2010-10-18 JYL: Osaajat päästetään käsistä

[Iloveallpeople]

Osaajat päästetään käsistä

Akateeminen työttömyys puree ulkomaalaisia vielä paljon suomalaisia
kipeämmin.

Claudine Ambe istuu Roninmäen soluasuntonsa keittiössä ja pyyhkäisee väsyneitä silmiään. Uni painaa jo puolelta päivin, sillä aamu on alkanut ennen viittä, jolloin kamerunilainen on lähtenyt siivoamaan muutamaksi tunniksi Sokoksen Hesburgeria. Seuraavaksi on vuorossa nokoset, sitten opiskelua ja illalla lisää töitä. Päivärytmi on nyt erityisen kiireinen, sillä Ambe on tehnyt iltaisin myös ystävänsä työvuoroja.

Ambe on malliesimerkki ulkomaalaisopiskelijasta, joka on saapunut Suomeen ilmaisen koulutuksen houkuttelemana. Kasvatustieteiden kandidaatti pääsi tiukan seulan läpi Jyväskylän yliopiston kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelmaan, jossa hän opiskelee toista vuotta.
...

Juttu kokonaisuudessaan: Jyväskylän ylioppilaslehti

[Eino P. Keravalta]

Osaajat päästetään käsistä

Ja

..kandidaatti pääsi tiukan seulan läpi Jyväskylän yliopiston kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelmaan..

Kertoisiko joku, miten nämä asiat liittyvät toisiinsa? Miten Suomea hyödyttää joku "kansainvälinen kehitysyhteistyön maisteriohjelma"? Jokaisesta työttömästäkin on vähemmän haittaa kuin tuollaisista kansainväliseen rahanjakamiseen erikoistuneesta "osaajasta".

[OTU]

Niin. Voisi esittää kysymyksen: mitä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavaa CA oikeasti osaa? Kyllähän todelliset osaajat viedään käsistä.

[tarhuri]

Kyllä tänään on niin ankea muumitus päällä, että lahden kalaan. Nyt.

[Veli Karimies]

Nyt pääsee kasvatustieteiden kandidaatti ihan meidän käsistä! Miten me nyt pärjätään? 

[RP]

Opiskelija joka tekee hanttihommia opintojen yhteydessä. Enpä moisesta ole koskaan ennen kuullutkaan... Montako työpaikka suomessa on kasvatustieteiden maisterille? Entä sellaiselle, joka ei osaa suomeaa (tuskinpa hän osaa ruotsiakaan)?

[Sami Aario]

"Jos ulkomaalaisilta alettaisiin periä täällä lukukausimaksuja, miksi he tulisivat tänne opiskelemaan? Miten he pärjäisivät", Claudine Ambe kysyy.

Pärjäävät jos eivät ole persaukisia.

Sivumennen sanoen, jos köyhiä kehitysmaiden asukkaita halutaan kouluttaa kehitysapuna, niin eikö olisi järkevämpää tehdä se siellä kotimaassa missä se todennäköisesti maksaa pienen murto-osan Suomessa kouluttamiseen verrattuna? Samalla tämän kotimaan koulutusjärjestelmä todennäköisesti kehittyisi koulutuksen kysynnän kasvaessa.

Ai niin, mutta silloinhan suvaitsevaiset eivät pääsisi suvaitsemaan.

[Late]

Ambe on malliesimerkki ulkomaalaisopiskelijasta, joka on saapunut Suomeen ilmaisen koulutuksen houkuttelemana.

Voisimmeko mahdollisesti tehdä tästä jonkinlaisia johtopäätöksiä?

Huoli siitä, että ulkomaalaiset opiskelijat saapuvat Suomeen hakemaan pelkän ilmaisen korkeakoulututkinnon on Amben mielestä täysin väärä.

Ai, no eipä sitten mitään kun Ambe niin sanoo.

"Kieli on aivan liian vaikea ja on mahdotonta löytää työtä, jos et osaa kieltä", eräs nimettömänä tehtyyn kyselyyn vastanneista kertoo kokemuksistaan.

