RKP eduskuntavaaleissa 2011

[Ant.]

Perussuomalaisten vastavoimaksi julistautuneen Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) - entiseltä nimeltään Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) - menestyminen eduskuntavaaleissa herättää aina toisinaan keskustelua tällä foorumille, eikä mikään ihme, sillä pidetäänhän kyseistä puoluetta ikuisena hallituspuolueena sekä yhtenä epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan vankimpana takuumiehenä. Seuraavassa arvioni siitä, millä tavalla RKP tulee menestymään vuoden 2011 eduskuntavaaleissa missäkin vaalipiirissä. Lisätietoa tai vastakkaisia mielipiteitä omaavat täydentäkööt arviota.

RKP:n kohdalla vaalipiirikohtainen tarkastelu on helppoa, sillä puolue ei tyypillisesti osallistu vaaleihin kuin Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiireissä. Toisinaan kaavasta on poikettu ja esimerkiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa RKP asetti ehdokkaita neljän perinteisen vaalipiirinsä lisäksi myös Oulun ja Lapin(!) vaalipiireihin. Näissä molemmissa kannatus jäi 0,2 prosenttiin ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa RKP palasi jälleen neljän vaalipiirin taktiikkaan. Jos RKP tulevissa eduskuntavaaleissa asettaakin ehdokkaita sille vieraisiin vaalipiireihin, ei sillä liene niissä minkäänlaista mahdollisuutta ehdokkaan läpimenoon, eivätkä ne siksi ole käsittelyn arvoisia.

Ahvenanmaallekaan RKP ei aseta ehdokkaita vaan siellä kilpailevat keskenään ahvenanmaalaiset puolueet. Ahvenanmaan edustaja kuitenkin lyöttäytyy perinteisesti RKP:n ryhmään, joten Ahvenanmaan edustajaa voidaan käytännössä pitää RKP:n kansanedustajana.

RKP:n valtakunnallisen kannatuksen kehitys

RKP:n kannatuskäyrä on ollut pitkään vakaa. Taloustutkimuksen tämän vuoden kuukausittaisissa puoluekannatusmittauksissa RKP:n kannatus on ollut korkeimmillaan 4,4 prosenttia (elokuussa) ja alimmillaan 3,6 prosenttia (huhtikuussa). Tämän vuoden mittausten keskiarvo on ollut 4,025 prosenttia.

Entä sitten aikaisempina vuosina? Vuoden 2005 mittausten keskiarvo oli 4,17 prosenttia (korkein tulos 4,8 %, matalin 3,8 %), vuonna 2006 3,99 prosenttia (korkein tulos 4,6 %, matalin 3,2 %) ja vuonna 2007 4,39 (korkein 5,0 %, matalin 4,0 %). Paras tulos 5,0 % saavutettiin juuri ennen vaaleja. Itse vaaleissa RKP sai 4,57 prosentin kannatuksen.

RKP:n nykyiset galluptulokset ovat siis varsin samanlaisia kuin ne olivat ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja. RKP pystyy monesti parantamaan kannatustaan jonkin verran vaalien alla, joten voi arvalle RKP:n kannatuksen olevan seuraavissakin eduskuntavaaleissa noin 4,5 prosentin luokkaa. Ainakaan gallupit eivät anna aihetta olettaa, että RKP:n kannatus olisi erityisen merkittävässä laskussa tai varsinkaan nousussa.

RKP:n menestykselle erityisen tärkeä seikka on alhainen äänestysprosentti. Koska RKP:n kannattajat äänestävät muita ryhmiä ahkerammin, tietää äänestysprosentin nousu uurnille sellaisia henkilöitä, jotka kannattavat muita puolueita. Tämä näkyy esimerkiksi europarlamenttivaaleissa, joissa matala äänestysprosentti kohottaa RKP:n kannatuksen tavallista korkeammaksi. RKP:n äänimäärään voi vaikuttaa myös vaaliteemat. Jos pakkoruotsin poisto nousee vaaliteemaksi, voi RKP saada tavallistakin suuremman osuuden suomenruotsalaisten äänistä.

