2010-08-17 L-S: Kolumni: Siirtolaisuudesta enemmän hyötyä kuin haittaa

[Iloveallpeople]

Siirtolaisuudesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Osallistuin hiljattain Rio de Janeirossa Sivilisaatioiden allianssin suureen Forum-kokoukseen, jossa monien muiden aiheiden ohella käsiteltiin siirtolaisuutta nykymaailmassa. Paneelikeskustelussa aiheesta alustivat Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOMn pääjohtaja William Lacy Swing ja Brasilian oikeusministeri Luiz Paulo Barreto.

He olivatkin hyviä tietolähteitä alan asioissa. Alustuksissa valotettiin siirtolaisuutta toisaalta globaalista, toisaalta yhden suuren valtion näkökulmasta.

Heitä kuunnellessa palautui mieleen suomalaisten siirtolaisuus, sen historia ja myös ajankohtainen keskustelu maahanmuutosta, siis siirtolaisuudesta Suomeen. Siirtolaisuutta globaalisti katsottaessa maahanmuuton ongelmia meillä liioitellaan, paljonkin.

Historiallisesti siirtolaisuus on ollut alusta lähtien parasta köyhyyden torjuntaa sen kaikille osapuolille. Tämän ovat monet kansantaloustieteilijät kuten J.K. Galbraith vakuuttavasti todistaneet. Elinoloiltaan kymmenen parhaan maan joukossa on kahdeksan, joissa on paljon siirtolaisia.

Suomen siirtolaisuudessa on koettu kaksi maastamuuton aaltoa. Ensimmäisessä runsaat sata vuotta sitten tuhannet nuoret suomalaiset muuttivat Amerikkaan varsinkin Pohjanmaalta, jossa maaseudulla viljelymaata ei enää riittänyt kaikille kuten ennen.

Toinen aalto oli sitäkin rajumpi, kun 1960-luvulta lähtien kymmenettuhannet työttömät nuoret siirtyivät Ruotsiin teollisuustyöläisiksi.

Näissäkin tapauksissa kaikki osapuolet hyötyivät siirtolaisuudesta. Maastamuuttaneiden enemmistö sai muualla paremman elämän, ainakin aineellisesti. Suomessa työttömyys väheni, kun työttömät työllistyivät Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa. Näiden maiden talouselämä taas sai suomalaisista tarvitsemaansa työvoimaa.

Siirtolaisuudessa lähtömaa voi näyttää menettäjältä, kun hyvää työvoimaa tulevaisuuden tekijöinä muuttaa muualle. Asia ei ole näin yksinkertainen. Lähtömaan kansantalous saattaa näet hyötyä siirtolaisista tulovirtana. Miljoonat siirtolaiset lähettävät osan tuloistaan entiseen kotimaahan läheistensä tukemiseksi, IOM-järjestön laskelman mukaan viime vuonna ainakin 414 miljardia dollaria –yli kolme kertaa enemmän kuin oli kaiken kehitysavun määrä maailmassa.

Kansantaloudellisissa laskelmissa ei tosin eritellä siirtolaisuuden muita seurauksia. Moni siirtolainen jätti ja jättää kotimaansa itkien. Kaikki siirtolaiset eivät ole aina tervetulleita toiseen maahan ja kulttuuripiiriin –pakolaisista puhumattakaan. Monien on vaikeaa kotoutua tulomaihinsa.

Rion kokouksessa Brasilian oikeusministeri kertoi menetystarinan onnistuneesta siirtolaisuudesta. Viiden viime vuosisadan aikana Brasiliaa on rakennettu paljolti siirtolaisten voimin. Sinne tulivat ensin portugalilaiset, olkoonkin, että kolonialisteina afrikkalaisine orjineen. Sittemmin Brasiliaan on tullut miljoonittain muuta väkeä, Euroopasta saksalaisia, italialaisia ja puolalaisia, Aasiasta japanilaisia ja jopa arabimaista tuhansia siirtolaisia.

Siirtolaiset ovat tulleet Brasiliaan ennen muuta työtä ja toimeentuloa etsimään ja löytämään. Siksi heidän kotoutumisensa on paljolti onnistunut. Kotoutumisen haluun hallitus on vastannaut antamalla työllistyneille pian kansalaisuuden ja laajat ihmisoikeudet.

Rion paneelikeskustelussa todettiin myös, että talouksien suhdannevaihtelut vaikuttavat siihen, miten siirtolaisiin suhtaudutaan.

Talouden noususukausina siirtolaiset kyllä toivotetaan tervetulleeksi työvoiman jatkeeksi, mutta taantumien aikaan nämä nähdään ongelmana niin taloudessa kuin laajemminkin yhteiskuntaelämässä.

Kuulostaa tutulta, kun seuraa nytkin aiheesta käytävää keskustelua meillä ja muualla Euroopassa. Olen itsekin kokenut siirtolaisuutta asumalla siirtotyöläisenä vuosikausia yhteensä kahdeksassa maassa kolmessa maanosassa. Koen saaneeni siirtolaisuudesta enemmän hyötyä kuin haittaa elämässäni.

VESA JAAKOLA

Sanomalehti Länsi-Suomi

[Veli Karimies]

Kyl varmaa siirtolaisuudesta, jos siirtolaisuudella tarkoitetaan työvoiman liikkumista.

[JoKaGO]

Eipä tuossakaan kirjoituksessa ole paljon mitään kommentoitavaa, paitsi että kammottavimmat mokutukset alkavat selvästikin vähenemään. Tässäkin oli enää jäljellä Ruotsi, USA ja Kanada suomalaisten suurina auttajina.

