Julkaisu: Sisäasiainministeriö: Sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto 2020

[Iloveallpeople]

Turvallinen ja moniarvoinen Suomi - sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto 2020

Kuvaus:
Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta ministeriöt ovat laatineet tulevaisuuskatsaukset. Katsauksissa esitetään virkamiesnäkemys siitä, mitä asioita tulevalla hallituskaudella tulisi ottaa käsiteltäväksi. Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsauksessa tarkastelun näkökulma on ulotettu vuoteen 2020 ja katsaus on koottu asiakokonaisuuksittain. Tulevaisuuskatsaus on valmisteltu ministeriön osastopäällikkökokouksen johdolla ja sen valmisteluun ovat osallistuneet ministeriön osastot, henkilöstö ja hallinnonalan päälliköt, joille katsausta on esitelty valmistelun eri vaiheissa. Katsaukseen on kerätty aineistoa ministeriön internet- ja facebook -sivustoilla julkaistuilla blogikirjoituksilla ja koko henkilöstölle avoimissa aamukahvitilaisuuksissa. Lisäksi katsausta on valmisteltu teemakohtaisesti yhdessä sidosryhmien kanssa useissa pyöreän pöydän tilaisuuksissa ja kahdenvälisissä eri ministeriöiden kanssa pidetyissä tapaamisissa.

Tulevaisuuskatsauksessa on arvioitu sisäasiainministeriön hallinnonalan toimintaan vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia. Näistä keskeisimmiksi on arvioitu kaupungistumisen jatkuminen ja ikääntyvän väestön määrän kasvu. Kummatkin vaikuttavat ihmisten turvallisuuden tunteeseen heikentävästi. Maahanmuuttajien määrän arvioidaan kasvavan. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla, mutta rikoslajien välillä tapahtuu muutoksi. Yksilökeskeisyys korostuu erityisesti nuorilla. Alkoholin käyttö vaikuttaa turvallisuuteen, ja esimerkiksi onnettomuuksien ja tapaturmien määrän kehitykseen. Itämeren turvallisuuden haasteet kasvavat. Yhteiskunnan haavoittuvuus lisääntyy, ja ilmastonmuutos vaikuttaa arjen turvallisuuteen myös lyhyellä aikavälillä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Julkinen sektori supistuu, mikä lisää ennalta estävän työn merkitystä. Suomen turvallisuus on kiinteämmin yhteydessä kansainväliseen kehitykseen.

Sisäasiainministeriön keskeiset ehdotukset, jotka tulisi ottaa huomioon tulevan hallituksen ohjelman valmistelussa, liittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin:
- Sisäisen turvallisuuden parantaminen
- Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen kehittäminen
- Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen
- Järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja vakavimman uusimuotoisen rikollisuuden torjunta
- Väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunta
- Siviilikriisinhallinnan ja pelastuspalvelun kansainvälisten valmiuksien kehittäminen
- Kansainvälinen vaikuttaminen
- Toiminnan tehokkuuden ja sujuvuuden parantaminen tietoverkkoja kehittämällä
- Julkisen hallinnon kehittämistä koskevat ehdotukset.

Poliisi.fi

Julkaisun verkkoversio: Turvallinen ja moniarvoinen Suomi - sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto 2020 (pdf, 59s.)

En huomannut, että tätä olisi vielä Hommassa.

[PaulR]

Eikös tämä ole sama, jonka Roope laittoi keväällä?

Tiivistettynä ajetusta politiikasta seuraa haasteita, joihin varaudutaan opettelemalla uimaan.

[Iloveallpeople]

Otteita julkaisusta.

Maahanmuuttajaväestö on tulevaisuudessa Suomelle yhä tärkeämpi voimavara. Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Pitkäjänteisen näkökulman omaksuminen maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin on haasteellista myös sen vuoksi, että maahanmuutosta aiheutuu kustannuksia lyhyellä aikavälillä ja sen hyödyt tulevat esille vasta pidemmällä aikavälillä. Maahanmuuttajien mieltäminen voimavarana edellyttää tehokasta ja kattavaa kotouttamista.

Maahanmuuttajat tuovat Suomeen kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta, joka on yhä tärkeämpää globaalissa maailmassa ja nousevien talousmahtien kanssa kilpailtaessa. Maahanmuuttajat voivat oman kulttuurinsa esimerkillä myös vahvistaa suomalaisessa kulttuurissa ajan myötä heikentyneitä piirteitä, kuten huolenpitoa läheisistä sekä vanhempien ja lasten läheisiä välejä.

Maahanmuuttajat keskittyvät alueellisesti kunnissa ja kaupungeissa. Esimerkkinä voidaan mainita Turun Varissuo, jossa yli 33 % asukkaista on muita kuin suomenkielisiä. Tutkimusten mukaan kantaväestön poismuutto alueelta alkaa, kun maahanmuuttajien määrä ylittää 20 % väestöstä.

Jatkossa toisen tai kolmannen sukupolven maahanmuuttajien määrä kasvaa myös Suomessa. Tämä heijastuu kantaväestön käsitykseen itsestään ja omasta kulttuuristaan. Myönteisestä vuorovaikutuksesta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä syntyy uusia innovaatioita ja toimintaa.

Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista tavoitetilan saavuttamiseksi

...
Varmistetaan, että rikoksissa, joihin epäillään liittyvän rasistinen motiivi,motiivin käsittely tapahtuu asianmukaisesti kaikissa rikosprosessin vaiheissa. Selvitetään missä menevät sananvapauden rajat rasistisessa kirjoittelussa.

Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen kehittäminen

...
Etsitään ratkaisut pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittumiseksi vastaanottokeskuksista kuntiin. Jokaisella vastaanoton piirissä olevalla lapsella on oikeus koulunkäyntiin.
...

...
Luodaan maahanmuuttajille virtuaalinen, monikielinen neuvonta- ja informaatiopalvelu, johon kootaan jo olemassa olevia neuvontapalveluja ja
luodaan uusia palveluja.

Hallituskaudella tulee huolehtia siitä, että kunnat sijoittavat maahanmuuttajat asumaan tasaisesti kaikille kaupungin alueille.

Rasistinen väkivalta ja viharikokset

Rasistisella väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka kohdistuu yksilöön sen vuoksi, että hän kuuluu tiettyyn etniseen ryhmään. Yhteen henkilöön kohdistunut teko suuntautuu symbolisesti koko ryhmään. Mitä enemmän henkilö erottuu ulkonaisesti valtaväestöstä, sitä suurempi riski hänellä on joutua rasistisen väkivallan kohteeksi. Suomessa somalit ovat yleisimmin rasistisen väkivallan kohteena.

Viharikoksella tarkoitetaan rikosta, jonka motiivina on viha tai ennakkoluulot jotain ryhmää kohtaan. Viharikoksen kohteena voivat olla esimerkiksi vammaiset, seksuaaliset vähemmistöt tai eri etniset ryhmät.

Sellaisten rikosten, joihin saattaa liittyä rasistinen motiivi, käsittelyä rikosprosessissa tulisi tehostaa. Tavoitteena tulisi olla, että poliisi kirjaa kattavasti tapaukset, joissa epäillään rasistista motiivia rikosilmoitusjärjestelmään, ja että motiivin käsittely etenee asianmukaisesti rikosprosessissa syyttäjälle ja tuomioistuinkäsittelyyn. Rasististen rikosten ja viharikosten seurantajärjestelmät tulisi vakiinnuttaa. Sananvapauden rajoja rasistisen kirjoittelun osalta tulisi selvittää. Viranomaisille tulisi luoda menettelyt, joilla pystytään seuraamaan rasistista kirjoittelua ja viharikoksiin yllyttämistä netissä sekä osallistumaan keskusteluun tasapainottavia näkökulmia ja asiallista tietoa tarjoamalla.

Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulta lähtien.
Vuonna 1990 Suomessa oli 23 600 ulkomaalaista. Vuonna 2009 Suomessa asui 155 660 ulkomaalaista ja 218 600 ulkomailla syntynyttä. Ulkomaan kansalaisten osuus oli 3 % väestöstä, joka on alhainen määrä verrattuna muihin Euroopan maihin. Määrän on ennustettu kuitenkin kasvavan nopeasti ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 ulkomaalaisväestön määrä ylittää 300 000 (luvussa ei ole mukana syntyvyyden tuomaa lisäystä).

Suomessa asuva maahanmuuttajaväestö on maltillista ja kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välillä on tiivis ja toimiva yhteistyö. Suomessa ei myöskään ole maahanmuuttajajengejä tai kaupunkislummeja. Suomen tilanne on varsin hyvä verrattuna useaan muuhun maahan.

Maahanmuuttopolitiikan keskeisimpiä tavoitteita ovat

- työvoiman maahanmuuton kehittäminen kansallisten tarpeiden mukaisesti
- maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen selkiyttämällä kotouttamisen rakenteet
ja toimintapolut Suomessa
- pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin
sijoittumisen varmistaminen
- maahanmuuttoon liittyvien kielteisten ilmiöiden, kuten ihmiskaupan ja
maahanmuuttajien työsyrjinnän, ehkäisy ja torjunta entistä tehokkaammin.

Tavoitteena tulee olla, että maahanmuutosta käytävä keskustelu olisi jatkossa monipuolisempaa ja painottuisi nykyistä enemmän tietoon.

Ensisijaisesti olisi löydettävä kestävä ratkaisu kuntapaikkatilanteeseen valtion ja kuntien välisellä yhteistyöllä. Tarvittaessa kunnat tulisi velvoittaa ottamaan vastaan kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttamalla kotouttamislakia. Kuntien velvoitteita lisättäessä tulisi huomioida niiden taloudelliset vaikutukset.

Tulisi perustaa poliiseista ja syyttäjistä koostuvat tietoverkkorikollisuuden torjunnan "nopean toiminnan joukot", joilla varmistetaan tietoverkkorikosten nopea ja ammattitaitoinen tutkinta ja syyteharkintaan saattaminen. Samalla tulisi järjestää 24/7 reservi tietoverkkojen nopeaan seurantaan tarvittaessa. Tulisi myös toteuttaa mahdolliset lainsäädännön muutokset, mikäli toiminnan käynnistäminen niitä edellyttää.

Tavoitteena tulisi olla monikulttuurisuuden lisääminen ja edelleen ammattitaidon lisääminen julkisessa hallinnossa muun muassa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rekrytoitumismahdollisuuksien parantamisen kautta. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ottamista harjoittelijoiksi tulisi lisätä ja helpottaa näin heidän tosiasiallista rekrytoitumista valtiontyönantajan palvelukseen.