Kummasti tulijoita riittää vaikka kieli on liian vaikea ja töitä ei löydy. Eikö tieto kulje näissä lähtömaissa ollenkaan?

"Tekisin oikein mielelläni täällä töitä, mutta se on vaikeaa. Miksi Suomi ei halua ottaa ulkomaalaisia mukaan työelämään?" Suomen ulkopuolella muun muassa taloustieteen opettajana työskennellyt Ambe kertoo.

Miksi "Suomi" ei halua ottaa niitä vähintään 300 000 kotimaista työtöntä mukaan työelämään?

"Jos ulkomaalaisilta alettaisiin periä täällä lukukausimaksuja, miksi he tulisivat tänne opiskelemaan? Miten he pärjäisivät", Claudine Ambe kysyy.

Miksi heitä kaivattaisiin tänne opiskelemaan? Eiköhän täällä pärjätä ilman esim. nigerialaisia AMK-opiskelijoitakin. Tämä mystinen "kansainvälinen osaaminenkin" lienee vähän ylihehkutettua.

[IPS]

Claudine Ambe istuu Roninmäen soluasuntonsa keittiössä ja pyyhkäisee väsyneitä silmiään. Uni painaa jo puolelta päivin, sillä aamu on alkanut ennen viittä, jolloin kamerunilainen on lähtenyt siivoamaan muutamaksi tunniksi Sokoksen Hesburgeria. Seuraavaksi on vuorossa nokoset, sitten opiskelua ja illalla lisää töitä. Päivärytmi on nyt erityisen kiireinen, sillä Ambe on tehnyt iltaisin myös ystävänsä työvuoroja.

Miten tämä itkuvirsi liittyy jutun aiheeseen, akateemiseen työttömyyteen, joka kurittaa jostain syystä myös ulkomaisia opiskelijoita, siinä missä suomalaisiakin. Itsekin painoin hommia koko opiskeluajan. Nyt värkätessä lopputyötä ei tarvitse. Pitäisikö siitä näin jälkikäteen hieman kyynelehtiä?  

Elinkeinoelämän valtuuskunnan lokakuun alussa julkaiseman raportin mukaan harva työnantaja on valmis palkkaamaan kansainvälisiä osaajia. Raportin mukaan varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten olisi syytä tarkistaa asenteitaan, sillä koulutetut ulkomaalaiset auttaisivat yrityksiä esimerkiksi kansainvälistymisessä. EVA:n raportin mukaan myös ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamiseen käytetyt rahat valuvat hukkaan, sillä heidän opintojensa jälkeistä työllistymistä ei mahdollisteta.
Jääminen Suomeen valmistumisen jälkeen olisi myös Ambelle varteenotettava vaihtoehto, mutta tällä hetkellä se ei näytä todennäköiseltä. Huoli siitä, että ulkomaalaiset opiskelijat saapuvat Suomeen hakemaan pelkän ilmaisen korkeakoulututkinnon on Amben mielestä täysin väärä.
"Tekisin oikein mielelläni täällä töitä, mutta se on vaikeaa. Miksi Suomi ei halua ottaa ulkomaalaisia mukaan työelämään?" Suomen ulkopuolella muun muassa taloustieteen opettajana työskennellyt Ambe kertoo.

Omiin kokemuksiin perustuen homma ei todellakaan ole näin. Joka rekrytointitapahtumassa suomalaiset kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset haluavat opintojensa loppuvaiheessa olevan opiskelijan kertovan itsestään englanniksi. Kansainväliset yritykset palkkaavat kansallisuuteen katsomatta, kunhan ammatti- ja kielitaito riittää. Kielitaidoksi vaaditaan tosin muutakin kuin afrikanenglanti. Yleensä, jos kyse on suomalaisesta kansainvälisillä markkinoilla toimiva yritys, niin vaatimuslistalla on sujuva englanti, mielellään ranska tai saksa ja, varsinkin jos työpaikka on Suomen konttorissa, auttava suomi.

