2010-08-17 Keskisuomalainen: "Talous ei ole nollasummapeliä"

[Ahmatti]

>>TYÖMINISTERI ANNI SINNEMÄKI
"Talous ei ole nollasummapeliä"
Vihreiden puheenjohtaja ei ymmärrä SDP:n linjauksia työperäisestä maahanmuutosta.

JYVÄSKYLÄ
Janne Arola

  Työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) ei sulata SDP:n arviota, jonka mukaan suomi ei tarvitsisi työperäistä maahanmuuttoa seuraavan neljän vuoden aikana. Sinnemäki muistuttaa, että talous ei ole nollasummapeliä, jossa työpaikkojen määrä on vakio.
  -Yritysten tarpeet ovat hirveän yksilöllisiä. Joissain päin Suomea tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisillakin alueilla, joissa on työttömyyttä, Sinnemäki sanoo.
  -Kysymys on kyvystä kasvaa ja reagoida. Siitä, että työmarkkinat ovat mahdollisimman avoimet, on hyötyä yrityssektorillemme.
  Työministerin mukaan työnanatajilla kannattaa olla valmiudet monipuoliseen rekrytointiin. Se tarkoittaa uskallusta ottaa töihin sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia työttömiä ja tarvittaessa hakea työvoimaa Suomen rajojen ulkopuolelta.
  -Ilman muualta tulleita emme olisi pärjänneet niin hyvin nousukauden vuosina. Samanlaiseen kasvuun ei olisi ylletty, jos ei olisi löytynyt insinöörejä, bussikuskeja tai metalli- ja rakennusalan ammattilaisia.

Kylmäävät luvut
  Kylmät faktat kertovat kuitenkin karua kieltään erityisesti tämän hetken nuorisotyöttömyydestä. Kesäkuussa työttämänä oli yli 39 000 alle 25-vuotiasta koko Suomessa. Sinnemäki tiedostaa tulanteen ja toteaa, että nyt on aika toteuttaa tehtyjä suunnitelmia.
  -Joukko on pienentynyt noin tuhannella vuoden takaisesta, joten tässä mielessä suunta on oikea, hän näkee.
  -Nuorten kannalta toiveikkaana pidän sitä, että kun työmarkkinat alkavat vetää, niin yleensä myös nuorille tulee kysyntää.
  Vaikka työttömyysluvut ovat korkeita, Sinnemäki kejuu silti hallituksen tekoja. Hänen mukaansa reilulle kolmelle nuorelle neljästä pystytään löytämään työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden sisällä työttämyyden alkamisesta. Tavoitteena on edelleen nopeuttaa nuorten sijoittumista.
  -Ensi vuoden talousarvion kannalta tärkein asia on, että pystytään varmistamaan työ- ja elinkeinotoimistoihin riittävä maara ihmisiä töihin, jotta nuoret saavat riittävästi neuvontaa omaan tilanteeseensa.
  Sinnemäen mukaan nuoria työttömiä on tänä vuonna viime vuoden tapaan keskimäärin noin 35 000. Hän uskoo, että ensi vuonna pääsään alle 30 000:n.
  Toinen puoli ikävissä työttömyysluvuissa on Sinnemäen mukaan se, että tällä hetkellä työttömänä olevat ovat pääsääntöisesti eri nuoria kuin viime vuonna.
  -1900-luvun alun lamasta erotaan ehkä siinä, että nyt on ollut liikettä työmarkkinoilla ja aktiivista politiikkaa on tehty.
  Keinoina ovat olleet muun muassa ammatillisten koulutuspaikkojen lisääminen, työpajojen ja Ammattistartti-koulutuksen kehittäminen sekä toukokuussa käyttöön otettu Sanssi-kortti, jonka avulla yritykset voivat saada palkkatukea nuorten työllistämiseen.
  Vihreät kannattaa puolueena perustuloa. Olisiko se Sinnemäen mielestä ratkaisu korkeaan työttämyyteen?
  -Se sisältää ajattelun, että vähäisestäkin työteosta jää ihmiselle käteen rahaa. Että omalla työllä rahan ansaitseminen on kannattavaa. On järkevää arvioida, että se vaikuttaisi tehdyn työn määrän kannalta myönteisesti, Sinnemäki sanoo.

Anni Sinnemäki - Vihreä työministeri
->Anni Sinnemäki on ollut eduskunnasta vuodesta 1999.
->Hänet valittiin vihreiden puheenjohtajaksi toukokuussa 2009 Tarja Cronbergin (vihr.) tilalle.
->Sinnemäki on myös kaupunginvaltuutettu Helsingissä
->Ennen poliitikon uraansa hänet muistetaan muun muassa Ultra Bra -yhtyeen sanoittajana.
->Sinnemäki oli maanantaina Jyväskylässä Keski-Suomen ELY-keskuksen vieraana. Asialistalla olivat muun muassa maahanmuuttokysymykset.
->Iltapäivällä Sinnemäki vieraili Ruthin leipomo Oy:ssä, Siparila Oy:ssä sekä Keski-Suomen liitossa.

