2010-09-28 US: Vuosien mittaan yhä useampi maahanmuuttaja työllistyy

[Roope]

Kannattaa seurata miten tästä tutkimuksesta uutisoidaan. Virheellinen johtopäätös olisi sen perusteella esimerkiksi olettaa, että "pakolaiset kyllä työllistyvät, kunhan heille annetaan aikaa". Tutkimukseen valitun ajan pakolaiset olivat nykyisiä korkeammin koulutettuja ja kouluttautuvia, heillä ei ollut suurperheitä (joka todetaan tutkimuksessa tärkeäksi mittariksi) ja he olivat täällä ensimmäisinä. Tutkimus ei asiaa valitettavasti kunnolla valaise, mutta voi aika turvallisesti olettaa, että juuri noina vuosina saapuneet ovat nousseet etenkin erilaisiin etnospesifeihin töihin julkiselle sektorille (esim. kouluavustajat) ja osittain yrityksiinkin (esim. tulkit) palvelemaan myöhemmin tulleita.

Tutkimus ei sinällään mitenkään kumoa Hämäläisen tutkimuksen heikkoja työllistymistuloksia, se vain valaisee niitä pitemmästä mutta kapeammasta "ensimmäisessä aallossa" saapuneiden näkökulmasta.

[JoKaGO]

Tämä tutkimus tuo lisäarvoa siten, että se auttaa mm. arvioimaan maahanmuuttajien integroitumisen onnistumista. Eikö sinusta?

Ei. Jos ei vuoden kuluessa ala meno maistumaan -> Ulos! Ei siinä tutkimusta tarvita.

Ylipäätään maahanmuuttajien työllistyminen on ehkä olennaisin tutkimuskohde maahanmuuttopolitiikan kannalta. Kuvittele, että tuosta tutkimusasetelmasta olisi päästy sellaiseen tulokseen, että esim. pakolaisten työllisyys EI ole parantunut merkittävällä tavalla maassaolovuosien myötä? Olisiko mielestäsi kyse yhä nollatutkimuksesta?

Olisi. Triviaalitulos.

Jos käsityksesi merkityksellisestä (ts. ei nolla-) tutkimuksesta on se, että yksin sen perusteella tulisi löytää ratkaisu Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, merkityksellisiä tutkimuksia ei edes ole olemassa. Politiikkaa kun ei voida suoraan johtaa tutkimustuloksista vaan esimerkiksi maahanmuutto on hyvin pitkälti arvokysymys.

Olen ymmärtänyt, että järkeviin päätöksiin pyritään järkeviä tutkimuksia tekemällä.

Jotkut pitävät taloudellisesti hyödyllistäkin maahanmuuttoa huonona asiana, koska haluavat vaalia kansallista yhtenäiskulttuuria. Jotkut taas pitävät taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa hyvänä asiana, koska haluavat vaalia monikulttuurisuutta tai tuntevat solidaarisuutta hädänalaisia ihmisiä kohtaan tms.

Kuulun tuohon jälkimmäiseen noista sinun luokituksistasi. Hädänalaiselle pitää tarjota apua. Listasi ulkopuolelta hyväksyn Suomeen suomalaisin työehdoin töihin tulevat, jos kotimaasta ei tekijöitä löydy.

Kommenteistasi paistaa erittäin selvästi läpi se, että tässä tutkimuksessa tulokset olivat vääriä - ei tutkimusasetelma itsessään.

Näen tutkimustulokset jotenkin vääristeltyinä. Tutkimuksen selvä tavoite on pyhittää sosiaalipummimaahanmuutto näinä taloudellisesti vaikeinakin aikoina sillä, että "kyllä ne työllistyy, kun aikaa on kulunut tarpeeksi". Tätä en hyväksy.

[Roope]

...ja uutisointi on juuri sellaista huttua kuin pelkäsinkin.

Esimerkiksi Uuden Suomen haastattelussa Annika Forsander ei tietenkään mainitse tutkitun ryhmän erityispiirteistä sanallakaan. Päinvastoin. Tilanne käännetään huoletta päälaelleen:

Forsander uskoo, että tämän päivän maahanmuuttajilla erot tasoittuvat nopeammin.

Uusi Suomi: Iloinen yllätystieto Suomen maahanmuuttajista

Forsander arvioi, että tutkimustulokset ovat yleistettävissä myös myöhemmin tulleisiin maahanmuuttajiin. Heidän asemansa saattaa vakiintua nopeammin kuin aiemmin tulleiden.

Verkkouutiset: Suomen malli imee maahanmuuttajanaiset töihin

Siis Forsanderin mukaan huonommin koulutetut suurperheelliset, joista yhä useammat ovat ummikoita lukutaidottomia, pääsisivät nopeammin töihin kuin tutkimukseen mukaan otetut? Tämä on kai sitä "tutkijoiden vastuulle jäävää todellisuuden moniselitteisyyden esiin tuontia". Mutta on sille muitakin nimiä.

[antero]

Jos humanitaarisella mamulla kestää 10 tai 20 vuotta työllistyä, niin tappiota tulee yhteiskunnalle. Tuossa ajassa maksetaan niin paljon sossutukia ja annetaan maksuttomia palveluita, että ei niitä enää millään takaisin tuloveroilla makseta. Etenkään jos duuni on jotakin tulkkausta tai kulttuurikoordinointia julkisella sektorilla.