Mitkä ovat nuo kaksi maata kymmenen joukossa, joissa on vähän siirtolaisuutta? Suomi ja Sveitsi, siis ykkönen ja kakkonen?

[Tsaimai]

"Olen itsekin kokenut siirtolaisuutta asumalla siirtotyöläisenä vuosikausia yhteensä kahdeksassa maassa kolmessa maanosassa. Koen saaneeni siirtolaisuudesta enemmän hyötyä kuin haittaa elämässäni."

Uskon. Luultavasti myös Suomeen muuttaneet  ovat saamapuolella ja pitävät siirtolaisuuttaan onnistuneena ratkaisuna.

Onko vastaanottava maa ja sen asukkaat samaa mieltä?

[ibn ghul]

Rion kokouksessa Brasilian oikeusministeri kertoi menetystarinan onnistuneesta siirtolaisuudesta. Viiden viime vuosisadan aikana Brasiliaa on rakennettu paljolti siirtolaisten voimin. Sinne tulivat ensin portugalilaiset, olkoonkin, että kolonialisteina afrikkalaisine orjineen. Sittemmin Brasiliaan on tullut miljoonittain muuta väkeä, Euroopasta saksalaisia, italialaisia ja puolalaisia, Aasiasta japanilaisia ja jopa arabimaista tuhansia siirtolaisia.

Siirtolaiset ovat tulleet Brasiliaan ennen muuta työtä ja toimeentuloa etsimään ja löytämään. Siksi heidän kotoutumisensa on paljolti onnistunut. Kotoutumisen haluun hallitus on vastannaut antamalla työllistyneille pian kansalaisuuden ja laajat ihmisoikeudet.

Anteeksi, olenko tulossa sokeaksi tai hulluksi, mutta näenkö väärin vai selitetäänkö tässä ihan oikeasti Brasiliasta hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien mallimaana? Siis samaa maata jossa ihmisiä asuu kaatopaikoilla ja slummien aseistautuneet jengit hallitsevat kokonaisia kaupunkialueita?

Juuei... Jos ei muutettaisi Suomea Brasilian kaltaiseksi kuitenkaan.

[JoKaGO]

Rion kokouksessa Brasilian oikeusministeri kertoi menetystarinan onnistuneesta siirtolaisuudesta. Viiden viime vuosisadan aikana Brasiliaa on rakennettu paljolti siirtolaisten voimin. Sinne tulivat ensin portugalilaiset, olkoonkin, että kolonialisteina afrikkalaisine orjineen. Sittemmin Brasiliaan on tullut miljoonittain muuta väkeä, Euroopasta saksalaisia, italialaisia ja puolalaisia, Aasiasta japanilaisia ja jopa arabimaista tuhansia siirtolaisia.

Siirtolaiset ovat tulleet Brasiliaan ennen muuta työtä ja toimeentuloa etsimään ja löytämään. Siksi heidän kotoutumisensa on paljolti onnistunut. Kotoutumisen haluun hallitus on vastannaut antamalla työllistyneille pian kansalaisuuden ja laajat ihmisoikeudet.

Anteeksi, olenko tulossa sokeaksi tai hulluksi, mutta näenkö väärin vai selitetäänkö tässä ihan oikeasti Brasiliasta hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien mallimaana? Siis samaa maata jossa ihmisiä asuu kaatopaikoilla ja slummien aseistautuneet jengit hallitsevat kokonaisia kaupunkialueita?

Juuei... Jos ei muutettaisi Suomea Brasilian kaltaiseksi kuitenkaan.

No perkule, kävihän venäjän lapsiasiamieskin täällä uhoamassa, kuinka venäläislasten asiat ovat Suomessa päin vttua! Samaan aikaan toisaalla suomalaiset järjestöt keräävät avustuksia, joilla auttavat Viipurin ja Pietarin katulapsia.

Raamatussakin oli malka silmässä sillä, joka huomasi rikan lähimmäisensä silmässä.

[BeerBelly]

Onko kyseessä Ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola?

Elinoloiltaan kymmenen parhaan maan joukossa on kahdeksan, joissa on paljon siirtolaisia.

Mihinköhän tutkimukseen tässä viitataan? No löysin vuodelta 2005 quality-of-life -indeksin. Topkymppiä yhdistää kyllä mielestäni siirtolaisuutta paremmin eräs toinen asia, mutta sen ääneen Illmaiseminen lienee nyky-Suomessa kiellettyä.

Rion kokouksessa Brasilian oikeusministeri kertoi menetystarinan onnistuneesta siirtolaisuudesta. Viiden viime vuosisadan aikana Brasiliaa on rakennettu paljolti siirtolaisten voimin. Sinne tulivat ensin portugalilaiset, olkoonkin, että kolonialisteina afrikkalaisine orjineen. Sittemmin Brasiliaan on tullut miljoonittain muuta väkeä, Euroopasta saksalaisia, italialaisia ja puolalaisia, Aasiasta japanilaisia ja jopa arabimaista tuhansia siirtolaisia.

Alkuperäisväestön kannalta kyseessä taisi tosiaan olla melkoinen menetystarina. Brasiliaan muuttaneiden japanilaisten tarinaan voi tutustua vaikka täällä. Senkin olisi voinut mainita, että Brasiliaan muuttaneet arabit olivat valtaosin kristittyjä.

Siirtolaiset ovat tulleet Brasiliaan ennen muuta työtä ja toimeentuloa etsimään ja löytämään. Siksi heidän kotoutumisensa on paljolti onnistunut. Kotoutumisen haluun hallitus on vastannaut antamalla työllistyneille pian kansalaisuuden ja laajat ihmisoikeudet.

