Muutos 2011 vastustaa tarpeettoman vastaanottopaikkakapasiteetin ylläpitämistä

[Jari Leino]

Muutos 2011:n ensimmäinen virallinen kannanotto puolueena koskee maahanmuuttopolitiikkaa.


Maahanmuuttovirasto esittää 2 000 tyhjän "valmiuspaikan" ylläpitämistä vastaanottokeskuksissa, jotta turvapaikanhakijamäärän noustessa ei tarvitsisi avata uusia keskuksia. Taustalla lienee myös ajatus siitä, että kuntalaiset saattaisivat monessa tapauksessa vastustaa uusien keskusten avaamista, mikäli asiaa heiltä kysyttäisiin.

Muutos 2011 vastustaa tarpeettoman vastaanottopaikkakapasiteetin ylläpitämistä. Tulevien turvapaikanhakijamäärien ennustaminen on tietenkin vaikeaa, mutta 2 000 asiakaspaikan reserviä voidaan verrata vuoteen 2007, jolloin Suomessa oli 13 vastaanottokeskusta ja niissä yhteensä noin 1600 vuodepaikkaa, joista lähes kolmannes oli tyhjillään. Nyt siis pelkkien valmiuspaikkojen määrä on suurempi kuin koko VOK-järjestelmän kapasiteetti muutama vuosi sitten.

Muutos 2011:n mielestä Suomeen ei pidä luoda suurta ja pysyvää turvapaikkabisneksestä riippuvaisten laitosten ja ihmisten järjestelmää, joka suorastaan huutaa lisää asiakkaita. Suomen tavoitteena tulee olla Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrän minimoiminen tiukentamalla säädöksiä vähintään muiden EU-maiden tasolle ja poistamalla vetovoimatekijöitä, kuten turvapaikanhakijoiden paremmat taloudelliset edut ja helpompi mahdollisuus perheenyhdistämiseen. Perusteettomien turvapaikkahakemusten määrää voidaan vähentää myös pikakäännytyksillä, Dublin-palautusten nopealla toimeenpanolla ja hakemusten käsittelyä nopeuttamalla. Globaalisti tavoitteena tulee tietenkin olla turvapaikanhakijoiden määrän laskeminen nollaan, eli että kenenkään ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan pakolaiseksi, turvapaikanhakijaksi tai edes elintasopakolaiseksi.

Muutos 2011 katsoo, että ylimääräinen vastaanottopaikkakapasiteetti on purettava lopettamalla kokonaisia vastaanottokeskuksia. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska monet nykyisistä vastaanottokeskuksista on perustettu epädemokraattisesti, kuntalaisten mielipidettä kuulematta tai jopa sen vastaisesti. Joissakin tapauksissa vastaanottokeskus on perustettu kuntaliitoksen yhteydessä, jotta kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet estettäisiin. Monilla VOK-paikkakunnilla on noussut spontaaneja kansanliikkeitä vastustamaan vastaanottokeskuksia.

Ylläpitämällä ylimääräistä kapasiteettia Maahanmuuttovirasto ilmeisesti valmistautuu turvapaikanhakijamäärän huomattavaan kasvuun lähitulevaisuudessa EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimeenpanon takarajan (2012) lähestyessä. Käytännössä EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä tarkoittaa taakanjakoa, eli sitä, että EU:n eteläisiin jäsenvaltioihin tulvivia laittomia maahantulijoita aletaan siirtää Suomeen "turvapaikanhakijoina", joiden vastaanotosta EU lupaa toki maksaa pienen korvauksen. Tällä tavoin pyritään jakamaan laittomasta siirtolaisuudesta aiheutuvaa taloudellista taakkaa jäsenvaltioiden kesken. Koska Suomi on EU:ssa nettomaksaja, kyseessä on käytännössä valtavien väestönsiirtojen toteuttaminen Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.

Muutos 2011 vetoaa muihin puolueisiin, jotta nämä heräisivät huomaamaan EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan riskit ja vastustamaan sitä. Suomi voi toki harmonisoida turvapaikkapolitiikkansa muiden EU-maiden tasolle tiukentamalla säädöksiään, mutta minkäänlaiseen väestönsiirtojen muodossa tapahtuvaan taakanjakoon ei pidä suostua.

