2010-10-20 US: 5000 somalialaisen jono – nyt puolueet kertovat kantansa

[B52]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/104161-5000-somalialaisen-jono-–-nyt-puolueet-kertovat-kantansa

Suomen Pakolaisapu on kysynyt puolueilta niiden maahanmuutto- ja pakolaispoliittisia kantoja. Erityisesti mielipiteitä jakaa kysymys kasvattilapsista ja perheenyhdistämisistä.

Suomen Pakolaisapu selvitti keskustan, kokoomuksen, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten, RKP:n, SDP:n, vasemmistoliittolaisten ja vihreiden kantoja siihen, pitäisikö perheenyhdistämislainsäädäntöä ja käytäntöjä muuttaa.

Keskusta korostaa sitä, että perheenyhdistämisen liittyvien taloudellisten etuuksien tulee olla Suomessa samanlaisia kuin muissa EU-maissa ja Pohjoismaissa.

Kokoomuksen mielestä mukaan perheenyhdistämismatkoja ei pitäisi maksaa muille kuin pakolaisille. Lisäksi toimeentuloedellytys pitäisi asettaa muille kuin pakolaisille perheenyhdistämistapauksissa.

Kokoomus pitää kasvattilasten osalta perheenyhdistämislainsäädännön tiukentamista perusteltuna.

Kristillisten mielestä lainsäädäntöä pitäisi muuttaa siten, että lähtömaassa asuvilla isovanhemilla olisi mahdollisuus tulla Suomen kansalaisuuden saaneen lapsensa luo.

Perussuomalaisten mielestä lainsäädäntö toimii huonosti. Puolueen mielestä on tarkasteltava perheenyhdistämisen tarkoituksenmukaisuutta.

RKP kritisoi sitä,  että EU-kansalaisella, joka haluaa saada muun omaisen kuin ydinperheen jäsenen Suomeen, on siihen paremmat oikeudet kuin Suomen kansalaisella. Myös asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää olisi tarkistettava, puolue toteaa.

SDP haluaa selvittää, millainen lainsäädäntö asian tiimoilta muissa maissa on. Vasemmistoliitto pitää nykyistä lainsäädäntöä ristiriitaisena, sillä alaikäinen perheenkokoaja menettää oikeuden perheenyhdistämiseen jos hän täyttää 18 vuotta ennen päätöstä.

Vihreät ei halua tiukentaa lainsäädäntöä, sillä se vastaa kansainvälisiä sopimuksia.

Suomen Pakolaisapu kysyi puolueiden kantoja myös moniin muihin kysymyksiin. Kaikki selvityksen tulokset löydät täältä.
http://www.pakolaisapu.fi/puolueselvitys2010

[Lopenkyllästynyt]

Kolme hallituspuoluetta kritisoi ja haluaisi tiukentaa lainsäädäntöä, Vihreät ainoana vastaan. Voikin siis kysyä, että miksi mitään ei tapahdu?! 

[jolina]

Huomionarvoista on, että suurin osa puolueista ei pidä kotouttamistoimia velvoittavina. Miten hitossa ne sitten aikovat saada ne naiset kotouttamistoimien piiriin?

[Paholaisen asianajaja]

Kolme hallituspuoluetta kritisoi ja haluaisi tiukentaa lainsäädäntöä, Vihreät ainoana vastaan. Voikin siis kysyä, että miksi mitään ei tapahdu?! 

Koska Kokoomus tahtoo Suomeen halpatyömarkkinat, Keskusta valtion rahaa pöpelikössä sijaitseville vastaanottokeskuksille ja sitä kautta hallitsemilleen kunnille ja RKP tahtoo lisää ruotsia puhuvia äänestäjiä.

Masentaa.

[juge]

Pitäisikö perheenyhdistämislainsäädäntöä ja käytäntöjä muuttaa?

Keskustan mukaan perheenyhdistämiseen liittyvien taloudellisten etuuksien pitää olla yhteismitallisia lähipohjoismaissa ja EU-maissa. "Meillä ei voi olla toisista maista poikkeavia käytäntöjä, kun ne ovat vetovoimatekijöitä."

Kokoomuksen mukaan perheenyhdistämismatkoja ei pitäisi maksaa muille kuin pakolaisstatuksen saaneille, samoin toimeentuloedellytys tulisi asettaa perheenyhdistämiselle muille kuin pakolaisille. Kokoomus pitää kasvattilasten osalta perheenyhdistämislainsäädännön tiukentamista perusteltuna.

Kd:n mukaan lainsäädäntöä olisi muutettava niin, että lähtömaassa asuvilla isovanhemmilla on mahdollisuus tulla Suomen kansalaisuuden saaneen lapsensa luo. Se olisi myös linjassa EU-direktiivien kanssa, joissa isovanhemmat kuuluvat perheeseen.

Perussuomalaisten mukaan lainsäädäntö toimii huonosti. Perhekäsityksen tulee olla sama kuin Suomessa ja on katsottava perheenyhdistämisen tarkoituksenmukaisuutta.

Rkp:n mukaan on kestämätöntä että EU-kansalaisella, joka haluaa saada muun omaisen kuin ydinperheen jäsenen Suomeen, on siihen paremmat oikeudet kuin Suomen kansalaisella. Myös asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää olisi tarkistettava maailmassa, jossa ihmiset muuttavat paljon.

Sdp pitää tärkeänä kokonaiskuvan ja tiedon saamista siitä, millainen lainsäädäntö on muissa maissa.

Vasemmistoliitto pitää ristiriitaisena nykyistä lainsäädäntöä, jonka mukaan alaikäinen perheenkokoaja menettää oikeuden perheenyhdistämiseen jos hän täyttää 18 vuotta ennen päätöstä.

Vihreät ei halua tiukentaa lainsäädäntöä, sillä se vastaa kansainvälisiä sopimuksia.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_1/

Miten pula kuntapaikoista sekä kiintiöpakolaisten että oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta tulisi ratkaista?

Keskustan mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla. Puolue korostaa, että kuntia ei voi pakottaa ottamaan vastaan pakolaisia. "Lisäksi tarvitaan myös tiedon välittämistä siitä, mitä pakolaisten sijoittaminen kuntiin käytännössä tarkoittaa".

Kokoomuksen mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla, mutta puolue vierastaa ajatusta kuntien pakottamisesta. Keskusteluissa kuntien kanssa olisi selvitettävä onko kuntakorvausten nostaminen ratkaisu, vai onko mukana myös asenteellisuutta ja voidaanko sille tehdä jotakin.

Kd arvioi, että nykyisessä tilanteessa ei pystytä lisäämään kuntapaikkoja, ennen kuin talous kääntyy uudelleen nousuun. Kuntien pakottaminen ei ole kuitenkaan hyvä ratkaisu.

