Kotouttamisen keinot ja määritelmä

[Mekaanikko]

Kun tuosta kotouttamisesta niin paljon puhutaan ja varsinkin kun sillä perustellaan muissa maissa nähtyjen ongelmien välttäminen Suomen maahanmuutossa, niin ajattelin, että voisi olla paikallaan perustaa ketju.

- Mitä käytännössä on kotoutus?
- Minkälaisia keinoja kotoutuksessa on käytetty/käytetään/pitäisi käyttää?
- Milloin voidaan todeta, että maahanmuuttaja on kotoutunut?
- Mitä Suomessa tehdään eri tavalla kuin muissa maissa?

Keinoja, mitä on tullut vastaan tähän mennessä, ovat:
- Kieliopinnot
- Oras Tynkkysen ehdottamat videonkatselusessiot

[Roope]

Sisäministeriön kotouttamisselonteko (10/2008)

Sisäasiainministeriön tiedote: Ministeri Thors eduskunnassa kotouttamislain toimeenpanosta

Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta

[Saippuakupla]

Yhtenä kotouttamiskeinona on viime aikoina ollut puhetta Nutukka - Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa - hankkeen jatkohankkeesta nimeltään Nutukka 2, joka ilmeisesti aiotaan vakinaistaa jossain välissä. Itse hankkeesta en ole löytänyt lyhyttä ja ytimekästä kuvausta.

Ohessa linkki jonkinmoiseen Nutukka-hankkeen arviointiin, joka on julkaistu vuonna 2008 (arvioinnista puuttuu julkaisupäivämäärä).

http://www.kansanopistot.fi/yhdistys/nutukka/nuoren_oikeus.pdf

Kaleva 1.3.2009

Turvapaikanhakijat tuovat uutta työtä kansanopistoille

Kansanopistot on valjastettu kouluttamaan Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita. Kokeilun tavoitteena on helpottaa niiden nuorten kotouttamista, jotka ovat ohittaneet oppivelvollisuusiän.

Opistojen sisäoppilaitosmalli tarjoaa samalla uusia sijoituspaikkoja turvapaikanhakijoille, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.

Nutukka 2 -hankkeessa on mukana kymmenen kansanopistoa. Niissä on aloittanut opiskelunsa 145 nuorta. Kevätlukukauden jatkuva kokeilu muuttunee syksyllä pysyväksi järjestelmäksi ja mahdollisesti myös laajenee. Alustavan kiinnostuksensa maahanmuuttajanuorten kouluttamiseen on ilmaissut jo nelisenkymmentä opistoa.

"Kohderyhmänä ovat 16-17-vuotiaat turvapaikanhakijat. Kohdennus johtuu siitä, että Suomessa oppivelvollisuusiän jälkeen nuoret uhkaavat pudota monista koulutusmahdollisuuksista", kertoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Katja Kolehmainen.

Oulun vastaanottokeskus koordinoi kokeilua yhdessä Suomen kansanopistoyhdistyksen kanssa.

Tulijat tarvitsevat tukea

Kolehmaisen mukaan nyt etsitään tosissaan keinoja, joilla näiden nuorten kotouttamista voidaan helpottaa jo siinä vaiheessa, kun he vielä odottavat päätöstä turvapaikasta.

Maahanmuuttoviranomaisia Nutukka kiinnostaa myös siksi, että opistojen asuntolat tarjoavat uusia sijoituspaikkoja. Viime vuonna lähes 700 alle 18-vuotiasta nuorta haki Suomesta turvapaikkaa. Heistä valtaosa osuu kansanopistomallin ikäraamiin. Tänä vuonna tulijoiden määrän ennustetaan vain kasvavan.

Hyötyjiä ovat myös kansanopistot.

"Varmasti tämä on hyvä lisä opistoille senkin takia, että joissain opistoissa linjoja on jäänyt vajaaksi. On hyvä, että tulee korvaavaa toimintaa", sanoo koordinaattori Leena Teinilä Kansanopistoyhdistyksestä.

Opistoille turvapaikanhakijat tuovat uusia haasteita. Räätälöity opetus sisältää kieliopintojen ohella muun muassa yhteiskuntatietoa, kulttuuria sekä paljon arjen ja käden taitoja.

Tämä on opistoille tuttua, mutta maahanmuuttajanuoren koulutuksen, vapaa-ajan ja asumisen kokonaisuus vaatii myös tukihenkilöitä etenkin, kun monet nuoret ovat pahoin traumatisoituneita. Avuksi onkin pestattu sosiaalialan ammattilaisia, ohjaajia ja jopa seikkailukouluttajia.

Kokemukset myönteisiä

Vaikka kokeilu on tuore, ovat ensiviestit myönteisiä. Kokemusta on saatu viime vuonna päättyneestä Nutukka ykkösestä, jossa noin 90 nuorta maahanmuuttajaa opiskeli kolmessa kansanopistossa. Teinilän mukaan heistä suurin osa on hakeutunut ammatilliseen koulutukseen.

Eritoten pienillä opistopaikkakunnilla kunnat ovat ottaneet asian omakseen. Esimerkiksi Kitee on luvannut sijoituspaikan kaikille opistoon saapuneille turvapaikanhakijoille, jos he vain saavat oleskeluluvan. Opistoon lähtijät valikoidaan paljolti kiinnostuksen perusteella.

"Haluamme sijoittaa opistoihin nuoria, jotka ovat motivoituneita opiskelemaan ja halukkaita lähtemään. Pakkosijoitusta emme harrasta. Se ei olisi kenenkään etu", Kolehmainen korostaa.