Lisätietoja:

Jari Leino                                             
Muutos 2011 rp:n hallituksen jäsen

Jiri Keronen
Muutos 2011 rp:n puheenjohtaja

[Roope]

Laittakaapa aina linkki tiedotteeseen.

[_w_]

Tuollaisessa tiedotteessa olisi ehkä hyvä tuoda samalla esille huoli valtion ja kuntien ylivelkaantumisesta sekä siitä, mistä kaikkialta muualta - tässä tapauksessa paikkojen ylläpitämisen - rahat saattaisivat olla pois.

[Roope]

Olen kovasti samaa mieltä tiedotteen mielipiteiden kanssa, mutta tähdentäisin, että sisäasiainministeriön oman selvityksen mukaan "jokainen tutkintaan ja päätöksentekoon sijoitettu euro, joka tehostaa turvapaikkamenettelyä, tuo seitsemäntoista euron säästön turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja majoituksessa". Jostain syystä tämä(kään) selvitys ei tunnu kelpaavan sisäasiainministeriön päätöksentekijöille, vaan heille on jostain syystä erityisen tärkeää ylläpitää viime vuonna perustettuja kalliita ja tarpeettomia vastaanottokeskuksia.

Sisäasiainministeriö: Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan - kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua (2009)

[kantakaupunkilainen]

Hyvä kannanotto taas Muutokselta!

[JoKaGO]

Saas nähdä, saako tämä kannanotto yhtä paljon julkisuutta mediassa kuin aikaisemmatkin. Toivottavasti puusilmät ovat tällä kerralla hereillä.
Hyvä kannanotto taas!

[Yrjöperskeles]

Hyvä kannanotto, mutta pyytäisin (yksinkertaisena ihmisenä, joka tykkää rautalangasta & ratakiskosta) vielä täsmennystä: Oliko siis niin, että näissä ns. reservissä olevissa vastaanottokeskuksissa on koko ajan palkattu henkilökunta, vaikka paikka olisi asiakkaista tyhjillään?

[Roope]

Hyvä kannanotto, mutta pyytäisin (yksinkertaisena ihmisenä, joka tykkää rautalangasta & ratakiskosta) vielä täsmennystä: Oliko siis niin, että näissä ns. reservissä olevissa vastaanottokeskuksissa on koko ajan palkattu henkilökunta, vaikka paikka olisi asiakkaista tyhjillään?

Ei ne koskaan täysin tyhjillään ole, mutta vastaanottokeskuksia, tiloja ja henkilökuntaa on paljon enemmän kuin olisi järkevää. Ennen vastaavassa tilanteessa suljettiin muutama vastaanottokeskus, mutta nyt "varaudutaan turvapaikanhakijamäärän muutoksiin". Kahden ennätysvuoden jälkeen...

Dorji harmittelee sitä, että juuri kun paikassa on saatu asiat rullaamaan, tilanne muuttuu. Hänen mielestään puolitusmatematiikka ei kuitenkaan tule kysymykseen henkilöstön kohdalla.

– Paimiossa ruokahuolto aiheuttaa jatkossakin paljon työtä. Kun lähdetään poliisin neuvonpitoon Turkuun pitää toisen ohjaajan lähteä, toisen olla täällä. Muutoinkin kokonaisuuden on pysyttävä hallinnassa.

– Mahdollisimman pienellä muutoksella haluaisimme saada työt jatkumaan. Varmaan pystymme siihen, jos joku joutuu lähtemään, mutta mistä ja miten paljon. Sitä joudumme miettimään.

Kunnallislehti: Vastaanottokeskuksessa alkaa yt-menettely (7.10.2010)

Kesän 2008 jälkeen on perustettu 13 uutta vastaanottokeskusta ja lukuisia alaikäisyksikköjä. Yhtään vastaanottokeskusta ei kuitenkaan 1 200 vuodepaikan vähennyksen jälkeenkään lakkauteta, ainoastaan Parikkalan ryhmäkoti. Tämä tarkoittaa, että valtio maksaa ylimääräisestä henkilöstöstä ja tiloista miljoonia euroja ihan vain huvin vuoksi. Samaan aikaan 1,5 miljoonan euron (vähemmän kuin 80 hengen Parikkalan 2,6 miljoonan euron vuosibudjetti) kohdistaminen turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseen oli työn ja tuskan takana.