[Iloveallpeople]

Eikös tämä ole sama, jonka Roope laittoi keväällä?

Tiivistettynä ajetusta politiikasta seuraa haasteita, joihin varaudutaan opettelemalla uimaan.

En tiedä onko sama. Ainakin raportin kuvailulehdellä julkaisupäivämääränä on 10.9.2010.

[Roope]

En ole varma, kuulostaa kyllä tutulta. Päiväys on kuitenkin 10.9.2010.

Sananvapauden rajoja rasistisen kirjoittelun osalta tulisi selvittää. Viranomaisille tulisi luoda menettelyt, joilla pystytään seuraamaan rasistista kirjoittelua ja viharikoksiin yllyttämistä netissä sekä osallistumaan keskusteluun tasapainottavia näkökulmia ja asiallista tietoa tarjoamalla.

Yhteistyötä lähtömaiden kanssa tulisi edistää myös sen varmistamiseksi, että Suomi voi nykyistä tehokkaammin edistää työvoiman maahanmuuttoa Suomeen. [...] Koulutus tulisi järjestää yhteistyössä tulevan työnantajan kanssa ja työnantaja maksaisi osan koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Hallituskaudella tulisi edistää lailliseen maahanmuuttoon liittyvien lupamenettelyjen yhdenmukaistamista ja toimia aktiivisesti Euroopan unionin yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamiseksi. Tavoitteena tulisi olla järjestelmän yksinkertaistaminen ja oikeusturvan parantaminen. Tarvitaan yksi yhteinen menettely, yhteiset kansainvälisen suojelun myöntämisperusteet ja yksi yhtenäinen suojeluasema. Dublin-järjestelmän toimivuutta tulisi kehittää siten, että kansainväliseen suojeluun ja oikeusturvaan liittyvät näkökohdat tulevat entistä paremmin huomioon otetuiksi.
[...]
Euroopan unionin pakolaisten uudelleensijoittamistoimintaa tulisi kehittää aktiivisesti. Uudelleensijoittavien jäsenmaiden ja uudelleensijoituspaikkojen määrää Euroopan unionin alueella tulee lisätä yhteistyössä UNHCR:n kanssa.

5.5 Lisätään maahanmuuttajien harjoittelua julkisenhallinnon tehtävissä

Tavoitteena tulisi olla monikulttuurisuuden lisääminen ja edelleen ammattitaidon lisääminen julkisessa hallinnossa muun muassa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rekrytoitumismahdollisuuksien parantamisen kautta. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ottamista harjoittelijoiksi tulisi lisätä ja helpottaa näin heidän tosiasiallista rekrytoitumista valtiontyönantajan palvelukseen.

Maahanmuuttajien positiivinen erityiskohtelu, lisävelvollisuuksia työnantajille, sananvapauden rajojen "selvittäminen", Dublin-järjestelmän heikentäminen, EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä, kiintiöpakolaisten määrän lisääminen. Saisikohan seuraava eduskunta sisäasiainministeriöön jotain tolkkua?

[Iloveallpeople]

Toukokuulta tällainen viesti löytyi:

Tulevaisuusblogi avattu sisäasiainministeriön verkkosivuilla

Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhaillaan hallinnonalan tulevaisuuskatsausta, johon kootaan keskeiset hallinnonalan haasteet vuoteen 2020 mennessä ja niiden ratkaisuvaihtoehdot.

Virkamiesvalmistelun tuloksena syntyvän "yhteinen tavoitteemme - Suomen sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto 2020" -raportin tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ensi vuoden hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne ja kehitysarvioita ministeriön toimialalta.
...

Ministeriön tulevaisuuskatsaus valmistuu syyskuussa.

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajien positiivinen erityiskohtelu, lisävelvollisuuksia työnantajille, sananvapauden rajojen "selvittäminen", Dublin-järjestelmän heikentäminen, EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä, kiintiöpakolaisten määrän lisääminen. Saisikohan seuraava eduskunta sisäasiainministeriöön jotain tolkkua?

Tähän kun vielä lisätään tuo kuntien pakottaminen vastaanottamaan oleskeluluvan saaneet, niin aikamoinen paketti.

Ensisijaisesti olisi löydettävä kestävä ratkaisu kuntapaikkatilanteeseen valtion ja kuntien välisellä yhteistyöllä. Tarvittaessa kunnat tulisi velvoittaa ottamaan vastaan kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttamalla kotouttamislakia. Kuntien velvoitteita lisättäessä tulisi huomioida niiden taloudelliset vaikutukset.

[Scallypunk]

Tulisi perustaa poliiseista ja syyttäjistä koostuvat tietoverkkorikollisuuden torjunnan "nopean toiminnan joukot", joilla varmistetaan tietoverkkorikosten nopea ja ammattitaitoinen tutkinta ja syyteharkintaan saattaminen. Samalla tulisi järjestää 24/7 reservi tietoverkkojen nopeaan seurantaan tarvittaessa. Tulisi myös toteuttaa mahdolliset lainsäädännön muutokset, mikäli toiminnan käynnistäminen niitä edellyttää.

/~huutonaurua~/

Tavoitteena tulisi olla monikulttuurisuuden lisääminen ja edelleen ammattitaidon lisääminen julkisessa hallinnossa muun muassa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rekrytoitumismahdollisuuksien parantamisen kautta. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ottamista harjoittelijoiksi tulisi lisätä ja helpottaa näin heidän tosiasiallista rekrytoitumista valtiontyönantajan palvelukseen.

