2010-09-28 US: Vuosien mittaan yhä useampi maahanmuuttaja työllistyy

[Koskela Suomesta]

"Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla näyttää paranevan ajan kuluessa.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksesta ilmenee, että vuodet tasaavat myös eri etnisten ryhmien ja sukupuolten välisiä eroja.

Vuoden 2007 lopussa tutkituista oli työllisiä 58 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia."




Ja siinä koko "uutinen"....    



Meni hetki tyrmistystä tuon luettuani, ennenkuin tyrskähdin nauruun uutistulen ylitettyä taas kerran komealla laukauksella parodiahorisontin.  



Toinen mahdollisuus tietty on että kirjoittaja on yksi meistä. Kuka piilonuiva tunnustaa olevansa töissä STT:llä?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/102498-vuosien-mittaan-yha-useampi-maahanmuuttaja-tyollistyy

[Iloveallpeople]

Karjalaisen jutussa oli haastateltu Annika Forsanderia

Vuosien mittaan yhä useampi maahanmuuttaja työllistyy

Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla näyttää paranevan ajan kuluessa.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksesta ilmenee, että vuodet tasaavat myös eri etnisten ryhmien ja sukupuolten välisiä eroja.

Tutkimuksessa on tarkasteltu rekisteriaineiston avulla Suomeen vuonna 1989-1993 tulleita maahanmuuttajia. Vuoden 2007 lopussa tutkituista oli työllisiä 58 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia.

- Erityisesti pakolaisten osalta kehitys on ollut hyvin selkeää, kertoo maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander Helsingin kaupungin maahanmuutto-osastolta.

Kun Suomi rämpi syvässä lamassa, oli pakolaisten lähes mahdotonta löytää työpaikkaa. Yli vuosikymmenessä tilanne on kuitenkin kohentunut niin, ettei tuolloin saapuneiden pakolaisten työllisyys eroa muista maahanmuuttajaryhmistä.

Karjalainen

[Roope]

28.09.10 Maassaolo parantaa maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa merkittävästi

Vuosina 1989–1993 Suomeen muuttaneiden työmarkkina-asema on parantunut merkittävästi muuttoa seuranneen yli 10 vuoden aikana, tietokeskuksen uudesta tutkimuksesta selviää.

Erot työllisyysasteessa eri maahanmuuttajaryhmien välillä hävisivät vuoteen 2007 ulottuvalla tutkimusjaksolla niin kansalaisuusryhmien kuin sukupuoltenkin mukaan tarkasteltuna. Tulosten valossa maahanmuuttajat työllistyvät pitkällä aikavälillä hyvin ja onnistuvat selvästi parantamaan yhteiskunnallista asemaansa.

Viidennes tutkituista maahanmuuttajista on suorittanut Suomessa ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon, mikä on osaltaan auttanut työllistymistä.

Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää Helsingin seudulle, koska alueella asuu puolet Suomen maahanmuuttajista.

Tutkimuksen aineisto on tietokeskuksen mukaan poikkeuksellisen luotettavaa, koska sen perusjoukkoon kuuluvat kaikki tutkimusajanjaksona Suomeen muuttaneet ja sen seuranta-aika on tavallista pidempi.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen tiedote

Maahanmuuttajien sijoittumisesta työmarkkinoille tarkkaa tietoa         

Kaikkien maahanmuuttajaryhmien, jotka muuttivat Suomeen vuosina 1989–1993, työmarkkina-asema on parantunut merkittävästi muuttoa seuranneiden yli 10 vuoden aikana. Lähtökohdiltaan hyvin erilaisten maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllisyydessä eri kansalaisuusryhmien ja sukupuolten väliltä ovat hävinneet. Maahanmuuttajat työllistyvät siis pitkällä aikavälillä hyvin ja onnistuvat näin parantamaan yhteiskunnallista asemaansa merkittävästi. Kehitys on ollut Suomessa vastaavanlainen kuin muualla Euroopassa.

Työmarkkina-aseman vakiintuminen on kestänyt monilla ryhmillä pitkään, mitä osaltaan selittää vuosiin 1989–93 ajoittunut lama ja yleinen heikko työllisyystilanne. Tämä viivästytti työllistymistä erityisesti pakolaisilla.  Yli kymmenen maassaolovuoden jälkeen eri maahanmuuttajaryhmien asemat työmarkkinoilla eroavat toisistaan ainoastaan työllisyyden vakiintumiseen kuluneessa ajassa, eivät enää työllisyysasteessa. Viidennes maahanmuuttajista on suorittanut Suomessa ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon, mikä osaltaan on parantanut työllisyyttä.