1. Helsingin vaalipiiri

RKP on saanut kaksissa viime eduskuntavaaleissa yhden kansanedustajan Helsingistä. Tällä hetkellä hän on Astrid Thors. Aikaisemmissa vaaleissa RKP on saanut Helsingin vaalipiiristä 2-3 kansanedustajaa, mutta puolueen kannatuksen lasku ja ennen kaikkea väestörakenteen muutos ovat johtaneet nykyiseen yhden kansanedustajan tilanteeseen.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa RKP sai Helsingin vaalipiiristä 18 894 ääntä ja 6,0 prosentin kannatuksen. Europarlamenttivaaleissa kannatus oli 6,4 prosenttia ja kunnallisvaaleissa 6,3 prosenttia.

Yhtä paikkaa RKP voi pitää täysin varmana Helsingin vaalipiirissä, mutta kahteen paikkaan en jaksa uskoa, sillä siihen vaadittaisiin noin 5 000 ääntä lisää ja ääniosuuden nousua vähintään 7,5 prosentin tietämille. Mutta ei se nyt ihan mahdotonta ole.

Ennuste: 1 paikka (nykytilanne: 1 paikka)

2. Uudenmaan vaalipiiri

Suomen väkirikkaimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla RKP on saanut kaksissa viime eduskuntavaaleissa kolme paikkaa ja niitä edeltäneissä neljissä eduskuntavaaleissa neljä paikkaa. Kauempaa historiasta löytyy huomattavasti parempiakin tuloksia. Vaasan vaalipiirin ohella Uusimaa on ainoa vaalipiiri, josta RKP on viime vaaleissa saanut läpi enemmän kuin yhden kansanedustajan.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa RKP keräsi Uudeltamaalta 44 418 ääntä ja 9,5 prosentin ääniosuuden. Neljäs paikka jäi vain noin 4 000 äänen päähän, joka ei ole Uudenmaan vaalipiirissä paljon. Kunnallisvaaleissa RKP sai 10,5 prosentin kannatuksen ja europarlamenttivaaleissa kannatus oli sama 10,5 prosenttia.

RKP:n nykyiset kolme paikkaa ovat niin tiukasti sen hyppysissä, että on hyvin vaikea uskoa sen menettävän kansanedustajapaikkaa. Yhden lisäpaikan saaminen on kuitenkin mahdollista, sillä kunnallis- ja europarlamenttivaalit ovat menneet puolueella varsin hyvin Uudellamaalla. Molempien vaalien kohdalla on kuitenkin muistettava, että niissä äänestysprosentti on RKP:tä suosien eduskuntavaalien äänestysprosenttia alhaisempi.

Ennuste: 3-4 paikkaa (nykytilanne: 3 paikkaa)

3. Varsinais-Suomen vaalipiiri

RKP on edellisten eduskuntavaalien tapaan vaaliliitossa keskustan kanssa Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa RKP sai 13 369 ääntä ja 5,5 prosentin kannatusosuuden. Äänimäärä oli niin korkea, että RKP olisi saanut ehdokkaan omallakin listalla läpi, mutta ilmeisesti puolue haluaa tälläkin kertaa pelata varman päälle. RKP:n äänet tulevat vuoden 2007 tapaan keskittymään puolueen puheenjohtaja Stefan Wallinille, eikä ole millään lailla mahdollista, että keskusta pystyisi nostamaan kolmea tai neljää ehdokasta Wallinin edelle. Itse asiassa Wallin oli edellisissä eduskuntavaaleissa koko vaalipiirin ääniharava.