Asia on aivan eri, jos kyseessä on pk-yritys, joka toimii vain Suomessa. Silloin ei enää auttava suomi riitä, vaan keskinkertaista vaaditaan.

Miettien sitä porukkaa vaihto-opiskelijoista, joka osallistui yliopistolla Suomen Kielen Alkeet-kurssille, kokonaismäärään nähden yliedustettuina olivat keski-eurooppalaiset, erityisesti saksalaiset ja ranskalaiset, kiinalaiset ja venäläiset. Selvästi aliedustettuina olivat puolestaan afrikkalaiset, intialaiset ja etelä-eurooppalaiset.

Valtaosalla koulutuspalvelun kyselyyn vastanneista opiskelijoista on ollut ainakin jossain vaiheessa opintojaan vaikeuksia kattaa elinkustannuksia Jyväskylässä asuessaan. Lähes puolet ei ollut työskennellyt ollenkaan kuluneen vuoden aikana. Eräs suurimpia haasteita Suomessa pärjäämiselle olikin heikko työnsaantimahdollisuus.

Joten... Viime ja tänä vuonna oli yliopiston kesäkurssit todella suosittuja, kun ei löytynyt töitä. Edes näitä siivooja/lehdenjakajapaikkoja. Varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat alalla kuin alalla tilanteessa, jossa harjoittelupaikan saa vain jumalattomalla tuurilla tai isipapan suhteilla.

Suomeen muuttavalla ulkomaalaisella täytyy olla tilillään 6 000 euroa, jotta saa asumisluvan.

Mutu-tieto olisi, että tästä joustetaan.

"Kieli on aivan liian vaikea ja on mahdotonta löytää työtä, jos et osaa kieltä", eräs nimettömänä tehtyyn kyselyyn vastanneista kertoo kokemuksistaan.

Nyt on sitten syytetty jo suomen kieltäkin.  

Ambe ehti jakaa työkseen mainoksia ja ilmaisjakelulehtiä noin vuoden ajan, sillä se oli pitkään ainoa työ, johon hänet kelpuutettiin. Lehdenjakajien palkka sekä työehdot ja -olosuhteet ovat Amben mielestä uskomattoman huonolla tolalla.

"Se on kuin orjatyötä. Meillä ei ollut edes vessaa tai paikkaa, jossa juoda vettä. Pomo sanoi, että käytä yliopiston vessaa."

Niin... Kun itse tuota hommaa teki, niin nippu jätettiin pakusta oven eteen ja morjens. Ei sitä tullut mieleen vaatia käyttää firman kusiputkaa.

[Oho]

Vaikka tää nyt onkin kuolleen hevosen ruoskintaa, niin miksi helvetissä suomalaisten parhaimmisto on niin helvetin rakastunut sen paremmuutensa korostamiseen toiseuden palvonnalla.

Tätä ulkolaisten, etenkin kehitysmaista tulleiden, opiskelijoiden ylivertaisuutta tai ainakin korvaamattomuutta on nyt toitotettu joka tuutista pari kuukautta. Santaana kävisivät hautuumalla. Sieltä niitä korvaamattomia ihmisiä vasta löytyykin.

[Nuivinaattori]

Miksi meistä suomalaisista opiskelijoista ei puhuta osaajina? Miksi me olemme yleensä vain häiriköivä menoerä?

[hammerzeit]

Vai huippuosaajia. Itsehän en ammattikorkeassa opiskele, mutta tunnen kyllä sieltä paljon väkeä, niin opiskelijoita, opettajia kuin avustajiakin. Nämä nigerialaiset yms huippuosaajat ovat sen verran vaatimatonta väkeä, että kätkevät osaamisensa hyvin.