Kotoutuminen sekä kielen ja yhteiskunnan toimintatapojen omaksuminen vievät monia vuosia, joten maassa-asumisaika pitäisi aina huomioida, kun arvioidaan maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Tiettyä hetkeä kuvaavat tilastot eivät anna kokonaiskuvaa työllistymisestä.

Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää, koska puolet Suomen maahanmuuttajista on asettunut seudulle. Tulokset kertovat siitä, että maahanmuuttajat ovat voimavara. Maahanmuuttajien työllisyyttä parantavia palveluita voi pitää investointina tulevaisuuteen.  

Tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon

Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman kehittymistä on tarkasteltu aiempaa pidemmältä jaksolta, jolloin kotoutumisprosessin etenemisestä on voitu muodostaa selkeä kokonaiskuva.

Tutkimuksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen kokoamaa rekisteri¬aineistoa vuosina 1989–1993 Suomeen muuttaneista työikäisistä ulkomaan kansalaisista. Perusjoukkoon kuuluvista on poimittu joka kolmas mukaan tutkimukseen. Aineisto on poikkeuksellisen luotettava, koska perusjoukkoon kuuluvat kaikki tietyllä aikavälillä Suomeen muuttaneet.

Ainutlaatuisella yksilötason pitkittäisaineistolla on ollut mahdollista tarkastella maahanmuuttajayksilöiden ja -ryhmien työllisyyden kehittymistä vuosien kuluessa. Tarkastelu ulottuu vuoteen 2007 saakka, joten maassaoloaikaa on kertynyt enimmillään 17 vuotta.

Tiivistelmä

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Maahanmuuttajien työmarkkina¬integraatio. Vuosina 1989–93 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2010:2, pdf

Tutkimus: http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/10_09_28_Tutkimus_2_Linnanmaki_Koskela.pdf

[apexi]

- Erityisesti pakolaisten osalta kehitys on ollut hyvin selkeää, kertoo maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander Helsingin kaupungin maahanmuutto-osastolta.

Selkeää, mutta mihin suuntaan? Eihän tuossa tietenkään valehdella, jätetään vain osa totuudesta kertomatta.

[Eino P. Keravalta]

Maahanmuuttajat työllistyvät siis pitkällä aikavälillä hyvin..

Enää pitäisi tietää, mikä tuo pitkä aikaväli on.. varmasti se on ainakin yli 500 vuotta, koska meillä täällä keskuudessamme on yksi maahanmuuttajaryhmä, joka on tullut tänne noin puoli vuosituhatta sitten, eikä se vieläkään ole merkittävästi työllistynyt. Sitä odotellessa..

[Eino P. Keravalta]

Muutenkin tuo "vuosien mittaan"-höpertely on nollan arvoista. Ainahan sitä voi spekuloida, mitä tapahtuu pitkillä aikajänteillä: vuosien mittaan ihminen menee Marsiin, vuosien mittaan lääke apinaruttoon keksitään, vuosien mittaan vedet muuttuvat viskiksi, vuosien mittaan maahanmuuttaja menee töihin..

[Iloveallpeople]

Tutkimus vahvistaa käsitystä, että pieni yhteisö voi integroitua kohtuullisesti uuteen maahan. Tutkimustulos tarkoittaa, että uusien turvapaikanhakijoiden oleskelulupia tulisi vähentää tuntuvasti, jotta yhteisö ei kasva liian nopeasti, mikä estäisi tutkimuksessa havaitunkaltaisen myönteisen kehityksen tulevaisuudessa. Suomen kokoisen maan kapasiteetti integroida lienee vuositasolla noin 800-1000 kehitysmaasta saapuvaa ihmistä.

[Koskela Suomesta]

"Maassaolo parantaa maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa merkittävästi"

Heh heh heee..... just joo... eli maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet ovat paremmat jos he ovat maassa... 



kuka helvetin debiili näitä tiedotteita oikein laatii? 

[Vera]

Sinänsä ei ole mikään yllätys että ne jotka ovat olleet Suomessa 14-18 vuoden ajan työllistyvät paremmin kuin vasta tulleet.

Tät tutkimus ei kuitenkaan liene hyvä tapa ennustaa nykyisten maahanmuuttajien työllistymistä, kun maahanmuuttajat ja maahanmuutto muuttuu koko ajan. Esim. siihen aikaan tuli aika paljon korkeasti koulutettuja somaleja, nyt on tulossa paljon lukutaidottomia.

[intense]

- Erityisesti pakolaisten osalta kehitys on ollut hyvin selkeää, kertoo maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander Helsingin kaupungin maahanmuutto-osastolta.

Selkeää, mutta mihin suuntaan? Eihän tuossa tietenkään valehdella, jätetään vain osa totuudesta kertomatta.

Jos viitsit katsoa tuota linkattua tutkimusta niin siinä juuri ryhmän "Jugoslavia, Irak, Iran, Somalia, Afganistan" työllisyys on noussut tarkasteluaikana eniten. Eli mikä osa totuudesta tässä nyt on jätetty kertomatta?

