Maaseudun sivistysliitto valistaa

[haermae]

http://www.msl.fi/muutoksessamukana/muuttiedostot/Koti%20maalla%20web.pdf

[Roope]

Monikulttuurisuus on seuraava askel kansainvälistymisestä. Se tarkoittaa
kaikkea sitä, mitä kansainvälisyydestä seuraa ja mihin kaikkeen se vaikuttaa.
Samalla se tarkoittaa niitä asioita, joita on vaikea, jopa mahdoton hallita tai
kontrolloida. Monikulttuurisuus tuo tullessaan esimerkiksi oppilaitoksiin
ja työpaikoille aivan uudenlaisia haasteita.

Suomi on toisesta maailmansodasta näihin päiviin saakka ollut suhteel-
lisen sulkeutunut yhteiskunta, jonka väestön etninen rakenne on ollut
hyvin homogeeninen. Maahanmuutto koski pitkään etupäässä pakolaisten
vastaanottoa, johon Suomi oli sitoutunut kansainvälisin sopimuksin. Pa-
kolaismäärät ovat kuitenkin pysyneet marginaalisina.

Keskittymisen kääntöpuolella on
etnisten ryhmien ja kantaväestön segregaatio, joka äärimmillään johtaa
ghettoutumiseen. Tämänsuuntainen kehitys on meilläkin Helsingin seudulla
jo käynnissä. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö (2010:98) pitää maa-
hanmuuton keskeisenä riskitekijänä sen alueellista keskittymistä suurimpiin
kaupunkikeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Linjauksissa pilkahtaa tietynlainen totalitarismin
henki, jossa maahanmuuttajaparka työnnetään putkeen, josta putkahtaa siisti
suomalaisten tavoille ja kulttuuriin sovitettu "homo finlandicus", jolla voi sit-
ten olla jokin pikantti ja eksoottinen vivahde alkuperäisestä kulttuuristaan.
Onneksi viranomaisten resurssit järjestää kotouttamista ovat etenkin
maaseudulla olleet niin pienet, että maahanmuuttajille on jäänyt tilaa hen-
gittää myös itse ja aikaa asettua rauhassa aloilleen.

Ylenmääräinen kotouttaminen voi itse asiassa aiheuttaa myös lamaan-
tumista ja vääristää maahanmuuttajan käsitystä yhteiskunnan toiminnasta.
Kotoutumiselle ei ole hyväksi, että viranomainen käy hoitamassa lam-
punvaihdon maahanmuuttajan kotona. Kotoutumiselle on eduksi se, että
maahanmuuttaja lähtee itse kauppaan hankkimaan uutta lamppua ja pyytää
naapurinsa avuksi sitä vaihtamaan, ellei itse osaa. Kotouttaminen ei saa
myöskään olla yksinomaan viranomaistoimintaa, vaan siinä tarvitaan koko
yhteisön mukanaoloa. Tästä on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Kau-
hajoella ja Närpiössä.

Kauhajoki ja Närpiö ovat muutenkin mainioita esimerkkejä suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta.

Kansalaisuuksis-
ta olisi luontevinta keskittyä venäläisiin ja virolaisiin, koska he muodostavat
jo tällä hetkellä maaseudun vähäisen maahanmuuttajajoukon pääryhmät, ja
koska heidän kulttuurinen etäisyys suomalaisesta maaseudusta on keski-
määräistä pienempi. Yhteistä maaseutualueille on, kuten koko yhteiskun-
nalle, että siellä ei ole juuri kiinnostusta ottaa vastaan vanhoja, sairaita ja
vammaisia maahanmuuttajia.

Minulle turvapaikanhakija on ihminen, joka on paennut omasta maastaan ja ha-
kee turvaa toisesta maasta. Me olemme koko perhe tulleet turvapaikanhakijoina
Suomeen kymmenen vuotta sitten. Lähdimme Venäjän Karjalasta, missä meidän
oli mahdotonta enää elää, lapsille ei ollut kouluja eikä meille töitä.

[_w_]

Kotoutumiselle on eduksi se, että
maahanmuuttaja lähtee itse kauppaan hankkimaan uutta lamppua ja pyytää
naapurinsa avuksi sitä vaihtamaan, ellei itse osaa.

[JR]

Minusta paperi oli aika hyvä. Maaseudulla on paljon venäläisiä ja virolaisia töissä ja enimmäkseen ovatkin varsin tolkun väkeä.

[Tommi Korhonen]

Kotoutumiselle on eduksi se, että
maahanmuuttaja lähtee itse kauppaan hankkimaan uutta lamppua ja pyytää
naapurinsa avuksi sitä vaihtamaan, ellei itse osaa.

