2010-08-15 TS: Vesa Puttonen: Me olemme henkisesti rasisteja

[Hannu Niemi]

Helsingin kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen kritisoi railakkaasti Suomen tämänhetkistä työllistämispolitiikkaa. –?Me olemme henkisesti rasisteja. Meillä on kynnys rekrytoida ihmisiä, jotka eivät puhu suomea, ovat eri värisiä, haisevat erilaiselta tai eivät ole evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Globalisoituvassa taloudessa on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja mennä epämukavuusalueelle, Puttonen piiskaa.

Suomi ei anna töitä korkeasti koulutetuille ulkomaalaisille, vaikka siihen olisi huutava tarve. Professorin mielestä mielikuva globaaleista suomalaisista on pelkkä illuusio. Ulkomaalaisten palkkaaminen tyssää suomalaisten mukavuudenhaluun ja henkiseen velttouteen.

–?Meillä on sellainen mielikuva, että olemme kansainvälisiä ja että meillä on globaaleja yrityksiä. Tästä huolimatta haluamme pitää kahvipöytäpuheemme suomenkielisenä. Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua. Tämän vuoksi me palkkaamme mieluummin suomalaisen suomea puhuvan henkilön. Emme näe ulkomaalaisia vahvuutena.

Kun Suomessa puhutaan ulkomaalaisista, Puttosen mukaan meillä puhutaan silloin vain pakolaisista. Hänen mielestään keskustelu pitäisi kuitenkin kääntää siihen, että Suomi vanhenee ja maan ikärakenne vuonna 2020 on Euroopan epäedullisin. Se merkitsee myös Suomen kilpailukyvyn heikkenemistä. Tuolloin tarve korkeakoulutetuista kansainvälisistä osaajista tulee olemaan huutava.

Puttosen mielestä ulkomaisten osaajien Suomeen saamiseksi on tässä tilanteessa monta rationaalista syytä. Yksi niistä on suomalaisten yritysten kansainvälistäminen.

Se että Suomi ensin kouluttaa ulkomaalaisia, mutta ei sen jälkeen tarjoa heille töitä, on professorin mielestä järjetöntä.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/153091.html

[sunimh]

Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua. Tämän vuoksi me palkkaamme mieluummin suomalaisen suomea puhuvan henkilön.

Niin, ehkä kaikki eivät halua omassa kotimaassaan olla pakotettuja "puoliksi vapaa-ajallakin" puhumaan mikahäkkinen-inglisiä.

Hänen mielestään keskustelu pitäisi kuitenkin kääntää siihen, että Suomi vanhenee ja maan ikärakenne vuonna 2020 on Euroopan epäedullisin. Se merkitsee myös Suomen kilpailukyvyn heikkenemistä. Tuolloin tarve korkeakoulutetuista kansainvälisistä osaajista tulee olemaan huutava.

Hyvällä tuurilla Suomen väestörakenne ei kuitenkaan ole tuolloinkaan Euroopan epäedullisin (toisin kuin esim. Ruotsi tai UK), joten korkeakoulutettuja, kansainvälisiä osaajia voisikin white flightin muodossa olla tarjolla. Mutta eihän näin saa sanoa.

Se että Suomi ensin kouluttaa ulkomaalaisia, mutta ei sen jälkeen tarjoa heille töitä, on professorin mielestä järjetöntä.

Niin on.

[Veli Karimies]

Suomi ei anna töitä korkeasti koulutetuille ulkomaalaisille, vaikka siihen olisi huutava tarve. Professorin mielestä mielikuva globaaleista suomalaisista on pelkkä illuusio. Ulkomaalaisten palkkaaminen tyssää suomalaisten mukavuudenhaluun ja henkiseen velttouteen.

Huutava tarve.. kuulostaa tutulta.. mille aloille? Mihin työpaikkoihin? Mikäs on meininki olkiluodon ydinvoimalatyömaalla? Entäs Nokiassa? Eikös suvikset ole toitottaneet kuinka sielä on niiiiin paljon ulkkiksia?

–?Meillä on sellainen mielikuva, että olemme kansainvälisiä ja että meillä on globaaleja yrityksiä. Tästä huolimatta haluamme pitää kahvipöytäpuheemme suomenkielisenä. Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua. Tämän vuoksi me palkkaamme mieluummin suomalaisen suomea puhuvan henkilön.

Päinvastoin.

Emme näe ulkomaalaisia vahvuutena.