Ja jos ei nyt ihan mamutettua työtä, niin tod näk jotain matalapalkka-alojen työtä.

Ensimmäiset Varsinaiset Maahanmuuttjathan saapuivat suomeen 20-30 vuotta sitten, ja vieläkään ei yhtään Kultamuna-Innovaatiota (Finlayson-Fazer-jne) ole näkynyt.

[Uuno Nuivanen]

Alueuutisissa mokutettiin juuri täysiä aiheen tiimoilta. Loppukaneettina todettiin, että jos pääkaupunkiseudulle halutaan lisää taloudellista toimeliaisuutta, maahanmuutto (lisääminen) on siinä tärkein tekijä.

Paetkaa nyt PK-seudulta äkkiä, ennen kuin on liian myöhäistä.

[Sami Aario]

Alueuutisissa mokutettiin juuri täysiä aiheen tiimoilta. Loppukaneettina todettiin, että jos pääkaupunkiseudulle halutaan lisää taloudellista toimeliaisuutta, maahanmuutto (lisääminen) on siinä tärkein tekijä.

Tässä on nimenomaan vaarana se että tuon tutkimuksen perusteella oletetaan että nyt maahan saapuvat olemattoman koulutuksensa vuoksi syrjäytymisvaarassa olevat (tai jo lähtökohtaisesti syrjäytyneet) maahanmuuttajat (siis käytännössä lähinnä turvapaikanhakijat) työllistyvät aikanaan ilman erillisiä toimia. Niin ei pitäisi tehdä, vaan työllistymistä ja sen edellytyksiä tulisi aktiivisesti seurata. Syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajille tulisi asettaa velvollisuudeksi edistää omaa työllisyyttään, ja tämän velvollisuuden laiminlyönneistä tulisi seurata sanktioita, viime kädessä oleskeluluvan menetys.

Ei luulisi olevan liian rankka ohjelma, jos kerran vuosina 1989–1993 Suomeen muuttaneet turvapaikanhakijat ovat työllistyneet niin kovin hyvin.

[Roope]

Ei luulisi olevan liian rankka ohjelma, jos kerran vuosina 1989–1993 Suomeen muuttaneet turvapaikanhakijat ovat työllistyneet niin kovin hyvin.

Maikkarin haastattelussa Forsander kertoo, että "maahanmuuttajat työllistyisivät ilman kieli- ja kotouttamiskoulutusta sekä muita tukitoimia aivan yhtä hyvin, mutta matalapalkka-aloille". Jos näin on (en tosin usko Forsanderia), niin massiivisten tukitoimien lisäämisen hyöty joutuu entistä enemmän kyseenalaiseksi, jos toimilla ei lainkaan vähennetä maahanmuuttajien työttömyyttä.

Edit:

Forsander läväyttää pöytään klassikot:

Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kertoo tavanneena kirurgeja puhdistamassa portaikkoja.

– He eivät kuitenkaan tee sellaisia töitä pitkään, ehkä muutaman vuoden ja jos tsemppiä on, niin he pääsevät omiin hommiinsa.
[...]
– Olen entistä vakuuttuneempi siitä että maahanmuuttajat ovat voimavara ja jos taloudellista toimeliaisuutta kasvattaa halutaan kasvattaa, niin yksi niistä keskeisistä ratkaisuista on maahanmuuton suosiminen, sanoo maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

YLE: Maahanmuuttajatohtorit ja -kirurgit siivoojina

[HDRisto]

Ensimmäiset sompputulijat varmasti osasivat lukea ja kirjoittaa, sotilaskoulutuksessa, suht pienine perheineen, kun somppujen eliittinä Moskovassa olivat. Osasivat melko varmasti venäjää ja englantia samasta syystä.
Seuraavat kymmenen vuotta menikin sitten suomea opetellessa ja kun se oli hallussa, alkoikin aivan ennennäkemätön talouden nousukausi (joka loppui 2008) jolloin kaikille halukkaille oli jotain puuhaa.

Tuoreemmilla tulijoilla on varmasti hankalampaa: hyysätään sohvaperunaksi ja lähes kielletään omatoimisuus, tulijoita on liikaa ja nekin sieltä oppimattomammasta sekä haluttomammasta päästä.
Ja lama-suomen jäljellä olevat bussikuskin jaa Itellan duunit menivät jo aikaisemminn tulleille ja heidän suosittelemilleen klaanilaisille..

[Roope2]

Tutkimuksen sivulta 28:

Maahanmuuttajien koulutustason selvittäminen on toistaiseksi vielä hyvin hankalaa, sillä koulutusta koskevien tietojen rekisteröinnissä on suuria puutteita.

Jotta ulkomainen tutkinto päätyisi rekisteriin, edellyttää se asioimista työvoimaviranomaisten tai tutkintojen rinnastamisen hyväksyvän instanssin kanssa.


Johtopäätös: Maahanmuuttajalla ei ole velvollisuutta asioida työvoimaviranomaisen tai tutkintojen rinnastamisen hyväksyvän instanssin luona. Miksi ? 

[Koskela Suomesta]

Tutkimuksen sivulta 28:

Maahanmuuttajien koulutustason selvittäminen on toistaiseksi vielä hyvin hankalaa, sillä koulutusta koskevien tietojen rekisteröinnissä on suuria puutteita.