Muutenkin tuo "vuosien mittaan"-höpertely on nollan arvoista. Ainahan sitä voi spekuloida, mitä tapahtuu pitkillä aikajänteillä: vuosien mittaan ihminen menee Marsiin, vuosien mittaan lääke apinaruttoon keksitään, vuosien mittaan vedet muuttuvat viskiksi, vuosien mittaan maahanmuuttaja menee töihin..

Jos et sattunut huomaamaan niin tässä tapauksessa tuo "höpertely" nyt kuitenkin perustuu tutkimustietoon. Eli kun vuosina 1989-1993 muuttaneiden työttömyysprosentti oli vuonna 1997 28% niin vuonna 2007 se oli 14%.

Johtopäätöksiä voidaan toki tarkastella kriittisesti (en esim. itsekään lähtisi tämän perusteella väittämään humanitääristä maahanmuuttoa "voimavaraksi"), mutta tieteellisiä tutkimustuloksia vastaan vänkääminen puhtaasti ideologiselta pohjalta on melkoisen noloa katsottavaa.

Mahtuukohan tämä tutkimus Homman tilasto-osioon vai onko siellä tilaa ainoastaan sellaiselle tiedolle, joka näyttää maahanmuuttajat ja maahanmuuton kielteisessä valossa?

[JoKaGO]

...

Nollatutukimus on nollatutkimusta, ei sitä yksi intense nokkeline kommentteineen miksikään muuta. Mitä lisäarvoa tämä tutkimus mielestäsi antaa?
Sitäkö, että mamujen huono työllisyystilanne ei ole syy olla ottamatta lisää mamuja, koska sellaista määrää mamuja ei koskaan tule, etteivätkö he joskus työllistyisi?
Vai että maahanmuutto seis, kunnes Suomessa on taas töitä?

"Maassaolo parantaa maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa merkittävästi"

Heh heh heee..... just joo... eli maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet ovat paremmat jos he ovat maassa... 



kuka helvetin debiili näitä tiedotteita oikein laatii? 

Tässä on koko tämä nerokas tutkimustulos kiteytetty osuvasti. Ei viitsitä liata Homman ansiokasta tilasto-osiota tällaisella, jookosta?

[Miniluv]

Mahtuukohan tämä tutkimus Homman tilasto-osioon vai onko siellä tilaa ainoastaan sellaiselle tiedolle, joka näyttää maahanmuuttajat ja maahanmuuton kielteisessä valossa?

Mitäs jos jättäisit tällaiset vittuilut kirjoittamatta jatkossa? Laitoin tutkimuksen esille tilasto-osioon.

[Roope]

Omien yhteisöjen puute on vaikeuttanut tuen ja informaation saantia, mutta luultavasti "pakottanut" monet tulijat nopeasti vuorovaikutukseen suomalaisten kanssa, mikä mahdollistaa sosiaalisen, inhimillisen ja kulttuurisen pääoman kartuttamisen. Ainakaan ei ollut vaaraa siitä, että maahanmuuttajat kiinnittyisivät vain omiin segregoituneisiin viiteryhmiinsä.

Toisin on nyt. Suomalainen kotouttamispolitiikka perustuu yhä enemmän sille, ettei tulijoita "pakoteta" opettelemaan kieltä, tekemään töitä, mukautumaan suomalaisiin käytäntöihin. Heille vain tarjotaan mahdollisuuksia ja jos se ei toimi, niin kehitetään heille erikseen räätälöidyt erikoisratkaisut. Jopa vastikkeetonta Suomen kansalaisuuden tarjoamista pidetään kotouttamisen keinona, kun kansalaisuuden pitäisi olla palkinto ja osoitus onnistuneesta kotoutumisesta.

Pakolaistaustaisten maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteiden kohoaminen muiden ryhmien tasolle on selkeä viesti siitä, että maahanmuuttajien kotoutumista seuratessa ei kannata olla kärsimätön ja että kymmenen–viisitoista vuottakin on tässä mittakaavassa lyhyt aika.

Eli ihan hyvin menee, kunhan odottelemme muutamia kymmeniä vuosia. Missään nimessä asioihin ei pidä yrittää vaikuttaa ennaltaehkäisevästi. Sellainen olisi kärsimättömyyttä.

Maahanmuuttajia ja erityisesti tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä koskeva ongelmakeskeinen puhe saattaa vastaavalla tavalla muodostua itseään toteuttavaksi ennusteeksi. Tällaisessa tilanteessa maahanmuuttajataustan nähdään automaattisesti johtavan työllistymisongelmiin. Tutkijoiden vastuulle jää tuoda esiin todellisuuden moniselitteisyys.