Pitäisikö siis ulkomaalaisuus nähdä vahvuutena? Miten sitä mitataan ja mitkä muut taidot ja osaamiset se ohittaa rekrytointitilanteessa?

[törö]

Eiköhän kauppatieteilijä Puttosta kuitenkin oikeasti harmita se, että ay-liikkeen saavutuksia arvostavat suomalaiset eivät halua työpaikoilleen ulkomaista halpatyövoimaa. En minä ainakaan ole huomannut että halpatyövoima koettaisiin vastenmieliseksi rodun, uskonnon tai kulttuuritaustan takia. Kyllä se palkkojen polkemisesta johtuu.

[Uljanov]

Sehän se vasta rasismia on, jos useista tarjolla olevista työntekijöistä ei palkata parasta. On vain harvoja tehtäviä, joissa kielitaidolla ei ole merkittävää roolia. Miksi ihmeessä työnantaja palkkaisi kielitaidottoman, jos yhtä pätevä kielitaitoinen on tarjolla? Rekrytoinnissa etsitään parasta mahdollista tekijää, eikä lauleta poliittisia mantroja monikulttuurin rikkaudesta.

[Hommelitäti]

Suomi vanhenee. Toisaalla uutisoidaan, että suomalaiset tekevät lapsia kuin 1970-luvulla. Kumpaa tässä nyt pitäisi uskoa 

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/suomalaiset-tekevat-lapsia-kuin-1970-luvulla/186926

[Veli Karimies]

Taitaa olla mamujen.. hmm.. ansiota tuo syntyvyys.

[Hommelitäti]

Taitaa olla mamujen.. hmm.. ansiota tuo syntyvyys.

Niinpä. Kantasuomalaiset naiset ovat tottuneet hankkimaan koulutuksen ja käymään välillä työssäkin äitiyslomien lomassa... Suomen laissa elatusvelvollisuus on myös naisella, vaikka toisaalta työssäkäynti onkin avioliitossa vapaaehtoista. Sharia-laissa (jota monet maahanmuuttajat Suomessakin ilmeisimmin tältä osin toteuttavat) nainen on vapautettu työ- ja elatusvelvoitteesta. Islaminuskoiset mamunaiset voivat Suomessa valtion täystukemana keskittyä perheen kasvattamiseen.

[BeerBelly]

Meillä on kynnys rekrytoida ihmisiä, jotka eivät puhu suomea

Tietysti kyseinen kynnys on olemassa, joillakin aloilla se on hyvinkin korkea ja toisilla taas varsin matala. Kyllä minä haluan asioida vaikkapa lääkärissä suomeksi, en tiedä herra Puttosesta.

Puttosen mielestä ulkomaisten osaajien Suomeen saamiseksi on tässä tilanteessa monta rationaalista syytä. Yksi niistä on suomalaisten yritysten kansainvälistäminen.

Yritykset ovat menneet maailmalle, eivät tuoneet maailmaa tänne. Ilmeisesti väärin kansainvälistytty.

[Alkuasukas]

Mestaroikohan Puttonen nyt pikkasen väärällä tontilla. Eikähän yritykset palkkaa ne parhaimmat ja tuottavimmat yksilöt väristä, hajusta ja mausta riippumatta. Väritestit ovat käytössä julkispuolella.

[Ernst]

Mestaroikohan Puttonen nyt pikkasen väärällä tontilla. Eikähän yritykset palkkaa ne parhaimmat ja tuottavimmat yksilöt väristä, hajusta ja mausta riippumatta. Väritestit ovat käytössä julkispuolella.

EIkä valkoväri ole suositus.

[Ernst]

Puttosen tulevaisuusvisioista puhuttaessa pitää muistaa se, miksi taloustieteilijät saavat olla olemassa ja saavat palkkaakin. Miksikö? No jotta meteorologit vaikuttaisivat luotettavammmilta.

[Rautasormus]

Meillä on kynnys rekrytoida ihmisiä, jotka eivät puhu suomea, ovat eri värisiä, haisevat erilaiselta tai eivät ole evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Globalisoituvassa taloudessa on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja mennä epämukavuusalueelle, Puttonen piiskaa.

Kauppaopettaja Puttonenko sen nyt sitten ensimmäisenä julkisesti sanoo, että olisi epämukavuusalueelle siirtymistä, jos työtovereina olisi erilaista kieltä puhuvia, erivärisiä, eri hajuisia tai muita kuin ev.lut. seurakunnan jäseniä.
Melkoista siviilirohkeutta löytyy HKK:n opettajainhuoneesta näinä vaikeina aikoina.

