläinen.

No mulle käy kaikki millä ei huononneta kirkon asemaa

Tuosta tulisi suurempi lainsäädännöllinen remontti ja jos tuo siis laajentaisi muille samanlaisen mahdollisuuden rauhaan, niin sinänsä ok. Jotenkin tässä pitäisi myös olla se mukana, että yhteisöt saavat - tietenkin sopivaisuuden ja laillisuuden puitteissa - itse määritellä mitä niiden rauhaan kuuluu.