Pelkkä Thorsin hallituksen aikainen humanitaarinen maahanmuutto perheenyhdistämisineen on moninkertainen verrattuna tuon tutkimusajan 1989-1993 määrään, vaikka se on tähän asti edustanut historiallista huippukohtaa. Lisäksi koulutuksellinen ja kulttuurillinen ero on vielä suurempi kuin tuon ajan ryhmillä. Tätä tutkija ei tuo esiin, vaan piirtää meille kuvan, jossa kaikki maahanmuuttajaryhmät, sekä miehet että naiset, työllistyvät siinä missä muutkin, "kunhan ei olla kärsimättömiä". Tällaiselle viestille on tilausta.

[intense]

...

Nollatutukimus on nollatutkimusta, ei sitä yksi intense nokkeline kommentteineen miksikään muuta.

Mitä lisäarvoa tämä tutkimus mielestäsi antaa?
Sitäkö, että mamujen huono työllisyystilanne ei ole syy olla ottamatta lisää mamuja, koska sellaista määrää mamuja ei koskaan tule, etteivätkö he joskus työllistyisi?
Vai että maahanmuutto seis, kunnes Suomessa on taas töitä?

Tämä tutkimus tuo lisäarvoa siten, että se auttaa mm. arvioimaan maahanmuuttajien integroitumisen onnistumista. Eikö sinusta?

Ylipäätään maahanmuuttajien työllistyminen on ehkä olennaisin tutkimuskohde maahanmuuttopolitiikan kannalta. Kuvittele, että tuosta tutkimusasetelmasta olisi päästy sellaiseen tulokseen, että esim. pakolaisten työllisyys EI ole parantunut merkittävällä tavalla maassaolovuosien myötä? Olisiko mielestäsi kyse yhä nollatutkimuksesta?

Jos käsityksesi merkityksellisestä (ts. ei nolla-) tutkimuksesta on se, että yksin sen perusteella tulisi löytää ratkaisu Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, merkityksellisiä tutkimuksia ei edes ole olemassa. Politiikkaa kun ei voida suoraan johtaa tutkimustuloksista vaan esimerkiksi maahanmuutto on hyvin pitkälti arvokysymys. Jotkut pitävät taloudellisesti hyödyllistäkin maahanmuuttoa huonona asiana, koska haluavat vaalia kansallista yhtenäiskulttuuria. Jotkut taas pitävät taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa hyvänä asiana, koska haluavat vaalia monikulttuurisuutta tai tuntevat solidaarisuutta hädänalaisia ihmisiä kohtaan tms.

Kommenteistasi paistaa erittäin selvästi läpi se, että tässä tutkimuksessa tulokset olivat vääriä - ei tutkimusasetelma itsessään.

[Iloveallpeople]

Suomen malli imee maahanmuuttajanaiset töihin

Pitkään maassa olleet maahanmuuttajanaiset käyvät töissä siinä missä miehetkin, ilmenee Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.

Suomeen 1990-luvun taitteessa saapuneista naisista vain runsas viidennes oli tutkimuksen mukaan työuran ulkopuolella vuonna 2007. Miehillä luku oli samaa tasoa.

- Työmarkkinoiden sukupuolijärjestelmä ohjaa myös maahanmuuttajanaisia osallistumaan työmarkkinoille. Meillä oletetaan, että perheenäidit menevät töihin, toisin kuin muualla, sanoo Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Jonkin verran vaikutusta työssäkäyntiin näyttää olevan perhekoolla. Parhaiten menee suomalaistyyppisellä ydinperheellä, jossa on vanhemmat ja enintään kolme lasta. Sitä vastoin vähintään kuusihenkisissä perheissä elävät ovat työllistyneet huonommin kuin pienempien perheiden vanhemmat. Ilmiö ei selity pelkästään naisten jäämisellä kotiin hoitamaan lapsia, sillä iso perhe heikentää myös miehen asemaa.

Tutkimuksessa on tarkasteltu rekisteriaineiston avulla Suomeen vuonna 1989-1993 tulleita maahanmuuttajia. Aineistossa on mukana tietoja koko maasta.

Aika kohentaa työllistymistä

Tutkimuksen perusteella kaikkien maahanmuuttajaryhmien asema työmarkkinoilla paranee huomattavasti vuosien kuluessa. Aika tasaa eri etnisten ryhmien välisiä eroja.

- Erityisesti pakolaisten osalta kehitys on ollut hyvin selkeää, Forsander kertoo.

Kun Suomi rämpi syvässä lamassa, oli pakolaisten lähes mahdotonta löytää työpaikkaa. Yli vuosikymmenessä tilanne on kohentunut niin, ettei tuolloin saapuneiden pakolaisten työllisyys eroa muista maahanmuuttajaryhmistä.