Hämmästyttävästi kerran toisensa jälkeen kurssien arvosanajakauman yläpäässä on suomalaisia ja aasialaisia opiskelijoita Afrikan toivojen pitäessä peräpäätä. Eikä sinänsä ihme, koska monta heistä ei juuri edes koulussa näy. Väittäisin, että tulisimme ilmankin toimeen, mutta mitäpä minä asiasta tiedän, olenhan vain suomalainen opiskelija enkä osaaja.

[Spesialisti]

Montako työpaikka suomessa on kasvatustieteiden maisterille?

Kai niitä luokanopettajien hommia vielä jonkin verran on, ainakin sijaisuuksina.

[hammerzeit]

Kai niitä luokanopettajien hommia vielä jonkin verran on, ainakin sijaisuuksina.

On niitä ottajia ihan omasta takaa. Opettajakoulutukseen otetaan verrattain suuria ryhmiä. Nämä ryhmät myös puhuvat suomea ja ruotsia, sekä usein myös muita käyttökelpoisia kieliä. Eivät toki esim. somaliaa tai swahilia.

[Lasisti]

Niin. Voisi esittää kysymyksen: mitä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavaa CA oikeasti osaa? Kyllähän todelliset osaajat viedään käsistä.

Toki valtio tarvitsee uusia kehitysavun jakamisen osaajia, jotta valtio menisi nopeammin nurin. CA olisi varmasti lahjakas jakamaan kymmeniä miljoonia euroja muilta verotettua rahaa kotimaansa "kehittämiseen".

[jopparai]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan lokakuun alussa julkaiseman raportin mukaan harva työnantaja on valmis palkkaamaan kansainvälisiä osaajia. Raportin mukaan varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten olisi syytä tarkistaa asenteitaan, sillä koulutetut ulkomaalaiset auttaisivat yrityksiä esimerkiksi kansainvälistymisessä. EVA:n raportin mukaan myös ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamiseen käytetyt rahat valuvat hukkaan, sillä heidän opintojensa jälkeistä työllistymistä ei mahdollisteta.

Tähän on ratkaisu. Lopetetaan ilmainen opetus EU'n ulkopuolelta tuleville, niin rahat ei mene hukkaan. EU-maiden kansalaisille on ilmeisesti järjestettävä opetus samoin ehdoin, kuin Suomalaisille.

[totuudentorvi]

Nyt pääsee kasvatustieteiden kandidaatti ihan meidän käsistä! Miten me nyt pärjätään? 

Kannattaa huomioida, että moni toimittajatyttönen medioista tyyliin HS:n NYT-liite, Helsingin Sanomat, ylioppilaskuntien lehdet on koulutukseltaan kasvatustieteiden kandidaatti/maisteri, ja opiskellut sosiologiaa/naistutkimusta/kehitysmaatutkimusta/jne jännää ja kivaa. Se on sitä samaistumista ja kohtaamista katsokaas. Kukapa sitä ei itseään paljon kysyttynä huippuosaajana pitäisi!

Jo muutaman luentokerron läsnäolo yliopistolla ja ryhmätyö auttavat kyllä ymmärtämään millaisessa rinnakkaistodellisuudessa nämä toimittajat elävät.

[Malla]

Yksi kysymys; miksi houkutella ulkomaalaisia ilmaisella koulutuksella tänne apeaan, lumiseen, huonosti työllistävään takapajulaan?
(Ja yksi mahdollinen vastaus: jos saa gradunsa väännetyksi, se on plussaa ko. laitokselle. Muusta viis.)

[Mika.H]

Kasvatustieteiden kandidaatti pääsi tiukan seulan läpi Jyväskylän yliopiston kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelmaan, jossa hän opiskelee toista vuotta.

tuota tuota. omia opiskeluaikoja muistellen yhden vuoden ja pari kuukautta päälle opiskellut akateeminen ei ollut haluttu oikeastaan minnekään, ei ainakaan kauppakorkeakoululainen. myöhemmin sitten oli tarjolla noita alan apupojan apupaikkoja, mutta mitään johtajanpaikkoja ei näkynyt, ei edes ilmoitustaululla..

mietitääs hetkinen mitä kasvatustieteiden tokavuosikurssilainen oikein osaa? Niin minulle ei tule mitään mieleen, auttaiskos joku?