Jotta ulkomainen tutkinto päätyisi rekisteriin, edellyttää se asioimista työvoimaviranomaisten tai tutkintojen rinnastamisen hyväksyvän instanssin kanssa.


Johtopäätös: Maahanmuuttajalla ei ole velvollisuutta asioida työvoimaviranomaisen tai tutkintojen rinnastamisen hyväksyvän instanssin luona. Miksi ? 

Jos tulija ei ole hyväksyttänyt ulkomaista tutkintoaan sen hyväksyvällä instanssilla, niin eikös se de-fakto tarkoita, ettei hänellä ole täällä hyväksyttävää tutkintoa? Tämä tietysti koskee eniten niitä aloja, joihin vaaditaan lain ja setuksen pohjalta tietty koulutus, mutta eikö sama koske Ylä-Voltan yliopiston tutkintoakin? Ei kai työnantaja pidä jotain tutkintoa ja todistusta minään meriittinä, jos joku asiasta paremmin tietävä ei ole todistuksen sisältöä vahvistanut?

En itse ainakaan uskaltaisi ottaa töihin hemmoa, jonka yliopistosta en ole ennen kuullutkaan. Toisaalta sama on vaikka olisin kuullutkin, koska en minä tiedä millainen on aito Cambridgen tai Yalen todistus. Suuren talon HR-osasto voi moisen tietääkin, täytyypä kysyä miten asiaa hoidetaan oikeasti.

[Vera]

Johtopäätös: Maahanmuuttajalla ei ole velvollisuutta asioida työvoimaviranomaisen tai tutkintojen rinnastamisen hyväksyvän instanssin luona. Miksi ? 

Miksi olisi? Suomalaisetkin asioivat sellaisissa paikoissa vain tarpeen mukaan. Ja kun osa ihmisistä on aloilla missä tutkintoja ei tarvitse rinnastaa, he eivät välttämättä koskaan päädy asioimaan sellaisten instanssien luona.

[Koskela Suomesta]

Yleensähän homma pelaa yksityisellä puolella hakemuksessa tehdyn itsensä esittelyn, CV:n ja suositusten pohjalta. Todistukset ovat vain tiedoksi ja esitetään vain erikseen pyydettäessä. Valtion prosessi on muodollisempi virallisine todistuskopioineen jne.

En ole koskaan tullut edes ajatelleeksi, että miten asia hoidettaisiin työpaikkaan kelpoisuutta arvioitaessa sellaisen Euroopan ulkopuolisen henkilön osalta, jonka todistus on jostain täysin tuntemattomasta yliopistosta, mitään todistusta suomalaiselta taholta ei olisi edes ao. yliopiston olemassaolosta tai todistuksen oikeellisuudesta ja kaverilla ei olisi mitään suosituksia tahoilta joilta suosituksen voisi kohtuullisen luotettavasti tarkistaa.

Luulen että hakemus päätyisi mappiin x pöydän alle koska nipussa olisi helpommin käsiteltäviäkin hakemuksia riittämiin.

[Sami Aario]

Heräsi kysymys: Miksi tuon tutkimuksen sivulla 50 olevassa kaaviossa on Afganistan mukana samassa ryhmässä Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Vietnamin kanssa? Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1993 lopussa Afganistanin kansalaisia asui Suomessa yhdeksän.

[nimetönkeskustelija]

Tutkimuksessa on tarkasteltu rekisteriaineiston avulla Suomeen vuonna 1989-1993 tulleita maahanmuuttajia. Vuoden 2007 lopussa tutkituista oli työllisiä 58 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia.

Ihmettelen että miksi aikarajat on juuri nuo? Saatiinko niillä tilasto näyttämään mahdollisimman positiiviselta? Miltä olisi näyttänyt vuonna 1994 tänne muuttaneiden työllistyminen?

[samadhi]

Heräsi kysymys: Miksi tuon tutkimuksen sivulla 50 olevassa kaaviossa on Afganistan mukana samassa ryhmässä Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Vietnamin kanssa? Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1993 lopussa Afganistanin kansalaisia asui Suomessa yhdeksän.

Hei,

Kommentoin tätä erikoista summamuuttujaa Uuden Suomen uutisen kommenttiosastolla. Liitän tähän ketjuun kyseisen kommentin, tuntemattoman henkilön vastineen ja oma vastineeni siihen. Tämä omituinen summamuuttuja on mielestäni tutkimuksen pahin puute, joka asettaa mm. Annika Forsanderin tekemät johtopäätökset täysin kyseenalaisiksi. Olen varma, että tätä tutkimusta tullaan siteeraamaan jatkossa paljon. Tästä syystä on tärkeää, että jokainen maahanmuuttopolitiikkaa kommentoiva tuntee tutkimuksen keskeisimmän puutteen.

t. Pasi Niskanen

Lainaus alkaa:

Aggregointi herättää kysymyksiä

28.9.2010 23:26 samadhi

Uutinen toteaa, kuinka "silmiinpistävää on se, että heikoimman lähtötilanteen ryhmän eli Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Afganistanin kansalaisten työllisyysaste on kasvanut 58–61 prosenttiin." Tutkimuksessa todellakin on ympätty yhteen ryhmään Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian, Vietnamin ja Afganistanin kansalaiset (n=1121), joita tarkastellaan kokonaisuutena.