[KUVA]
SUOMALAISTA TYÖTÄ
Anni Sinnemäki vieraili maanantaina muun muassa Jyväskyläläisessä Ruthin leipomossa, joka on perustettu vuonna 1906.

*rukousnauhaa hypistellen*Joissain päin Suomea tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisillakin alueilla, joissa on työttömyyttä. Joissain päin Suomea tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisillakin alueilla, joissa on työttömyyttä. Joissain päin Suomea tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisillakin alueilla, joissa on työttömyyttä.*ommmm*

Ja helppohan se nuorisotyöttömyys on lakaista maton alle laittamalla lapsoset kouluun. Entäs sitten kun opintotukikuukaudet loppuu? Eikun lainaa ja pikavippiä vaan ja valtiontalous pelastuu!

[JoKaGO]

"Joissain päin Suomea tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisillakin alueilla, joissa on työttömyyttä."

Totaalista näköalattomuutta! Miksi ei edes yritetä arvioida, millä aloilla (terveyden- ja vanhustenhuollon ym. lisäksi) avoimella sektorilla on seuraavan kymmenen vuoden sisällä töitä ja kouluteta näitä nuoria työttömiä niille aloille? Tai ei tarvitse kuin luoda opiskelupaikat, kyllä nuoret hakeutuvat niihin, jos luvassa on työpaikka opintojen päätteeksi.
Joo, en väitäkään, että olisi helppoa, ei tietenkään! Mutta jos ei edetä analyyttisesti, huidotaan tyhjää ja voimat hupenevat entisestäänkin.

[Fincum]

Anni Sinnenmäki:
Yritysten tarpeet ovat hirveän yksilöllisiä. Joissain päin Suomea tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisillakin alueilla, joissa on työttömyyttä, Sinnemäki sanoo.

Ymmärtääkseni yritykset tarvitsevat osaavaa henkilökuntaa, ihmistä, duunaria, tekijää.
Työperäinen maahanmuutto on opinkappale, uskonasia, mantra, mieto huume, joka tuo hyvän olon sille, joka siihen uskoo.
Ja jumankauta, sen värinän ja sykkeen kadulle.
Jos yrityksen tarvitsemia osaajia on työttömänä ja tarjolla muualla Suomessa, on kysymys enemmänkin Suomen työmarkkinoiden jäykkyydestä ja ihmisten haluttomuudesta muuttaa.
On tapauksia, kun yritys muuttaa paikkakuntaa työvoiman perään. Syrjäseudut hiljenevät, sille ei voi mitään.

Olen niin satavarma, että suomalaisten uudelleenkouluttaminen on nopeampaa, varmempaa ja taloudellisempaa, kuin tuottaa maahan massoina ihmisiä, ja toivoa näitten tuovan ratkaisun 'työvoimapulaan'.
Ja se on paljon reilumpaa työttömiä kohtaan.

[Pliers]

Sinnemäki on siten oikeassa, että talous ei ole nollasummapeliä. Jokainen työntekijä, joka maksaaveronsa Suomeen helpottaa ahdinkoamme. Tosin ahdinkoamme helpottaa enemmän se, että työtön työllistyy. Ulkomaalaisen työntekijän täytyy olla todella hyvätuloinen, ennen kuin vaikutus talouteen on yhtä suuri.

[Roope]

Vihreiden puheenjohtaja ei ymmärrä SDP:n linjauksia työperäisestä maahanmuutosta.

Työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) ei sulata SDP:n arviota, jonka mukaan suomi ei tarvitsisi työperäistä maahanmuuttoa seuraavan neljän vuoden aikana. Sinnemäki muistuttaa, että talous ei ole nollasummapeliä, jossa työpaikkojen määrä on vakio.

Ei, vaan SDP:n mukaan työperäistä maahanmuuttoa ei tarvitse kasvattaa seuraavan neljän vuoden aikana luopumalla saatavuusharkinnasta. Sinnemäki ei tätä ymmärrä, mutta nämä ovat eri asioita.

-Yritysten tarpeet ovat hirveän yksilöllisiä. Joissain päin Suomea tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisillakin alueilla, joissa on työttömyyttä, Sinnemäki sanoo.
  -Kysymys on kyvystä kasvaa ja reagoida. Siitä, että työmarkkinat ovat mahdollisimman avoimet, on hyötyä yrityssektorillemme.

Kyse onkin työmarkkinoiden täydellisen avaamisen vaikutuksista yhteiskunnalle. Yhteiskunta kantaa kaikki riskit ja joutuu maksamaan monenlaiset seuraukset. Sinnemäki sivuuttaa nämä seuraukset täysin.

Työministerin mukaan työnanatajilla kannattaa olla valmiudet monipuoliseen rekrytointiin. Se tarkoittaa uskallusta ottaa töihin sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia työttömiä ja tarvittaessa hakea työvoimaa Suomen rajojen ulkopuolelta.
  -Ilman muualta tulleita emme olisi pärjänneet niin hyvin nousukauden vuosina. Samanlaiseen kasvuun ei olisi ylletty, jos ei olisi löytynyt insinöörejä, bussikuskeja tai metalli- ja rakennusalan ammattilaisia.