Wallin-keskeisyys varmistaa myös se, ettei RKP:llä ole mitään mahdollisuuksia toiseen paikkaan, sillä kaksi muuta ehdokasta saavat vain rippeitä äänistä. Periaatteessa RKP voisi lähteä pelaamaan köyhää tai upporikasta kahden kärjen taktiikalla, mutta tämä on toki pelkkää todellisuudesta irrallaan olevaa spekulaatiota. Edellisen kerran RKP sai kaksi paikkaa Varsinais-Suomesta vuonna 1970.

Ennuste: 1 paikka (nykytilanne: 1 paikka)

5. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri

Ahvenanmaalaiset puolueet kilpailevat keskenään ja voittanut ehdokas liittyy osaksi RKP:n eduskuntaryhmää.

Ennuste: 1 paikka (nykytilanne: 1 paikka)

12. Vaasan vaalipiiri

Vaasan vaalipiiri on yhdessä Uudenmaan vaalipiirin kanssa ainoa vaalipiiri, jossa RKP:n paikkaluku voi realistisesti ajateltuna muuttua. Uudellamaalla mahdollisuutena on lisäpaikka ja Vaasan vaalipiirissä taas yhden paikan menetys. Vuodesta 1983 saakka RKP on saanut Vaasan vaalipiiristä neljä paikkaa, mutta vuoden 2003 vaaleissa paikkaluku tippui kolmeen. Viime vaaleissa paikkoja tuli jälleen neljä. Neljäs paikka meni kuitenkin suhteellisen tiukoille, ja jos RKP olisi saanut reilut 4 000 ääntä vähemmän, olisi paikkaluku jäänyt kolmeen. Yhteensä RKP sai 49 839 ääntä ja 20,6 prosentin ääniosuuden. On syytä huomata, että Vaasan vaalipiiri on selvästi RKP:n vahvinta aluetta ääniosuutta mitattaessa, jos Ahvenanmaata ei huomioida.

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa RKP sai Vaasan vaalipiiristä 19,6 prosentin kannatuksen ja europarlamenttivaaleissa kannatus oli 24,0 prosenttia. Molemmilla tuloksilla puolue olisi säilyttänyt neljännen paikkansa. Kun RKP vuonna 2003 menetti neljännen paikkansa, sen kannatus oli 18,6 prosenttia.

RKP:n kannatusta saattaa heikentää se, ettei kansanedustaja Håkan Nordman asetu enää ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa. Erityisen tärkeä Nordman ei RKP:lle ole, sillä edellisissä eduskuntavaaleissa hän sai vasta kolmanneksi eniten ääniä Vaasan vaalipiirin RKP:n listalla olleista. Äänimääräksi tuli 5 430. On kuitenkin mahdollista, että neljännen ehdokkaan läpimeno tai putoaminen on pienestä kiinni ja siinä Nordmanin vetäytymisellä eduskuntatyöstä voi olla oma pieni roolinsa.

Ennuste: 3-4 paikkaa (nykytilanne: 4 paikkaa)

----

Koko maassa: 9-11 paikkaa (nykytilanne: 10 paikkaa)

RKP:n tilanne pysynee näissäkin vaaleissa lähes ennallaan ja olen varsin varma, että paikkamäärä osuu välille 9-11, kun Ahvenanmaan edustaja lasketaan mukaan. Mutta jos paikkaluku tippuu yhdeksään, on sillä varmasti psykologinen merkitys, joka vaikuttaa myös siihen, pääseekö RKP hallitukseen. Paikkaluvussa näkyvän vaalitappion kärsineen puolueen on aina vaikeampi mennä hallitusneuvotteluihin. Tosin, jo vuonna 2003 RKP:n paikkamäärä tippui yhdeksään, mutta siitä huolimatta puolue pääsi hallitukseen. On kuitenkin mahdollista, ettei historia tältä osin toista itseään.