AFRO-projekti nayttaisi kummittelevan ihan joka nurkan takana nykyjaan?!!

[Roope]

Tähän kun vielä lisätään tuo kuntien pakottaminen vastaanottamaan oleskeluluvan saaneet, niin aikamoinen paketti.

Ensisijaisesti olisi löydettävä kestävä ratkaisu kuntapaikkatilanteeseen valtion ja kuntien välisellä yhteistyöllä. Tarvittaessa kunnat tulisi velvoittaa ottamaan vastaan kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttamalla kotouttamislakia. Kuntien velvoitteita lisättäessä tulisi huomioida niiden taloudelliset vaikutukset.

Tämä oli mukana vielä kotouttamislakia valmisteltaessa, mutta lakiesityksestä se oli karsittu pois. En usko, että seuraavakaan eduskunta suostuu pakkokeinoihin. Kunnat täytyisi lahjoa todella kalliisti. Muuten tulisi rähinä ja PS korjaisi potin kuntavaaleissakin.

Mutta tämä on siis sisäasiainministeriön virallinen kanta. Se kertoo paljon nykyisestä ministeriön johdosta.

[Lasisti]

Onko todellakin Sisäministeriön asia luonnostella mamu- ja pakolaispolitiikkaa kymmenen vuoden päähän? Meillähän on tässä parit vaalitkin välissä, mutta ilmeisesti niiden ei tarvitse antaa häiritä..

[matti]

En ymmärrä, miksei Viljasesta hankkiuduta eroon yksinkertaisesti siten, että maksetaan hänelle palkkaa virkakauden loppuun mutta ei anneta koskea mihinkään. Tulisi huomattavan halvaksi Suomelle.

[Scallypunk]

En ymmärrä, miksei Viljasesta hankkiuduta eroon yksinkertaisesti siten, että maksetaan hänelle palkkaa virkakauden loppuun mutta ei anneta koskea mihinkään. Tulisi huomattavan halvaksi Suomelle.

Onko Suomessa mahdollista paasta ministerion ylimmasta virkamiehesta mitenkaan eroon? Eikos nama ole juuri niita ikuisuuspesteja, joihin puolueet yrittavat soluttaa omat desanttinsa?

[matti]

Viljasella on määräaikainen virka, olikohan viisivuotinen? Arvojohtajamme nimitti hänet siihen suuressa viisaudessaan ohi hallituksen yksimielisesti esittämän kenraalin.

[Scallypunk]

Viljasella on määräaikainen virka, olikohan viisivuotinen? Arvojohtajamme nimitti hänet siihen suuressa viisaudessaan ohi hallituksen yksimielisesti esittämän kenraalin.

Huh, no onneksi. Juu, niinhan se Tavja teki.

[Roope]

Ritva Viljanen: Tavoitteemme on turvallinen ja moniarvoinen Suomi vuonna 2020

Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus on valmistunut. Se sisältää arvion sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2020 ja ehdotuksia asioista, joiden uudistamiseen tulisi ryhtyä.

Ministeriön henkilöstö oli katsauksen valmistelussa tiiviisti mukana mm. ideoimassa tulevaisuuden teemoja. Valmistelun eri vaiheissa kuultiin myös hallinnonalan päälliköitä ja keskeisiä sidosryhmiä pyöreän pöydän tilaisuuksissa.

Katsauksen teemoista kirjoitettiin blogeja ja kirjoituksia kommentoitiin niin Facebook-sivustolla kuin ministeriön internetsivuillakin. Kiitos kaikille valmisteluun osallistuneille mielenkiintoisista keskusteluista ja rakentavasta palautteesta.

Tulevaisuuden hahmottaminen on haastavaa työtä. On vaikea ennakoida, miten keskeiset toimialaamme vaikuttavat asiat kehittyvät Suomessa ja laajemmin rajojemme ulkopuolella. Katsauksessamme arvioimme, että keskeisimmät toimintaympäristöömme vaikuttavat tekijät ovat kaupungistumisen jatkuminen ja ikääntyvän väestön määrän kasvu. Kummatkin vaikuttavat ihmisten turvallisuuden tunteeseen heikentävästi.

Maahanmuuttajien määrä kasvaa. Suomi on yhä tiiviimpi osa kansainvälistä yhteisöä. Moniarvoinen yhteiskunta tuo meille uutta osaamista ja mahdollisuuksia. Maahanmuuton lisääntyminen vaatii lyhyellä aikavälillä lisäpanostuksia, mutta tuo pitkällä aikavälillä innovatiivisuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla, mutta rikoslajien välillä tapahtuu muutoksia. Lisääntynyt alkoholin käyttö vaikuttaa turvallisuuteen, esimerkiksi onnettomuuksien ja tapaturmien määrään.

Viimeisen nuorisobarometrin pohjalta näyttää, että yksilökeskeisyys korostuu erityisesti 90-luvulla syntyneillä nuorilla, jotka ovat jo koko elämänsä eläneet vahvasti digitaalisessa ympäristössä.

Itämeren turvallisuuden haasteet kasvavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa arjen turvallisuuteen myös lyhyellä aikavälillä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Julkinen sektori supistuu, mikä lisää ennalta estävän työn merkitystä ja edellyttää vahvoja kumppanuuksia yli sektorirajojen. Suomen turvallisuus on kiinteämmin yhteydessä kansainväliseen kehitykseen.