Olisi Suomen kokonaisedun kannalta järkevämpää suunnata koulutusta toisin ja tukea ihmisten maan sisäistä muuttamista, asunnonhankintaa ja nostaa palkkoja kuin hakea Helsingin seudulle bussikuski ulkomailta. Maahanmuuttaja voi olla yritykselle halvempi, mutta yhteiskunta joutuu maksamaan näistä halvoista työntekijöistä kalliin hinnan erilaisina tukina ja palveluina. Kun vihreät ovat vaatineet yhä lisää rahaa kotouttamiseen, niin se olisi ollut rehellistä mainita tämän haastattelun yhteydessä työperäisen maahanmuuton koko ajan kasvavana kustannuksena.

Vihreät kannattaa puolueena perustuloa. Olisiko se Sinnemäen mielestä ratkaisu korkeaan työttämyyteen?
  -Se sisältää ajattelun, että vähäisestäkin työteosta jää ihmiselle käteen rahaa. Että omalla työllä rahan ansaitseminen on kannattavaa. On järkevää arvioida, että se vaikuttaisi tehdyn työn määrän kannalta myönteisesti, Sinnemäki sanoo.

Tämä perustulo koskisi nykykäytännön mukaan myös irtisanottuja ulkomaalaisia ja heidän omaisiaan. Tavoitteeksi ei tulisi korkeasti koulutettujen maahanmuutto ja työnteko vaan heikosti koulutettujen pääsy Suomeen ja tukien piiriin.


On hullua, että tästä tulevaisuudessa siintävästä huutavasta työvoimapulasta jaksetaan jauhaa vuodesta toiseen, mutta näille aloille ei ole tehty koulutussuunnitelmia tai vaikka rakenteellisia tukipaketteja. Ainoana vaihtoehtona on nähty tilata bussikuskit ja sairaanhoitajat postimyynnistä ja kouluttaa kiintiöpakolaisyksinhuoltajaäideistä lisätyövoimaa. Tämä on valinta, huono sellainen.

[M.]

Sinnemäki muistuttaa, että talous ei ole nollasummapeliä, jossa työpaikkojen määrä on vakio.

Talous ei ole nollasummapeliä kokonaisuudessaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen loisi palkkaamatta jääneelle suomalaiselle muita tai mitään töitä. Työ ei sellaisenaan luo uusia työpaikkoja vaan yritysten voitoista syntyvät sijoitukset yrityksiin. Tietysti on kansantalouden kannalta järkevää palkata ulkomaalainen työntekijä, jos työt muuten jäisivät tekemättä. On kuitenkin absurdia antaa ymmärtää, että esimerkiksi suomalainen rakennustyöntekijä hyötyisi siitä, että hänet korvataan ulkomaalaisella halpatyöntekijällä.

[Oluttikka]

Sinnemäen mukaan nuoria työttömiä on tänä vuonna viime vuoden tapaan keskimäärin noin 35 000. Hän uskoo, että ensi vuonna pääsään alle 30 000:n.

Nuorisotyöttömyys saadaan tilastoissa vaikka nollaan. Mikä osa esimerkiksi mamunuorista onkaan jo eläkkeellä? Entä kulmahousuista? Loput sitten kursseille ja "opiskelemaan".

[Fincum]

On kuitenkin absurdia antaa ymmärtää, että esimerkiksi suomalainen rakennustyöntekijä hyötyisi siitä, että hänet korvataan ulkomaalaisella halpatyöntekijällä.

Samansuuntaista argumenttia on käytetty ja käytetään yhä edelleen silloin, kun yritys päättää siirtää osan tuotannostaan halvempien työvoimakustannusten maihin. Sanotaan, että näin toimien on mahdollista säilyttää tuotannon 'kalliimpia' osia Suomessa.
Näin varmasti onkin, mutta näen tämän vain ensiaskeleena koko toiminnan vähittäiselle siirtymiselle pois Suomesta.

Jos yritykset hakevat halvempaa työvoimaa ulkomailta, miten maahanmuutolla tilannetta voisi muuttaa?

[intense]

On kuitenkin absurdia antaa ymmärtää, että esimerkiksi suomalainen rakennustyöntekijä hyötyisi siitä, että hänet korvataan ulkomaalaisella halpatyöntekijällä.

Missäköhän Sinnemäki antaa näin ymmärtää?

Jos työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa saadaan karsittua sellaisissa tapauksissa, joissa yritykset eivät löydä Suomesta tarvitsemaansa työvoimaa (esim. insinöörejä, koodareita ym.) niin tämä hyödyttää kansantaloutta ja sitä kautta työllisyystilannetta. Halpatyövoimaa en ole kuullut juuri kenenkään kannattavan vaan nimenomaan on vaadittu väärinkäytöksiin puuttumsita ja valvonnan tehostamista. Paitsi Kokoomuksessa, joka ei halua astua rahoittajiensa varpaille.

SDP taas on lähtenyt pölhöpopulistiselle linjalle, koska sen kannattajat ovat tutkitusti yhdessä Perussuomalaisten kannattajien kanssa kaikkein tyhmimpiä, eivätkä osaa käsitellä näin monimutkaista asiaa.