Perussuomalaiset arvioi, että "jos turvapaikanhakijamäärien kasvu saadaan pysäytettyä, en usko, että meillä olisi ongelmia myöskään kuntapaikkojen saamisessa. Se tosin edellyttää riittävää valtion rahoitusta kunnille".

Rkp:n mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla. Puolue korostaa lisäksi tiedon jakamisen merkitystä kuntapaikkojen löytämiseksi.

Sdp:n mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla: "Raha on tässäkin asiassa paras konsultti". Kuntia ei voi kuitenkaan pakottaa ottamaan vastaan pakolaisia.

Vasemmistoliiton mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla, mutta kunnilta on kuntapaikkojen suhteen turha edellyttää toimia, jos niille ei anneta rahaa pitkäjänteiseen kotouttamistyöhön.

Vihreiden mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla ja huolehtimalla, että raha ei mene muuhun käyttöön, kuin mihin se on tarkoitettu. Kuntien suhtautumiseen voi vaikuttaa asenteita muokkaamalla.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_2/

Pitäisikö Suomen pakolaiskiintiötä nostaa, pitää nykyisellään, laskea, vai poistaa kokonaan?

Keskusta pitää nykyistä 750 henkilön kiintiötä sopivana.

Kokoomus pitää nykyistä 750 henkilön kiintiötä sopivana.

Kd pitää nykyistä 750 henkilön kiintiötä sopivana.

Perussuomalaisten lähtökohta on, että eri toimin Suomella voisi olla pakolaisten vastaanotossa nollakiintiö.

Rkp näkee, että kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin korottaa tuhanteen.

Sdp pitää nykyistä 750 henkilön kiintiötä sopivana.

Vasemmistoliitto nostaisi kiintiöpakolaisten määrän tuhanteen.

Vihreät nostaisi kiintiötä muiden Pohjoismaiden kanssa samalle tasolle.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_3/

Pitääkö kotouttamistoimien olla velvoittavia ja missä määrin vapaaehtoisuuteen perustuvia?

Keskusta ei edellytä kotouttamistoimien velvoittavuutta, mutta tukena myönnetty kotoutumisraha voisi olla sidottu johonkin toimintaan tai hyödykkeeseen.

Kokoomus ei edellytä kotouttamistoimien velvoittavuutta. Kokoomuksen mukaan korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät välttämättä tarvitse näitä toimia. Kuitenkin jos maahanmuuttaja saa yhteiskunnan tukea, kotoutumistoimet voisivat olla velvoittavia.

Kd:n mukaan velvoittaminen voisi auttaa naisten pääsyä kotouttamistoimien piiriin.

Perussuomalaiset ei edellytä kotouttamistoimien velvoittavuutta, mutta muistuttaa koulupakon koskevan myös maahanmuuttajataustaisia.

Rkp ei edellytä kotouttamistoimien velvoittavuutta. Suomen kansalaisuuden saaminen toimii riittävänä kannustimena osallistua kotouttamistoimiin.

Sdp kannattaa kotouttamistoimien velvoittavuutta. Puolue korostaa yksilön velvollisuutta osallistua yhteiskunta- ja kieliopetukseen.

Vasemmistoliitto kannattaa kotouttamistoimien velvoittavuutta. Puolue korostaa kotoutumistoimien järjestämisen velvoittavuutta viranomaisille, mutta myös maahanmuuttajille. Perheille suunnatut kotoutumistoimet voisivat olla ratkaisu saada myös naiset niiden piiriin.

Vihreät kannattaa kotouttamistoimien velvoittavuutta, vaikka velvoittavuus on ristiriidassa yksilön vapaan harkinnan kanssa. Puolue katsoo, että näin varmistetaan kaikkien pääsy kotouttamistoimien piiriin.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_4/

Tulisiko maahanmuuttajien osuus kunnan asukkaista ottaa huomioon valtionapujen jakamisessa kunnille?

Keskusta hyväksyy kuntakorvaukset siinä vaiheessa kun maahanmuuttajat saapuvat kuntaan ja kun toimenpiteitä tarvitaan. On kuitenkin vaikea määritellä kuinka pitkän ajan korvauksia pitäisi maksaa.

Kokoomus kannattaa valtionavustuksia erityistoimenpiteiden ja niistä koituvien kustannusten korvaamiseksi, muttei näe, että avustuksia tulisi laskea automaattisesti maahanmuuttajien määrästä. Kuntakorvauksia maksetaan jo nyt maahanmuuttajille järjestettävästä valmistavasta opetuksesta. 

Kd kannattaa ajatusta periaatteessa, mutta arvioi, ettei valtion budjetista lähivuosina riitä rahaa tällaisiin avustuksiin.

Perussuomalaiset korvaisi kunnille kohtuulliset kustannukset pakolaisten vastaanottamisesta.

Rkp kannattaa valtionavun maksamista, se pitää ottaa huomioon seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.

Sdp kannattaa tämän kaltaista positiivista syrjintää. Maahanmuuttajien osuus voisi olla yksi valtionavun jakamisperuste.

Vasemmistoliitto kannattaa tätä, koska maahanmuuttajat tarvitsevat etenkin alkuaikana enemmän julkisen sektorin palveluita kuin kantaväestö.

Vihreät suhtautuu varovaisen myönteisesti valtionavustuksiin kunnille, koska maahanmuuttajista tulee kustannuksia esimerkiksi kouluille.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_5/

Onko maahanmuuttajien keskittyminen tiettyihin kouluihin kotoutumisen kannalta parempi vaihtoehto vai pitäisikö pyrkiä maahanmuuttajien tasaiseen jakamiseen eri kouluihin?

Keskusta kannattaa tasaista jakautumista. Liian tiiviit vähemmistökeskittymät tuottavat ongelmia.

Kokoomus kannattaa tasaista jakautumista, koska koulu on keskeinen paikka integroinnin kannalta. Maahanmuuttajien maksimiosuus koulun oppilaista tulisi olla 40%.

Kd kannattaa tasaista jakautumista, jotta yksilö voi integroitua laajempaan yhteisöön.

Perussuomalaiset kannattaa tasaista jakautumista. Muuten maahanmuuttajat keskittyisivät myös tietyille asuinalueille.

Rkp näkee vastauksen riippuvan siitä miten koulutus järjestetään. Kaavoituspolitiikan tulee estää keskittymistä, mutta joissakin kouluissa voitaisiin erikoistua kuten esimerkiksi eri kielisissä tai kansainvälisissä lukioissa on tehty.

Sdp kannattaa tasaista jakautumista, niin kouluissa kuin asuinalueissakin. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi kielenopetuksen järjestämiseksi tarvitaan tarpeeksi paljon maahanmuuttajia samaan ryhmään.