[kaivanto]

Hyvää analyysia. RKP:n valtaa hetkauttaisi ilmeisesti vain erittäin tunnetun ruotsinkielisen vaikuttajan ehdokkuus muussa puolueessa Uudellamaalla tai Vaasan vaalipiirissä. Tällaisen ehdokkaan kannattaisi valita puolueeksi kenties eniten nosteessa oleva puolue eli Perussuomalaiset. Eller Förändring 2011 

[Olli Immonen]

Tällaisen ehdokkaan kannattaisi valita puolueeksi kenties eniten nosteessa oleva puolue eli Perussuomalaiset. Eller Förändring 2011 

Ehdottomasti. Tervetuloa vaan Håkanit, Casperit ja Ingridit tulevan Finska folkpartien mukaan poistamaan pakkoruotsia. Yhdessä olemme vahvoja.

[Kommeli]

Saisivat lakkauttaa koko puolueen ja siirtyä ajamaan ruotsalaisen vähemmistön asiaa valtapuolueiden listoille. Puolue edustaa turhaa vastakkainasettelua suomalaisessa yhteiskunnassa. Turha jäänne ruotsalaisten "herras ajoilta".
http://hommaforum.org/index.php/topic,33683.msg445597.html#msg445597

[Olli Immonen]

Saisivat lakkauttaa koko puolueen ja siirtyä ajamaan ruotsalaisen vähemmistön asiaa valtapuolueiden listoille.

Johan se on nähty, ettei järkevien asioiden ajaminen (esim. maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen) onnistu nykyisten valtapuolueiden kautta. Kysy vaikka Ben Zyskovitsiltä.

Eiköhän vuoden 2015 eduskuntavaaleissa käyttöön tuleva valtakunnallinen kolmen prosentin äänikynnys ja vaaliliittojen kielto pudota viimein myös RKP:n pois eduskunnasta. Mutta ei hätää, Jyrki Katainen rientää varmasti apuun ja toivottaa ilomielin thorsilaiset tervetulleiksi Samlingspartietin riveihin.

[E.P.L]

RKPn kunniaksi on sanottava, että sen on ehkä kaikista puolueista parhaiten onnistunut ajaa omaa asiaansa.

[Timoteus]

RKP:n nykyiset kolme paikkaa ovat niin tiukasti sen hyppysissä, että on hyvin vaikea uskoa sen menettävän kansanedustajapaikkaa. Yhden lisäpaikan saaminen on kuitenkin mahdollista, sillä kunnallis- ja europarlamenttivaalit ovat menneet puolueella varsin hyvin Uudellamaalla. Molempien vaalien kohdalla on kuitenkin muistettava, että niissä äänestysprosentti on RKP:tä suosien eduskuntavaalien äänestysprosenttia alhaisempi.

Haa. Uskallan väittää, ettei RKP:n paikkamäärä Uudellamaalla missään tapauksessa kasva. Neljännen paikan voisi RKP:lle nähdäkseni pelastaa vain äänestysaktiivisuuden putoaminen mutta siihen en usko.

Vaikka RKP jäikin neljännestä paikasta viimeksi näennäisen vähän, sen kannatustrendi on vaalipiirin suomenkielistymisen vuoksi ollut koko ajan laskeva eikä mikään viittaa tämän muuttumiseen. Kunnallisvaalit eivät olleet tällainen viite eivätkä menneet RKP:ltä hyvin, sillä RKP menetti niissä selvästi kannatustaan edellisiin kunnallisvaaleihin nähden (muuhun ei kannata verrata).

Eduskuntavaaleissa RKP on menettänyt sekä suhteellista että absoluuttista kannatusta Uudellamaalla jo neljä kertaa peräkkäin.

1991: 55 713 ääntä (14,4 %)
1995: 51 465 ääntä (12,3 %)
1999: 46 945 ääntä (11,3 %)
2003: 46 313 ääntä (10,3 %)
2007: 44 418 ääntä (9,5 %)

Lähde: Tilastokeskus

Ehdottomasti todennäköisintä on, että RKP pitää kolme Uudenmaan paikkaansa. Aivan kamalasti en kuitenkaan järkyttyisi, vaikka RKP menettäisi yhden. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että tavallista selvästi suurempi osa suomenruotsalaisista kerrankin hylkää RKP:n. Jos se on yleensä missään oloissa mahdollista, se on mahdollista nyt kun RKP on hirttäytynyt avointen ovien maahanmuuttopoliittiseen linjaansa, joka on kaikille kieliryhmille haitaksi.