MOL:n tilasto työttömyysasteesta ajalta 2001-30.4.2007 (http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto...) kertoo, että tuona aikana Serbian ja Bosnia-Hertsegovinan kansalaisten työttömyysaste putosi 59/47 %:sta 38/23 %:iin. Samanlaista pudotusta ei muilla ryhmän kansalaisuuksilla tapahtunut. On siis mahdollista, että aggregoitu ryhmä koostuu hyvinkin erilaisista aikasarjoista.

Pitäisi nähdä Linnanmäki-Koskelan aikasarjat ja otoskoot myös kansalaisuuksittain. Näitä en ainakaan nopealla silmäyksellä tutkimuksesta löytänyt. Siksi ei ole syytä tehdä Linnanmäki-Koskelan perusteella kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä mainituista kansalaisuuksista.

ystävällisin terveisin, Pasi Niskanen, VTM, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen alumni
____________

Tilastoja

0:45 Timo Samuli

Pasi Niskanen arvailee asioita.

Tässä sisäasianministeriön tilasto. Katso sivu 30.
http://www.intermin.fi/in...23947ACEC225754C004B836E/$file/22009.pdf

Kuten siitä huomataan, vuosina 2002-2008 afganistanilaisten työttömyys laski 16,6 prosenttiyksikköä, bosnia-hertzegovinalaisten 18.5 prosenttiyksikköä, irakilaisten 14.1 prosenttiyksikköä, iranilaisten 17.6 prosenttiyksikköä, jugoslavia+ltv:n 15.1 prosenttiyksikköä, somalialaisten 16.5 prosenttiyksikköä.
____________

Vastaus Timo Samulille

10:04 samadhi

Timo Samuli,

Kiitos vastauksestasi ja hyvästä lähteestä. Olet kuitenkin valitettavasti väärässä siinä, että arvailisin asioita.

Pelkkä pudotus prosenttiyksiköissä ei vielä merkitse kovinkaan paljon, kun lähtötasot ovat näin korkeat.

työttömyysaste % 31.12.2002 30.9.2008
AFGANISTAN 70,0 53,4
BOSNIA-HERTS. 36,9 18,4
IRAK 75,9 61,8
IRAN 63,3 45,7
JUGOSLAVIA+LTV 48,7 33,6
SOMALIA 62,5 46,0
VIETNAM 50,7 29,6
Lähde: http://www.intermin.fi/in...23947ACEC225754C004B836E/$file/22009.pdf (sivu 30)

Seuraavaksi työttömien suhteellinen vähentyminen aikavälillä 31.12.2002-30.9.2008 samoilla ryhmillä suuruusjärjestyksessä (ja suluissa työttömyysasteen pienentyminen %-yksiköissä)

BOSNIA-HERTS. 50,1 (18,5)
VIETNAM 41,6 (21,1)
JUGOSLAVIA+LTV 31,0 (15,1)
SOMALIA 28 (17,5)
IRAN 27,8 (17,6)
AFGANISTAN 23,7 (16,6)
IRAK 18,6 (14,1)

Kertauksen vuoksi muistettakoon, että Linnanmäki-Koskelassa Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian, Vietnamin ja Afganistanin kansalaiset oli summattu yhteen muuttujaan. Näiden kansalaisuuksien yksittäisiä aikasarjoja ei paljasteta. Yllä olevasta taulukosta nähdään, että Jugoslavian ja Vietnamin kansalaisten työttömyyden vähentyminen on huomattavasti voimakkaampaa kuin muiden kansalaisuuksien. On siis hyvinkin mahdollista, että Linnanmäki-Koskelassa käytetyn summamuuttujan hyvä kehitys perustuu näiden kolmen ryhmän hyvään työllistymiseen, ei afghaanien ja irakilaisten.

Valaisen ilmiötä vielä laskennallisella esimerkillä.

Meillä on ryhmä A+B, jossa A:n alkioiden lukumäärä on 800 ja B:n 200. A:n ja B:n työllisyys on lähtötasolla 20 %, eli ryhmän A+B työllisyys on 20 %. Seuraavaksi A:n työllisyys kasvaa 40 %-yksikköä, kun B:n työllisyys ei muutu. Ryhmän A+B työllisyys on nyt 52 %.

Linnanmäki-Koskelassa käsitellään ryhmää A+B+C+D+E+F, mutta me emme tiedä, kuinka monta alkiota kussakin alaryhmässä on, tai kuinka kunkin alaryhmän työllisyys on kehittynyt. Sisäministeriön tilasto antaa syyn uskoa, että näiden alaryhmien työllisyyskehityksissä voi olla suuriakin eroja.

t. Pasi Niskanen

[Roope]

Tutkimuksessa on tarkasteltu rekisteriaineiston avulla Suomeen vuonna 1989-1993 tulleita maahanmuuttajia. Vuoden 2007 lopussa tutkituista oli työllisiä 58 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia.

Ihmettelen että miksi aikarajat on juuri nuo? Saatiinko niillä tilasto näyttämään mahdollisimman positiiviselta? Miltä olisi näyttänyt vuonna 1994 tänne muuttaneiden työllistyminen?