Vasemmistoliitto kannattaa tasaista jakautumista, mutta huomauttaa, että joissain tilanteissa maahanmuuttajaoppilaillekin täytyy antaa mahdollisuus päästä lähimpien ystävien kanssa samaan kouluun. 

Vihreät kannattaa tasaista jakautumista. Tämä saavutetaan kaavoitus- ja asumisratkaisuilla, koska Suomessa on vahva perinne mennä kotia lähimpänä olevaan kouluun.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_6/

Onko maahanmuuttajien kulttuuriin ja uskontoon liittyvien erityisoikeuksien suhteen tehtävä muutoksia?

Keskustan mukaan uskonnon ja uskonnonharjoittamisen vapaus, on lähtökohta, mutta "ei kannata ajatusta, että lähdettäisiin vielä enemmän myöntämään maahanmuuttajille erityisoikeuksia."

Kokoomuksen mukaan "erivapauksiin tulisi suhtautua pidättyvästi, koska mitä enemmän niitä on, sitä enemmän maahanmuuttajanuoret ovat eri porukoissa kuin valtaväestö". Oman uskonnon opetuksen vaihtoehtona voisi olla elämänkatsomustieto.

Kd pohtii, että maahanmuuttajia voisi velvoittaa oppimaan ja osallistumaan kulttuuritapahtumiin: "Jos kuitenkin tarjoamme heille turvallisen asuinympäristön ja tulevaisuuden, niin voisi olettaa heidän oppivan ymmärtämään paremmin meidän kulttuuriamme, vaikkemme edellytä heidän hyväksyvän sitä kaikilta osin."

Perussuomalaisten mukaan koulussa pitäisi antaa kaikille "normaali Suomessa annettava koulutus" ja oman kulttuurin vaalimisen tulisi tapahtua koulun jälkeen yhteisöjen omasta toimesta; tähän tarjottaisiin kuitenkin tiloja.

Rkp:n mukaan tärkeää on kunnioittaa uskonnonvapautta. "Ketään ei voi pakottaa uskonnon harjoittamiseen eikä myöskään voida estää uskonnonharjoittamista. Aina meidän suomalaista lainsäädäntöä on pystytty soveltamaan hyvin näissä yhteyksissä".

Sdp:n mukaan "meidän vanha hyvä käytäntö uskonnon osalta toimii nyt myös maahanmuuttajien kanssa". Sdp:n edustaja nostaa esiin kotikielen opetuksen "kotoutumisen ja ihmisyyden kannalta hyvänä ja tärkeänä asiana".

Vasemmistoliiton mukaan kaikkien lasten tulisi osallistua esiopetukseen eikä
uskonnollisia raja-aitoja tulisi rakentaa siten, "että jos kuulut johonkin tiettyyn uskontokuntaan, niin et voi osallistua kevät- tai joulujuhlaan".

Vihreitä ei nykyinen käytäntö tyydytä. Vihreiden lähtökohta on, että kouluissa tulisi luopua tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta ja opettaa sen sijaan kaikille yhteisesti uskontotietoa. "Uskonto on koulussa aine, joka jakaa ihmisiä. Tällä tavoin siitä päästäisiin eroon".

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_7/

Onko aktiivinen ulkomaalaisen työvoiman rekrytoiminen tarpeen työvoimapulan ratkaisemiseksi?

Keskustan mukaan "voimakasta värväystä" ei tulisi harjoittaa, vaan toiminnan pitäisi olla eettisesti kestävää.

Kokoomuksen arvion mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 20 000 henkeä vuodessa. Työvoiman rekrytointi on kokoomuksen mielestä tarpeen.

Kd:n mukaan ulkomaalaiseen työvoimaan on lähivuosina turvauduttava kun nykyiset työttömyysluvut lähtevät taas laskuun, ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Kd:n edustaja muistuttaa, etteivät maahan työn perässä muuttavat ole ainoastaan työntekijöitä, vaan heillä on oikeus myös perheeseen ja vapaa-aikaan.

Perussuomalaiset eivät näe aktiivista työperäistä maahanmuuttoa tarpeellisena. "Meillä on Suomessa riittävät työvoimaresurssit nyt turvattu. Jos meillä on 300 000 työtöntä, meillä on tarvittava työvoima normaaleihin töihin."

Rkp katsoo, ettei valtiovallan rooli rekrytoinnissa voi olla kovin aktiivinen, vaan se on ensisijaisesti työnantajien tehtävä, koska he tuntevat osaamistarpeet parhaiten.

Sdp:n mukaan tällä tai seuraavalla vaalikaudella ei ole tarvetta aktiiviseen työvoiman rekrytointiin. Työvoiman rekrytointia pitää ensisijaisesti tehdä omasta työvoimavarannosta, jonka muodostavat mm. 400 000 työvoiman ulkopuolella olevaa ihmistä. "Myös merkittävä osa täällä jo olevista maahanmuuttajista on työttöminä". Saatavuusharkinta tulisi säilyttää työvoimaa rekrytoitaessa.

Vasemmistoliiton mukaan ei ole eritystä tarvetta haalia ulkomaista työvoimaa Suomeen ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen. Saatavuusharkinta tulisi säilyttää työvoimaa rekrytoitaessa.
Vasemmistoliitto korostaa, että ennen kuin työvoimaa aletaan aktiivisesti rekrytoida ulkomailta, on työsuhteiden valvontaa parannettava ja maahanmuuttajatyövoiman hyväksikäyttö lopetettava.

Vihreiden mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin
25 000 henkeä vuodessa. "Tarvitaan aktiivista rekrytointipolitiikkaa sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta."Vihreiden mukaan maahanmuuttajat eivät tule ainoastaan täyttämään niitä työpaikkoja, joita täällä on tarjolla, vaan osa heistä myös luo työtä.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_8/

Pitäisikö julkisen sektorin työnantajilla olla mahdollisuus anonyymiin työnhakuun?

Keskusta: Ei. Keskusta ei näe anonyymiä työnhakua tarpeellisena, koska maahanmuuttajia on jo monissa paikoissa töissä ja aika tekee asiassa tehtävänsä.

Kokoomus: Ei. Kokoomus ei kannata anonyymiä työnhakua, sillä syrjinnästä on päästävä eroon asennemuutoksen kautta.

Kd: Ei. Kristillisdemokraattien mukaan työnantajalla tulee aina olla oikeus tietää kuka ja mistä hakija on. Mahdolliseen syrjintään pitää puuttua eri keinoin.

Perussuomalaiset: Ei. Perussuomalaisten mukaan anonyymi työnhaku "menee jo hieman liian pitkälle".

Rkp: Kyllä. Anonyymi työnhaku on mahdollista toteuttaa julkisella sektorilla, jonka pitäisi olla edelläkävijä monimuotoisuudessa.