Jos RKP menettäisi viidenneksen kannatuksestaan Uudellamaalla, se riittäisi paikan menetykseen. Tällainen joukkopako on minusta mahdollisuuksien rajoissa, ei todennäköistä mutta kuviteltavissa. Helsingissä sen sijaan kannatuksesta pitäisi kadota 40 % ja Varsinais-Suomessa vaaliliiton vuoksi ehkä yli puolet, jotta paikka menisi; se ei ole mahdollista.

Sanon suoraan olevani pettynyt RKP:n äänestäjien sokeaan puolueuskollisuuteen, jos puolueen nykylinja ei saa minkäänlaista tavallisuudesta poikkeavaa kannatusnotkahdusta aikaan.

[Ant.]

Kunnallisvaalit eivät olleet tällainen viite eivätkä menneet RKP:ltä hyvin, sillä RKP menetti niissä selvästi kannatustaan edellisiin kunnallisvaaleihin nähden (muuhun ei kannata verrata).

Olet jälleen kerran oikeassa. RKP kannatus tippui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa 10,5 prosenttiin, kun se vuoden 2004 kunnallisvaaleissa oli 12,2. Erehdyin pitämään 10,5 prosenttia hyvänä tuloksena, koska oletin RKP kunnallis- ja eduskuntavaalikannatuksen olevan kutakuinkin samaa luokkaa Uudellamaalla.

[Reich]

Eivät kaikki suomenruotsalaiset kannata pakkoruotsia, sillä he ymmärtävät, että ruotsin pakollisuus vain lisää vihaa ruotsinkieltä ja suomenruotsalaisia kohtaan. Monet suomenruotsalaiset vastustavat tätä nykyistä punaviherthorsilaista maahanmuuttopolitiikkaa. RKP:ltä virtaa varmasti ääniä muille puolueille, myös perussuomalaisille. Kun "persubuumi" vielä nostaa yleistä äänestysaktiivisuutta, niin RKP:n kannatusosuus vähenee ja puolue voi menettää useammankin paikan.

[Kommeli]

Saisivat lakkauttaa koko puolueen ja siirtyä ajamaan ruotsalaisen vähemmistön asiaa valtapuolueiden listoille.

Johan se on nähty, ettei järkevien asioiden ajaminen (esim. maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen) onnistu nykyisten valtapuolueiden kautta. Kysy vaikka Ben Zyskovitsiltä.

Eiköhän vuoden 2015 eduskuntavaaleissa käyttöön tuleva valtakunnallinen kolmen prosentin äänikynnys ja vaaliliittojen kielto pudota viimein myös RKP:n pois eduskunnasta. Mutta ei hätää, Jyrki Katainen rientää varmasti apuun ja toivottaa ilomielin thorsilaiset tervetulleiksi Samlingspartietin riveihin.

Kävi miten tahansa niin näkisin, että RKP:n puoluetuilla kyllä vaikutettaisiin ruotsin kielen ja ruotsalaisten intressien asemaan paljon paremmin, jos rahat suunnattaisiin oikein. En nyt sano miten oikein mutta Putkosen tyyli tuntuu toimivan.
http://www.kulturfonden.fi/om/aktuellt/artikel-14395-11609.html

Den nyinrättade fondens grundkapital uppgår till 30 milj. € och de årliga utbetalningarna av avkastningen beräknas fr.o.m. 2012 uppgå till ca 1 milj. €. Fondens avkastning går direkt och oavkortat till Svenska folkpartiet för partiets ordinarie verksamhet.