Tulevaisuuskatsauksessa esitetään virkamiesten näkemys siitä, mitä asioita tulevalla hallituskaudella tulisi ottaa käsiteltäväksi. Sisäasiainministeriö ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä erityisesti sisäisen turvallisuuden parantamiseksi, maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen kehittämiseksi, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja vakavimman uusimuotoisen rikollisuuden torjumiseksi sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi.

Lisäksi ehdotamme toimenpiteitä siviilikriisinhallinnan ja pelastuspalvelun kansainvälisten valmiuksien kehittämiseksi sekä kansainvälisen vaikuttamisen parantamiseksi. Toimintaa pitää myös edelleen tehostaa mm. tietoverkkoja parantamalla ja julkista hallintoa kehittämällä.

Sisäasiainministeriön Tulevaisuusblogi

[Iloveallpeople]

Maahanmuuton lisääntyminen vaatii lyhyellä aikavälillä lisäpanostuksia, mutta tuo pitkällä aikavälillä innovatiivisuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Ai sellaista innovatiivisuutta kuin on havaittavissa esimerkiksi Afganistanissa tai Somaliassa?

Humanitäärinen maahanmuutto on se, joka vaatii ne suurimmat panostukset. Kun pian kaikki ovat omakohtaisesti kokeneet, että elintasopakolaiset eivät ole rikkaus, niin nyt yritetään väittää, että he kuoriutuvatkin vasta jonkun ajan päästä. Saanen epäillä.

[travolta]

Ei oo todellista mikä rimanalistuksien rimanalitus nyt tuli. Tän on pakko olla trolli Ritvan suunnalta. Siis Suomen turvallisuulle suurimpia uhkia ovat kaupunkien kasvu ja vanhukset, mutta luku- ja kirjoitustaidottomien, keskiaikaista alistuskulttuuria edustavien, ihmismassojen siirtäminen Suomeen on suuri mahdollisuus.

[Jouko]

Otsikko jo sisältää olennaisen sisäisen ristiriitaisuuden. Maahanmuuton paisuttaminen ja valtiollinen turvallisuus lyövät toisiaan korville. Miten kansainvaellus on koskaan ainakaan parantanut maan turvallisuustilannetta. Melkoisen monikulttuurisen sekametelisopan se kyllä saa aikaan. Aika outoa ettei tätä haluta myöntää sisäministeriössä. Ja miten se tuo kilpailukykyä ja luo hyvinvointia? Minusta se tuo pelkkää köyhyyttä ja kurjuutta.

[BeerBelly]

Hilpeää että Ritva kirjoittaa turvallisuuden tunteen heikentymisestä, ja heti perään vuolaasti kehuu miten maahanmuuttoon kannattaa panostaa koska innovaatiopälätipää, vaikka kaikki vähänkin asiaan tutustuneet tietävät että juuri ne ryhmät jotka edellyttävät näitä vuosi vuodelta kasvavia panostuksia ovat kunnostautuneet eritoten väkivaltarikollisuudessa.

Tai siis eihän se hilpeää ole laisinkaan, lähinnä mielisairasta.

[CaptainNuiva]

Käännöksiä selkokielelle:

Maahanmuuttajaväestö on tulevaisuudessa Suomelle yhä tärkeämpi voimavara. Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Voimavaralla tarkoitetaan turvapaikkabisneksen kasvun turvaamista, innovaattiokyvyn vahvistamisella valmiuksia keksiä uusia veroja, kulttuurin vahvuuksien tuomisella kykyä nauttia ilmaisia etuisuuksia.

Pitkäjänteisen näkökulman omaksuminen maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin on haasteellista myös sen vuoksi, että maahanmuutosta aiheutuu kustannuksia lyhyellä aikavälillä ja sen hyödyt tulevat esille vasta pidemmällä aikavälillä. Maahanmuuttajien mieltäminen voimavarana edellyttää tehokasta ja kattavaa kotouttamista.

Auto palaa = lyhyen aikavälin kustannus kansalaiselle, pitkän aikavälin hyöty = Vakuutusmaksujen nostojen hyöty vakuutusyhtiöille.
Kotouttaminen mieltäminen,jatkuvana ja aina vain tehokkaampana = Pakolaisbisnes sivubisneksineen porskuttaa, kun tulevat pörssiin niin ostakaa osakkeita.

Maahanmuuttajat tuovat Suomeen kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta, joka on yhä tärkeämpää globaalissa maailmassa ja nousevien talousmahtien kanssa kilpailtaessa. Maahanmuuttajat voivat oman kulttuurinsa esimerkillä myös vahvistaa suomalaisessa kulttuurissa ajan myötä heikentyneitä piirteitä, kuten huolenpitoa läheisistä sekä vanhempien ja lasten läheisiä välejä.

Globaali maailma = esim.somialainen kasvattilapsi
Heikentyneen suomalaisen kulttuurin vahvistaminen = Rahat loppu, hoitakaa itse vanhuksenne ja pensakanne mutta töissä olette pitempään ja käteen saatte vähemmän.

Maahanmuuttajat keskittyvät alueellisesti kunnissa ja kaupungeissa. Esimerkkinä voidaan mainita Turun Varissuo, jossa yli 33 % asukkaista on muita kuin suomenkielisiä. Tutkimusten mukaan kantaväestön poismuutto alueelta alkaa, kun maahanmuuttajien määrä ylittää 20 % väestöstä.