Sdp: Kyllä. Sdp:n mukaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla ja siksi on pohdittava keinoja edistää yhdenvertaista kohtelua työmarkkinoilla. Julkinen sektori voi olla tiennäyttäjänä.

Vasemmistoliitto: Kyllä. Vasemmistoliiton mukaan anonymiteetti antaisi kaikille mahdollisuuden. Esimerkiksi romanitaustaisia syrjitään; vaikka heillä olisi paljon kokemusta ja koulutusta, he eivät pääse edes haastatteluihin.

Vihreät: Kyllä. Julkisen sektorin työnantajilla pitäisi olla mahdollisuus anonyymiin työnhakuun ja samaa voisi kokeilla myös yksityisellä sektorilla. Työnhaun pitäisi olla haastatteluvaiheeseen asti anonyymiä.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_9/

Kannatatteko maahanmuuttajakiintiöiden asettamista julkisen sektorin työnantajille?

Keskusta näkee, että kiintiöt voivat aiheuttaa jopa maahanmuuttajakielteisen reaktion. Hyvät kokemukset vapaaehtoisesti palkatuista maahanmuuttajatyöntekijöistä vaikuttavat asenteisiin positiivisemmin kuin kiintiöiden kaltaiset pakot.

Kokoomus suhtautuu kiintiöihin kielteisesti koska ne ovat ahtaita ja velvoittavia.

Kd suhtautuu kiintiöihin kielteisesti koska ne ovat pakottava järjestely. Kotouttamisprosessissa pitäisi onnistua niin hyvin, ettei kiintiöitä tarvita.

Perussuomalaiset ei kannata kiintiöitä. Heidän mukaan työnantajat ovat tarpeeksi valistuneita, ja palkkaavat parhaan työntekijän syrjimättä.

Rkp ei kannata kiintiöitä. Kiintiöitä ei ole toteutettu muidenkaan ihmisryhmien kohdalla.

Sdp ei kannata kiintiöitä. Maahanmuuttajien työllisyyttä tulee edistää muilla keinoilla.

Vasemmistoliitto ei kannata kiintiöitä. "Kuntien tulee toimia esimerkkeinä palkkaamalla aiempaa enemmän maahanmuuttajia erilaisiin työtehtäviin, mutta rekrytoinneissa kiintiöt eivät kuitenkaan saa syrjäyttää pätevyyttä".

Vihreillä ei ole kantaa asiaan.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_10/

Pitäisikö koulutetun työvoiman rekrytoinnista kompensoida lähtömaalle?

Keskusta ei suoraan tyrmää kompensaatioehdotusta, mutta puolueen edustajalla ei ole valmista vastausta kysymykseen, miten lähtömaita tulisi kompensoida.

Kokoomus pitää yksinomaan positiivisena asiana sitä, että esimerkiksi Filippiineiltä tulee työntekijöitä Suomeen, koska siellä koulutetaan liikaa työvoimaa. Kun työntekijä lähettää rahaa kotimaahansa, syntyy sekä lähtö – että työntekomaalle hyötyä.

Kd pitää mahdottomana ajatusta kompensoida työvoiman lähtömaita taloudellisesti menetetystä työvoimasta. Maahanmuuttajien rahalähetyksiä pidetään tärkeänä. "Heilläkin on sitten mahdollisuus olla mukana auttamassa sitä synnyinmaataan uudessa maassa ollessaan."

Perussuomalaisten edustaja pitää kysymystä "kompensoinnista moraalisena, ja kannattaa lähtökohtaisesti ajatusta."

Rkp:n mukaan maita voidaan yksittäistapauksissa kompensoida. Rkp pitää kehitysmaiden näkökulmasta etuna sitä, että maiden työntekijät saavat teollisuusmaista työkokemusta ja osaamista. 

Vasemmistoliiton mukaan kehitysmaita pitäisi kompensoida aivovuodosta teollisuusmaihin. "Hyvin kehittyneiltä mailta aika säädytöntä hyväksikäyttöä rekrytoida ihmisiä, kun tiedetään, että he olisivat erittäin tarpeellisia omassa lähtömaassakin."

Vihreät korostavat, että ihmisten vapaa liikkuvuus on tärkeintä ja tämän takia kompensaatiota ei tarvita.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_11/

Onko turvapaikkapolitiikalla ja kehityspolitiikalla keskinäinen yhteys?

Keskustan mielestä pakolaisten lähtöalueita pitäisi tukea yhteistyössä YK:n ja EU:n kanssa. Keskustan mielestä kehityspolitiikan pitää tukea lähtömaita, jotta sieltä ei tarvitsisi lähteä pakoon.

Kokoomuksen mielestä pakolaisten lähtöalueita pitäisi tukea yhteistyössä YK:n ja EU:n kanssa. Konflikteja ennaltaehkäisevällä työllä pakolaisvirrat voisivat Kokoomuksen edustajan mukaan vähentyä.

Kd:n mukaan yhteys turvapaikkapolitiikan ja kehityspolitiikan välillä ei ole täysin suora. Kd näkee ihmisten tukemisen lähellä kotimaitaan perusteltuna, mutta sanoo, että on ihmisiä joille turvapaikan myöntämiselle löytyy selvä tarve. "Auttaminen siellä kotimaassa ei auta, koska he ovat erittäin riskialttiissa ympäristössä ja oma henki on uhattua".

Perussuomalaisten edustaja esittää, että pakolaisia pitäisi tukea lähtömaiden lähellä ja turvapaikkaresursseja tulisi siirtää sisäasiainministeriöltä ulkoministeriölle kehityspolitiikkaan.

Rkp:n mukaan turvapaikkapolitiikka ja kehityspolitiikka ovat yhteydessä tosiinsa, mutta toimivat eri vaiheissa. Kriisinhallinnan jälkeen on panostettava kehityspolitiikkaan ja erityisesti koulutukseen. Suomi tukee pakolaisia lähtömaissa ja kriisien lähialueilla olemalla yksi UNHCR:n tärkeimpiä rahoittajia.

Sdp:n mukaan "turvapaikka- ja kehityspolitiikka eivät ole vastakkaisia niin että hyvällä kehitysavulla ehkäistäisiin turvapaikanhakijavirtoja." Vaikka kehitysyhteistyötä tehdään, Sdp näkee turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyvän lähivuosina. Toisaalta Sdp:n edustaja on tullut kuitenkin siihen johtopäätökseen, että somalialaisia olisi alun perin pitänyt auttaa lähialueilla koska somalialaisten kotoutuminen ei ole onnistunut.

Vasemmistoliiton mukaan turvapaikkapolitiikka ja kehityspolitiikka eivät ole toinen toisensa poissulkevia.

