2010-10-08 Aamulehti: Autetaan niitä lähtömaissa

[desperaato]

ilman gepardisuikkia välikätenä.

Sattuiko kukaan katsomaan Theroux: Kovaa lakia Lagosissa

http://areena.yle.fi/video/1331938

Ehkä Mari Kamajan pitäisi katsoa myös?

Afrikan (koko mantereen) talous toimii mafiavetoisesti. Siinä on iso savotta. -Rahavirtojen uudelleen ohjaukset- hohhoh. Rahavirrat mun perse!

[Maastamuuttaja]

Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.

Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.

Esim. Singapore on täysin riippuvainen elintarvikkeiden ulkomaantuonnista, ja maa on silti varsin kehittynyt.

Koko omavaraisuusajattelu on peruja ihmiselle evoluution myötä kehittyneestä vaistosta turvata ravinnonsaanti. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa taloudessa omavaraisuusajattelu vain laskee tuottavuutta ja heikentää elintasoa.

Lisäksi kiinnostaisi että mihin perustuu väite jonka mukaan jokaisen valtion tulisi olla ruoantuotannon puolesta omavarainen? Miksei omavaraisuusyksiköksi ole valittu vaikkapa osavaltiota tai kaupunkia? Tulisiko EU:n olla omavarainen ruoan suhteen vai täytyykö jokaisen jäsenmaankin olla? Entä mikä on tilanne Afrikan unionissa?

Valtioiden välistävetoa voitaisiin pienentää poistamalla tulleja.

Miten tämä käytännössä toteutetaan? Kuka poistaa?

EU voisi poistaa tulleja sekä tuontirajoituksia kehitysmaista tuleville elintarvikkeille ja muille tuotteille.

Länsimaiden menestys perustuu kaaliin ja sen suht. tiiviiseen käyttöön.

[desperaato]

Länsimaiden menestys perustuu kaaliin ja sen suht. tiiviiseen käyttöön.

Onko Venäjä länsimaa?

Kaalia kannattaa käyttää, loppurahat voi sijoittaa viisaasti tai antaa vaikka mailman köyhille, ryöstettäväksi rikkaille.

[kaisla]

Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.

Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.

Esim. Singapore on täysin riippuvainen elintarvikkeiden ulkomaantuonnista, ja maa on silti varsin kehittynyt.

Koko omavaraisuusajattelu on peruja ihmiselle evoluution myötä kehittyneestä vaistosta turvata ravinnonsaanti. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa taloudessa omavaraisuusajattelu vain laskee tuottavuutta ja heikentää elintasoa.

Mutta millä lailla se on yhtään enemmän erikoistumista, jos maa keskittyy muutaman rahakasvin viljelyyn ja vientiin? Millä lailla olisi jotenkin vähemmän kehittynyttä viljellä enemmän ruokaa omaan tarpeeseen kuin viljellä näitä kasveja vientiin?

"Rahakasvien" eli kehitysmaiden vientituotteiden markkina-arvo on loppupeleissä hyvin pieni, eikä sillä mitään velkoja paikkailla. Ja tällä pienellä rahalla pitäisi sitten pystyä ostamaan suhteessa kalliimpaa tuontiruokaa. Ei mikään ihme, että ovat velkakierteessä. Tämä ei tietenkään ole ainoa syy, mutta eräs niistä kuitenkin. Pointtini oli vaan se, että kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen ei ole niin yksiselitteisen hyvä ratkaisu kuin usein annetaan ymmärtää.

Lisäksi kiinnostaisi että mihin perustuu väite jonka mukaan jokaisen valtion tulisi olla ruoantuotannon puolesta omavarainen? Miksei omavaraisuusyksiköksi ole valittu vaikkapa osavaltiota tai kaupunkia? Tulisiko EU:n olla omavarainen ruoan suhteen vai täytyykö jokaisen jäsenmaankin olla? Entä mikä on tilanne Afrikan unionissa?

En ole väittänyt, että jokaisen valtion tulisi olla täysin omavarainen, sanoin vaan, että suurempi omavaraisuusaste voisi auttaa kehitysmaita pääsemään jaloilleen. Ne ovat tällä hetkellä kovin riippuvaisia maailmankaupasta ja valitettavan usein myös länsimaisten suuryhtiöiden riiston kohteena.
Suurempi omavaraisuus auttaisi tämän riippuvuuden katkaisemisessa, jolloin saataisiin ainakin yksi kehitystä /hyvinvointia estävä tekijä pienennettyä. Ehkä se sitten taas toisi mukanaan toisenlaisia ongelmia, kuka tietää.