Syynä voi olla tuo pakolaismaiden niputtaminen yhdeksi ryhmäksi.

Vuonna 1993 Suomi otti vastaan 1 900 pakolaista entisestä Jugoslaviasta. Se on enemmän kuin somaleja saapui huippuvuonna 1992 ja sitä edellisenä vuonna yhteensä. Vuosina 1991-93 saapuneiden 2 156 kosovolaisen ja 606 vietnamilaisen painoarvo 1 121 tutkittavan (vuosi 2007) joukossa voi olla ratkaiseva tutkimuksen tulosten kannalta.

Mutta tätähän emme tarkkaan tiedä, koska "pakolaismaat"-ryhmän maakohtaisia painotuksia ei tutkimuksessa jostain syystä eritellä. Haiskahtaa ainakin minun nenääni "tutkijoiden vastuulle jäävälle todellisuuden moniselitteisyyden esiin tuonnille".

[Roope]

Aika parantaa työllisyyttä

Helsingin kaupungin tietokeskus on selvittänyt vuonna 1989–1993 Suomeen tulleiden maahanmuuttajien työllistymistä. Tulokset ovat osittain odotettuja, osittain positiivisesti yllättäviä.
[...]
Toinen yllättävä piirre tutkimustuloksissa oli, että pakolaisina maahan tulleet ovat ajan myötä työllistyneet yhtä hyvin kuin muut maahanmuuttajat.

Tulevien vaalien alla Suomessakin pohditaan maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia – haluttiinpa sitä eli ei. Tuore raportti antaa eväitä keskusteluun. Samalla se muistuttaa, että työ on parasta lääkettä kotoutumiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen.

On lohdullista, että tutkimuksen mukaan suurin osa pakolaisistakin on saatavissa mukaan työelämään, vaikkei heidän varaansa nurkan takana odottavan työvoimavajeen kattamista voikaan laskea. Työperäisellekin maahanmuutolle on vastaisuudessa yhä tarvetta.

Turun Sanomien pääkirjoitus

Näin siinä taas kävi. Tutkimuksen todelliseen sisältöön perehtyy vain harva. Pääasia, että siitä saadaan kasaan sopivan myönteinen tiedote ja annetaan positiivisia haastattelulausuntoja. Yksinkertaistetut ja liioitellut johtopäätökset ja perusteettomat toiveet muuttuvat yleiseksi totuudeksi, jota kelpaa toistella pääkirjoituksissa ja vaalikampanjoissa.

[Oh Dearism]

Mutta tätähän emme tarkkaan tiedä, koska "pakolaismaat"-ryhmän maakohtaisia painotuksia ei tutkimuksessa jostain syystä eritellä. Haiskahtaa ainakin minun nenääni "tutkijoiden vastuulle jäävälle todellisuuden moniselitteisyyden esiin tuonnille".

"Science ain't exact science with these clowns."   

[Sami Aario]

Heräsi kysymys: Miksi tuon tutkimuksen sivulla 50 olevassa kaaviossa on Afganistan mukana samassa ryhmässä Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Vietnamin kanssa? Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1993 lopussa Afganistanin kansalaisia asui Suomessa yhdeksän.

Millä perusteella muuten Etelä-amerikka ja Maghreb-maat on koottu yhteen omaksi ryhmäkseen?

[samadhi]

Heräsi kysymys: Miksi tuon tutkimuksen sivulla 50 olevassa kaaviossa on Afganistan mukana samassa ryhmässä Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Vietnamin kanssa? Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1993 lopussa Afganistanin kansalaisia asui Suomessa yhdeksän.

Millä perusteella muuten Etelä-amerikka ja Maghreb-maat on koottu yhteen omaksi ryhmäkseen?

Tai Lähi-Itä, Turkki ja Itä-Aasia?

[nimetönkeskustelija]

Mutta tätähän emme tarkkaan tiedä, koska "pakolaismaat"-ryhmän maakohtaisia painotuksia ei tutkimuksessa jostain syystä eritellä. Haiskahtaa ainakin minun nenääni "tutkijoiden vastuulle jäävälle todellisuuden moniselitteisyyden esiin tuonnille".

Eli kyse on jälleen kerran "tieteestä". Tuloksia vääristellään tarkoitushakuisesti pönkittämään omaa näkökantaa. Tilastoista kerätään mukaan kaikkein edullisimmat tekijät ja jätetään pois tai sumennetaan tulosten kannalta epäedullisia muuttujia. Enpä sinänsä hämmästynyt kun kyse on niinkin mediaseksikkäästä aiheesta kuin pakolaisten menestystarina Suomessa.

[Sami Aario]

Millä perusteella muuten Etelä-amerikka ja Maghreb-maat on koottu yhteen omaksi ryhmäkseen?

Tai Lähi-Itä, Turkki ja Itä-Aasia?

Joo. Vedänpä takaisin aiemman kommenttini, mutta suon tekijöille tässä vaiheessa vielä epäilyksen suoman edun enkä vielä kutsu tuota läpyskää tieteelliseksi väärennökseksi. Aika pahasti se silti tässä vaiheessa haiskahtaa kirsikanpoiminnalle ja kenkälusikoinnille.

[samadhi]

Millä perusteella muuten Etelä-amerikka ja Maghreb-maat on koottu yhteen omaksi ryhmäkseen?