EDIT:

Efter den rekordavkastningsom Svenska litteratursällskapet och dess finansråd ställde till Svenska kulturfondens förfogande under jubi-leumsåret 2008 sjönk avkastningen något för år 2009, till 36 M€. Sammanlagt hade Kulturfonden 37,8 M€ disponibelt för verksamheten. Dessutom överfördes en del av jubileumsårets avkastning till år 2009 som storprojektreservation. De storprojekt som beretts under året är klara för beslut våren 2010.

http://www.kulturfonden.fi/files/arsboken%202010%20web.pdf

[Ant.]

RKP:lle ehdokkaita Oulun vaalipiiriinkin

Ruotsalainen kansanpuolue RKP valmistelee ensi kevään eduskuntavaaleissa jo maaperää vuoden 2015 vaaleihin, joissa on käytössä uusi vaalijärjestelmä.

Uuden vaalijärjestelmän myötä paikat ratkaistaan puolueiden valtakunnallisen ääniosuuden perusteella, jolloin äänet kannattaa kalastella sellaisistakin vaalipiireistä, joista nykyjärjestelmällä ei paikkaa irtoa.

RKP asettaa Oulun vaalipiiriin kaksi ehdokasta. Tunnusteluja RKP on tehnyt myös Satakunnassa, mutta ehdokkaita sinne ilmaantunee vasta 2015.

Täysillä listoilla RKP esiintyy Helsingin, Uudenmaan ja Vaasan vaalipiireissä. Varsinais-Suomessa on vaaliliitto keskustan kanssa.

RKP:n puoluehallituksessa perjantaina puolueen varapuheenjohtaja kansanedustaja Anna-Maja Henriksson arvosteli sekä pääministeri Mari Kiviniemeä (kesk.) että koulun tuntijakouudistusta ruotsin kielen aseman heikentämisestä.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2276368&pos=hl-ul-3

[Topelius]

Eiköhän vuoden 2015 eduskuntavaaleissa käyttöön tuleva valtakunnallinen kolmen prosentin äänikynnys ja vaaliliittojen kielto pudota viimein myös RKP:n pois eduskunnasta.

Lopulta kyllä, mutta ei varmastikaan aivan heti. Kun eduskunnasta putoamisen uhka puolueen väelle aktualisoituu (ehkäpä sitten kun äänikynnys on voimassa ja RKP:n gallup-kannatus on laskenut pysyvästi alle 3,5 prosenttiin), niin luvassa on perhanan kova hätäreaktio ja mobilisaatio. Kaikki voimavarat otetaan käyttöön ja säätiöt lappavat puolueelle ennätykselliset rahavuoret. Moisen liikekannallepanon avulla RKP onnistunee kiikkumaan äänikynnyksen yläpuolella "luonnottoman" pitkään. Osviittaa tästä saimme jo eurovaaleissa, joissa RKP:n uhka jäädä ilman paikkaa kasvoi todelliseksi. Seurauksena oli todella tehokas mobilisaatio, jota puolestaan seurasi selkeästi yli odotusten kohonnut kannatus.

Väitänkin, että konkreettinen eduskunnasta putoamisen uhka voisi siis pari kertaa riittää itsessään RKP:n vaaliaseeksi ja jo moisen uhkan aktualisoitumisen synnyttämä hätäreaktio voisi riittää pitämään RKP:n eduskunnassa. Kovin moniin peräkkäisiin vaaleihin tuosta tuskin kuitenkaan olisi polttoaineeksi.

Kannattaa silti muistaa, että RKP tuskin puolueena kuitenkaan katoaisi kartalta, sitten kun eduskuntapaikkaa ei tulisikaan. Kunnallispolitiikassa puolue nimittäin on yhä paikoitellen erittäin vahva toimija ja tuon vallan hiipumisessa tulee kestämään paljon kauemmin.