[nuiseva]

Taitaa olla mamujen.. hmm.. ansiota tuo syntyvyys.

Niinpä. Kantasuomalaiset naiset ovat tottuneet hankkimaan koulutuksen ja käymään välillä työssäkin äitiyslomien lomassa... Suomen laissa elatusvelvollisuus on myös naisella, vaikka toisaalta työssäkäynti onkin avioliitossa vapaaehtoista. Sharia-laissa (jota monet maahanmuuttajat Suomessakin ilmeisimmin tältä osin toteuttavat) nainen on vapautettu työ- ja elatusvelvoitteesta. Islaminuskoiset mamunaiset voivat Suomessa valtion täystukemana keskittyä perheen kasvattamiseen.

Tmän hetken vauvabuumi johtuu myös siitä, että 2000-luvun vaihteessa Suomea pelastettiin päättämällä, että 60 % nuorista pitää tulla korkeakoulututkinto. Suurempi osuus naisista siirtyi lukiosta opiskelemaan ja viettämäään opiskelijaelämää. Nyt kun heillä alkaa kolmekymmentä vuotta olla plakkarissa, alkaa tapahtua heräämisiä suvunjatkamisesta.

Mitä professori Puttoseen tulee, on käsittämätöntä, että kauppatieteiden tohtori suoltaa moista höpöhöpöä. Työnantajalla on oikeus ottaa se pätevin työnhakija, jonka haluaa. Kun työnnataja ottaa haluamansa työtekijän töihin, kysyntä ja tajonta toteutuu markkinatalouden lakien mukaan. Puttonen on selvästi ollut liian kauan suojatyöpaikassa valtion virassa. Hän on vieraantunut yritysmaailmasta multikultin maailmaan.

[OTU]

"...kritisoi railakkaasti Suomen tämänhetkistä työllistämispolitiikkaa."
"...Me olemme henkisesti rasisteja..."
"...Meillä on kynnys..."
"...Suomi ei anna töitä..."
"...tyssää suomalaisten mukavuudenhaluun..."
"Meillä on sellainen mielikuva..."
"...me palkkaamme..."

Tyylipuhdasta mokusyyllistämistä. Jotenkin minulle tulee mieleen, että olemme lähellä mokuaatteen alkulähdettä.

Ketkä me? Pitäisikö jokaisen Suomen asukkaan vauvasta vaariin proffessoorin mukaan työllistää eri värinen ja hajuinen ihminen?

Onpas muuten rasistinen luonnehdinta tuo haju. En minä ole tuollaista ominaisuutta mamuissa havainnut. Ilmeisesti professoorin mielestä "neekerit haisee"?

[ibn ghul]

Me olemme henkisesti rasisteja.

Ketkä te? En minä ainakaan ole. Helsingin kauppakorkeakoulun professorit? Miksi Helsingin kauppakorkeakoulu sitten palkkaa rasisteja kuten Puttonen?

Meillä on kynnys rekrytoida ihmisiä, jotka eivät puhu suomea, ovat eri värisiä, haisevat erilaiselta tai eivät ole evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.

En ole sellaisessa asemassa että voin rekrytoida ketään, joten en tiedä keitä nämä 'me' taas ovat. Jos olisin, en tietenkään palkkaisi suomea puhumatonta henkilöä tehtävään jossa suomea täytyy osata, enkä henkilöä joka ei osaa huolehtia hygieniastaan yhtään mihinkään tehtävään. Ihonväriä tai uskontoa en sen sijaan pitäisi ongelmana, ellei rekrytoitava itse tekisi niistä sellaisia esimerkiksi vaatimalla saada olle töissä säkki päässä. Yhdelläkään näistä ehdoista ei kylläkään mielestäni ole sitten niin yhtään mitään tekemistä rasismin kanssa.

[Late]

Suomi ei anna töitä korkeasti koulutetuille ulkomaalaisille, vaikka siihen olisi huutava tarve.

Puttosella on varmaan vahvaa näyttöä siitä että työpaikat jäävät kokonaan täyttämättä kun ulkomaalaisia ei palkata? Ai ei ole? Voisiko olla niin että kotimaisesta vähintään 300 000:n reservistä löytyy pätevä henkilö..

Siispä. Kenellä siis onkaan huutava (ehkä suorastaan karjuva) tarve antaa töitä ulkomaalaisille jos ei työnantajilla?