Vihreiden edustajan mielestä kehityspolitiikan pitäisi puuttua korruptioon, hallintoon ja ihmisoikeuksiin – tätä kautta kehityspolitiikalla vaikutettaisiin siihen, että turvapaikan hakemisen tarve vähenisi. Toisaalta Vihreät näkee, että "pelkkä rahan antaminen ei poista vainoamista". Poliittista painostusta tarvittaisiin, mutta sitä on Vihreiden mukaan hankalaa tehdä pakolaisten lähtömaissa.

http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/kysymys_12/

[Iloveallpeople]

SDP haluaa selvittää, millainen lainsäädäntö asian tiimoilta muissa maissa on.

Ehkä surkein vastaus ikinä.

Kokoomuksen mielestä mukaan perheenyhdistämismatkoja ei pitäisi maksaa muille kuin pakolaisille.

Nythän tähän on kai tulossa rajoitus, että valtio ei suoraan maksa lentoja. Valitettavasti sosiaalitoimistojen harkinnanvaraiset tuet ajavat aivan saman asian.

Lisäksi toimeentuloedellytys pitäisi asettaa muille kuin pakolaisille perheenyhdistämistapauksissa.

Tämähän se täytyisi ehdottomasti asettaa. Muuten koko perhe jää veronmaksajien kustannettavaksi. Tämä tarkoittaa kymmeniä tuhansia lähinnä somaleja, mutta myös muita kansalaisuuksia. Ja kun nähdään miten avokätisinä sosiaalitoimistot maksavat esimerkiksi hyvin kalliita vaatteita ja elektroniikkaa somalipojille, niin tästä tulee miljardiluokan lasku vuosittain.

[mikkoR]

Mutta miksi ihmeessä koko ajan puhutaan maahanmuuttajista!!!

Eihän pakolainen ole maahanmuuttaja vaan vieras jonka pitäisi palata kotiinsa kun olot siellä vakiintuu!
Maahanmuuttaja on minusta henkilö joka muuttaa maahan työn tai rakkauden perässä, eikä mikään somali, kurdi tai afgaani tms. joka vain jostain pölähtää rajalle kiljumaan asylymia, ne on ihan jotain muuta sakkia ne.

[Roope]

Keskustan, kokoomuksen, RKP:n, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden mukaan kuntapaikkapula ratkaistaan suuremmilla pakolaisista maksettavilla kuntakorvauksilla. Kuntakorvauksia on nostettu, mutta kuntapaikkojen määrä laskee. Ruotsissa laskennalliset kuntakorvaukset ovat Suomeen verrattuna kaksinkertaiset ja pienissä kunnissa kolminkertaiset, mutta sielläkin on pulaa kuntapaikoista. Korvausten nostaminen ei ole ratkaisu, koska niiden taso ei ole kuntapaikkapulan tärkein syy.

----

Perussuomalaiset laskisivat pakolaiskiintiön nollaan, RKP ja vasemmistoliitto nostaisivat sen tuhanteen. Vihreät nostaisivat kiintiön "Pohjoismaiden kanssa samalle tasolle". Tanskan kiintiö on pienempi kuin Suomen, mutta Ruotsilla ja Norjalla se on isompi. Kuntapaikkapula ei näköjään haittaa pakolaiskiintiön nostamista vaativia.

----

Julkisen sektorin anonyymiä työnhakua kannattaa RKP, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Ruotsissa tehdyssä julkisen sektorin kokeilussa anonyymi työnhaku ei vaikuttanut maahanmuuttajien työllistymiseen, mutta oli kallista, hidasta ja byrokraattista.

----

Yksikään puolue ei kannattanut julkisen sektorin maahanmuuttajakiintiöitä, tosin vihreillä ei ollut kantaa asiaan. Tämä on yllättävää, sillä joissakin kunnissa on asetettu tavoite työllistää (positiivisella syrjinnällä) yhtä paljon maahanmuuttajia kuin on heidän osuutensa kunnan asukkaista. Tämä ei käytännössä poikkea paljonkaan kiintiöstä, paitsi että pelkkä tavoite lienee laillinen, mutta täsmällinen kiintiö olisi luultavasti laiton. Etenkin monet vihreät ovat vaatineet kiintiöitä, mutta tämä ei siis ole vielä puolueen virallinen linja.

----

Vasemmistoliitto kannattaa koulutetun työvoiman rekrytoinnin kompensoimista lähtömaalle, Keskusta ja RKP ovat kahden vaiheilla. Vihreät ja muut puolueet eivät kannata kompensointia. Tämäkin on yllättävää, sillä näitä kompensointiehdotuksia on esiintynyt monissa ulkoministeriön papereissa ja vihreiden puheissa.

-----

Vaikka kehitysyhteistyötä tehdään, Sdp näkee turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyvän lähivuosina. Toisaalta Sdp:n edustaja on tullut kuitenkin siihen johtopäätökseen, että somalialaisia olisi alun perin pitänyt auttaa lähialueilla koska somalialaisten kotoutuminen ei ole onnistunut.

Mielenkiintoinen ennustus turvapaikanhakijamäärästä. Mielenkiintoinen muotoilu somalialaisista ja maahanmuuttopolitiikasta.

[juge]

Selvitys: Perheenyhdistäminen ja pakolaiskiintiö jakavat puolueita

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Selvitys+Perheenyhdist%C3%A4minen+ja+pakolaiskiinti%C3%B6+jakavat+puolueita/1135261035148?ref=rss

[hmoilanen]

Kokoomuksen arvion mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 20 000 henkeä vuodessa. Työvoiman rekrytointi on kokoomuksen mielestä tarpeen.

Kd:n mukaan ulkomaalaiseen työvoimaan on lähivuosina turvauduttava kun nykyiset työttömyysluvut lähtevät taas laskuun, ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Vasemmistoliiton mukaan ei ole eritystä tarvetta haalia ulkomaista työvoimaa Suomeen ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen. Saatavuusharkinta tulisi säilyttää työvoimaa rekrytoitaessa.

Vihreiden mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 25 000 henkeä vuodessa. ”Tarvitaan aktiivista rekrytointipolitiikkaa sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta.”Vihreiden mukaan maahanmuuttajat eivät tule ainoastaan täyttämään niitä työpaikkoja, joita täällä on tarjolla, vaan osa heistä myös luo työtä.

Jaahas, 2015 pamahtaa sitten se huutava työvoimapula Suomeen. Onhan sitä jo odoteltu, oliko nyt 90-luvulta lähtien...

[Iloveallpeople]

Kokoomuksen arvion mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 20 000 henkeä vuodessa. Työvoiman rekrytointi on kokoomuksen mielestä tarpeen.