Tulokset ovat linjassa ulkomaisten tutkimusten kanssa. Työmarkkina-aseman paranemista selitetään uudessa maassa tarvittavan osaamisen karttumisella. Esimerkiksi kielitaidon merkitystä pidetään suurena.

- Kielenopetusta, työllistämistoimenpiteitä ja kotouttamista voi katsoa investointina. Se maksaa itsensä takaisin, mutta aika kauan siinä menee. Meidän pitäisi jaksaa katsoa vuosikymmenen päähän ennen kuin arvioidaan, minkälainen resurssi maahanmuuttajat ovat meidän taloudelle, Forsander sanoo.

Forsander arvioi, että tutkimustulokset ovat yleistettävissä myös myöhemmin tulleisiin maahanmuuttajiin. Heidän asemansa saattaa vakiintua nopeammin kuin aiemmin tulleiden.

- Työnantajien asenteet ovat kuitenkin suvaitsevaisemmat kuin mitä ne olivat tuolloin, kun nämä pioneerimuuttajat tulivat.

Aktiivisuus kannattaa

Monika-Naiset liiton koordinaattorina työskentelevä Natalie Gerbert kehottaa maahanmuuttajia aktiivisuuteen, verkostoitumiseen ja joustavuuteen työnhaussa. Omaa koulutusta vastaavaa työtä voi olla erityisesti alkuvaiheessa hyvin vaikeaa löytää.

Gerbert itse muutti Suomeen vuonna 1992. Aluksi hän oli kuitenkin kotona pienen lapsen kanssa ja alkoi työnhakuun vasta laman jälkeen. Myöhemmin hän suoritti toisen korkeakoulututkinnon työnsä ohessa.

- En voi sanoa, että minun olisi ollut kovin vaikeaa saada töitä. Varmaan aika paljon oli onnea matkassa. Törmäsin oikeisiin ihmisiin oikeaan aikaan, ja näin sen työpaikan saanti tapahtui oman verkostoitumisen kautta, kun itse olin aktiivinen.

Verkkouutiset

Meidän pitäisi jaksaa katsoa vuosikymmenen päähän ennen kuin arvioidaan, minkälainen resurssi maahanmuuttajat ovat meidän taloudelle, Forsander sanoo.

Kannatan Forsanderin ehdotusta, että nyt ei enää lisää vaikeasti työllistyviä maahanmuuttajia Suoomeen, vaan katsotaan kymmenen vuotta ja mietitään sitten mitä tehdään.

[normi]

Yhdelläkään turvapaikanhakijalla tai pakolaisella ei taida olla työpaikkaa maahan tullessaan ja osa on lapsia. OLISIHAN SE NYT MELKOINEN IHME ETTEI KUKAAN AJANMITTAAN PÄÄSISI TÖIHIN!

Yhdenkin työllistyminen on siis tuossa logiikassa tilanteen paranemista. Oikeastaan aika säälittävä propagandapläjäys.

[Zngr]

Hyvä juttu, että töitä alkaa löytymään edes jossain vaiheessa.

Lisäys: erityisen helvetin hyvä juttu, jos maahanmuuttajanaisten työllisyys on samaa tasoa kuin miesten. Tämä ei ole kaikkialla aina ihan noin, hatunnosto Suomelle.

Pidän tätä myös yhtenä todisteena siitä, että Suomessa ei vielä ole kummoisia ongelmia eristäytyvien tai omaan kulttuurinsa piiriin kokonaan jääneiden maahanmuuttajaryhmien kanssa.

Kauhuskenaario: jos maahanmuutto sellaisista maista jossa naiset vieläkin vaeltavat nyrkin ja keittiön väliä lisääntyy voimakkaasti, muuttuuko tämä?

Voidaanko nyt olettaa, että ympäröivä yhteiskunta todella on vaikuttanut myös maahanmuuttajien asenteisiin ja edesauttanut sopeutumista - mutta jos tietty maahanmuuttajayhteisö on tarpeeksi suuri ja esim. hieman radikailisoituu vastavoimana länsimaiselle rappiolle, pysyykö naisten työllisyys yhtä hyvänä kuin miesten? (Nyt tarkoitan siis Pohjois- ja Itä-Afrikan sekä Länsi-Aasian maaahanmuuttajia koska olen islamofoobi.)

[Iloveallpeople]

Pidän tätä myös yhtenä todisteena siitä, että Suomessa ei vielä ole kummoisia ongelmia eristäytyvien tai omaan kulttuurinsa piiriin kokonaan jääneiden maahanmuuttajaryhmien kanssa.

Kauhuskenaario: jos maahanmuutto sellaisista maista jossa naiset vieläkin vaeltavat nyrkin ja keittiön väliä lisääntyy voimakkaasti, muuttuuko tämä?