Tämä "maksetaan parempaa palkkaa" jaksaa kyllä huvittaa argumenttina. Kuka sen palkan maksaa ja minkälainen vaikutus tällä olisi työllisyyteen tai kansantalouden kehitykseen yleisemmin? Jos ammattiliitot vetävät maan kiinni viikoksi, että niitä palkkoja saataisiin paremmiksi niin eihän tämä forum vain täyty vihaisista viesteistä, joissa tuomitaan tällainen toiminta?

Tämä on jokseenkin samaa osastoa kuin "ulkomaalaisia tulisi auttaa mieluummin paikan päällä", jota jonkin aikaa hoettuaan maahanmuuttokriitikko toteaa, että kehitysyhteistyö pitääkin lopettaa.

[svobo]

Olisivat nuo vihreätkin vain rehellisiä ja sanoisivat suoraan, että he haluavat tänne vain isot kasat ihmisiä Afrikasta ja Lähi-idästä, eivätkä yrittäisi verhota sitä haluansa mihkään työllisyyskiemuroihin.

[intense]

Olisivat nuo vihreätkin vain rehellisiä ja sanoisivat suoraan, että he haluavat tänne vain isot kasat ihmisiä Afrikasta ja Lähi-idästä, eivätkä yrittäisi verhota sitä haluansa mihkään työllisyyskiemuroihin.

Miksiköhän tämäkin topic täytyy pyrkiä yhdistämään humanitääriseen maahanmuuttoon tai sen kannattamiseen, vaikka kyse on aivan eri aiheesta?

Minusta työministerin on ihan hyvä arvioida työperäiseen maahanmuuttoon liittyvän byrokratian ja sen keventämisen/kiristämisen vaikutusta työllisyystilanteeseen, ja mielestäni hänen arvionsa on tässä tapauksessa realistisempi kuin demareiden. Tämä siitä huolimatta, että pidän itse SDP:tä huomattavasti parempana puolueena kuin Vihreitä.

[Oho]

joissa yritykset eivät löydä Suomesta tarvitsemaansa työvoimaa (esim. insinöörejä, koodareita ym.)

Et ois paljoa huonompaa esimerkkiä kyllä voinut kaivaa, Suomessa on aikas lailla härski insinöörien ylitarjonta, AMK:t ja korkeakoulutkin linkoavat porukkaa suunnilleen suoraan kortistoon tai alemman koulutustason hommiin, kun järkevää duunia ei maassa ole tarjolla.

Nokiat yms eivät hae insinöörejä Intiasta kotoisen insinööripuutteen takia vaan opettamaan Intialaisia talon tavoille, kun Nokia siirtää toimitojaan Suomesta Intiaan ja tarvitsee paikallista ali- ja keskijohtoa.

[Fincum]

Miksiköhän tämäkin topic täytyy pyrkiä yhdistämään humanitääriseen maahanmuuttoon tai sen kannattamiseen, vaikka kyse on aivan eri aiheesta?

Olen huolestunut, miten 5000 perheenyhdistämistapausta saadaan työllistettyä, ja löytyykö näistä ratkaisu helpottamaan juuri pahinta työvoimapulan aluetta.
Mitään muuta tavoitetta en ole nähnyt ääneen lausuttavan.
 

[Mursu]

Sinnemäki muistuttaa, että talous ei ole nollasummapeliä, jossa työpaikkojen määrä on vakio.

Talous ei ole nollasummapeliä kokonaisuudessaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen loisi palkkaamatta jääneelle suomalaiselle muita tai mitään töitä. Työ ei sellaisenaan luo uusia työpaikkoja vaan yritysten voitoista syntyvät sijoitukset yrityksiin.

Kyllähän se työntekijä palkallaan ostaa erilaisia tuotteita ja palveluita ja siten työllistää muita. Minä en oikein ymmärrä todellisen työperäisen maahanmuuton jyrkkää vastustamista. Koko ajatuksessa on jotkin sosialistinen ajatusmalli, että valtion tulisi ensin antaa töitä kaikille työttömille.

Eri asia sotten on näennäisesti työperäinen maahanmuutto, joka on vain savuverho erilaisille humanitaarisille mahanmuutolle.

[intense]

joissa yritykset eivät löydä Suomesta tarvitsemaansa työvoimaa (esim. insinöörejä, koodareita ym.)

Et ois paljoa huonompaa esimerkkiä kyllä voinut kaivaa, Suomessa on aikas lailla härski insinöörien ylitarjonta, AMK:t ja korkeakoulutkin linkoavat porukkaa suunnilleen suoraan kortistoon tai alemman koulutustason hommiin, kun järkevää duunia ei maassa ole tarjolla.

Nokiat yms eivät hae insinöörejä Intiasta kotoisen insinööripuutteen takia vaan opettamaan Intialaisia talon tavoille, kun Nokia siirtää toimitojaan Suomesta Intiaan ja tarvitsee paikallista ali- ja keskijohtoa.

Tuo on todella karkea yleistys tilanteesta, vaikka saattaa päteä joissain yksittäisissä tapauksissa. Oikean koulutuksen ohella työntekijän tulisi osata tehdä jotain ja olla valmis asumaan siellä, missä työtä on tarjolla.