Vertaa Suomeen, kansalaisuuden voi saada tekemättä päivääkään töitä.

[ihminen]

Koska Briteissä on varaa he ovat teettäneet tälläisen tutkimuksen:

The Economic Impact of Immigration
http://www.publications.parliament.uk/pa/ld200708/ldselect/ldeconaf/82/82.pdf

Jonka tiivistelmän voi lukea BBC:ltä

Immigration 'small benefit' to UK
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/7322825.stm

[Jouko]

Kyl varmaa siirtolaisuudesta, jos siirtolaisuudella tarkoitetaan työvoiman liikkumista.

Niin. Pitää aina muistaa, mitä se varsinainen siirtolaisuus oikeastaan on.

[KTM]

"Olen itsekin kokenut siirtolaisuutta asumalla siirtotyöläisenä vuosikausia yhteensä kahdeksassa maassa kolmessa maanosassa. Koen saaneeni siirtolaisuudesta enemmän hyötyä kuin haittaa elämässäni."

Monessako noista kahdeksasta maassa hän eli ko maan sosiaalitukien varassa? 

Jotenkin kuulosti siltä että kaikissa annetuissa menestysesimerkeissä siirtolaiset tekivät töitä eivätkä tulleet sosiaalitukien perässä kuten suomeen tulevat.

Olisi myös mukava kuulla minkälaista kotoutusta hän noissa kahdeksassa maassa sai?

[HDRisto]

"Viiden viime vuosisadan aikana Brasiliaa on rakennettu paljolti siirtolaisten voimin".

Viisisataa vuotta sitten maailma oli aikalailla erilainen, noin siirtolaisen kannalta. Eikä noiden siirtolaisten elinikä tainnut olla kovin montaa vuotta uudessa kotimaassaan, siitä pitivät malaria, syfilis, tuberkuloosi taudit ja alkuasukkaat huolen..
Jos nyt siirtolaisuudella haluaa kehuskella niin sata viimeisintä vuotta voisi olla se tarkastelujakso, maassa kuin maassa. Sen verran tilanteet ovat vaihdelleet.

[intense]

Jotenkin kuulosti siltä että kaikissa annetuissa menestysesimerkeissä siirtolaiset tekivät töitä eivätkä tulleet sosiaalitukien perässä kuten suomeen tulevat.

Onko sinusta perusteltua väittää, että Suomeen tulevat siirtolaiset tulevat sosiaalitukien perässä? Muistuttaisin, että vähemmistö Suomeen tulevista maahanmuuttajista on humanitäärisiä.

[Oho]

Onko sinusta perusteltua väittää, että Suomeen tulevat siirtolaiset tulevat sosiaalitukien perässä? Muistuttaisin, että vähemmistö Suomeen tulevista maahanmuuttajista on humanitäärisiä.

Niin tai sitten ei, esim perheenyhdistämisten kautta tulevat somalit eivät tietääkseni tilastoidu humanitäärisiksi vaikka toimeentulo Suomessa olisi sataprosenttisesti tulonsiirtojen varassa. Sitten vielä kun suunnilleen kotiin palaavat vaihto-oppilaat ja keikkatyöläiset tilastoidaan maahanmuuttajiksi saadaan tilastot tosi näteiksi.

[KTM]

Jotenkin kuulosti siltä että kaikissa annetuissa menestysesimerkeissä siirtolaiset tekivät töitä eivätkä tulleet sosiaalitukien perässä kuten suomeen tulevat.

Onko sinusta perusteltua väittää, että Suomeen tulevat siirtolaiset tulevat sosiaalitukien perässä? Muistuttaisin, että vähemmistö Suomeen tulevista maahanmuuttajista on humanitäärisiä.

Suomessahan ei edes ole siirtolaisia, tai ei ainakaan ole ollut, koska koko siirtolainen sanaa ei ole suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa käytetty ennen tätä vuotta. Edelleen suomi lienee maailman ainoa länsimaa jossa ei ole laittomia siirtolaisia, tai ainakaan niistä ei kåytetä ko termiä.

[intense]

Onko sinusta perusteltua väittää, että Suomeen tulevat siirtolaiset tulevat sosiaalitukien perässä? Muistuttaisin, että vähemmistö Suomeen tulevista maahanmuuttajista on humanitäärisiä.

Niin tai sitten ei, esim perheenyhdistämisten kautta tulevat somalit eivät tietääkseni tilastoidu humanitäärisiksi vaikka toimeentulo Suomessa olisi sataprosenttisesti tulonsiirtojen varassa. Sitten vielä kun suunnilleen kotiin palaavat vaihto-oppilaat ja keikkatyöläiset tilastoidaan maahanmuuttajiksi saadaan tilastot tosi näteiksi.

Viime vuonna myönnetyistä 15208 oleskeluluvasta somaleille myönnettiin 534. Suurimmat ryhmät olivat venäläiset (3662), intialaiset (1256) ja kiinalaiset (1248).

Tuo "kotiin palava vaihto-oppilas" -heitto taas ovat taattua Homma-laatua.

Suomessahan ei edes ole siirtolaisia, tai ei ainakaan ole ollut, koska koko siirtolainen sanaa ei ole suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa käytetty ennen tätä vuotta. Edelleen suomi lienee maailman ainoa länsimaa jossa ei ole laittomia siirtolaisia, tai ainakaan niistä ei kåytetä ko termiä.

Siinä vaiheessa kannattaakin siirtyä saivartelemaan semantiikasta kun on huomannut puhuvansa paskaa.