[_w_]

Hyvä kannanotto, mutta pyytäisin (yksinkertaisena ihmisenä, joka tykkää rautalangasta & ratakiskosta) vielä täsmennystä: Oliko siis niin, että näissä ns. reservissä olevissa vastaanottokeskuksissa on koko ajan palkattu henkilökunta, vaikka paikka olisi asiakkaista tyhjillään?

Ei ne koskaan täysin tyhjillään ole, mutta vastaanottokeskuksia, tiloja ja henkilökuntaa on paljon enemmän kuin olisi järkevää. Ennen vastaavassa tilanteessa suljettiin muutama vastaanottokeskus, mutta nyt "varaudutaan turvapaikanhakijamäärän muutoksiin". Kahden ennätysvuoden jälkeen...

Dorji harmittelee sitä, että juuri kun paikassa on saatu asiat rullaamaan, tilanne muuttuu. Hänen mielestään puolitusmatematiikka ei kuitenkaan tule kysymykseen henkilöstön kohdalla.

– Paimiossa ruokahuolto aiheuttaa jatkossakin paljon työtä. Kun lähdetään poliisin neuvonpitoon Turkuun pitää toisen ohjaajan lähteä, toisen olla täällä. Muutoinkin kokonaisuuden on pysyttävä hallinnassa.

– Mahdollisimman pienellä muutoksella haluaisimme saada työt jatkumaan. Varmaan pystymme siihen, jos joku joutuu lähtemään, mutta mistä ja miten paljon. Sitä joudumme miettimään.

Kunnallislehti: Vastaanottokeskuksessa alkaa yt-menettely (7.10.2010)

Pääasia ovat tietysti keskusten johtajat jotka on poliitikkojen kavereita. Vaaleihinhan on enää puolisen vuotta, taitaa jo odotella turvapaikanhakijoita jossain lauttaliput kourassa vaaleja.

[Yrjöperskeles]

Hyvä kannanotto, mutta pyytäisin (yksinkertaisena ihmisenä, joka tykkää rautalangasta & ratakiskosta) vielä täsmennystä: Oliko siis niin, että näissä ns. reservissä olevissa vastaanottokeskuksissa on koko ajan palkattu henkilökunta, vaikka paikka olisi asiakkaista tyhjillään?

Ei ne koskaan täysin tyhjillään ole, mutta vastaanottokeskuksia, tiloja ja henkilökuntaa on paljon enemmän kuin olisi järkevää. Ennen vastaavassa tilanteessa suljettiin muutama vastaanottokeskus, mutta nyt "varaudutaan turvapaikanhakijamäärän muutoksiin". Kahden ennätysvuoden jälkeen...

Dorji harmittelee sitä, että juuri kun paikassa on saatu asiat rullaamaan, tilanne muuttuu. Hänen mielestään puolitusmatematiikka ei kuitenkaan tule kysymykseen henkilöstön kohdalla.

– Paimiossa ruokahuolto aiheuttaa jatkossakin paljon työtä. Kun lähdetään poliisin neuvonpitoon Turkuun pitää toisen ohjaajan lähteä, toisen olla täällä. Muutoinkin kokonaisuuden on pysyttävä hallinnassa.

– Mahdollisimman pienellä muutoksella haluaisimme saada työt jatkumaan. Varmaan pystymme siihen, jos joku joutuu lähtemään, mutta mistä ja miten paljon. Sitä joudumme miettimään.

Kunnallislehti: Vastaanottokeskuksessa alkaa yt-menettely (7.10.2010)

Kesän 2008 jälkeen on perustettu 13 uutta vastaanottokeskusta ja lukuisia alaikäisyksikköjä. Yhtään vastaanottokeskusta ei kuitenkaan 1 200 vuodepaikan vähennyksen jälkeenkään lakkauteta, ainoastaan Parikkalan ryhmäkoti. Tämä tarkoittaa, että valtio maksaa ylimääräisestä henkilöstöstä ja tiloista miljoonia euroja ihan vain huvin vuoksi. Samaan aikaan 1,5 miljoonan euron (vähemmän kuin 80 hengen Parikkalan 2,6 miljoonan euron vuosibudjetti) kohdistaminen turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseen oli työn ja tuskan takana.