Vihreiden mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 25 000 henkeä vuodessa. "Tarvitaan aktiivista rekrytointipolitiikkaa sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta."Vihreiden mukaan maahanmuuttajat eivät tule ainoastaan täyttämään niitä työpaikkoja, joita täällä on tarjolla, vaan osa heistä myös luo työtä.

Aikooko Kokoomus ja Vihreät kaasuttaa nykyiset puoli miljoonaa työtöntä?

[Jouko]

Kokoomuksen arvion mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 20 000 henkeä vuodessa. Työvoiman rekrytointi on kokoomuksen mielestä tarpeen.

Kd:n mukaan ulkomaalaiseen työvoimaan on lähivuosina turvauduttava kun nykyiset työttömyysluvut lähtevät taas laskuun, ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Vasemmistoliiton mukaan ei ole eritystä tarvetta haalia ulkomaista työvoimaa Suomeen ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen. Saatavuusharkinta tulisi säilyttää työvoimaa rekrytoitaessa.

Vihreiden mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 25 000 henkeä vuodessa. "Tarvitaan aktiivista rekrytointipolitiikkaa sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta."Vihreiden mukaan maahanmuuttajat eivät tule ainoastaan täyttämään niitä työpaikkoja, joita täällä on tarjolla, vaan osa heistä myös luo työtä.

Jaahas, 2015 pamahtaa sitten se huutava työvoimapula Suomeen. Onhan sitä jo odoteltu, oliko nyt 90-luvulta lähtien...

Jos tuohon vuosilukuun/takarajaan on uskominen tai ei niin miksemme voi palata asiaan sitten kun se on ajankohtaista? Ei ainakaan nyt ole mitään kauheaa työvoimapulaa näköpiirissä. Ei mamut maailmasta lopu. Tähän dilemmaan ei saa vastausta sitten millään. Ja jos vaikka työvoimapula tulisikin, niin onko sillä väliä? Ei se katasrofi ole.

[_w_]

Jepjepjep. Kaikki puolueet kannattaa rahan sijoittamista erityisesti kuntiin jotka ottaneet mamuja kuntalaisten iloksi. Ilahduttavaa yksimielisyyttä.
http://www.youtube.com/watch?v=z_trSIBCgF0
(Asiaan liittymätön linkki. Mutta sopii silti, boinboingboingboing.)

[juge]

Jaahas, 2015 pamahtaa sitten se huutava työvoimapula Suomeen. Onhan sitä jo odoteltu, oliko nyt 90-luvulta lähtien...

Suomessa toki on työttömiä omasta takaa vaikka minkälaisen työvoimapulan tarpeisiin, mutta ongelmana on, että heillä ei ole (usein, ei aina) sopivaa koulutusta ja osaamista niihin tehtäviin joissa työvoimalle olisi tarvetta. Eikä ole mitään kannustimia mennä duuniin, kun sossusta saa saman rahan käteen tekemättä mitään.

Mutta poliitikoistahan ei ole a) panemaan koulutusjärjestelmää uusiksi (eli vähentämään turhanpäiväisiä linjoja) ja b) luomaan kannustavaa sosiaaliturvajärjestelmää.

[Defend Finland!]

Osaako joku kertoa mitä nämä luvut "5000 somalialaisen jono" tai Teksti TV:n "10.000 somalialaista hakevat oleskelulupaa" oikein tarkoittavat? Montako niitä on tulossa tämän ja vuoden 2011 aikana? Suurin osa Helsingin seudulle kuitenkin.

Niin montako somalialaista on jo Suomessa? Kuitenkin tämä ryhmä lienee nopeimmin kasvava väestönryhmä Suomessa. Ja juuri sellainen ihmisryhmä, jonka arvomaailma on mahdollisimman kaukana meidän arvoista.

[_w_]

Osaako joku kertoa mitä nämä luvut "5000 somalialaisen jono" tai Teksti TV:n "10.000 somalialaista hakevat oleskelulupaa" oikein tarkoittavat? Montako niitä on tulossa tämän ja vuoden 2011 aikana? Suurin osa Helsingin seudulle kuitenkin.

Niin montako somalialaista on jo Suomessa? Kuitenkin tämä ryhmä lienee nopeimmin kasvava väestönryhmä Suomessa. Ja juuri sellainen ihmisryhmä, jonka arvomaailma on mahdollisimman kaukana meidän arvoista.

Toisessa triidissä luki että 11800. Ei ollut lähdettä joten en osaa arvioida, enkä viitsi etsiä lähteitä kun luotettavia tuskin on, ainakaan valtion puolesta.
Muokkausta, linkki triidiin josta kyse:
http://hommaforum.org/index.php/topic,35844.0.html

Ihmetyttää kyllä miksi heitä tänne asti on haettu, oisko jokin cia tms. heitä halunnut mahdollisimman kauas kotimaastaan ja amerikoista, vai olisiko pelkästään mamubisnes kyseessä - aiemmathan tuli venäjältä, joten tuskin cia:n tuomia he ovat, ei sitten viitsi alkaa tässä arvailemaan enempää kun en asiaan ole perehtynyt millään tavoin, kantsii katsoa salongista se ketju karin piirroksista, siellä on asiaa kuvaa piirrustus, jossa alla selkeästi kerrotaan että erityisesti rkp oli asiasta kovin innostunut.

[Lemmy]

Vasemmistoliitolla ollut joku harvinaisen täysjärkinen vastaamassa 

[Titus]

Miksi kristilliset eivät aja uskontokiintiötä maahan ilmaiseksi saapuville ? Eli maahanmuuttajien eri uskontojen määrä korreloisi suomalaista uskontojakaumaa ?

[RTT]

Vasemmistoliitolla ollut joku harvinaisen täysjärkinen vastaamassa 

Vaalit lähestyvät. 

[Octavius]

Katainen 27.5.2008:

Suomessa tapahtuu kahden vuoden päästä historiallinen käänne, kun työikäisten määrä alkaa vähentyä vauhdilla. Samalla katoaa talouskasvun kahdesta tekijästä toinen. ...Nyt kehityksestä tulee pitkä ja syvä. Vuonna 2010 työikäisten määrä vähenee lähes 10 000 hengellä. Syvimmillään pudotus on vuonna 2013, jolloin maasta katoaa lähes 25 000 työikäistä... Jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi Suomeen muuttaa vuosittain noin 140 000 työikäistä ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä työikäisiä maahanmuuttajia pitäisi olla 1,8 miljoonaa.

Katainen 2.6.2009:

Suomi tarvitsee uusia suomalaisia. Me tarvitsemme tulevina vuosina paljon työperäisiä maahanmuuttajia. Väestömme ikääntyy ja työtä riittää tehtäväksi paljon enemmän kuin meitä suomalaisia tekijöiksi. Suomi on ainoa Euroopan maa, jolla jo ensi vuonna työikäisten määrä lähtee laskuun.