[Oho]

Tuo "kotiin palava vaihto-oppilas" -heitto taas ovat taattua Homma-laatua.

Vastahan radiossa todettiin kuinka suurin ryhmä perheensä kanssa yhdistettävistä maahanmuuttajista on Suomalaisia.

[Petri_Petri]

Jotenkin kuulosti siltä että kaikissa annetuissa menestysesimerkeissä siirtolaiset tekivät töitä eivätkä tulleet sosiaalitukien perässä kuten suomeen tulevat.

Onko sinusta perusteltua väittää, että Suomeen tulevat siirtolaiset tulevat sosiaalitukien perässä? Muistuttaisin, että vähemmistö Suomeen tulevista maahanmuuttajista on humanitäärisiä.

Sosiaalituet ovat merkittävä osa Suomen yhteiskuntarakennetta. Sikäli minä ymmärtäisin että tuo väite voidaan noin perustella.

Yhteiskuntamme on kokonaisuudessaan vetovoimainen tänne tuleville. Palkat Suomessa ovat huonommat kuin Ruotsissa, Englannissa tai USA:ssa. Myös kielemme on vaikeampi ja ilmastosta johtuen asuminen kalliimpaa. Yhteiskunnan suojaverkot on rakennettu pitämään huolta heikoista, sillä on perusteltu korkeita veroja. Sosiaalituet ovat merkittävä tapa pitää syrjäytyneet rauhallisina, ja tämä varmaankin on yksi syy - eli yhteiskunnan rauhanomaisuus. Varmaankin tänne muuttaneet informoivat sukujaan omissa maissa, että tulkaa tänne hyötymään Suomesta.

Toki käsite "sosiaalituet" käsitetään monin tavoin, mutta ymmärtämällä tuon laaja-alaisuus saadaan hahmotettua merkittävästi yhteiskuntamme edut tänne hyötymään tuleville maahanmuuttajille. Hyötyä itselleen, perheilleen ja suvuilleen siis maahanmuuttajat tulevat tänne hakemaan. Hyötyä itselleen. Kourallinen heistä on tykästynyt suomalaisesta kulttuurista ja haluavat tulla suomalaisiksi Suomen etua avittamaan, mutta näitä on vuosittain korkeintaan puoli tusinaa.

Maahanmuuttajista 100 % on ainoastaan oman edun tavoittelijoita. Itsekkäitä jotka tulevat hyötymään Suomesta.

[intense]

Toki käsite "sosiaalituet" käsitetään monin tavoin, mutta ymmärtämällä tuon laaja-alaisuus saadaan hahmotettua merkittävästi yhteiskuntamme edut tänne hyötymään tuleville maahanmuuttajille. Hyötyä itselleen, perheilleen ja suvuilleen siis maahanmuuttajat tulevat tänne hakemaan. Hyötyä itselleen. Kourallinen heistä on tykästynyt suomalaisesta kulttuurista ja haluavat tulla suomalaisiksi Suomen etua avittamaan, mutta näitä on vuosittain korkeintaan puoli tusinaa.

Maahanmuuttajista 100 % on ainoastaan oman edun tavoittelijoita. Itsekkäitä jotka tulevat hyötymään Suomesta.

Edelleenkään kaikki maahanmuuttajat eivät ole humanitäärisiä maahanmuuttajia vaan tänne tullaan myös töihin, opiskelemaan ja puolison/perheen perässä. Lisäksi humanitäärisistä maahanmuuttajista merkittävä osa tulee pakolaisleireiltä, jolloin he eivät ole itse edes valinneet, mihin maahan haluavat vaan yksinkertaisesti paenneet vainoa. Sosiaaliturva ei vaikuta kaikkien humanitääristen maahanmuuttajien maahantuloon, eikä varsinkaan kaikkien maahanmuuttajien maahantuloon.

[Veli Karimies]

Jos puhut kiintiopakolaisista niin ei se kyllä ole mikään merkittävä osa.

[timouti]

Suomessahan ei edes ole siirtolaisia, tai ei ainakaan ole ollut, koska koko siirtolainen sanaa ei ole suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa käytetty ennen tätä vuotta. Edelleen suomi lienee maailman ainoa länsimaa jossa ei ole laittomia siirtolaisia, tai ainakaan niistä ei kåytetä ko termiä.

Siinä vaiheessa kannattaakin siirtyä saivartelemaan semantiikasta kun on huomannut puhuvansa paskaa.

Onkohan Vesa Jaakolan siirtolaisuus todellista vai semantiikkaa. Jos hän on ollut siirtolaisena kahdeksassa eri maassa, riittää varmasti mielenkiintoista kerrottavaa.
Jos hän on ollut Suomesta lähetettynä työntekijänä, ei ole perusteltua puhua omasta siirtolaisuudestaan. Tai edes siirtolaisuuden kokemisesta.

Kun palkka tulee varmasti lähettävästä maasta, ei pääse lähellekään niitä ongelmia, joita oikea siirtolainen kohtaa.

Termi lähetetty työntekijä on mainittu laissa, termi siirtolainen näköjään elää omaa elämäänsä.

[Valkoinen Enkeli]

Jos puhut kiintiopakolaisista niin ei se kyllä ole mikään merkittävä osa.

Ei kovin merkittävä, jos puhutaan nykytilanteesta. Jokainen normaaliälyinen kuitenkin ymmärtää, että kaikki humanitaarinen maahanmuutto(esim. haitallisen väestörakenteen suhteen) on mitä suuremmassa määrin ongelma varsinkin tulevaisuudessa.