Kiitos, Roope. Naputtelin itsekin blogiini muutaman rivin asiasta, lähinnä omaan työhöni liittyen. Lue, jos kerkeät:

http://yrjoperskeles.blogspot.com/2010/10/resursseja-kaiken-varalta.html

[Roope]

Tämä 2 000 valmiuspaikan varaaminen on jo kolmas iso kupru parin vuoden sisään.

Ensimmäinen oli sisäasiainministeriön vuoden 2009 alkupuolella tekemä päätös jopa 40-50 uuden vastaanottokeskuksen perustamisesta. Täysimääräisesti toteutuessaan suunnitelmassa olisi varauduttu noin 10 000 vuosittaiseen turvapaikanhakijaan. Uusien laitosten kustannukset olisivat olleet toista sataa miljoonaa euroa vuodessa. Kustannustehokkaampaan (kerroin on SM:n selvityksen mukaan 17!) hakemusten käsittelyn nopeuttamiseenkin panostettiin muutama miljoona, mutta vasta vuoden loppupuolella, kun uudet vastaanottokeskukset oli saatu perustettua ja täytettyä. Ensi vuoden budjetin luonnoksessa näitä määräaikaisia virkoja ei enää aiottu jatkaa, jolloin käsittelyajat olisivat lähteneet taas pitenemään. Onneksi tähän tuli sittemmin korjaus, mutta kuten on nähty, niin perustettuja vastaanottokeskuksia ei aiota enää kysynnän vähetessäkään lakkauttaa.

Toinen tärkeä päätös oli kuntapaikkajärjestelmän alasajo. Tämän vuoden alkuun asti humanitaaristen maahanmuuttajien kotouttaminen oli perustunut kuntiin sijoituksiin. Kunnat olivat solmineet sopimuksen siitä, kuinka monta oleskeluluvan saanutta pakolaista ne ottaisivat vuosittain vastaan. Kunta sitoutui järjestämään tietylle määrälle maahanmuuttajia tarvittavat palvelut ja hoitamaan kotouttamisen, kun taas valtio sitoutui maksamaan näiden maahanmuuttajien aiheuttamat kulut. Alkuvuodesta kuvio käännettiin ylösalaisin. Nyt kuntapaikkoja järjestetään enää lähinnä kiintiöpakolaisille. Vastaanottokeskukset ovat rohkaisseet oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita muuttamaan mihin tahansa haluamaansa kuntaan, vaikka kunnalla ei olisi kuntasijoitussopimusta tai kaikki sijoituspaikat olisi jo täytetty.

Ja nyt kolmantena päätöksenä tulivat siis nämä 2 000 valmiuspaikkaa.

Näyttää siltä, että sisäasiainministeriö halusi harkitusti nostaa Suomen vastaanottokeskuskapasiteetin lähemmäs Ruotsia ja Norjaa, vaikka sitten tutkinta-aikoja pidentämällä. Nyt turvapaikanhakijoiden määrän vähentyessä on syntymässä tuhansien vuodepaikkojen ylikapasiteetti, mutta sitä ei aiotakaan purkaa, vaan puolityhjiä laitoksia pidetään yllä "varmuuden vuoksi". Ylikapasiteetin luoneet viranomaiset ovat tietoisia siitä, että Norjan ja Ruotsin maahanmuuttokäytäntöjen tiukentuminen johtaa jossain vaiheessa Suomeen tulon lisääntymiseen. Kuntapaikkojen puute ja sitä seuraavat integraatio-ongelmat eivät ministeriötä kuitenkaan haittaa. Suomen käytäntöjä ei aiota muuttaa.

Voi vain arvailla, onko tämän kaiken tarkoitus näyttää EU-piireille, että Suomi kykenee tarvittaessa ottamaan milloin tahansa vastaan muutamia tuhansia turvapaikanhakijoita vai onko kyseessä normaali aluepoliittinen rahankierrätyskuvio valtiolta muutamien kuntien yhteistyötahoille. Luultavasti molemmat.

[_w_]

Uusien laitosten kustannukset olisivat olleet

Vastaanottokeskukset ovat rohkaisseet oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita muuttamaan mihin tahansa haluamaansa kuntaan, vaikka kunnalla ei olisi kuntasijoitussopimusta tai kaikki sijoituspaikat olisi jo täytetty.