Ja puhuin kai valtioista lähinnä siksi, että kansainvälinen kauppa tuo aina mukanaan omat ongelmansa ja korruptionsa. Valtio tässä yhteydessä voi tarkoittaa minkä tahansa kokoista omavarais(empaa) taloutta maan sisäisesti, aina maanlaajuisesta yhteen kylään tai perheeseen.

Ja entä mihin perustuu se olettamus, että kehitysmaiden tulisi kehittyä saman kaavan mukaan kuin teollisuusmaat aikoinaan? Kyseessä on kuitenkin täysin erilainen lähtöasetelma, maantieteellinen sijainti, maailmanpoliittinen tilanne, kulttuuriympäristö...
Ei pitäisi siis liiaksi tähyillä vain menneisyyteen ja kaivella esimerkkejä kehittyneemmistä maista ja todeta sitten, että se mikä toimi länsimaiden kohdalla pitäisi toteuttaa kehitysmaissakin.

[hoxpox]

Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.

Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.

Esim. Singapore on täysin riippuvainen elintarvikkeiden ulkomaantuonnista, ja maa on silti varsin kehittynyt.

Koko omavaraisuusajattelu on peruja ihmiselle evoluution myötä kehittyneestä vaistosta turvata ravinnonsaanti. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa taloudessa omavaraisuusajattelu vain laskee tuottavuutta ja heikentää elintasoa.

Mutta millä lailla se on yhtään enemmän erikoistumista, jos maa keskittyy muutaman rahakasvin viljelyyn ja vientiin? Millä lailla olisi jotenkin vähemmän kehittynyttä viljellä enemmän ruokaa omaan tarpeeseen kuin viljellä näitä kasveja vientiin?

"Rahakasvien" eli kehitysmaiden vientituotteiden markkina-arvo on loppupeleissä hyvin pieni, eikä sillä mitään velkoja paikkailla. Ja tällä pienellä rahalla pitäisi sitten pystyä ostamaan suhteessa kalliimpaa tuontiruokaa. Ei mikään ihme, että ovat velkakierteessä. Tämä ei tietenkään ole ainoa syy, mutta eräs niistä kuitenkin. Pointtini oli vaan se, että kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen ei ole niin yksiselitteisen hyvä ratkaisu kuin usein annetaan ymmärtää.

Jos maa keskittyy muutaman rahakasvin tuotantoon niin tuottavuus ja rahallinen hyöty on yleensä paljon korkeampi kuin että maan asukkaat touhuaisivat omilla puutarhapalstoillaan. Rahakasveiksi voidaan valita maan ilmastolle ja maaperälle sopiviksi jalostetut lajikkeet, jolloin tuotantomäärät ovat moninkertaiset perinteisempään tuotantoon nähden. Kuten aiemmin sanoin niin omavaraisuusajattelu johtaa pienimuotoiseen puuhasteluun, jonka tuottavuus on alhainen, ja tästä seuraa matala elintaso. Tuontiruoka ei ole kallista sillä EU dumppaa markkinoille tälläkin hetkellä viljaa alle tuotantokustannusten.

Kun ostat kehitysmaiden tuotteita, kasvatat tuotteiden kysyntää. Eli kehitysmaiden tuotteita ostamalla paitsi tuet niiden taloutta, ja myös nostat kyseisten tuotteiden hintoja kysyntää kasvattamalla. Itse näen kehitysmaiden tuotteiden ostamisen yksiselitteisen hyvänä asiana kehitysmaiden talouden kannalta.

Mitä paremmin maalla menee taloudellisesti, sitä paremmin se pystyy huolehtimaan myös ympäristöstä.

Lisäksi kiinnostaisi että mihin perustuu väite jonka mukaan jokaisen valtion tulisi olla ruoantuotannon puolesta omavarainen? Miksei omavaraisuusyksiköksi ole valittu vaikkapa osavaltiota tai kaupunkia? Tulisiko EU:n olla omavarainen ruoan suhteen vai täytyykö jokaisen jäsenmaankin olla? Entä mikä on tilanne Afrikan unionissa?