Keskittyminen = jatkuvaa rahoitusta tarvitseva ghetto josta muodostuu valtio valtion sisälle.

Jatkossa toisen tai kolmannen sukupolven maahanmuuttajien määrä kasvaa myös Suomessa. Tämä heijastuu kantaväestön käsitykseen itsestään ja omasta kulttuuristaan. Myönteisestä vuorovaikutuksesta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä syntyy uusia innovaatioita ja toimintaa.

Myönteinen vuorovaikutus = Pakollinen kantaväestön maksama lasku.
Vuorovaikutuksesta syntyvät uudet innovaattiot ja toiminta = Lisärahoitus turvapaikkabisnekseen, ghetot,yleinen rauhattomuus ja lopulta sisällisota

Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista tavoitetilan saavuttamiseksi

...
Varmistetaan, että rikoksissa, joihin epäillään liittyvän rasistinen motiivi,motiivin käsittely tapahtuu asianmukaisesti kaikissa rikosprosessin vaiheissa. Selvitetään missä menevät sananvapauden rajat rasistisessa kirjoittelussa.

Epäily = Tuomitsemisperuste
Sanavapauden rajat = Kantiksen rajat.

Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen kehittäminen

...
Etsitään ratkaisut pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittumiseksi vastaanottokeskuksista kuntiin. Jokaisella vastaanoton piirissä olevalla lapsella on oikeus koulunkäyntiin.
...

...
Luodaan maahanmuuttajille virtuaalinen, monikielinen neuvonta- ja informaatiopalvelu, johon kootaan jo olemassa olevia neuvontapalveluja ja
luodaan uusia palveluja.

Luodaan uusia palveluja = Poistetaan loputkin vanhusten palvelut,lastentarhat jne.  

Hallituskaudella tulee huolehtia siitä, että kunnat sijoittavat maahanmuuttajat asumaan tasaisesti kaikille kaupungin alueille.

Maahanmuuttajan sijoitus = kukkaistutus

Rasistinen väkivalta ja viharikokset

Rasistisella väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka kohdistuu yksilöön sen vuoksi, että hän kuuluu tiettyyn etniseen ryhmään. Yhteen henkilöön kohdistunut teko suuntautuu symbolisesti koko ryhmään. Mitä enemmän henkilö erottuu ulkonaisesti valtaväestöstä, sitä suurempi riski hänellä on joutua rasistisen väkivallan kohteeksi. Suomessa somalit ovat yleisimmin rasistisen väkivallan kohteena.

Viharikoksella tarkoitetaan rikosta, jonka motiivina on viha tai ennakkoluulot jotain ryhmää kohtaan. Viharikoksen kohteena voivat olla esimerkiksi vammaiset, seksuaaliset vähemmistöt tai eri etniset ryhmät.

Sellaisten rikosten, joihin saattaa liittyä rasistinen motiivi, käsittelyä rikosprosessissa tulisi tehostaa. Tavoitteena tulisi olla, että poliisi kirjaa kattavasti tapaukset, joissa epäillään rasistista motiivia rikosilmoitusjärjestelmään, ja että motiivin käsittely etenee asianmukaisesti rikosprosessissa syyttäjälle ja tuomioistuinkäsittelyyn. Rasististen rikosten ja viharikosten seurantajärjestelmät tulisi vakiinnuttaa. Sananvapauden rajoja rasistisen kirjoittelun osalta tulisi selvittää. Viranomaisille tulisi luoda menettelyt, joilla pystytään seuraamaan rasistista kirjoittelua ja viharikoksiin yllyttämistä netissä sekä osallistumaan keskusteluun tasapainottavia näkökulmia ja asiallista tietoa tarjoamalla.

Rasistisen kirjoittelu selvittely  = Kuka vain voidaan tuomita mistä ja koska vain, koskee vain kantiksia.
Rikosprosessin tehostaminen = Tuplastandardit laajemmin käyttöön, koskee vain kantiksia.

Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulta lähtien.
Vuonna 1990 Suomessa oli 23 600 ulkomaalaista. Vuonna 2009 Suomessa asui 155 660 ulkomaalaista ja 218 600 ulkomailla syntynyttä. Ulkomaan kansalaisten osuus oli 3 % väestöstä, joka on alhainen määrä verrattuna muihin Euroopan maihin. Määrän on ennustettu kuitenkin kasvavan nopeasti ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 ulkomaalaisväestön määrä ylittää 300 000 (luvussa ei ole mukana syntyvyyden tuomaa lisäystä).

Suomessa asuva maahanmuuttajaväestö on maltillista ja kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välillä on tiivis ja toimiva yhteistyö. Suomessa ei myöskään ole maahanmuuttajajengejä tai kaupunkislummeja. Suomen tilanne on varsin hyvä verrattuna useaan muuhun maahan.

Maltillisuus = Ilmainen eläminen
Tiivis viranomaisyhteistyö = Taikaseinä laulaa tauotta.
Hyvä tilanne Suomessa = Tullaan tekemään kaikki virheet ja vieläpä enemmän kuin muut.

Maahanmuuttopolitiikan keskeisimpiä tavoitteita ovat

- työvoiman maahanmuuton kehittäminen kansallisten tarpeiden mukaisesti
- maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen selkiyttämällä kotouttamisen rakenteet
ja toimintapolut Suomessa
- pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin
sijoittumisen varmistaminen
- maahanmuuttoon liittyvien kielteisten ilmiöiden, kuten ihmiskaupan ja
maahanmuuttajien työsyrjinnän, ehkäisy ja torjunta entistä tehokkaammin.