Mitähän nuo kustannukset suunnilleen on yhteensä vuodessa?
Tai yhtä tullutta kohti?
Suomalaisille tuo muuttaminenkin on hieman vaikeampaa jos ei ennalta ole rahaa takuuvuokriin yms. Ei myöskään tipu pakolaisavustajaa eikä huonekaluja. Minulla on kokemusta tästä työttömänä muuttamisesta, käytännössä tarvitsee ainakin kolmen kuukauden vuokrarahat olla taskussa.
Helsingissä vuokrat onkin sen verta korkeita ettei sinne voi varaton työtön suomalainen lähteä töitä etsimään jollei ole tuttuja ennalta siellä, kun vuokrat maksaa yli sen mitä saa tukia. (Periaatteessa työkkäri kyllä maksaa työnhakureissun jos on haastattelu siellä eli sinne ja samantien takasin, sitten lappu työkkäriin että on käynyt, mutta kun se on harkinnanvaraista, ainakin osaltani harkinta osoitti ettei tarvitse maksaa, jokseenkin samaan aikaan tuttavalle osoitti että maksetaan mutta jostain syystä olin sen verta varakkaampi tms., sama työpaikka kyseessä mutta eri kuussa, työkkärin sivuillahan on näitä ikityöpaikkoja joita ei oikeasti olla täyttämässä.)
Vuokra-asuntoja ei ole rakennettu lisää joten nähtävästi kunnat täyttävät vuokra-asuntonsa muualta tulleilla sitä mukaa kun suomalaisia pistetään pihalle, yksityiseltä vuokrattavat joista suomalaisten on valittava ovat järjestään heikompikuntoisia ja pienempiä kuin kunnan asunnot, kellä ei ole varaa yksityiseltä vuokrata joutunee sillan alle.

[Teemu Lavikka]

Muistin virkistämiseksi Parikkalan kustannuksia viime vuodelta:


VASTAANOTTOKESKUKSEN MENOJEN RYHMITTELY 2009      
VOK:   Parikkalan tukiasumisyksikkö   
      
TOIMINNAN KULUT       
Henkilöstöstä aiheutuvat kustann.   983 471,59   
Palkat ja palkkiot   745 907,75   
Virkasuhdepalkat   16 942,33   
Työsuhdepalkat   694 197,03   
SV- yms. lakien mukaiset palaut.   -9 867,34   
Muut palkat ja palkkiot   0,00   
Lomapalkkavelan muutos   44 635,73   
Henkilöstösivukulut   178 801,96   
Työnantajan sosiaaliturvamaksut   22 420,99   
LEL-maksut   0,00   
Eläkemaksut   125 645,56   
Sosiaaliturvamaksujen palautukset   0,00   
Tapaturmamaksut   5 014,01   
Lomapalkkojen hsv-velan muutos   7 097,08   
Muut työnantajan sos.vak.maksut   18 624,32   
Henkilöstöpalvelut   19 482,81   
Koulutuspalvelut    5 045,55   
Työterveyspalvelut   8 336,65   
TH:n kustannusten palautukset   -4 727,39   
Virkistyspalvelut   0,00   
Muut henkilöstöpalvelut   10 828,00   
Matkakulut   38 294,62   
Päivärahat   1 049,50   
Kilometrikorvaukset   5 112,33   
Matkustuspalvelut   32 132,79   
Muut henkilöstölle maksettavat kustannusten korvaukset   984,45   
Muut kustannusten korvaukset   0,00   
Siviilipalvelumiehistä aiheutuvat kustannukset   984,45   
      
Kiinteistöstä aiheutuvat kulut   358 118,15   
Asuntojen vuokrat   0,00   
Muiden rakennusten vuokrat   247 880,10   
Puhdistusaineet ja -tarvikkeet   17 001,47   
Lämmitys, sähkö ja vesi   21 089,87   
Rakennusmateriaali   0,00   
Korjaus- ja kunnossapitopalvelut      
Asuinrakennusten korjaus- ja kunnossapitopalvelut    1 899,22   
Muiden rakennusten korjaus- ja kunnossapitopalvelut    0,00   
Rakentamispalvelut      
Asuinrakennusten rakentamispalvelut    0,00   
Muiden rakennusten rakentamispalvelut    0,00   
Siivouspalvelut   0,00   
Ympäristönhoito- ja ylläpitopalvelut   18 805,00   
Vartiointi- ja turvallisuuspalvelut   51 442,49   
Muut kiinteistöstä aiheutuvat kulut   0,00   
      