On täysin ideologinen valinta tukeeko humanitaarista maahanmuuttoa vai ei. Minun näkökulmasta humanitaarisen maahanmuuton tukijat ovat maanpettureita ja eurooppalaisen etnisyyden hävittäjiä.

[intense]

Jos puhut kiintiopakolaisista niin ei se kyllä ole mikään merkittävä osa.

Kyllä se nyt vain aika merkittävä osa on jos katsotaan kuinka monelle tp-hakijalle on viime vuosina myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa. Mielellään toki näkisi, että enemmistö humanitäärisistä olisi juuri kiintiöpakolaisia.

On täysin ideologinen valinta tukeeko humanitaarista maahanmuuttoa vai ei. Minun näkökulmasta humanitaarisen maahanmuuton tukijat ovat maanpettureita ja eurooppalaisen etnisyyden hävittäjiä.

Ihan uteliaisuudesta kyselisin, että mitä pahaa olisi eurooppalaisen etnisyyden häviämisessä? Tai aasialaisen tai afrikkalaisen etnisyyden häviämisessä? Tuoko se maailmaan jotain erityistä lisäarvoa, että ihmisillä on erilaisia ihonvärejä?

Entä onko valkoinen mies, joka menee naimisiin ja tekee lapsia erirotuisen naisen kanssa myös maanpetturi ja eurooppalaisen etnisyyden hävittäjä?

[Valkoinen Enkeli]

Ihan uteliaisuudesta kyselisin, että mitä pahaa olisi eurooppalaisen etnisyyden häviämisessä? Tai aasialaisen tai afrikkalaisen etnisyyden häviämisessä? Tuoko se maailmaan jotain erityistä lisäarvoa, että ihmisillä on erilaisia ihonvärejä?

Minun mielestäni tälläisiä kysyvien täytyy olla ymmärrykseltään vajaita tai muuten tärähtäneitä. Valitan sivistymätöntäni kommenttiani, mutta minua henkilökohtaisesti kysymyksesi loukkasi ja provosoi liikaa vastatakseni siihen asiallisesti.

Entä onko valkoinen mies, joka menee naimisiin ja tekee lapsia erirotuisen naisen kanssa myös maanpetturi ja eurooppalaisen etnisyyden hävittäjä?

s]Juridisesti ei. Moraalisesti kyllä. Käytännöllisesti ehdottomasti.[/s]
Os ny

[ihminen]

(...)
Siinä vaiheessa kannattaakin siirtyä saivartelemaan semantiikasta kun on huomannut puhuvansa paskaa.

Laitetaan nyt sitten ne tilastot kokonaan näkyviin, noin kertauksen vuoksi.

Suomesta haki oleskelulupaa vuonna 2009 kaikkiaan 20 790 ulkomaalaista EU-maiden ulkopuolelta, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2008: 22 904). Eniten hakemuksia saapui Venäjältä (4 260), Somaliasta (2 267) ja Kiinasta (1 473).

Eniten, 42 prosenttia, vähenivät työntekijän oleskelulupahakemukset, kun taas muuta omaista koskevat perhesidehakemukset lisääntyivät 53 prosentilla. Kaikkien perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla (2009: 8 509, 2008: 7 424). Ylivoimaisesti suurin hakijakansalaisuus perhesidehakemuksissa oli Somalia (2 204 hakijaa). Seuraavaksi eniten perheenyhdistämistä hakivat venäläiset (1 354) ja intialaiset (478). Perhesidehakemusten ennustetaan lisääntyvän lähivuosina merkittävästi, koska turvapaikanhakijana maahan tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä on kasvanut.

Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin 18 260 (2008: 23 112). Oleskelulupa myönnettiin 15 208 henkilölle eli 83 prosentille päätöksen saaneista hakijoista.
Turvapaikanhakijoita 5 988

Turvapaikkaa Suomesta haki viime vuonna 5 988 henkilöä, joista 557 oli yksintulleita alaikäisiä. Kokonaishakijamäärä kasvoi 48 prosentilla edellisvuodesta (2008: 4 035), kun taas yksintulleiden alaikäisten määrä laski 21 prosentilla (2008: 706).

Eniten turvapaikanhakijoita tuli vuoden 2008 tapaan Irakista (1 195) ja Somaliasta (1 180). Kolmanneksi tilastossa nousivat bulgarialaiset (739), joiden määrä yhdeksänkertaistui vuodesta 2008. Kasvu oli voimakasta myös venäläisten ja srilankalaisten kohdalla. Yksintulleissa alaikäisissä suurimmat hakijaryhmät olivat somalialaiset (201), irakilaiset (151) ja afganistanilaiset (85). Naisia kaikista hakijoista oli 27 prosenttia.

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 4 335 henkilölle (2008: 1 995).  Heistä 32 prosenttia (1 373 henkilöä) sai myönteisen päätöksen eli joko turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella. Turvapaikkoja myönnettiin 116 (2008: 89). Dublin-päätöksiä[1] tehtiin 1 488 kappaletta eli 34 prosenttia kaikista päätöksistä (2008: 500, 25 prosenttia).
Suomen kansalaisuuden sai 10 311

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 10 311 henkilölle (hakemuksesta 2 821 ja ilmoituksen perusteella 7 490 henkilölle). Eniten kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli venäläisiä, somalialaisia ja irakilaisia. Ilmoituksella kansalaisuuden saaneista suurimmat ryhmät olivat ruotsalaiset, yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset.