Kotouttamisen rakenne ja toimintapolku = Turvapaikkabisnes.
Ihmiskaupan ja työsyrjinnän torjuminen  = Klisee + tuplastandardien vahvistamien

Tavoitteena tulee olla, että maahanmuutosta käytävä keskustelu olisi jatkossa monipuolisempaa ja painottuisi nykyistä enemmän tietoon.

Monipuolinen ja tietoon painottuva keskustelu = Valtio ja osoitetut henkilöt hoitavat keskustelun kansalaisten puolesta (päivystävä dosentti).

Ensisijaisesti olisi löydettävä kestävä ratkaisu kuntapaikkatilanteeseen valtion ja kuntien välisellä yhteistyöllä. Tarvittaessa kunnat tulisi velvoittaa ottamaan vastaan kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttamalla kotouttamislakia. Kuntien velvoitteita lisättäessä tulisi huomioida niiden taloudelliset vaikutukset.

Velvoitus = Lisää veroja, lisää työuralle pituutta.

Tulisi perustaa poliiseista ja syyttäjistä koostuvat tietoverkkorikollisuuden torjunnan "nopean toiminnan joukot", joilla varmistetaan tietoverkkorikosten nopea ja ammattitaitoinen tutkinta ja syyteharkintaan saattaminen. Samalla tulisi järjestää 24/7 reservi tietoverkkojen nopeaan seurantaan tarvittaessa. Tulisi myös toteuttaa mahdolliset lainsäädännön muutokset, mikäli toiminnan käynnistäminen niitä edellyttää.

Nopean toiminnan joukko = Illman and the DEMLA, vahvistuksena päivystävät dosentit.
Läinsäädännön muutokset = Illman laatii/muuttaa lait tarpeen mukaan ja päivittäin.

Tavoitteena tulisi olla monikulttuurisuuden lisääminen ja edelleen ammattitaidon lisääminen julkisessa hallinnossa muun muassa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rekrytoitumismahdollisuuksien parantamisen kautta. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ottamista harjoittelijoiksi tulisi lisätä ja helpottaa näin heidän tosiasiallista rekrytoitumista valtiontyönantajan palvelukseen.

[/quote]

Monikulttuurisuuden lisääminen = Yhteiskunnan pirstaloiminen.
Rekrytointimahdollisuúksien parantaminen = Syrjinnän lisääminen, pätevyyksistä joustaminen.

[Lasisti]

Se juhlapuheista ja voimavarakehuista, nyt palataan arkeen:

http://www.kaleva.fi/uutiset/poliisilaitokset-rajujen-saastotoimien-kourissa/869914

Pieni arvausleikki, mitä tapahtuu kun
- Maa putoaa taantumaan ja työttömyys kohoaa
- Rajat avataan Kaakkois-Euroopan "turisteille"
- Maahan haalitaan huonosti integroituvaa väkeä humanitäärisin perustein
- Poliisin resursseja leikataan
- Väheneviä resursseja kohdennetaan internetFASISTIEN 247-seurantaan

Vastausvaihtoehdot:
A) Suomesta tulee oikeasti maailman paras maa
B) Turvallisuustilanne heikkenee kaikkialla, erityisen voimakkaasti suurissa kaupungeissa
C) Monikulttuurisuus korjaa kaikki ongelmat

[Phantasticum]

Toukokuulta tällainen viesti löytyi:

Tulevaisuusblogi avattu sisäasiainministeriön verkkosivuilla

Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhaillaan hallinnonalan tulevaisuuskatsausta, johon kootaan keskeiset hallinnonalan haasteet vuoteen 2020 mennessä ja niiden ratkaisuvaihtoehdot.

Virkamiesvalmistelun tuloksena syntyvän "yhteinen tavoitteemme - Suomen sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto 2020" -raportin tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ensi vuoden hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne ja kehitysarvioita ministeriön toimialalta.
...

Ministeriön tulevaisuuskatsaus valmistuu syyskuussa.

Lisäksi tammikuulta löytyy aihetta sivuava viestiketju. Valtioneuvoston kanslia on kantanut oman kortensa kekoon tulevaisuuden visioista. Linkissä keskustelua Hommassa.

Yhdessä ja erikseen - Maailma ja Suomi 2010-luvulla. Toimintaympäristökuvaus ministeriöiden tulevaisuuskatsausten taustaksi.

[matti]

Ritva Viljanen: Tavoitteemme on turvallinen ja moniarvoinen Suomi vuonna 2020

Maahanmuuttajien määrä kasvaa. Suomi on yhä tiiviimpi osa kansainvälistä yhteisöä. Moniarvoinen yhteiskunta tuo meille uutta osaamista ja mahdollisuuksia. Maahanmuuton lisääntyminen vaatii lyhyellä aikavälillä lisäpanostuksia, mutta tuo pitkällä aikavälillä innovatiivisuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Sisäasiainministeriön Tulevaisuusblogi

Mielenkiintoista, että Viljanen jaksaa kirjoittaa ilmeisen vakavalla naamalla tällaista soopaa. Olin kesäkuussa kansallisen turvallisuustutkimuksen seminaarissa, jossa käsiteltiin mm. kansallisen turvallisuustutkimuksen strategiaa. Yhtenä esimerkkinä uhkakuvista yhteiskunnan turvallisuudelle mainittiin "yhteiskuntarakenteiden ja arvojen muutos", siis suomeksi maahanmuutto. Dokumentti löytyy täältä. Esimerkiksi dokumentin sivuilla 8 ja 20 sivutaan asiaa. Valtionhallinto siis toisaalta tunnustaa, että maahanmuutto on uhka turvalliselle Suomelle.