Tässä yksi esimerkki juuri Nokian tilanteesta: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ty%C3%B6voimapula+vie+Nokian+ty%C3%B6paikkoja+Salosta+Koreaan/1135232548425

Miksiköhän tämäkin topic täytyy pyrkiä yhdistämään humanitääriseen maahanmuuttoon tai sen kannattamiseen, vaikka kyse on aivan eri aiheesta?

Olen huolestunut, miten 5000 perheenyhdistämistapausta saadaan työllistettyä, ja löytyykö näistä ratkaisu helpottamaan juuri pahinta työvoimapulan aluetta.
Mitään muuta tavoitetta en ole nähnyt ääneen lausuttavan.

Se, että humanitäärisellä maahanmuutolla yritettäisiin ratkaista työvoimapulaa on maahanmuuttokriittisten viljelemä vähä-älyinen ja kulunut olkinukke. Tosiasiallisesti kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin.

[Uljanov]

@ intense

Tietotekniikka-alalla on yhtä aikaa sekä "työvoimapula" että suurtyöttömyys. Ai miten tämä on mahdollista? Yrityksille kelpaa ainoastaan työvoima, jolla on jo usean vuoden kokemus töistä. Vastavalmistuneita ei palkata kokemusta hankkimaan. Tässä mielessä toki on yrityksen etu, että työttömiä vastavalmistuneita ei tarvitsekaan palkata, vaan kokeneet kaverit voi palkata Intiasta. Mutta Suomelle tästä on erittäin suurta vahinkoa. Ammattilaisten koulutukseen käytetyt rahat ovat siis menneet hukkaan, ja meillä on pysyvästi työttömiä, tai vaihtoehtoisesti nakkikioskilla työskenteleviä insinöörejä.

Oikea ratkaisu tilanteeseen ei ole helpottaa suomalaisten syrjäyttämistä työmarkkinoilla, vaan purkaa niitä esteitä joiden takia yritykset eivät suostu palkkaamaan kokemattomia. Yksi tällainen keino voisi olla irtisanomissuojan heikentäminen. Riski palkata kokematon olisi tällöin vähäisempi.

[Fincum]

Olen huolestunut, miten 5000 perheenyhdistämistapausta saadaan työllistettyä, ja löytyykö näistä ratkaisu helpottamaan juuri pahinta työvoimapulan aluetta.
Mitään muuta tavoitetta en ole nähnyt ääneen lausuttavan.

Se, että humanitäärisellä maahanmuutolla yritettäisiin ratkaista työvoimapulaa on maahanmuuttokriittisten viljelemä vähä-älyinen ja kulunut olkinukke. Tosiasiallisesti kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin.

Oho! No mitä ongelmaa humanitäärisellä maahanmuutolla sitten ratkotaan ja miten siinä on onnistuttu?

[intense]

Olen huolestunut, miten 5000 perheenyhdistämistapausta saadaan työllistettyä, ja löytyykö näistä ratkaisu helpottamaan juuri pahinta työvoimapulan aluetta.
Mitään muuta tavoitetta en ole nähnyt ääneen lausuttavan.

Se, että humanitäärisellä maahanmuutolla yritettäisiin ratkaista työvoimapulaa on maahanmuuttokriittisten viljelemä vähä-älyinen ja kulunut olkinukke. Tosiasiallisesti kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin.

Oho! No mitä ongelmaa humanitäärisellä maahanmuutolla sitten ratkotaan ja miten siinä on onnistuttu?

Sillä yritetään esim. pelastaa kotimaastaan paenneita yksilöitä vainolta. Noin pääsääntöisesti tässä on varmaankin onnistuttu ihan hyvin, vaikka itse näkisin mieluummin, että useampi tulija tulisi kiintiöpakolais- kuin turvapaikanhakujärjestelmän kautta.

[Jari-Petri Heino]

Juurihan Turun toimistoapu haki tuotantotalouden insinööriä pakkaustöihin. Mahdollisuus vakituiseen paikkaan ja ehkä insinöörin työhön tarjottiin. Nyt työpaikan ilmoitus on poistettu mol.fi sivuilta, minkäköhän takia? Saiko joku insinööri kenties töitä?

[Sami Aario]

Se, että humanitäärisellä maahanmuutolla yritettäisiin ratkaista työvoimapulaa on maahanmuuttokriittisten viljelemä vähä-älyinen ja kulunut olkinukke. Tosiasiallisesti kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin.

Onko sinulla ajatustenlukukone?

Voi olla että kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin, mutta aika tehokkaasti antavat ymmärtää, puhumalla turvapaikanhakijoista samassa yhteydessä erityisesti palvelualan työvoimapulan kanssa.

Tämä on tietysti tulkintakysymys josta voidaan varmaan kiistellä loputtomiin, tai sitten kysyä asianomaisilta itseltään.

Kysymys muillekin kuin intenselle: Onkohan tähän aiheeseen liittyen olemassa kysymys Homman vaalikoneessa?

[KTM]

Tämä on jokseenkin samaa osastoa kuin "ulkomaalaisia tulisi auttaa mieluummin paikan päällä", jota jonkin aikaa hoettuaan maahanmuuttokriitikko toteaa, että kehitysyhteistyö pitääkin lopettaa.