[RP]

mietitääs hetkinen mitä kasvatustieteiden tokavuosikurssilainen oikein osaa? Niin minulle ei tule mitään mieleen, auttaiskos joku?

No, ehkä hän todellakin on jossain ohjelmassa siis jatketaan nykyisen kanditattin tuktkinnon pohjalta maisteriksi (eli olisi n. neljännellä vuosikurssilla). Mutta tuossa yllä jo ihmittelin montako työpaikkaa tässä maassa löytyy edes valmistuneelle kasvatustieteen maisterille, joka ei osaa sen enmpää suomea kuin ruotsiakaan. 

[jobsy]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan lokakuun alussa julkaiseman raportin mukaan harva työnantaja on valmis palkkaamaan kansainvälisiä osaajia. Raportin mukaan varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten olisi syytä tarkistaa asenteitaan, sillä koulutetut ulkomaalaiset auttaisivat yrityksiä esimerkiksi kansainvälistymisessä.

Eipä sitten tullut mieleen, että yritysten kansainvälistymisessä ratkaisee muukin kuin se, onko palkkalistoilla afrikkalainen tai ylipäätään ulkomaalainen. Jutussa oletus on se, että kun firmaan tulee töihin ulkomaalainen, niin kansainvälistyminen on vain päivien kysymys; ihan kuin se olisi ollut puuttuva palanen. Ylipäätään kansainvälistyminen vaatii kielitaidon lisäksi (joka suomalaisilla itselläänkin edustaa hyvää keskitasoa kiitos laadukkaan koulutusjärjestelmän) myös kohdealueen tuntemusta. Jos kansainvälistymisen kohteena ei ole Kamerun, niin ei tarvitse ihmetellä ettei ole tarvetta kamerunilaisille työntekijöille.

"Miksi hotellin siivoojana pitää osata suomea? Sitä paitsi työelämässä paikallisten seurassa kieltä oppisi parhaiten." Nykyiseen tilanteeseensa Ambe on kuitenkin tyytyväinen. Hän sai lopulta paikan siivoojana ja tienaa nyt tarpeeksi maksaakseen vuokransa, ruokansa ja muut pakolliset kulut.

Hyvä kysymys. Tosin siivoojan työ Ambelle oli kuitenkin auennut, vaikkei kieltä osaakaan. Itsekin olen ymmärtänyt, että siivoojat alkavat tänä päivänä olla pääosin ulkomaalaisia. Vielä Suomessa asuessani työpaikallani käyvistä siivoojista yli 90% oli ulkomaalaisia ja harva heistä puhui Suomea.

"Tekisin oikein mielelläni täällä töitä, mutta se on vaikeaa. Miksi Suomi ei halua ottaa ulkomaalaisia mukaan työelämään?" Suomen ulkopuolella muun muassa taloustieteen opettajana työskennellyt Ambe kertoo.

Ambe on siis opettanut jossain toisaalla taloustiedettä ilman pätevää koulutusta. Suomessa taloustieteen opettajat ovat vähintään maistereita ja tyypillisimmin aihealueesta väitelleitä tohtoreita, koskapa opetuskin tapahtuu yliopistoissa ja korkeakouluissa. Ambe sen sijaan on opettanut aihetta vailla mitään koulutusta, koska sellaista hän on nyt Suomeen tullut hakemaan. Tosin ei taida tuo kasvatustieteen perustutkintokaan antaa eväitä taloustieteen opettamiseen. Ehkä sillä voisi kuitenkin päästä opettamaan taloustietoa jonnekin yläasteelle tai lukioon.

[hammerzeit]

Jos kansainvälistymisen kohteena ei ole Kamerun, niin ei tarvitse ihmetellä ettei ole tarvetta kamerunilaisille työntekijöille.