Kokoomus/Vihreät 20.10.2010:

työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 20 000 henkeä vuodessa. Työvoiman rekrytointi on Kokoomuksen / Vihreiden mielestä tarpeen.

Ok.

Lisää siis luku-, kirjoitus- ja ammattitaidottomia Suomeen.

Luvut vain heittelee kovasti määrien ja vuosilukujen suhteen. Vuosituhannet ovat nyt pysyneet samoina, ihme kyllä, mutta työvoimapula kyllä tulee.

Ihan varmasti.

Jos Katainen on kirjoittanut lyhyestä matematiikasta kutosen, niin Vihreillä ei taida olla ketään matematiikkaa lukenutta riveissään. Joutuvat siis peesaamaan tässä sisarpuoluettaan.

[HDRisto]

Ei se mitään vaikuta (olemattomaan kuvitteelliseen työvoimapulaan) vaikka työikäisten määrä vähenisi vanhemmasta päästä 50 000 kpl / vuosi. Tämän hetken yli 50v työtön ei tule enää ikinä menemään töihin, 58+ ikäiset ovat jo työkyvyttömyyseläkkeellä, eläkeputkessa työttömyyden takia tai haudassa. Vanha patu kun lähtee eläkkeelle, ketään ei palkata nuorempaan päähän tilalle. Patu kun lähtee, lähtee paikkakin mukana.

[Oho]

Ei se mitään vaikuta (olemattomaan kuvitteelliseen työvoimapulaan) vaikka työikäisten määrä vähenisi vanhemmasta päästä 50 000 kpl / vuosi. Tämän hetken yli 50v työtön ei tule enää ikinä menemään töihin, 58+ ikäiset ovat jo työkyvyttömyyseläkkeellä, eläkeputkessa työttömyyden takia tai haudassa. Vanha patu kun lähtee eläkkeelle, ketään ei palkata nuorempaan päähän tilalle. Patu kun lähtee, lähtee paikkakin mukana.

Niin toi työvoiman markkinoilta poistumistahti on kaiketi ihan lakimagiaa. Jos laissa sanotaan, että työvoimaan kuulut 64 vuotiaaksi niin sitten kuulut jollet ole kuollut tai vakavasti invalidisoitunut vaikka olisit jo vuosia ollut eläkkeellä.

Suuret ikäluokat (1945-50) ovat jo valtaosin poistuneet työmarkkinoilta olipa laki ja säädökset asiasta mitä mieltä tahansa. Siis kyynikkona voisi epäillä, että työttömyyden pysyminen jossain kuosissa nykyisen laman aikana on seurausta ei niinkään elvytyksestä vaan suurten ikäluokkien eläköitymisestä, jotka siis eläköityvät vain kerran.

[Melbac]

Vasemmistoliitolla ollut joku harvinaisen täysjärkinen vastaamassa  

Se oli selvinpäin?.

[Ernst]

Vasemmistoliitolla ollut joku harvinaisen täysjärkinen vastaamassa  

Se oli selvinpäin?.

Mikä on 25 metriä pitkä ja haisee vanhalta viinalta? No tietenkin vasureiden vappukulkue.

[Timo Rainela]

Aivan erinomainen ohjelma, joka sisältää kaiken oleellisen!
http://muutos2011.fi/cms/index.php?option=com_content&view=article&id=208:suomen-pakolaisapu-ryn-puolueselvitys&catid=40:uutiset&Itemid=65
Kiitokset maahanmuuttopoliittiselle asiantuntijalle;
menestystä ja vaikutusvaltaa Muutos 2011:lle.
Timo Rainela

[Roope]

Tämä onkin sopiva ketju Iltalehden huhtikuussa puolueiden puheenjohtajille tekemille pikahaastatteluille.

Iltalehti: VAALITENTTI: Pitäisikö maahanmuuttopolitiikkaa muuttaa? 2.4.2010 (video, 8:29)

Paavo Arhinmäki
Vasemmistoliitto

No, meidän pitäisi pitää huolta siitä, että ne jotka maahanmuuttajina tulee tänne oppii kielen nopeammin, oppii suomalaisen kulttuurin nopeammin ja pääsee paremmin työelämään kiinni. Lähtökohta pitää olla se, että maahanmuuttajat, jotka tänne tulee, niillä on kaikki samat oikeudet mutta myös samat velvollisuudet. Meille tulee paljon maahanmuuttajia, joilla on vaikea löytää töitä sen vuoksi, että meillä on tietysti suomen kieli on hirveän hankala ja meillä ei todellakaan ole riittävästi resursseja kielten opetukseen. Mä muistan esimerkiksi kun mun kaverin vaimo tuli tänne, niin sillä oli suuria vaikeuksia että sille ensimmäiselle kielikurssille, että jonotettiin yön yli työväenopistossa. Mutta nyt kun se on päässyt kiinni, niin toimii lähihoitajana. Tästä pitäisi pitää kiinni. Toinen on se, että on paljon maahanmuuttajia, joilla on omasta maasta koulutusta, niin miten saadaan hyödynnettyä suomalaisessa yhteiskunnassa. Että ei siinä ole mitään järkeä, että esimerkiksi kun lääkäreistä tai sairaanhoitajista on kuitenkin pulaa, niin ne jotka on siellä opiskellut, niin ei voi tehdä niitä töitä. Tämän tyyppisiä juttuja pitää kehittää.

Jyrki Katainen
Kokoomus

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia tekemään töitä. Suomalaiset yksin eivät riitä, kun katsomme pitkälle tulevaisuuteen. Me tarvitsemme myös luovuuden lisäämiseksi maahanmuuttajia. Luovuus syntyy siellä, missä on monikulttuurisuutta. Mutta meillä täytyy olla myös maahanmuuttajien selkeästi tietämät säännöt, että miten tässä maassa eletään ja toisaalta turvapaikanhakijoille yhdenmukaiset EU-tason säännökset, jottei Suomen hyvinvointijärjestelmää tulla käyttämään hyväksi. Eli varmasti on syytä arvioida, missä on menty vikaan, missä on tiukentamisen mahdollisuuksia, jotta voimme auttaa niitä, jotka oikeasti apua tarvitsevat ja jotta ne ihmiset, jotka tänne  tulevat töitä tekemään, voisivat saada kansalaisilta semmoisen kohtelun, että ovat yksiä meistä suomalaisista.