Aineet, tarvikkeet ja tavarat   80 463,38   
Arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja kuljetusvälineet   22 089,00   
Kuljetusvälineiden korjaus- ja kpp   91,81   
Muiden koneiden  ja laitteiden korjaus- ja kpp   1 235,89   
Muut korjaus- ja kunnossapitopalv.   0,00   
Kuljetusvälineiden vuokrat   8 572,16   
Muiden koneiden  ja laitteiden vuokr.   0,00   
Toimistotarvikkeet   4 957,32   
Kirjat, lehdet ja muut painotuotteet   2 419,19   
Elintarvikkeet, juomat ja tupakka   18 258,49   
Vaatteisto   3 354,31   
Poltto- ja voiteluaineet   2 958,73   
Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat   16 526,48   
      
Palvelujen ostot   195 496,25   
Toimistopalvelut   25 012,74   
Painatuspalvelut   0,00   
Ilmoitus-, mainonta- ja markk.palvelut   4 343,60   
Tietoliikennepalvelut   14 514,82   
Atk:n käyttöpalvelut   6 154,32   
Pankkipalvelut   0,00   
Muut toimistopalvelut   0,00   
Puhtaanpito- ja pesulapalvelut   1 185,57   
Pesulapalvelut   1 185,57   
Muut palvelut   169 297,94   
Oikeusapupalvelut   22 748,68   
Tulkkaus- ja käännöspalvelut   79 277,35   
Ravitsemispalvelut   64 377,85   
Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut   631,25   
Kuljetuspalvelut   0,00   
Työ- ja opintotoiminta   0,00   
Sosiaalihuollon ostopalvelut   0,00   
Muut palvelut   2 262,81   
      
Terveydenhuollon kulut   95 433,00   
Alkuterveystarkastukset   0,00   
Terveyskeskustasoinen hoito   31 585,90   
Erikoissairaanhoito   35 122,31   
Mielenterveyspalvelut   19 750,50   
Hammashuolto   1 312,84   
Muut terveydenhuollon kulut   7 661,45   
      
Muut kulut   22 146,63   
Keskitetysti hoidettavien tehtävien kulut   22 146,63   
SPR:n hallintokulukorvaus   0,00   
Muut mahdolliset kulut   0,00   
      
Toimeentuloturva   163 319,85   
Toimeentulotuki    162 768,60   
Ehkäisevä toimeentulotuki   551,25   
Paluumuuttoavustus   0,00   
      
KAIKKI YHTEENSÄ   1 898 448,85   
      
TUNNUSLUVUT      
Keskuksen paikkaluku (vuositasolla)   72,99   
Kustannukset yhteensä   1 898 448,85   
Kustannukset/paikka/v   26 009,71   
Kustannukset/paikka/kk   2 167,48   
Kustannukset/paikka/vrk   71,26   
Keskuksen majoitusvuorokaudet   20 790   
Majoitusvuorokaudet max   26 641   
Käyttöaste   78,04 %   
Kustannukset/majoitusv/asiakas   33 330,15   
Kustannukset/majoituskk/asiakas   2 777,51   
Kustannukset/majoitusvrk/asiakas   91,32   

[_w_]

Ei noihin tyhjille paikoille kumminkaan laiteta esim. helsinkiläisiä suomalaisia asunnottomia taikka vanhuksia joille ei ole löytynyt vanhainkotipaikkaa vaikkei kotona eläminen enää sujukaan. Vaikka luulisi että henkilökuntaa noissa on riittämiin jotta voisi laittaa.

Näkyi esimerkiksi alkuterveydentarkastus puuttuvan eli tuosta puuttunee mahdollisesti muutakin, ainakin kaikenlaisia paperinpyörittäjien kustannuksia niitten toimistovirkailijoitten ja päälliköitten osalta jotka muualla ovat.
Kustannukset/paikka/v   26 009,71   x  2000 paikkaa tekee kumminkin vaatimattomat 52 miljoonaa.

[Embo]

Hyvä, selkeä, perusteltu, faktapohjainen kannanotto. Tämän perusteella Muutos 2011 tuntuu olevan ns. High IQ -vaihtoehto. Alkaakin olla vaikea päättää, ketä äänestää 2011.