K:"Montako maahanmuuttajaa tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu?"
V:"Ei yhtään, kyllä VHM sen vaihtaa."

[Martikainen]

Me olemme koko perhe tulleet turvapaikanhakijoina Suomeen kymmenen vuotta sitten. Lähdimme Venäjän Karjalasta, missä meidän oli mahdotonta enää elää, lapsille ei ollut kouluja eikä meille töitä.

Mites ne jotka jäi sinne Venäjälle, kuoliko ne kaikki?

[Ernst]

Kotoutumiselle on eduksi se, että
maahanmuuttaja lähtee itse kauppaan hankkimaan uutta lamppua ja pyytää
naapurinsa avuksi sitä vaihtamaan, ellei itse osaa.

K:"Montako maahanmuuttajaa tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu?"
V:"Ei yhtään, kyllä VHM sen vaihtaa."

K: "Montako maahanmuuttajaa tarvitaan vaihtamaan yksi vaippa?"
V: "Ei maahanmuuttaja vaihda vääräuskoisen vaippaa. Maatkoon paskoissaan"

[JR]

Älkää nyt ylinuivailko, olen ollut tekemisissä monenkin työperäisen maahanmuuttajan kanssa ja he ovat täällä ihan sen takia, ettei kantaväestöstä enää ole kaikkiin töihin. Enemmän minua kiusaa kantanuorison velttous, kun siirtotyöläisen kielitaidottomuus.

[_w_]

Älkää nyt ylinuivailko, olen ollut tekemisissä monenkin työperäisen maahanmuuttajan kanssa ja he ovat täällä ihan sen takia, ettei kantaväestöstä enää ole kaikkiin töihin. Enemmän minua kiusaa kantanuorison velttous, kun siirtotyöläisen kielitaidottomuus.

Nykynuorethan on raksoilla ja tehtaillakin selvinpäin töissä ja aamuisin paikalla, ahkerampia ovat kuin vanhempansa ja isovanhempansa aikoinaan. Niitä töitä ei vain nuorille ole, ei se ole velttoutta istua kotosalla jos ei niitä töitä yksinkertaisesti ole tarjolla.
Kirjavinkki: http://www.bookplus.fi/kirjat/kajava%2c_mika/kulttuuri_antiikin_maailmassa-4345908?utm_source=hintaseuranta&utm_medium=cpc&utm_campaign=hintaseuranta_click

[Parasiittiö]

Älkää nyt ylinuivailko, olen ollut tekemisissä monenkin työperäisen maahanmuuttajan kanssa ja he ovat täällä ihan sen takia, ettei kantaväestöstä enää ole kaikkiin töihin. Enemmän minua kiusaa kantanuorison velttous, kun siirtotyöläisen kielitaidottomuus.

Kyllähän työperäinen maahanmuutto lienee parempi asia kuin humanitaarinen maahanmuutto, mutta ei se nyt ihan perusteeksi riitä, että jonkun mielestä "suomalaiset on ihan velttoja". Suomalaisillakin lienee syynsä käytökseensä. Jos vaikka palkkataso tai rekrytointi tai yhteiskunnan kannustimet ei ole kohdallaan tai jotain.

[JR]

Enimmäkseen olen seurannut maataloustöitä ja niihin ei kuulkaa saa ei millään, eikä ketään ja jos saakin, heistä ei yleensä ole mihinkään. Keskivertovenäläinen vastaa kymmentä suomalaista nykyään. Ei tämä minulle mikään ilo ole, ei senpuoleen.

[MaisteriT]

Enimmäkseen olen seurannut maataloustöitä ja niihin ei kuulkaa saa ei millään, eikä ketään ja jos saakin, heistä ei yleensä ole mihinkään. Keskivertovenäläinen vastaa kymmentä suomalaista nykyään. Ei tämä minulle mikään ilo ole, ei senpuoleen.

No joo, kansallisuuksissa on eroa. Mansikkapellolla ei varmaan suomalaiset jaksa enää huhkia.

Epäilen tosin, että sama koskee myös somaleja ja romaneja.

Venäläiset ja thaimaalaiset ovat niitä puurtajia, joita voi tavata marjastamassa tai pellolla töissä.

[Karkka]

Minkälaisia palkkoja on peltotöistä tiedossa? Ihan vilpittömän kiinnostuneena kyselen.

[JR]

En tiedä palkoista mitään, ainoa, mitä olen virolaiselta joskus kuullut, niin alle kympin tunti.

[retired]

Mansikkapellolla ei varmaan suomalaiset jaksa enää huhkia

Ja mansikkasesonkihan kestää 3-4 viikkoa vuodesta...