Hakemuksella Suomen kansalaisuutta haki viime vuonna 4 417 henkilöä (2008: 4 986). Suurimmat hakijaryhmät olivat edellisvuoden tapaan venäläiset (1 455), somalialaiset (350) ja afganistanilaiset (280).

Uutena suurimpien hakijaryhmien listalle nousivat sudanilaiset, jotka hakivat Suomen kansalaisuutta yli viisi kertaa aiempaa vilkkaammin (2009: 121 hakijaa, 2008: 20). Tämä johtunee kiintiöpakolaisvalinnoista vuosina 2003­–2004, jolloin yli 500 Sudanin kansalaista saapui Suomeen kiintiöpakolaisina. Kymmenen suurimman hakijakansalaisuuden joukossa on yhä myös yksi EU-valtio, Viro. Viime vuonna 203 virolaista haki Suomen kansalaisuutta (2008: 155).

Ilmoituksella Suomen kansalaisuutta haki 546 henkilöä. Heistä 173 oli 18–22-vuotiaita, nuoruutensa Suomessa asuneita ulkomaalaisia, 78 suomalaisen isän avioliiton ulkopuolella ulkomailla syntyneitä lapsia ja 40 Suomessa asuvia Pohjoismaiden kansalaisia.

Vuonna 2009 tehdyistä kansalaisuushakemuspäätöksistä 90 prosenttia oli myönteisiä. Kansalaisuusilmoituspäätöksissä myönteisten osuus nousi 96 prosenttiin.http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3893

Tästä sitten voidaan jatkaa pohdintaa siirtolaisuudesta, jonka mitä ilmeisemmin tulisi tarkoittaa työhaluisia ihmisiä jotka muuttavat jonnekkin muualle kuin omaan kotimaahansa?

Tähän voitaisiin sitten perään vetäistä se työttömyystilastotaulukko kansallisuuksien mukaan, tästä voitaisiin sitten tehdä johtopäätöksiä työhaluisuudesta.

Tämän jälkeen saisi sitten vapaasti huudella rakenteellista rasismia ja syrjintää työhönotossa.

Kaiken tämän ratkaisuna tarjottaisiin seuraavaksi "positiivistä" syrjintää....

[Pandalous]

On täysin ideologinen valinta tukeeko humanitaarista maahanmuuttoa vai ei. Minun näkökulmasta humanitaarisen maahanmuuton tukijat ovat maanpettureita ja eurooppalaisen etnisyyden hävittäjiä.

Ihan uteliaisuudesta kyselisin, että mitä pahaa olisi eurooppalaisen etnisyyden häviämisessä? Tai aasialaisen tai afrikkalaisen etnisyyden häviämisessä? Tuoko se maailmaan jotain erityistä lisäarvoa, että ihmisillä on erilaisia ihonvärejä?

Entä onko valkoinen mies, joka menee naimisiin ja tekee lapsia erirotuisen naisen kanssa myös maanpetturi ja eurooppalaisen etnisyyden hävittäjä?

Ihan uteliaisuudesta kyselisin, että oletko toisinsanoen sitä mieltä, että erilaisuudesta ei ole mitään hyötyä millään mallilla? Yksi argumentti vähemmän monokulttuuria vastaan?

edit: Ja toki sen verran vielä itse aihetta kommentoiden, ettei tuo työnperässä "siirtolaisena tuleminen" ole mikään ongelma usein ollutkaan (jollei lasketa halvan työvoiman vaikutusta palkkoihin). Ruotsissakin 60-luvulla ongelmia tuotti lienee se roskasakki suomalaisista eikä työtä tekemään menneet. Ruotsalaiset olivat luultavasti todella tyytyväisiä kun saivat slussenin sissit riesakseen. Itse olisin ko. alkoholistit / ongelmatapaukset potkinut takaisin synnyinmaansa riesaksi.

[intense]

Olet siis avoimesti ns. valkoinen nationalisti. Pisteet sinulle rehellisyydestä, vaikka en maailmankuvaasi arvostakaan. Varmasti moni tällä forumilla vähintäänkin salaa arvostaa.

Mitähän tämän nyt piti sitten todistaa? Tuossa on sitä paitsi kyse hakemuksista, ei päätöksistä. Somalialaisten ja irakilaisten hakemuksista hylätään merkittävä osa.

Ihan uteliaisuudesta kyselisin, että oletko toisinsanoen sitä mieltä, että erilaisuudesta ei ole mitään hyötyä millään mallilla? Yksi argumentti vähemmän monokulttuuria vastaan?

En ihan oikeasti ymmärrä mitä hyötyä tai haittaa etnisestä moninaisuudesta on sen kummemmin globaalilla tasolla kuin yhteiskunnan sisälläkään. Se on asia, joka on minulle yhdentekevä.

Kulttuurinen moninaisuus on kokonaan toinen asia. Etnisyys on eri asia kuin kulttuuri. Ei minulla ole tosin mitään erityistä "monokulttuuriakaan" vastaan, mutta liberaalina en halua, että ihmisten oikeutta solmia esim. avioliittoja tai työsopimuksia keskenään rajoitetaan millään mielivaltaisilla perusteilla kuten etnisen tai kulttuurisen yhtenäisyyden säilyttäminen.

[ihminen]

(...)

Mitähän tämän nyt piti sitten todistaa? Tuossa on sitä paitsi kyse hakemuksista, ei päätöksistä. Somalialaisten ja irakilaisten hakemuksista hylätään merkittävä osa.

(...)

Niin hylätään, osa. Mitä sitä hylkäystä odotellessa tehdään?
Töitä tuskin ainakaan, koska se ei ole kai edes luvallista. Tosin suomea taitamaton tuskin saa töitä, vaikka olisi kolmet työluvat.