Olisi paljon parempi jos turvapaikanhakijoita autettaisiin kotimaissaan, mutta jos se ei onnistu vaan yhä tulevat tänne niin sitten kehitysapu tulee lopettaa. Välittömästi tulisi vaatia kehitysapua nauttivat maat ottamaan täältä turvapaikkaa hakeneet takaisin tai kehitysapu ko maahan lopetetaan.

Lisäksi kehitysapu ja humanitäärisen maahanmuuton kaikki kulut tulee laskea yhteen ja maksaa samasta budjetissa tarkasti määritellystä määrärahasta. Silloin pakolaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö järjestöt voisivat sanoa kumpaa ne haluavat, auttaa samalla rahalla siellä vai täällä ja kumpi on mielekkäämpää ja tehokkaampaa.

Tämänhetkinen "syödään ja säästetään kakku" systeemi on mieletön, eli maailmanhalaajat saavat kaakun eli humanitääriset maahanmuuttajat tänne mutta samalla säästävät kakun eli saavat halata myös kotimaihinsa jääneitä. Ei pitäisi olla kahta hanaa josta tätä maksetaan vaan vain yksi määräraha jolloin kakku joko syötäisiin tai säästettäisiin, tai sitten jaettaisiin, mutta molempia ei voisi saada.

[intense]

Oikea ratkaisu tilanteeseen ei ole helpottaa suomalaisten syrjäyttämistä työmarkkinoilla, vaan purkaa niitä esteitä joiden takia yritykset eivät suostu palkkaamaan kokemattomia. Yksi tällainen keino voisi olla irtisanomissuojan heikentäminen. Riski palkata kokematon olisi tällöin vähäisempi.

Suomalaiset vain tuppaavat suhtautumaan nihkeästi työehtojen heikentämiseen, vaikka työttömyyttä kuinka käytettäisiin tässä keppihevosena. Toisekseen on aika yleinen virhekäsitys luulla, että Suomessa olisi eurooppalaisittain jotenkin erityisen hyvä irtisanomissuoja. Esim. joukkoirtisanominen on Suomessa todella helppoa verrattuna moneen muuhun maahan.

Noin yleisesti huolesi on toki täysin aiheellinen, mutta toisaalta yritys, joka ei saa palkata sellaisia työntekijöitä, jotka osaavat jotain (amk:n käyminen ei tarkoita, että osaisi jotain), löytää helposti tiensä johonkin sellaiseen maahan, jossa tekijämiehiä ja -naisia löytyy. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on kuitenkin parempi, että ne intialaiset insinöörit maksavat verotulonsa Suomeen eikä Intiaan.

Onko sinulla ajatustenlukukone?

Voi olla että kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin, mutta aika tehokkaasti antavat ymmärtää, puhumalla turvapaikanhakijoista samassa yhteydessä erityisesti palvelualan työvoimapulan kanssa.

Toisinaan kieltämättä puhutaan maahanmuutosta yleisesti työvoimapulan yhteydessä. Monet hommalaiset elävät siinä luulossa, että useimmat maahanmuuttajat ovat "sosiaaliturvapaikanhakijoita" ja tätä kautta väärinkäsityksiä helposti syntyy. Toki poliitikoiltakin voisi odottaa selkeämpää käsitteiden käyttöä.

Mitä tulee sitten kaiken maailman kätkettyihin agendoihin niin minustakin Jussi Halla-aho antaa ymmärtää suhtautuvansa muslimeihin ja somaleihin hyvin vihamielisesti, mutta en näe tällaisilla asioilla spekuloimista kovin hedelmällisenä ainakaan tällä foorumilla.

Lisäksi kehitysapu ja humanitäärisen maahanmuuton kaikki kulut tulee laskea yhteen ja maksaa samasta budjetissa tarkasti määritellystä määrärahasta. Silloin pakolaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö järjestöt voisivat sanoa kumpaa ne haluavat, auttaa samalla rahalla siellä vai täällä ja kumpi on mielekkäämpää ja tehokkaampaa.

Tämä edellyttäisi sitä, että maahanmuuttajille luotaisiin rinnakkaiset sosiaaliturva-, terveydenhuolto-, ja koulutusjärjestelmät, mikä olisi typerää ja kallista. Noin muuten kannatan kyllä maahanmuuton kustannuksien selvittämistä lämpimästi, jotta saataisiin jotain suhteellisuudentajua koko keskusteluun.

[Sami Aario]

Tämä on jokseenkin samaa osastoa kuin "ulkomaalaisia tulisi auttaa mieluummin paikan päällä", jota jonkin aikaa hoettuaan maahanmuuttokriitikko toteaa, että kehitysyhteistyö pitääkin lopettaa.

Nähdäkseni esimerkiksi pakolaisleirien ylläpitoa ei makseta kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi esim. "Nuivan vaalimanifestin" allekirjoittanut Teemu Lahtinen on muissa yhteyksissä sanonut kannattavansa katastrofiapua, jota tämä ei siis ilmeisesti laske sellaiseksi kehitysyhteistyöksi joka täytyisi lopettaa.