Näinpä. Nämä idiootit eivät tajua sitä, että esimerkiksi jenkin tai saksalaisen kannalta katsottuna Suomi on vähintään yhtä kansainvälinen ja eksoottisesti värisevä paikka kuin Kamerun. Joku geneerinen afrikkalainen ei todellisuudessa tuo firmalle mitään sellaista, millä olisi mitään bisnesarvoa -- ellei hän sitten ole sellaisia taitoja jostain muualta hankkinut.

Mutta se, että taskussa on jonkun muun maan kuin Suomen passi, se ei ole valttikortti kuin huulet väpättäen kaikkea maitoa tummempaa tuijottavien mielessä.

[as336uyli]

Kasvatustieteiden kandidaatti

Miksei maisteri? Kun kerran ilmeisestikään Amben kotimaassa(kaan) ei pelkällä kandilla ole töitä irronnut?

pääsi tiukan seulan läpi Jyväskylän yliopiston kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelmaan

Kas kun ei naistutkimukseen. Haiskahtaapi pseudotieteeltä.

Puppugeneraattoria suoraan lähteestä:
https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/intldev/en/

The Master's Degree Programme in Development and International Cooperation is a two-year programme, conducted entirely in English, which focuses on international development objectives. These objectives are approached from a multidisciplinary perspective, combining the theoretical knowledge and practical skills needed in the multi-faceted field of international development. Students are offered joint courses in development cooperation, and can choose to specialise in one of the following major subject areas: Education; Environmental Science; or, Social Sciences (i.e. Philosophy, Political Science, Social and Public Policy, Social Work or Sociology).

[Ernst]

Sivumennen sanoen, jos köyhiä kehitysmaiden asukkaita halutaan kouluttaa kehitysapuna, niin eikö olisi järkevämpää tehdä se siellä kotimaassa missä se todennäköisesti maksaa pienen murto-osan Suomessa kouluttamiseen verrattuna? Samalla tämän kotimaan koulutusjärjestelmä todennäköisesti kehittyisi koulutuksen kysynnän kasvaessa.

Ai niin, mutta silloinhan suvaitsevaiset eivät pääsisi suvaitsemaan.

Suvaitsevaiset eivät usko vaikkapa Afrikkaan saati afrikkalaisiin. Minusta olisi hienoa, että tuokin mainittu opiskleija voisi opiskella kavatustieteitä kotimaassaan. Paikallisella kielellä, paikallisin käsittein. On huuhaata olettaa, että Suomessa toteutetun englanninkielisen maisteriohjelman annista paljoakaan olisi siirrettävissä Afrikkaan.

[Ernst]

mietitääs hetkinen mitä kasvatustieteiden tokavuosikurssilainen oikein osaa? Niin minulle ei tule mitään mieleen, auttaiskos joku?

...uskonto, laskento
   lukeminen, laulu...

[nevahood]

Osaajat päästetään käsistä

Osaajat lähtevät. Sehän on selvä. Ei täällä ole tarpeeksi houkuttimia ulkomaalaisille, jotka ovat suomalaisen korkeakoulututkinnon saaneet. Muualla kantaväestö osaa paremmin kieliä ja palkkatasokin on korkeasti koulutetuilla aloilla aivan eri luokkaa. Myös tutkijoilla.

Osaajien lähtemisestä voidaan olla siis samaa mieltä. Mutta mitä jää jäljelle?

[MaisteriT]

Osaajat päästetään käsistä

Osaajat lähtevät. Sehän on selvä. Ei täällä ole tarpeeksi houkuttimia ulkomaalaisille, jotka ovat suomalaisen korkeakoulututkinnon saaneet. Muualla kantaväestö osaa paremmin kieliä ja palkkatasokin on korkeasti koulutetuilla aloilla aivan eri luokkaa. Myös tutkijoilla.

Osaajien lähtemisestä voidaan olla siis samaa mieltä. Mutta mitä jää jäljelle?

Varsinaiset tietysti.