Kielen oppiminenkin menee liian vaikeaksi jos luku- ja kirjoitustaito puuttuu omallakin kielellä.

Kai näissä siirtolais, maahanmuuttaja ja mikä milloinkin puheenvuoroissa tulisi tarkasti määrittää millaisesta siirtolaisuudesta tai maahanmuutosta on kysymys, silloin keskusteluun voitaisiin saada joku järki.

En ihan oikeasti ymmärrä mitä hyötyä tai haittaa etnisestä moninaisuudesta on sen kummemmin globaalilla tasolla kuin yhteiskunnan sisälläkään. Se on asia, joka on minulle yhdentekevä.

Kulttuurinen moninaisuus on kokonaan toinen asia. Etnisyys on eri asia kuin kulttuuri.

Näinhän se on ja näin se toimisi jos nämä kaikki eri etnisyydet eivät alkaisi tarvitsemaan kaikenlaisia omaan kulttuuriinsa liittyviä erillaisia palveluita ja kohteluita maassa johon muuttavat. Asiaa ei tee helpommaksi sekään, että muuttomaan kulttuuri poikkeaa täysin lähtömaan kulttuurista.

[Petri_Petri]

Toki käsite "sosiaalituet" käsitetään monin tavoin, mutta ymmärtämällä tuon laaja-alaisuus saadaan hahmotettua merkittävästi yhteiskuntamme edut tänne hyötymään tuleville maahanmuuttajille. Hyötyä itselleen, perheilleen ja suvuilleen siis maahanmuuttajat tulevat tänne hakemaan. Hyötyä itselleen. Kourallinen heistä on tykästynyt suomalaisesta kulttuurista ja haluavat tulla suomalaisiksi Suomen etua avittamaan, mutta näitä on vuosittain korkeintaan puoli tusinaa.

Maahanmuuttajista 100 % on ainoastaan oman edun tavoittelijoita. Itsekkäitä jotka tulevat hyötymään Suomesta.

Edelleenkään kaikki maahanmuuttajat eivät ole humanitäärisiä maahanmuuttajia vaan tänne tullaan myös töihin, opiskelemaan ja puolison/perheen perässä. Lisäksi humanitäärisistä maahanmuuttajista merkittävä osa tulee pakolaisleireiltä, jolloin he eivät ole itse edes valinneet, mihin maahan haluavat vaan yksinkertaisesti paenneet vainoa. Sosiaaliturva ei vaikuta kaikkien humanitääristen maahanmuuttajien maahantuloon, eikä varsinkaan kaikkien maahanmuuttajien maahantuloon.

En minä tarkoittanutkaan että kaikkia maahanmuuttajia sanotaan virallisesti humanitäärisiksi. Tarkoitin nimenomaan sitä, että nuo muut mainitsemasi ryhmät ovat samalla tavalla tulevia. Saavat parempaa palkkaa, opiskelua ja puolisoa - eli hyötyäkseen. Suomi on varsin humanitäärinen myös kaikkia noita itsekkäitä oman edun tavoittelijoita kohtaan. Missä länsimaiden ulkopuolella olisi "maan tapa" antaa positiivista erityiskohtelua maahan muuttavalle (miehelle) vaikka ei osaa maan kieltä?

Sosiaaliturva tarkoittaa että pidetään huolta. Armeija turvaa rajojamme samalla tapaa kuin poliisi elinpiiriämme. Samalla tavalla sosiaaliturva on osa kokonaisuutta, joka turvaa tätä järjestelmää. Ei Natsi-Saksassa Hitler olisi saanut kannatusta, jos siellä olisi ollut Suomen tasoinen sosiaaliturva. Kun Suomessa pian loppuu velkarahalla eläminen, niin nuo turvat vähenevät. Tämä ei nyt suoranaisesti tähän liittynyt, mutta siltä osin kuitenkin, että Suomen edelliset sukupolvet ovat tämän mahdollistaneet.

Wikipedian mukaan "Sosiaaliturva on valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön kuten Suomen Kansaneläkelaitoksen tuottama kokonaisuus asukkaiden tai kansalaisten terveyden ja toimeentulon turvaamiseksi." http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturva

Suomeen puolisonsa perässä muuttava on taatusti selvittänyt (ainakin alitajuisesti), ettei hän tule täällä näkemään nälkää, joudu hakattavaksi tai kuolemaan lumihankeen. Ilman sosiaaliturvaa puolisonsa perässä muuttaneita olisi varsin vähän. Nyt suomalainen osapuoli tietää yhteiskunnan hoitavan lapset, koulunkäynnin, sapuskan ja kämpän. Vaikka moni ulkomaalainen mies muuttaisi suomalaisen naisen mukana Suomeen, niin ilman sosiaaliturvamahdollisuutta nainen ymmärtäisi että tuollainen vaihtoehto ei olisi lasten isäksi eduksi suurten riskien vuoksi. Puolisonsa perässä tuleva tulee myös itsekkäistä eduista.

Myöskään harva tänne opiskelemaan tuleva olisi tietämätön mitä koulutus (ja siihen liittyvä asuminen ym.) täällä maksaa. Tuollaista henkilöä ei varmaan ole - ja jos on, niin opiskelijan äly tuskin riittäisi opiskeluun.