En ole väittänyt, että jokaisen valtion tulisi olla täysin omavarainen, sanoin vaan, että suurempi omavaraisuusaste voisi auttaa kehitysmaita pääsemään jaloilleen. Ne ovat tällä hetkellä kovin riippuvaisia maailmankaupasta ja valitettavan usein myös länsimaisten suuryhtiöiden riiston kohteena.
Suurempi omavaraisuus auttaisi tämän riippuvuuden katkaisemisessa, jolloin saataisiin ainakin yksi kehitystä /hyvinvointia estävä tekijä pienennettyä. Ehkä se sitten taas toisi mukanaan toisenlaisia ongelmia, kuka tietää.

Ja puhuin kai valtioista lähinnä siksi, että kansainvälinen kauppa tuo aina mukanaan omat ongelmansa ja korruptionsa. Valtio tässä yhteydessä voi tarkoittaa minkä tahansa kokoista omavarais(empaa) taloutta maan sisäisesti, aina maanlaajuisesta yhteen kylään tai perheeseen.

Kansainväliset suuryhtiöt kilpailevat toisiaan vastaan. Jos joku suuryhtiö tekee isoja voittoja kehitysmaiden tuotteiden kaupassa, samalle alalle pyrkii heti lisää yrityksiä jolloin voitot pienenevät. Kehitysmaiden asukkaat voivat aina myydä tuotteensa parhaiten tarjoavalle suuryritykselle, jollei maan korruptoitunut hallinto sitä estä.

Länsimaiden tulisikin huolehtia siitä että markkinatalous todella toimii, eli toimia korruption vastaisessa työssä mm. syrjäyttämällä hirmuhallitsijoita ja poistamalla kaupan rajoituksia. Kauppa ei sinänsä luo korruptiota, mutta korruptoitunut hallinto pyrkii toki hyötymään kaupan tuottamista tuloista.

Ja entä mihin perustuu se olettamus, että kehitysmaiden tulisi kehittyä saman kaavan mukaan kuin teollisuusmaat aikoinaan? Kyseessä on kuitenkin täysin erilainen lähtöasetelma, maantieteellinen sijainti, maailmanpoliittinen tilanne, kulttuuriympäristö...
Ei pitäisi siis liiaksi tähyillä vain menneisyyteen ja kaivella esimerkkejä kehittyneemmistä maista ja todeta sitten, että se mikä toimi länsimaiden kohdalla pitäisi toteuttaa kehitysmaissakin.

Moni toivoo että kehitysmaat kehittyisivät siten että niiden harjoittama kansainvälinen kauppa sekä tuottavuus kasvaisivat, ja tässä suhteessa kehityskulku olisi sama kuin länsimaissa aikoinaan. Jos lisäksi korruptio vähenisi eikä kehitysmaiden taloutta ei häirittäisi kehitysavulla, alkaisivat kehitysmaiden asukkaat ehkä nähdä toivoa omien maidensa talouden noususta ja eivät haikailisi muuttoa länsimaihin.

Suomalaisten kehitysmaa-asiantuntijoiden piirissä kauppa ja markkinatalouden osana toimiminen nähdään huonona asiana, ja tähän vaikuttaa kyseisten asiantuntijoiden usein vasemmistolainen maailmankatsomus. Kehitysmaa-asiantuntijat eivät lisäksi halua nähdä kaupan esteitä ongelmina, sillä kaupan esteiden poistaminen poistaisi pidemmällä aikavälillä myös asiantuntijoiden työt.

[Eve]

Jostain syystä en vain ole kuullut kenenkään kertovan, kuinka se tehdään.

Se, ettei kirjoittaja ole ehdotuksia kuullut, ei tarkoita etteikö niitä ehdotuksia olisi tehty. Olisi varmasti sekä suomalaisten veronmaksajien että kohdemaiden asukkaiden etu, että sellaiset suuret summat kuin kehitysapu toteutetaan mahdollisimman tehokkaassa muodossa.

[kaisla]

Suomalaisten kehitysmaa-asiantuntijoiden piirissä kauppa ja markkinatalouden osana toimiminen nähdään huonona asiana, ja tähän vaikuttaa kyseisten asiantuntijoiden usein vasemmistolainen maailmankatsomus. Kehitysmaa-asiantuntijat eivät lisäksi halua nähdä kaupan esteitä ongelmina, sillä kaupan esteiden poistaminen poistaisi pidemmällä aikavälillä myös asiantuntijoiden työt.

Jaa, ja mitkäs tahot ne sitten puoltavatkaan vapaakauppaa ja markkinatalouden edistämistä, ja millä lailla nämä tahot ovat jotenkin puolueettomampia asian suhteen?