Anni Sinnemäki
Vihreät

No, meillähän ei hirveän aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa itse asiassa edes ole, että me vastaanotetaan jonkin verran kiintiöpakolaisia, sitten meillä on turvapaikanhakijoita ja meillä on ihmiset hakeutuneet tänne tekemään töitä. Työperäisen maahanmuuton osalta niin meillä on mun mielestä tarvetta yksinkertaistaa järjestelmää ja varmasti tulevaisuudessa täytyy tehdä myös aktiivisempaa politiikkaa. Niinä vuosina jolloin meillä oli monilla aloilla niukkuutta työvoimasta, niin näytti siltä, että myös eri toimijat aika hyvin itse osaavat hoitaa tätä asiaa, että yritykset rekrytoivat muualta tai esimerkiksi kunnat rekrytoivat muualta. Kuitenkin varmaan tällä vuosikymmenellä jossain vaiheessa esimerkiksi kuntasektorin osalta kannattaa tehdä yhteistyötä, että jos on jonkin alan ihmisille tarvetta, niin sitä eri kunnat miettivät sitten yhdessä, että onko meillä mahdollisuus sitten saada tänne ihmisiä muualta tekemään töitä.

Timo Soini
Perussuomalaiset

Kyllä pitää ja järkevöittää ja tiukentaa. Eli kyllä nämä viime aikojen esimerkit osoittaa tietysti esimerkkeinä, mutta se, että ei meillä voi olla niin anteliasta vastaanottojärjestelmää taloudellisesti kuin nyt on ollut. Meillä pitää olla semmoinen järjestelmä, että ihminen joka tänne tulee, voidaan ottaa vastaan ja elää, mutta ei ne voi olla isompia ne edut kuin on hyvin suurella osalla suomalaisia, jotka on pienituloisia, työttömiä tai yhteiskunnan tukien varassa eläviä. Ei se ole mikään peruste ohittaa jonoa, että tulee ulkopuolelta Suomeen.

Matti Vanhanen
Keskusta

No, sitä on muutettu, ja nyt täytyy seurata myös tuloksia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että miten saisimme osaavia ihmisiä tänne, myös tutkijoiden vaihtoa saataisiin lisättyä, että saataisiin työperäistä maahanmuuttoa lisättyä aloilla, jossa sitä erityisesti kaipaamme. Sitten on tärkeätä, että meille ja esimerkiksi muiden Pohjoismaiden malliin meillä ei ole mitään merkittäviä eroja erilaisiin etuisuuksiin liittyen. Että ei ole myöskään semmoisia vääränlaisia kannustimia tulla Suomeen. Ja tätä työtä on nyt tehty viime vuosina, ja uskon, että tässä suhteessa asiat saadaan kuntoon. Eli me tulemme tarvitsemaan lisää maahanmuuttajia, mutta heistä valtaosan pitää olla ihmisiä, jotka pystyvät täällä osallistumaan aktiivisesti työelämään ja heillä täytyy olla perusosaamista jo olemassa.

Jutta Urpilainen
SDP

No, mun mielestä Suomen maahanmuuttopolitiikassa on aika paljon kehittämisen varaa. Ja yksi konkreettinen esimerkki on se, että miten hyvin me onnistutaan ottamaan maahanmuuttajat osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Eli puhutaan niin sanotusta integraatiosta. Ja tässä suhteessa mulle tärkeä periaate on se, että Suomeen saa tulla tekemään töitä, mutta työehdot täytyy olla samat kuin suomalaisille työntekijöille ja maassa täytyy elää maan tavalla. Eli pitää noudattaa niitä lakeja, jotka täällä on säädetty ja jotka koskee meitä kaikkia. Sitten on erikseen tietenkin olemassa tämmöinen niin sanottu solidaarisuusvelvoite eli pidän tärkeänä tietenkin myös sitä, että Suomi auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat hädässä ja ottaa vastaan myös esimerkiksi pakolaisia sen takia, että he eivät voi omassa kotimaassaan asua. Mutta kaikista tärkeintä on se, että ihmiset jotka tänne tulevat, oppivat suomen kielen - tai vaihtoehtoisesti ruotsin kielen - ja pystyvät sitä kautta olemaan osana tätä yhteiskuntaa. Ja mun mielestä tässä me ollaan joiltain osin epäonnistuttu.

Stefan Wallin
RKP

Sitä ollaan muuttamassa, maahanmuuttopolitiikkaa, siihen on tullut muutoksia. On tullut selkeämpiä muotoiluja lainsäädäntöön. On tullut myöskin ikään kuin uusia linjauksia mitä näihin erinäisiin korvauksiin tulee. Mutta näkisin kyllä, että se suurin puuttuva pala liittyy edelleen asenteisiin ja siihen, että puhutaan oikeista asioista. Ja että myöskin ymmärretään, että maahanmuutto, työperäinen maahanmuutto, on pakon sanelema asia, jos Suomi haluaa ylipäätään ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Ilman maahanmuuttajia hyvinkin moni työ jää tekemättä tässä maassa johtuen meidän väestörakenteestamme ja sille me emme voi yhtään mitään. Itse lyhyellä aikavälillä me tarvitsemme apua muualta.

Päivi Räsänen
Kristillisdemokraatit

Sitä pitäisi muuttaa. Kyllä meillä on monella tavalla epäonnistunutta tämä maahanmuuttopolitiikka. Lähtökohtana tulee olla toki se, että jokaisen ihmisarvoa kunnioitetaan ja maahanmuuttajiin suhtaudutaan myönteisesti ja vieraanvaraisesti. Mun mielestä se täytyy olla sivistyneen yhteiskunnan lähtökohta ja rasismiin täytyy olla ehdoton nollatoleranssi. Mutta maahanmuuttajat tulisi integroida paremmin tähän yhteiskuntaan. Se tarkoittaa kielen opetusta, se tarkoittaa suomalaisesta yhteiskunnasta opettamista erilaisista kulttuureista tuleville. Ja sitten on ihan selviä epäkohtia tässä maahanmuuttopolitiikassa, jotka ovat johtaneet näihin kärjistyksiin. Otan yhden esimerkin: esimerkiksi tällainen positiivinen erityissyrjintä maahanmuuttajille työhön rekrytoinnissa. Siinä on takana kaunis ajatus, mutta se johtaa kyllä katkeruuteen suomalaisten kohdalla, jos koetaan, että maahanmuuttajat menee ohi silloin, jos he itse kokevat olevansa pätevämpiä. Eli mun mielestä ei negatiivista eikä positiivista syrjintää tulisi olla tässä työhön rekrytoinnissa. Sitten toinen ongelma on se, että meillä turvapaikanhakijoiden kohdalla on nimenomaan nämä etuudet, siis toimeentulotuki, ollut selvästi suurempi kuin muissa vertailumaissa Euroopassa. Ja kyllä se valitettavasti on johtanut siihen, että on jonkin verran tätä turvapaikanhakuturismia.

[cgm]

Jyrki Katainen
Kokoomus

Luovuus syntyy siellä, missä on monikulttuurisuutta.

Tänne tarvitaan kyllä huuto-oksennusta kuvaava hymiö, sanat ei riitä.