Kun pakolaisleiriltä YK:n alaisuudessa pääsee muualle, niin henkilö tietää että se maa on parempi paikka. Se tietää että määränpäässä ei riitä ettei vainota, vaan siellä saa myös ruokaa. Se tietää että pelkkää vainoa voisi paeta syrjäiselle saarelle, mutta siellä kuolisi nälkään. Näissä keskusteluissa pitäisikin päästä eroon tuollaisista suvisten yleistyksistä, että "ne pakenevat vainoa". Olisi myös mukava keskustella edes yhden tälläisen "vainoa" paenneen esimerkkitapauksesi kanssa, jolloin nopeasti kyllä havattaisiin että pelkkä vainoamattomuus ei heille riitä. Eiväthän tuollaiset maaseudullakaan monasti viihdy, vaan muuttavat suurempiin kaupunkeihin.

Nokialla toki on töissä henkilöitä, jotka tekevät muutaman vuoden töitä kovalla palkalla ja lähtevät sitten takaisin kotiinsa. Pienemmällä palkalla tänne tullut - esim. virolainen raksajätkä - tajuaa tuolla takaisinlähtöhetkellä tienaavansa Suomen sosiaaliturvan avulla paremmin ja jää tänne. Vaikka ei tullessaan olisi sitä tiennyt. Tulihan hän itsekkäistä syistä palkan ja muiden etujen vuoksi.

Tuota työn vuoksi tulemista voisi miettiä niin, että miten itse toimisin vastaavassa tilanteessa: Palkka on yksi tekijä ja paljonko siitä jää käteen. Mitä asuminen ja ruoka maksaa. Mitä sairausvakuutus maksaa. Mitä muita kuluja on. Millainen yhteiskunta on. Miten vapaa-aika sujuu. Mitä jos työ loppuu. Mitä muita mahdollisia ongelmia voi tulla. Jos noita ei mieti, niin varsin outo muuttaja on. Ja jos miettii, niin Suomen osalta törmää väistämättä sosiaaliturvan erinomaisuuteen. Ainakin jos tuntee jo tänne muuttaneita maamiehiään. Ja ovathan nuo tiedot saatavilla englanniksikin. Jos työhön tulija ei noita pohdi, niin tuskin kovin älyä vaativaan työhön siitä olisi.

Kun sanot näin: "Sosiaaliturva ei vaikuta kaikkien humanitääristen maahanmuuttajien maahantuloon, eikä varsinkaan kaikkien maahanmuuttajien maahantuloon."

Pystytkö itse edes johonkin konkreettiseen perusteluun? Vai vain tuohon samaan yleiseen "eikä varsinkaan kaikkien" -tyylliseen mitäänsanomattomaan jorinaan?

[intense]

Kyllä, ihmisiä kiinnostaa noin pääsääntöisesti heidän oma etunsa ja perheensä etu. Miksi maahanmuuttajat olisivat tästä jokin poikkeus ja miksi koet tarpeelliseksi korostaa tätä asiaa maahanmuuttajien kohdalla?

Ajatus siitä, että maahanmuuttoon tulisi liittyä joku altruistinen halu hyödyntää kohdemaata on muutenkin täysin absurdi. Kansantalouden kannalta hyödyllisiä ihmisiä ovat sellaiset, jotka pyrkivät (rehellisin keinoin) maksimoimaan oman hyvinvointinsa ja tuovat siinä samalla verotuloja valtiolle.

Työperäiset maahanmuuttajat eivät tule Suomeen lähtökohtaisesti sosiaaliturvan vaan työpaikan takia. Se, että joku heistä voi päätyä nauttimaan sosiaaliturvaa ei muuta tätä asiaa miksikään.

Samoin pakolaisleireille päätyneet eivät tule Suomeen lähtökohtaisesti sosiaaliturvan takia vaan siksi, että haluavat johonkin missä pystyy elämään. Tämä keskustelu lähti siitä, että Suomessa on keskivertoa korkeampi sosiaaliturva, joka väittämän mukaan houkuttelee maahanmuuttajia. Tämä ei kuitenkaan koske kiintiöpakolaisia, vaikka he haluavatkin varmasti leipää pöytäänsä. He eivät ole menneet pakolaisleirille tarkoituksenaan päästä juuri sellaiseen maahan, jossa sosiaaliturva olisi keskimääräistä korkeampi.

[Pandalous]

Samoin pakolaisleireille päätyneet eivät tule Suomeen lähtökohtaisesti sosiaaliturvan takia vaan siksi, että haluavat johonkin missä pystyy elämään. Tämä keskustelu lähti siitä, että Suomessa on keskivertoa korkeampi sosiaaliturva, joka väittämän mukaan houkuttelee maahanmuuttajia. Tämä ei kuitenkaan koske kiintiöpakolaisia, vaikka he haluavatkin varmasti leipää pöytäänsä. He eivät ole menneet pakolaisleirille tarkoituksenaan päästä juuri sellaiseen maahan, jossa sosiaaliturva olisi keskimääräistä korkeampi.

Tästä nimenomaisesta syystä kiintiöpakolaiset sen paremmin kuin työhön (työpaikka valmiina, nokian insinöörit jne u know) tulevat eivät ole se ongelmien aiheuttaja. Ellei nyt taas oteta halvan työvoiman vaikutusta palkkoihin ja jonkin yksittäisen liimanhaistelijawannabeskinin mielenvikaisuutta huomioon.

Mutta, viimevuonna tuli pelkästään toisesta EU-maasta turvapaikanhakijoita (739kpl) saman verran kuin Suomen pakolaiskiintiö (750kpl) on, eikö tämä nyt viimeistään näytä, että korkeampi sosiaaliturva on motiivi monelle ihmiselle. Ainakin yhtä monelle Suomeen tulijalle kuin pakolaisuus?