Se on jo muuttanut. Kyseessä on kaksikymmentä vuotta sitten tänne tulleet, jotka ehtivät kotoutua Suomeen ennen viimeaikojen maahanmuuttoryntäystä. Nyt saapuneiden kotoutumisen ennuste on mielestäni paljon huonompi.

[Mika.H]

Tutkimuksen voisi otsikoida toisinkin...

Esimerkkinä nyt vaikka " Vielä 20 vuoden jälkeenkin turvapaikanhakijoiden työttömyysaste on kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna"

Lisätutkimuksen paikka tietysti olisi MIHIN nuo ovat työllistyneet...

[Uuno Nuivanen]

Vuosien mittaan yhä useampi voittaa lotossa päävoiton. Faktaa tämäkin.

[Koskela Suomesta]

Tutkimuksen voisi otsikoida toisinkin...

Esimerkkinä nyt vaikka " Vielä 20 vuoden jälkeenkin turvapaikanhakijoiden työttömyysaste on kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna"

Lisätutkimuksen paikka tietysti olisi MIHIN nuo ovat työllistyneet...

Tämä oli se pointti jota hain, hyvin muotoiltu.

[_w_]

Tutkimuksen voisi otsikoida toisinkin...

Esimerkkinä nyt vaikka " Vielä 20 vuoden jälkeenkin turvapaikanhakijoiden työttömyysaste on kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna"

Lisätutkimuksen paikka tietysti olisi MIHIN nuo ovat työllistyneet...

Tämä oli se pointti jota hain, hyvin muotoiltu.

Eihän sitä ole sanottu että olisivat työllistyneet. Voivat yhtä hyvin olla jollain kursseilla tai opiskelemassa. Kysehän oli työttömyysasteesta joka ei sisällä oikeastaan mitään. Pitäisi olla kyse yksityisille aloille täysipäiväisesti työllistyneistä jotta kertoisi jotain edes ja tässä tapauksessa vielä pitäisi laskea pois tulkit ja vastaavat.

Kun Suomi rämpi syvässä lamassa, oli pakolaisten lähes mahdotonta löytää työpaikkaa. Yli vuosikymmenessä tilanne on kuitenkin kohentunut niin, ettei tuolloin saapuneiden pakolaisten työllisyys eroa muista maahanmuuttajaryhmistä.

Nykyisin on vaan enempi suomalaisia asunnottomia kuin laman aikaan, autot on siitä vanhentuneet, asunnot kallistuneet, palkatkin tosin nousseet, mutta ruoka kallistunut, leipäjonot pidentyneet (sen edellisen laman aikaan ei paljoa niitä vielä ollutkaan, taisi olla Helsinki ainoa jossa oli, nykyään on pikkukunnissakin) joten mitenkä se lama on loppunut? Milloin se loppui, kun "nousukauden" aikanakin leipäjonot piteni kuukausi kuukaudelta. Tai paremminkin, minne ne rahat meni?

[Roope]

Muutama huomio.

Tutkimuksessa niputetaan "pakolaismaina" yhteen niinkin erilaiset maat kuin Jugoslavia, Irak, Iran, Somalia, Vietnam ja Afganistan ja tehdään johtopäätöksiä kaikkien pakolaisten työllistymisestä. No, ei se mitään, kun sen tietää.

Tutkittava pakolaisten ryhmä kuitenkin poikkesi huomattavasti myöhemmin 90-luvulla tulleiden pakolaisten koostumuksesta ja tietenkin vielä enemmän nykyisin saapuvista pakolaisista.

Ero aiempaan tutkimukseen selittynee tässä tutkimuksessa maahantulokohortin erityispiirteillä, muun muassa pakolaistaustaisten keskimääräistä korkeammalla koulutuksen lähtötasolla, josta enemmän luvussa kahdeksan.

Kuten kuviosta 6 havaitaan, henkilöt, joiden perheissä on enintään viisi henkilöä, ovat selvästi useammin vakailla työurilla sukupuolesta riippumatta verrattuna henkilöihin, joiden perheessä on vähintään kuusi jäsentä.
...
Toiseksi havainnot suurista perheistä eivät painotu perinteisistä islamilaisista maista tulleisiin ryhmiin. Vuosien 1989–93 kohortti poikkeaakin myöhemmistä kohorteista siinä, että sellaisista maista kuin Irak, Iran, Somalia, Afganistan jne. tulleilla ei ole merkittävästi muita enempää suurperheellisiä.