Pientä notkahdusta RKP:n kannatukseenkin voi jo ensi keväänä odottaa. PS:n kohonnut kannatus saattaa nostaa äänestysaktiivisuutta (tämä on toki hyvin epävarmaa vaalirahaskandaaleista sun muista johtuen), ja korkea äänestysaktiivisuus olisi tietenkin kaikkien perinteisten puolueiden kannalta huono asia. Ne vaalihorroksesta keväällä heräävät äänestäjät eivät nimittäin äänestä Tupua, Hupua, Lupua eivätkä sitä Kalle Ankaakaan.

[EL SID]

12. Vaasan vaalipiiri

Vaasan vaalipiiri on yhdessä Uudenmaan vaalipiirin kanssa ainoa vaalipiiri, jossa RKP:n paikkaluku voi realistisesti ajateltuna muuttua. Uudellamaalla mahdollisuutena on lisäpaikka ja Vaasan vaalipiirissä taas yhden paikan menetys. Vuodesta 1983 saakka RKP on saanut Vaasan vaalipiiristä neljä paikkaa, mutta vuoden 2003 vaaleissa paikkaluku tippui kolmeen. Viime vaaleissa paikkoja tuli jälleen neljä. Neljäs paikka meni kuitenkin suhteellisen tiukoille, ja jos RKP olisi saanut reilut 4 000 ääntä vähemmän, olisi paikkaluku jäänyt kolmeen. Yhteensä RKP sai 49 839 ääntä ja 20,6 prosentin ääniosuuden. On syytä huomata, että Vaasan vaalipiiri on selvästi RKP:n vahvinta aluetta ääniosuutta mitattaessa, jos Ahvenanmaata ei huomioida.

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa RKP sai Vaasan vaalipiiristä 19,6 prosentin kannatuksen ja europarlamenttivaaleissa kannatus oli 24,0 prosenttia. Molemmilla tuloksilla puolue olisi säilyttänyt neljännen paikkansa. Kun RKP vuonna 2003 menetti neljännen paikkansa, sen kannatus oli 18,6 prosenttia.

RKP:n kannatusta saattaa heikentää se, ettei kansanedustaja Håkan Nordman asetu enää ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa. Erityisen tärkeä Nordman ei RKP:lle ole, sillä edellisissä eduskuntavaaleissa hän sai vasta kolmanneksi eniten ääniä Vaasan vaalipiirin RKP:n listalla olleista. Äänimääräksi tuli 5 430. On kuitenkin mahdollista, että neljännen ehdokkaan läpimeno tai putoaminen on pienestä kiinni ja siinä Nordmanin vetäytymisellä eduskuntatyöstä voi olla oma pieni roolinsa.

Ennuste: 3-4 paikkaa (nykytilanne: 4 paikkaa)

----

sanomalehti Pohjalainen on jo aloittanut rummutuksen asiasta. Se mainostaa avoimesti  RKPn ehdokasta Joakim Strandia "kaksikielisenä" ehdokkaana, joka sopii myös suomenkielisille. Jätkä puhuu mukavia alueesta ilman kieli ja kuntarajoja ja kuinka nuoret ovat samaa svengi-jengiä. Missään ei tule vahingossakaan ilmi Strandin mielipide pakkoruotsiin (hän kannattaa monikielistä Vaasaa, mitä se sitten meinaakaan) tai maahanmuuttoon.
Joku ensikertalainen voi mennäkin lankaan.

http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=515528&Title=Nuorille+ei+ole+kunta-+ja+kielirajoja


RKPläinen raha puhuu.

[Simon Elo]

RKP:n valtaa hetkauttaisi ilmeisesti vain erittäin tunnetun ruotsinkielisen vaikuttajan ehdokkuus muussa puolueessa Uudellamaalla tai Vaasan vaalipiirissä.

Alexander Stubb?

[kaivanto]

Simon, mitä jos Stubb loikkaisikin RKP:hen. Se olisi fantastinen win-win -tilanne ja voisi pelastaa RKP:n hallituspaikan.