Tai Lähi-Itä, Turkki ja Itä-Aasia?

Joo. Vedänpä takaisin aiemman kommenttini, mutta suon tekijöille tässä vaiheessa vielä epäilyksen suoman edun enkä vielä kutsu tuota läpyskää tieteelliseksi väärennökseksi. Aika pahasti se silti tässä vaiheessa haiskahtaa kirsikanpoiminnalle ja kenkälusikoinnille.

Tässä on kaksi vaihtoehtoa: tietoinen sumutus tai erittäin heikko tilastotieteellinen osaaminen. Kokonaisuutena katsoen tutkimus kieltämättä edustaa heikkoa tasoa. Virhe (eri kansallisuuksien otoskokojen ja työllisyysasteiden poisjättäminen liitetaulukoista) on kuitenkin sen verran vakava, etten pidä tahatonta lapsusta todennäköisenä. Kyseessä vaikuttaisi olevan Annika Forsanderin, jonka aikaisempaan väitöskirjaan tutkimus pohjautuu, tilaama selvitys, jonka lopputulos oli ennalta tiedossa.

[Roope]

Laitan tähän arvioni tutkimuksessa "pakolaismaiden" ryhmässä käytettyjen maiden pakolaismääristä kyseisinä vuosina. Jos joku tietää tarkan lähteen vuosille 1989-90, niin kertokoon.

Lähtömaa 1991 1992 1993 (Yhteensä)
Afganistan 1 0 13 (14)
Irak 109 296 337 (742)
Iran 203 249 104 (556)
Jugoslavia 37 219 1900 (2156)
Somalia 590 1168 889 (2647)
Vietnam 267 115 224 (606)

Afrikasta tulleita oli vuosina 1989-1990 vain 33, joten somaleiden määrä on hyvin lähellä oikeaa, sanotaan vaikka yhteensä 2 680.

Vuosina 1991-93 Aasiasta otettiin vastaan yhteensä 675 pakolaista, joista vietnamilaisten osuus oli 606. Kun vuosina 1989-1990 Aasiasta vastaanotettiin 923 pakolaista, niin heistä voisi olettaa vietnamilaisiksi 828. Vietnamilaisia olisi silloin yhteensä 1 434.

Vuosina 1989-90 Lähi- ja Keski-idästä vastaanotetuista 424 pakolaisesta voisi arvioida iranilaisia ja irakilaisia olleen kumpiakin vajaat 200.

1989-1993 (arviot)
Afganistan 15
Irak 930
Iran 740
Jugoslavia 2 160
Somalia 2 680
Vietnam 1 430
Yhteensä 7 950

Näistä noin 8 000 pakolaisesta seurattavien määrä vuonna 2007 oli vain 1 121, joten tutkittavien tausta on oleellista tutkimuksen lopputulokselle. Jugoslavia ja Vietnam (yht. 3 590), miksei myöskin Iran (740), edustavat hyvin erilaista kulttuuria verrattuna Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan (yht. 3 625), joiden asukkaat saavat nykyisistä myönteisistä turvapaikkapäätöksistä lähes 90 prosenttia. Perheenyhdistämisten myötä heidän osuutensa humanitaarisessa maahanmuutossa on yli 90 prosenttia.

Vaikka tutkittavat olisi valittu eri maista tasaisesti pakolaismäärien suhteessa (mitä emme tiedä), niin silti puolet heistä on taustaltaan paljon lähempänä länsimaisia arvoja kuin nykyiset humanitaariset maahanmuuttajat. Kun tähän lisää tuon ajan pakolaisten nykyistä paremman koulutuksen ja pienemmät perheet, niin ilman lisätietojakin näkee, että tutkimus ei sellaisenaan todista yleistystä, että pakolaisina maahan tulleet työllistyisivät yhtä hyvin kuin muut maahanmuuttajat, puhumattakaan Forsanderin muista väitteistä. Olisi aivan välttämätöntä tarkastella eri maista tulleita erillisinä ryhminä ja tutkia myös mihin ja mitä kautta he ovat työllistyneet, jotta asiassa voisi hypätä tuollaisiin johtopäätöksiin, saati ennustaa tutkimuksen perusteella tulevaa.

[Roope2]

Pitkässä juoksussa se on olennaista, kuinka tätä työtä pystytään myymään ulkomaille.

[Roope]

Masentavasti Forsanderin luoma mielikuva jäi elämään itse tutkimuksen sisällöstä riippumatta.

YTM, tutkija ja projektityöntekijä Heikki Kerkkänen:

Helsingin kaupungin tietokeskuksen "Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio" -tutkimuksen mukaan kansalaisuusryhmittäinen työllisyysasteen seuranta maahantulovuodesta vuoteen 2007 osoitti erityisesti Somaliasta, Irakista, Iranista, Vietnamista ja Afganistanista tulleiden työllisyysasteen nousseen merkittävästi. Edellä mainituista maista tulleiden työllisyysasteet olivat nousseet hyvin matalilta lähtötasoilta vuoden 2007 loppuun mennessä samalle tasolle kuin muilla maahanmuuttajaryhmillä.

Työmarkkinoiden etninen lohkoutuminen ei siis ole ollut pysyvää, vaan on hävinnyt ajan kanssa.