Tutkitut "maahanmuuton pioneerit" ovat siis yleisesti ottaen saavuttaneet hyvän työmarkkina-aseman. Mutta voiko tämän perusteella ennustaa tulevaa? Tulosten yleistämiseen myöhempiin maahanmuuttajakohortteihin on tehtävä varaumia. Pakolaistaustaisten osalta on osoitettu, että aikaiset kohortit, joiksi tässä tarkasteltu kohortti lukeutuu, ovat lähtöisin vahvemmassa sosioekonomisessa asemassa olevista ryhmistä kuin myöhemmin tulleet (Kunz 1973).

Suuri osa maahanmuuttajien töistä on ns. etnospesifisiä. Näitä työpaikkoja luodaan julkiselle sektorille koko ajan lisää luomalla kunnille ja valtiolle uusia maahanmuuttajapalveluvelvoitteita.

Sisääntuloammattien lisäksi maahanmuuttajille tyypilliset työtehtävät ovat etnospesifien ammattien piirissä. Ne ovat maahanmuuttajapalveluiden mukana syntyneitä työpaikkoja, esimerkiksi oman kielen opetus- ja tulkkipalvelut.

Etnospesifiin työhön sijoittuneiden osuus maahanmuuttajien joukossa on melko suuri: Arja Haapakorven (2004) tutkimuksen mukaan tällaiseen työhön oli 1990- ja 2000-luvun aikana työllistynyt lähes kolmasosa tutkimuksen kohteina olleista korkeakoulutetuista maahanmuuttajista.

Tutkimuksen erot aiempaan Hämäläisen tutkimukseen selitetään pitemmällä tarkastelujaksolla (2000 vs. 2007), mutta toinen syy on tämän tutkimuksen maahanmuuttajien saapumisajankohdan leikkaaminen vuoteen 1993. Hämäläinen tutki kaikkia 90-luvulla saapuneita, jotka olivatkin saapuessaan keskimäärin huonommassa sosioekonomisessa asemassa kuin vuosina 1989-1993 saapuneet.

Keskeisin ero tuloksissa suhteessa Hämäläisen ym. tutkimukseen on JIIS-maista tulleiden työllisyydessä, joka mainitun tutkimuksen tuloksissa jäi matalan lähtötason vuoksi heikoksi vielä tarkastelujakson loppupuolellakin. (Mt., 98.) Tässä tarkastelussa kyseisistä maista Iranin, Afganistanin, Vietnamin, Somalian ja Jugoslavian alueilta tulleet nousivat kuitenkin samalle tasolle – 58–61 prosenttiin – aineiston parhaiten työllistyneiden maahanmuuttajaryhmien kanssa: ainoastaan Irakista tulleet jäivät hiukan matalammalle työllisyyden tasolle, noin 54 prosenttiin.

Tulosten eroja selittää ensinnäkin se, että yksilötason seuranta-aika on tässä tutkimuksessa Hämäläisen ym. (2005) tutkimuksen seuranta-aikaa pidempi/22/. Toiseksi tämän tarkastelun päätepiste on vuosi 2007, kun verrattavan tutkimuksen viimeinen tarkasteluajankohta oli vuosi 2000. Kolmas ero tutkimusasetelmassa on se, että tämän aineiston tutkittavat ovat tulleet Suomeen vuosina 1989–93, kun Hämäläisen ym. tutkimuksen tutkittavat ovat tulleet Suomeen koko 1990-luvun aikana/23/. Myös käytetty työllisyyden määritelmä on erilainen: Hämäläinen ym. (mt.) soveltavat nk. kuuden kuukauden sääntöä, jonka mukaan henkilö on laskettu työlliseksi, mikäli hän on ollut vuodesta vähintään kuusi kuukautta työllinen. Tässä tarkastelussa käytettävissä on vuoden viimeisen viikon tieto, joka ei ole yhtä luotettava.

Sokerina pohjalla:

Maahanmuutto ei tuota kansantaloudelle pikavoittoja, mutta lisää pidemmällä tähtäimellä talouden kantokykyä.

Siis kaikki maahanmuutto? Vai nykyinen maahanmuutto? Tälle en huomannut pikaselauksella missään perusteluja. Täytynee lukea tarkemmin.

[juge]

Jos humanitaarisella mamulla kestää 10 tai 20 vuotta työllistyä, niin tappiota tulee yhteiskunnalle. Tuossa ajassa maksetaan niin paljon sossutukia ja annetaan maksuttomia palveluita, että ei niitä enää millään takaisin tuloveroilla makseta. Etenkään jos duuni on jotakin tulkkausta tai kulttuurikoordinointia julkisella sektorilla.

[intense]

Eihän sitä ole sanottu että olisivat työllistyneet. Voivat yhtä hyvin olla jollain kursseilla tai opiskelemassa. Kysehän oli työttömyysasteesta joka ei sisällä oikeastaan mitään. Pitäisi olla kyse yksityisille aloille täysipäiväisesti työllistyneistä jotta kertoisi jotain edes ja tässä tapauksessa vielä pitäisi laskea pois tulkit ja vastaavat.