Vahva kriteeri on myös oleskeluluvan todennäköisyys, vaikka virallisesti vastaanottokeskukset eivät voi sitä arvioida. Valintalistan kärkeen eivät nouse ne nuoret, joiden turvapaikkahakemus on ilmeisen perusteeton. Esimerkiksi jos turvapaikkaa on ensin haettu jostain toisesta EU-maasta, viedään käsittely siellä päätökseen.

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=783836

[Porilainen munalla]

Olen miettinyt, että yksi hyvä keino yksilön sopeuttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan olisi se, että jokaiselle maahanmuuttajalle, joka on pysyvästi tulossa maahamme asumaan, annetaan suomalainen nimi, jo rajalla.
Mamun tullessa, annetaan hänelle pari viikkoa aikaa miettiä ja valita perisuomalainen nimi itselleen, jonka jälkeen hänelle tehdään nimenmuutos.
Mohammedeista tehtäisiin Matteja ja Markkuja, Ahmedeista Antteja jne.

Nimien suomalaistamista on tässä maassa harrastettu ennenkin suurin mitoin ja innokkaasti.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/190 ... ellma3.htm  innokkaasti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_Nuija

Olen asiassa puolitosissani.
Joku täällä väitti/mainitsi että Hollannissa pakkokatselutaan maahanmuuttajille videopätkää Hollannin historiasta, tuulimyllyistä, tulppaaneista ja puukengistä.
Suomalainen nimi auttaisi työnhaussa, sekä monenlaisesssa muissakin "ongelmissa" joita "suvaitsevaiset" nyt väittävät tapahtuvan jo pelkän nimen perusteella.

Myös se että jokin meille vaikeasti lausuttava nimi suomalaistetaan, auttaa sopeutumista ja ennakkoluulot vähenevät.
Aikoinaan, kun olin Englannissa, "risti" perhe minut englantilaisperäisellä nimellä, koska heille oma nimeni oli mahdoton lausuttava. Eikä se minua haitannut.
Myös Thaimaassa thaiystäväni kutsuvat minua  paikallisella, heille sopivammalla nimellään.
Ihan OK sekin minun mielestäni on.

Mjoo, ja suvaitsevainen mediakin olisi innoissaan kun voisikin laittaa rikosuutisiin runsaasti uutisia Anttien,Seppojen ja Mattien tekemistä rikoksista. Ketään ei loukattaisi.

[Necro]

Varsinkin työttömät mamut tulisi hajasijoittaa ympäri Suomea. Jokaiseen kuntaan sijoitettaisiin sen väkilukuun suhteutettu määrä. Näin päästäisiin ylisuurista keskittymistä ja niiden aiheuttamista lieve ilmiöistä. Toki sijoitus määrissä voitaisiin huomioida myös kunnan pinta-ala ja muuttotappio/voitto. Yleisesti ottaen pohjoisemmassa Suomessa olisi tilaa ja muuttotappio kunnissa asuntoja.

Joku voi epäillä että tämä veisi heiltä loputkin työllistymisen mahdollisuudet. Itse en usko niiden ainakaan olennaisesti huonontuvan. Matalapalkka-alojen työpaikkoja, joihin mamuja ilmeisesti muutenkin aiotaan haalia, löytyy kyllä muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta.

[sideswipe]

Kotouttaminen on synonyymi hölmöläisten itsepetokselle. Poliitikot ja muut päällisin puolin järkeviltä vaikuttavat ihmiset uskovat että politiikalla ja sosiaalivaltion tukitoimilla voidaan muuttaa ihmisten maailmankuva, arvot ja kulttuuri. Oras Tynkkynen totesi tännekin linkitetyssä uutispätkässä että "voimme ottaa oppia Ruotsin ja Ranskan epäonnistumisista". Kuinka todennäköistä oikeasti on että Suomesta tulisi jonkinlainen poikkeustapaus kymmenien eurooppalaisten valtioiden joukossa. 

Jokaisella Suomeen muuttavalla on jo tullessaan ennakkoasenne. Jos asenne integroitumiseen ja länsimaisiin arvoihin on negatiivinen, sitä ei muuteta millään tavalla. Kotouttamistoimet, sosiaalitädin kädestäpito tai ilmainen rahan jakelu ei muuta mitään mihinkään suuntaan. Jos tulokkaat haluaisivat oikeasti länsimaisia arvoja, heidän kotimaansa muistuttaisivat enemmän eurooppalaisia valtioita. Ongelma on siinä että sataa fundamentalistia kohti tulee yksi hyvin sopeutuva ja ahkera ihminen. Koska jokaista ihmistä pitää kohdella yksilönä, kokonaisia ryhmiä ei voi rajata pois. Huolimatta siitä että 99 prosenttia pilaa yhden prosentin maineen. Siinä on pähkinä purtavaksi "maahanmuuttokriittisille".

Minusta on surullista että kun Suomessa on vähitellen päästy eroon 50-luvun ahdasmielisyydestä ja junttiudesta, kehityskulku käännetään toiseen suuntaan ottamalla maahan runsaasti suunnattoman takapajuisia ja ahdasmielisiä ihmisiä. Lisäksi kultturien kritisoimisesta on tehty rasismia. Jos suomalaiset käyttäytyisivät joidenkin maahanmuuttajien tavoin esimerkiksi estämällä vaimoaan uimasta vääräuskoisten kanssa, kritiikki olisi armotonta. Muslimien tekemänä se on kuitenkin ihan hyväksyttävää ja monikulttuurista. Mitäs nyt uuden apartheidin rakentaminen haittaisi.