Heikki Kerkkänen: Työtä, syrjintää ja syrjintätyötä

Näinhän Forsander yritti väittää, mutta tutkimus ei tuollaista suinkaan osoita. Ei tosin osoita päinvastaistakaan. Kerrataanpa vielä.

Ensinnäkään tutkimuksessa ei raportoitu erikseen esimerkiksi Somaliasta tulleiden työllistymisastetta, tutkittujen somalien määrää ja ominaisuuksia, vaan niinkin erilaiset maat kuin Somalia, Irak, Iran, Vietnam, Afganistan ja Jugoslavia niputettiin yhteen. Tutkimuksessa ei eritelty tämän pakolaismaaryhmän koostumusta tai seurattavien valintakriteerejä, vaikka ne ovat olennaisia tutkimuksen tulkinnan kannalta. Ei siis voi väittää, että kaikkien pakolaismaiden kohdalla työllisyysaste olisi noussut seurannan aikana muiden maahanmuuttajaryhmien tasolle. Se on kyllä periaatteessa mahdollista, mutta emme yksinkertaisesti tiedä, koska tuloksia ei ole eritelty kunnolla. Ainakin afganistanilaisten tutkittavien määrä on sitä paitsi ollut liian pieni minkäänlaisten johtopäätösten tekemiseen, sillä afganistanilaisia turvapaikanhakijoita saapui Suomeen vuosina 1989-1993 vain viitisentoista.

Toiseksi tutkimuksen jälkeen Suomeen pakolaisina Somaliasta, Irakista ja Afganistanista tulleet ovat - kuten tutkimuksessakin todetaan - huonommassa sosioekonomisessa asemassa ja heillä on tyypillisemmin suurperheitä, mikä käytännössä tarkoittaa aikaisempaa huonompaa työllistymistä. Tutkimuksessa tehtyjä havaintoja ei voi soveltaa sellaisenaan nykyhetkeen, vaan tilanne on nyt huonompi.

Lisäksi tutkimuksessa ei huomioitu mitenkään työsuhteiden etnospesifisyyttä tai työpaikkojen luomisen kustannuksia. Yksityiselle sektorille itsestään työllistyvää korkeakoulutettua ei voi suoraan verrata monikulttuuriprojektin kautta julkiselle sektorille tukityöllistettävään kurssitettuun.

Ainakaan tähän mennessä julkaistut suomalaiset selvitykset eivät mitenkään yksiselitteisesti tue käsitystä, jonka mukaan erot täysin katoaisivat maahanmuuttajaryhmien väliltä, vaikka ne tarpeeksi pitkän ajanjakson jälkeen toki pienenevätkin. Tutkimukset ovat paremminkin ristiriitaisia, ja tulokset riippuvat paljon tutkittaviksi valituista ja käytetyistä määritelmistä.

Toisaalta tämä minun nipottamiseni on yhdentekevää. Vaikka erot loppujen lopuksi näennäisesti häviäisivätkin (10-15 vuotta on Forsanderin mukaan lyhyt aika), olisivat tietyt ryhmät silti elinkaarenaan selvästi nettokustannus kun taas toiset eivät. Forsanderin ja kumppanien tarkoitus onkin vetää huomio maahanmuuton ja maahanmuuttajaryhmien todellisista kustannuksista muualle ja samalla perustella kotouttamis- ja työllistämiskustannusten kasvattamista. Näppärä temppu, ja hyvinhän tuo näkyy tämän hallituksen aikana toimivan, valitettavasti.

Samassa kirjoituksessa myös muuta asiaa:

On jo tiedettyä, että äärioikeistolainen Hommaforum on täynnä fanaattisia ja irrationaalisessa vihassa eläviä ihmisiä, jotka vastustavat yhdenvertaisuutta, maahanmuuttajien ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa. Se, että forumin avulla on päästy kansanedustajaksi asti, on nyt tuonut nämä näkemykset entistä selvemmin julkisuuteen.

edit:
Tuo alun lainaus on itse asiassa suoraan tutkimuksen johtopäätöksistä, eikä Kerkkäsen omaa tekstiä. Se jatkuu näin:

Pakolaisuutta tuottavista maista
tulevien työllisyydestä saatu kuva on aiemmissa tarkasteluissa ollut pessi-
mistinen, joten tulos on tässä suhteessa hyvin merkittävä (vrt esim. Hämäläi-
nen ym. 2005). Seikka, joka erottaa maahanmuuttajaryhmiä toisistaan on in-
tegraatioprosessin kesto: toisilla kansalaisuusryhmillä prosessi on ollut no-
peampi ja toisilla hitaampi, ja hajonta siinä on ollut ryhmien välillä melko
suuri. Pakolaisilla työhön pääseminen on kestänyt pidemmän aikaa kuin
muilla ryhmillä.