Kyllä tuossa on työllistyneidenkin määrät tutkittu. Vuonna 1997 työllisiä oli 37% ja vuonna 2007 58%. Ryhmä "muut" on myös pienentynyt. Ja miksiköhän esim. julkisen sektorin työntekijöitä ei tulisi laskea näissä mukaan? Sairaanhoitaja nyt on minusta ammatti siinä missä puhelinmyyjäkin, vaikka noista vain jälkimmäinen toimii pääsääntöisesti yksityisellä sektorilla. Tosin Helsingin Sanomissa jonkin aikaa sitten julkaistussa tutkimuksessa somaleiden suurimmat työllistäjät olivat siivous-, posti- ja kuljetusala.

Yhdelläkään turvapaikanhakijalla tai pakolaisella ei taida olla työpaikkaa maahan tullessaan ja osa on lapsia. OLISIHAN SE NYT MELKOINEN IHME ETTEI KUKAAN AJANMITTAAN PÄÄSISI TÖIHIN!

Yhdenkin työllistyminen on siis tuossa logiikassa tilanteen paranemista. Oikeastaan aika säälittävä propagandapläjäys.

Kyse ei ole kuitenkaan yhden työllistymisestä vaan siitä, että tutkimuskohteena olleiden maahanmuuttajien työttömyys oli PUOLITTUNUT kymmenessä vuodessa.

Olennaista on toki huomioida se, kuinka tuo tutkittava ryhmä poikkeaa niistä maahanmuuttajista, jotka tulevat Suomeen nykyään. Tässä tulee välttää kuitenkin esim. pelkkiin somaleihin takertumista, sillä maahamme tulevien intialaisten, kiinalaisten ym. lähtökohtaisesti hyvin työllistyvien määrä on myös kasvanut.

[_w_]

Siis kaikki maahanmuutto? Vai nykyinen maahanmuutto? Tälle en huomannut pikaselauksella missään perusteluja. Täytynee lukea tarkemmin.

Ovat kait laskeneet kaikki länsimaisetkin mukaan.

[heikkiolli]

Lainaus:

"Suuri osa maahanmuuttajien töistä on ns. etnospesifisiä. Näitä työpaikkoja luodaan julkiselle sektorille koko ajan lisää luomalla kunnille ja valtiolle uusia maahanmuuttajapalveluvelvoitteita."

Radio Vegassa oli äsken tuo sama tutkimus esillä, siellä mainittiin vaatimusten laskeminen maahanmuuttajien kohdalla. Että silleen...

[normi]

Siis kaikki maahanmuutto? Vai nykyinen maahanmuutto? Tälle en huomannut pikaselauksella missään perusteluja. Täytynee lukea tarkemmin.

Ovat kait laskeneet kaikki länsimaisetkin mukaan.

Länsimaiset on ne työllistyneet. 

[Roope]

Siis kaikki maahanmuutto? Vai nykyinen maahanmuutto? Tälle en huomannut pikaselauksella missään perusteluja. Täytynee lukea tarkemmin.

Ovat kait laskeneet kaikki länsimaisetkin mukaan.

Ei tuo perustu mihinkään laskelmiin, eikä tässä tutkimuksessa osoiteta mitään sellaista. Lause kuvaa Helsingin kaupungin asennetta ja piittaamattomuutta. Koska maahanmuutto lisää joka tapauksessa pidemmällä tähtäimellä talouden kantokykyä (emme tosin tiedä miten), niin voimme tehdä juuri nyt päätöksiä, jotka lyhyellä tähtäimellä heikentävät sitä (ja tiedämme miten).

[Sami Aario]

Ero aiempaan tutkimukseen selittynee tässä tutkimuksessa maahantulokohortin erityispiirteillä, muun muassa pakolaistaustaisten keskimääräistä korkeammalla koulutuksen lähtötasolla, josta enemmän luvussa kahdeksan.

Tämä lienee merkittävä ero nykyisiin tulijoihin nähden. Tutkimuksen turvapaikanhakijatkin työllistyivät loppujen lopuksi varsin hyvin, vaikka siinä onkin kestänyt aika kauan. Tosin tästäkin tutkimuksesta löytyy viitteitä siitä, että turvapaikanhakijoita on työllistetty tukitoimenpitein.

Ihan hyvä tuo työllistyminen, mutta tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä sen suhteen kuinka hyvin nykyään maahan saapuvat turvapaikanhakijat tulevat työllistymään, heidän koulutuksensa lähtötaso kun on varsinkin tiettyjen maiden kohdalla lähinnä olematon. Sen sijaan tutkimusta voidaan pitää jonkinlaisena mittarina siitä, mitä tänä vuonna saapuvilta voidaan tulevaisuudessa edellyttää vaatia.