[tarhuri]

Ritva Viljanen: Tavoitteemme on turvallinen ja moniarvoinen Suomi vuonna 2020

Maahanmuuttajien määrä kasvaa. Suomi on yhä tiiviimpi osa kansainvälistä yhteisöä. Moniarvoinen yhteiskunta tuo meille uutta osaamista ja mahdollisuuksia. Maahanmuuton lisääntyminen vaatii lyhyellä aikavälillä lisäpanostuksia, mutta tuo pitkällä aikavälillä innovatiivisuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Sisäasiainministeriön Tulevaisuusblogi

Mielenkiintoista, että Viljanen jaksaa kirjoittaa ilmeisen vakavalla naamalla tällaista soopaa. Olin kesäkuussa kansallisen turvallisuustutkimuksen seminaarissa, jossa käsiteltiin mm. kansallisen turvallisuustutkimuksen strategiaa. Yhtenä esimerkkinä uhkakuvista yhteiskunnan turvallisuudelle mainittiin "yhteiskuntarakenteiden ja arvojen muutos", siis suomeksi maahanmuutto. Dokumentti löytyy täältä. Esimerkiksi dokumentin sivuilla 8 ja 20 sivutaan asiaa. Valtionhallinto siis toisaalta tunnustaa, että maahanmuutto on uhka turvalliselle Suomelle.

Viljanenhan on vain Muumitantan käsikassara ja agentti, ties vaikka kloonattu hänestä ja sitten geenimanipuloitu erinäköiseksi.

[Hippo]

Tavoitteemme on turvallinen ja moniarvoinen Suomi vuonna 2020

Nythän mä vasta tajusin. Tavoitteena on jakaa Suomi kahdeksi eri valtioksi. Sama juttu kuin miehellä joka halusi ostaa hyvän ja halvan auton.

[PaulR]

Tavoitteemme on turvallinen ja moniarvoinen Suomi vuonna 2020

Nythän mä vasta tajusin. Tavoitteena on jakaa Suomi kahdeksi eri valtioksi. Sama juttu kuin miehellä joka halusi ostaa hyvän ja halvan auton.

Syvenevä integraatio Euroopan liittovaltion satrappimaakunnaksi edellyttää kansakuntien vanhentuneiden ihanteiden hävittämistä.

[Jouko]

Melkoista haihattelua ja hurskastelua. Toivottavasti SUPO:ssa ja muutenkin poliisissa saatika puolustusvoimissa ei enemmälti harrasteta tätä.

[Lemmy]

Maahanmuuttajat voivat oman kulttuurinsa esimerkillä myös vahvistaa suomalaisessa kulttuurissa ajan myötä heikentyneitä piirteitä, kuten kerjäämistä ja luvatonta leiritymistä.

[Jouko]

Jos ja kun asiat ovat katutasolla jo nyt rempallaan niin ei auta vaikka kuinka hienoja julkilausumia ja tulevaisuusvisioita laaditaan päättävän eliitin palavereissa. Joskus tarvitaan rankkoja ja pikaisia käytännön toimenpiteitä. Sellainen tilanne olisi esim. yleislakko. Ja eikös sellaista ole jo suunniteltu vastakeinona kansanedustajien palkankorotuksille?

[Roope]

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Hän pitää sisäisen turvallisuuden parantamisessa erityisen tärkeänä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja väkivaltalukujen kääntämistä laskuun, tarttumista kansainvälistymisen ja verkkomaailman mukanaan tuomiin uusiin ilmiöihin sekä panostamista syrjäytymisen ehkäisyyn, erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen.
[...]
Syrjäytymisen ehkäisy on sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeinen prioriteetti. Tänä päivänä syrjäytymiseen johtaa kasautuva ongelmatilanne, joka näyttää lisäksi periytyvän: syrjäytyneet vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsistaan, jolloin ongelma siirtyy suvussa eteenpäin. Lisäksi Viljanen on huolissaan siitä, ettei tänne tulevia osata kotouttaa riittävän hyvin.

– Valitettavasti näyttää siltä, että maahanmuuttajien on vaikea päästä osallisiksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Se näkyy monella mittarilla: työttömyydessä, alityöllistymisessä, ansiotasossa, nuorten syrjäytymisessä ja kulttuurien vastakkainasettelun lisääntymisessä. Myös asenteet ovat tutkimusten mukaan koventuneet. Tilanne on kuitenkin vielä mahdollista hoitaa hyvin, sillä maahantulomäärät ovat Suomessa yhä verraten pieniä. Meidän pitäisi tehdä nyt viisaita ratkaisuja ja hyväksyä se, että alkuvaiheessa maahanmuutto tarvitsee aktiivisia tukitoimia. Pitkällä tähtäyksellä maahanmuutto varmasti lisää hyvinvointia, innovatiivisuutta ja työpaikkoja.

Haaste 4/10: Turvallisuutta ennaltaehkäisevällä työllä