EDIT: Kehitysavun ongelmista lisää täällä.

[Fincum]

Se, että humanitäärisellä maahanmuutolla yritettäisiin ratkaista työvoimapulaa on maahanmuuttokriittisten viljelemä vähä-älyinen ja kulunut olkinukke. Tosiasiallisesti kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin.

Astrid Thors perustelee Yleisradion haastattelussa helmikuussa 2009, miksi Kajaanin kannattaa vastaanottaa lisää pakolaisia:
http://fi.wikiquote.org/wiki/Astrid_Thors

Maahanmuuttajat ovat mahdollisuus siinä mielessä, että ne seudut ja kunnat, jotka ovat ottaneet vastaan pakolaisia, ovat valmistautuneet paremmin siihen työvoimatarpeeseen. Meillähän oli jo ennen tätä taantumaa monille aloille vaikea löytää suomalaista työvoimaa. Nyt on notkahdus, mutta jos katsomme vuoteen 2010–2011, silloin työikäisen väestön väheneminen on entistä suurempaa. Valmistautuen siihen, maahanmuutto on mahdollisuus.

[intense]

Se, että humanitäärisellä maahanmuutolla yritettäisiin ratkaista työvoimapulaa on maahanmuuttokriittisten viljelemä vähä-älyinen ja kulunut olkinukke. Tosiasiallisesti kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin.

Astrid Thors perustelee Yleisradion haastattelussa helmikuussa 2009, miksi Kajaanin kannattaa vastaanottaa lisää pakolaisia:
http://fi.wikiquote.org/wiki/Astrid_Thors

Maahanmuuttajat ovat mahdollisuus siinä mielessä, että ne seudut ja kunnat, jotka ovat ottaneet vastaan pakolaisia, ovat valmistautuneet paremmin siihen työvoimatarpeeseen. Meillähän oli jo ennen tätä taantumaa monille aloille vaikea löytää suomalaista työvoimaa. Nyt on notkahdus, mutta jos katsomme vuoteen 2010–2011, silloin työikäisen väestön väheneminen on entistä suurempaa. Valmistautuen siihen, maahanmuutto on mahdollisuus.

Jep, olin näemmä väärässä. Tuonkaltaiset yritykset perustella pakolaisten vastaanottoa ovat vaivaannuttavaa paskaa, mutta eivät poista niitä humanitäärisen maahanmuuton todellisia syitä.

[RP]

Se, että humanitäärisellä maahanmuutolla yritettäisiin ratkaista työvoimapulaa on maahanmuuttokriittisten viljelemä vähä-älyinen ja kulunut olkinukke. Tosiasiallisesti kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin.

Kuule, täällä varmaan moni on valmis uskomaan, että moni sektorilla vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele. Piste. Mutta muutoin, jos tämä on vähäälyinen ja kulunut olkinukke, niin miksi esimerksi sitten asiasta vastuullinen minsteri antaessaan eduskunnalle selontekoa miten "Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta" on pantu toimeen, aloittaa puheensa näin (Suora lainaus puheenvuoron alusta)

(Esimerkkejä löytyy kyllä enemmänkin, mutta tästä on sen enempää puhujan henkilön kuin tilanteen suhteen hankala juuri mennä hierarkkiassa ylöspäin.)

http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/d1ebeac44aefd6fec2256b3a003e7ab1/ff93982dfb07dd76c22574db004ec1f2?OpenDocument

Arvoisa puhemies

TAUSTAA

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan 1.5.1999. Tuolloin maahanmuuton painopiste oli kansainväliseen suojeluun sekä perhesuhteeseen perustuvassa maahanmuutossa. Työperusteisen maahanmuuton merkitys oli pieni - nyt tilanne on muuttunut. Tullessaan voimaan laki oli ensimmäisiä Euroopassa.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA

Väestön ikääntyminen ja eläkkeelle siirtyminen on johtamassa työikäisen väestön määrän supistumiseen alle työmarkkinoiden tarpeen. Tällä hetkellä on jo nähtävissä joillakin aloilla suoranaista työvoimapulaa. Työvoiman tarve tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa, kiihtyvästi vuodesta 2010 lähtien. Maahanmuutto on yksi keino muiden keinojen, kuten paremman kohtaannon, pitempien työurien ja koko työvoimareservin ohella, jolla voidaan vastata työvoiman tarpeeseen ja varautua myös tulevaisuuden työvoimapulaan. Yksin maahanmuutolla ei tietenkään voida täysin vastata väestön ikääntymisestä johtuviin haasteisiin. Vaikka työllisyyskehitys lyhyellä aikavälillä ei jatkuisi yhtä suotuisasti lähiaikoina, on meidän syytä jatkaa pitkäjänteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämistä.

[Fincum]

Se, että humanitäärisellä maahanmuutolla yritettäisiin ratkaista työvoimapulaa on maahanmuuttokriittisten viljelemä vähä-älyinen ja kulunut olkinukke. Tosiasiallisesti kukaan vastuullisessa asemassa oleva ei ajattele näin.