Pakolaistaustaisten heikko alku työmarkkinoilla näyttäisi selittyvän aina-
kin osittain alkuvaiheen resurssipuutteilla. Syrjintätekijöitä ei käytettävissä
olevan aineiston puitteissa pystytty analysoimaan, mutta syrjintää koskeneet
tutkimukset (esim. Jaakkola 2005, 126) osoittavat sen kohdistuvan voimak-
kaimmin Afrikasta tulleisiin ja muihin ulkoisesti eniten paikallisesta väestös-
tä poikkeaviin ryhmiin. Näiden ryhmien työllisyysasteet ovat kuitenkin saa-
tujen tulosten mukaan nousseet huomattavasti. Toisaalta kokonaistilanteen
edistymisen voi nähdä heijastavan paitsi maahanmuuttajien kotoutumista,
myös suomalaisen yhteiskunnan sopeutumista ja asenteiden pehmentymistä
suhteessa maahanmuuttajiin. Kuten sosiaalisen pääoman teoreetikko Robert
Putnam (2000) on todennut, lisääntynyt vuorovaikutus lisää yhteisön jäsen-
ten välistä luottamusta.

Heikko työllistyminen on johtunut resurssipuutteista (mitä tarkoittaakaan vai osaamattomuutta) ja syrjinnästä, mutta työllisyysasteen paraneminen kertoo asenteiden pehmentymisestä ja yhteisön jäsenten välille syntyneestä luottamuksesta lisääntyneen vuorovaikutuksen seurauksena. Enpä allekirjoittaisi.

Lisäksi tulevaisuuden ennustamisesta ja tulosten yleistettävyydestä:

Maahantulokohorttien erilaisuus on pakolaistaustaisilla ilmeisempää kuin
muista syistä maahan tulleilla. Lähtömaan koulutusinfrastruktuuriin, suku-
puolten välisiin eroihin sekä ikärakenteeseen: kun alkuvaiheen tulijat ovat ol-
leet korkeammin koulutettuja, tyypillisesti miespuolisia ja nuoria muuttajia,
heidän perässään on ketjumuuttona seurannut tyypillisesti naisvaltaisempaa,
matalammin koulutettua väestöä, joka on myös ikärakenteeltaan moninai-
sempaa. Maahanmuuttajien sosioekonomista asemaa kuvaavien poikkileik-
kaustilastojen perusteella on todennäköistä, että muut ryhmät, kuten Virosta,
Venäjältä ja muualta Euroopasta myöhemmin tulleet, eivät rakenteeltaan
poikkea tässä tarkastelussa käytetyn aineiston kohortista oleellisesti. Heidän
kohdallaan voidaan olettaa, että tulokset ennustavat myös tulevaisuutta, toi-
sin sanoen työmarkkina-asema paranee selkeästi maassa asumisvuosien
myötä. Työllisyystilastot antavat viitteitä siitä, että 2000-luvulla tulleiden
sosioekonominen asema vahvistuisi nopeammin kuin aiempien kohorttien
hyvän työmarkkinatilanteen siivittämänä.

Muilla kuin työperusteisilla maahanmuuttajilla työmarkkina-aseman pa-
raneminen vaatii aikaa. Ajan pituus kuitenkin vaihtelee riippuen yksilöllisis-
tä ja tilannetekijöistä.

Eli ensimmäisen aallon pakolaistaustaiset ovat olleet koulutetumpia ja siten helpommin työllistyviä kuin myöhemmin tulevat. Työperäiset muuttajat pysyvät vuodesta toiseen suunnilleen samanlaisina, ja tulokset ennustavat tulevaisuutta, pakolaistaustaisiin tämä ei päde. Silti Forsander väitti, että tutkimus ei pelkästään osoita pakolaistaustaisten työllistyvän jatkossakin tietyllä aikavälillä yhtä hyvin kuin muut, vaan että sama taso saavutetaan tulevaisuudessa nopeammin.

[Professori]

Samassa kirjoituksessa myös muuta asiaa:

On jo tiedettyä, että äärioikeistolainen Hommaforum on täynnä fanaattisia ja irrationaalisessa vihassa eläviä ihmisiä, jotka vastustavat yhdenvertaisuutta, maahanmuuttajien ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa. Se, että forumin avulla on päästy kansanedustajaksi asti, on nyt tuonut nämä näkemykset entistä selvemmin julkisuuteen.

Onkos tämä nyt sitä vihapuhetta? Tai suorastaan kansanryhmää vastaan kiihottamista (siis jos hommalaiset ovat kansanryhmä)? Valhettahan tuo nyt ainakin on: käsittääkseni täällä kannatetaan yhdenvertaisuutta niin maahanmuuttajien kuin muidenkin ihmisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan suhteen.

[Titus]

Tämä lienee tuo ym Heikki Kerkkänen:

blogi
http://hemakerk.blogspot.fi/

CV
https://docs.google.com/file/d/0B9vcqQVVDcEwMWFkY2UyNmItMDk0OC00OTQ2LTg5ZDMtNjU1ZWExNDU4OGJi/edit?pli=1

Malliesimerkki toisessa ketjussa esiintulleista hokkuspokkustyöpaikoista ja työkokemuksesta.
Avustuksia erilaisiin mokutustutkimuksiinkin on näyttänyt tippuneen yli 30k€.

[Uuno Nuivanen]

Tuollaiset tyypit ovat juuri sitä maahanmuuttoteollisuuden esiinnostamaa vastenmielisintä ainesta. 

[G-C]

joo...otetaan ny esmes et seittemän somalia sadasta työlistyy muuhun hommaan ku tulkiks....no otetaan somalei kymmenen kertaa enemmän, kas niitähän on jo työllistyny 70... "Somalit työllistyy vauhdilla suomessa toteaa iltalehti ja jatkaa..."