Astrid Thors perustelee Yleisradion haastattelussa helmikuussa 2009, miksi Kajaanin kannattaa vastaanottaa lisää pakolaisia:
http://fi.wikiquote.org/wiki/Astrid_Thors

Maahanmuuttajat ovat mahdollisuus siinä mielessä, että ne seudut ja kunnat, jotka ovat ottaneet vastaan pakolaisia, ovat valmistautuneet paremmin siihen työvoimatarpeeseen. Meillähän oli jo ennen tätä taantumaa monille aloille vaikea löytää suomalaista työvoimaa. Nyt on notkahdus, mutta jos katsomme vuoteen 2010–2011, silloin työikäisen väestön väheneminen on entistä suurempaa. Valmistautuen siihen, maahanmuutto on mahdollisuus.

Jep, olin näemmä väärässä. Tuonkaltaiset yritykset perustella pakolaisten vastaanottoa ovat vaivaannuttavaa paskaa, mutta eivät poista niitä humanitäärisen maahanmuuton todellisia syitä.

Juu, ei siinä mitään, sattuuhan noita, erreyksiä, puolin&toisin.


Astrid Thors
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/42998-mita-ministeri-thors-vastaa-pajusen-ulkomaalaiskantaan

...pakolaiskiintiö, jolla nimenomaan pyritään auttamaan heitä, jotka ovat esimerkiksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ... Nämä toimet ovat toissijaisia, koska ennen kaikkea kansainvälisen yhteisön ja meidän on edistettävä sellaisia oloja, että pakolainen voi palata kotimaahansa

[Oho]

Tässä yksi esimerkki juuri Nokian tilanteesta: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ty%C3%B6voimapula+vie+Nokian+ty%C3%B6paikkoja+Salosta+Koreaan/1135232548425

Puhelimien kasaaminen ei ole koodari tai insinöörityötä vaan alemman koulutustutason hommaa.

Ei muuten todellakaan ole insinöörien työllistymisongelmissa kyse mistään yksittäistapauksista, kun Nokialla ja kumppaneilla on varaa pistää parhaassa työiässä olevia dippeleitä kilometritehtaalle satamäärin ja syyt ei todellakaan ole henkilökohtaisia vaan tuotannollistaloudellisia. Suunnilleen jokaisella IT dipalla on varmaan jo parit kolmet YTt takana.

[Roope]

Jos työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa saadaan karsittua sellaisissa tapauksissa, joissa yritykset eivät löydä Suomesta tarvitsemaansa työvoimaa (esim. insinöörejä, koodareita ym.) niin tämä hyödyttää kansantaloutta ja sitä kautta työllisyystilannetta.

Onko tällaisilla aloilla saatavuusharkintaa, ei kai? Esimerkiksi Nokia palkkaa käsittääkseni insinöörinsä ja koodarinsa ihan vapaasti mistä haluaa.

Halpatyövoimaa en ole kuullut juuri kenenkään kannattavan vaan nimenomaan on vaadittu väärinkäytöksiin puuttumsita ja valvonnan tehostamista.

Poliitikkojen on mukavampi puhua korkeasti koulutetuista, vaikka heitä byrokratiaongelmat eivät juurikaan koske. Käytännössä helpotusta halutaan matalan osaamistason työvoiman ja kausityöläisten liikkumiseen. Juuri sellaisen, joka ei tuota paljon jos ollenkaan verotuloja ja jotka irtisanotaan suhdannevaihteluissa ensimmäisinä. Muualla Euroopassa he menisivät silloin takaisin kotimaahansa, mutta Suomessa monet heistä voivat jäädä toimeentulotuen piiriin, kuten viime vuosina on huomattu.

Tämä "maksetaan parempaa palkkaa" jaksaa kyllä huvittaa argumenttina. Kuka sen palkan maksaa ja minkälainen vaikutus tällä olisi työllisyyteen tai kansantalouden kehitykseen yleisemmin?

Hyvä kysymys, jota kannattaisi miettiä. Palkkoihin voi vaikuttaa monella tavalla, ei niiden taso yleensä ole muodostunut pelkästään markkinoiden mukaan.

Ulkomaalaisen työntekijän perheineen voi olettaa maksavan yhteiskunnalle tiettyyn palkkakynnykseen asti enemmän kuin tuottavan, joten jonkinlaisena nyrkkisääntönä mitään 10 euron tuntipalkan ihmisiä ei kannata tänne pahemmin haalia, vaikka se yrityksistä mukavaa ja riskitöntä onkin. Eri ryhmien työperäisen maahanmuuton yhteiskunnalle aiheuttamien kustannuksien ja tuottojen selvittäminen olisi etenkin nykytilanteessa tutkimuksen arvoinen asia, mutta ei taida kiinnostaa työministeri Sinnemäkeä.

[nimetönkeskustelija]

Anni on oppinut taloustieteen termin "nollasumma". Sitä hän nyt viljelee joka paikassa. Hän ei kuitenkaan pysty osoittamaan, että talous kohentuisi mamujen ansiosta. Moni pystyy sen sijaan osoittamaan, että mamut maksavat ja paljon. Hoe sinä vaan Anni tota nollasummaasi. Se on tyypillistä utopistin lässytystä vailla pohjaa.