[Veli Karimies]

Onpas muuten rasistinen luonnehdinta tuo haju. En minä ole tuollaista ominaisuutta mamuissa havainnut. Ilmeisesti professoorin mielestä "neekerit haisee"?

Eräs tälle palstalle kirjoitteleva on ainakin jokusen sanan sanonut neekerien hajusta.

[Miniluv]

–?Meillä on sellainen mielikuva, että olemme kansainvälisiä ja että meillä on globaaleja yrityksiä. Tästä huolimatta haluamme pitää kahvipöytäpuheemme suomenkielisenä. Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua. Tämän vuoksi me palkkaamme mieluummin suomalaisen suomea puhuvan henkilön.

Päinvastoin.

Tosiaan, muistelen kuulleeni jonkun mokun valittavan, että suomalaiset puhuvat ulkomaisille mieluummin englantia, jolloin heidän suomentaitonsa eivät kehity?

[Veli Karimies]

Tosiaan, muistelen kuulleeni jonkun mokun valittavan, että suomalaiset puhuvat ulkomaisille mieluummin englantia, jolloin heidän suomentaitonsa eivät kehity?

Jep. Tähän olen syyllistynyt itsekin, olen pyrkinyt vähentämään. Suomella mennään.

Puhut englantia, olet rasisti. Puhut suomea, olet rasisti.

[OTU]

Tosiaan, muistelen kuulleeni jonkun mokun valittavan, että suomalaiset puhuvat ulkomaisille mieluummin englantia, jolloin heidän suomentaitonsa eivät kehity?

Jep. Tähän olen syyllistynyt itsekin, olen pyrkinyt vähentämään. Suomella mennään.

Puhut englantia, olet rasisti. Puhut suomea, olet rasisti.

Näin se menee:  VHM:lle on syyllisen rooli määrätty.  

Jos katsot mamua kadulla, niin katsot rasistisesti. Jos et, niin käyttäydyt halveksuvasti, kun et ole näkevinäsikään.

[Uljanov]

Tosiaan, muistelen kuulleeni jonkun mokun valittavan, että suomalaiset puhuvat ulkomaisille mieluummin englantia, jolloin heidän suomentaitonsa eivät kehity?

Jep. Tähän olen syyllistynyt itsekin, olen pyrkinyt vähentämään. Suomella mennään.

Puhut englantia, olet rasisti. Puhut suomea, olet rasisti.

Et puhu, olet rasisti. Ehkä pitäisi puhua ruotsia?

[törö]

Tosiaan, muistelen kuulleeni jonkun mokun valittavan, että suomalaiset puhuvat ulkomaisille mieluummin englantia, jolloin heidän suomentaitonsa eivät kehity?

Jep. Tähän olen syyllistynyt itsekin, olen pyrkinyt vähentämään. Suomella mennään.

Puhut englantia, olet rasisti. Puhut suomea, olet rasisti.

Et puhu, olet rasisti. Ehkä pitäisi puhua ruotsia?

Tässä tilanteessa tulisi myöntää tosi asiat ja alkaa sopeutua rasistin elämään. Kaapista ulos ryömineet homot ovat sitä mieltä, että päätös oli vaikea, mutta kyllä kannatti.

[Ernst]

–?Meillä on sellainen mielikuva, että olemme kansainvälisiä ja että meillä on globaaleja yrityksiä. Tästä huolimatta haluamme pitää kahvipöytäpuheemme suomenkielisenä. Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua. Tämän vuoksi me palkkaamme mieluummin suomalaisen suomea puhuvan henkilön.

Päinvastoin.

Tosiaan, muistelen kuulleeni jonkun mokun valittavan, että suomalaiset puhuvat ulkomaisille mieluummin englantia, jolloin heidän suomentaitonsa eivät kehity?

Näytämme (me=suomalaiset) tekevän joka tapauksessa väärin.

[Lodi]

Helsingin kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen kritisoi railakkaasti Suomen tämänhetkistä työllistämispolitiikkaa. –?Me olemme henkisesti rasisteja. Meillä on kynnys rekrytoida ihmisiä, jotka eivät puhu suomea, ovat eri värisiä, haisevat erilaiselta tai eivät ole evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Globalisoituvassa taloudessa on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja mennä epämukavuusalueelle, Puttonen piiskaa.

Suomi ei anna töitä korkeasti koulutetuille ulkomaalaisille, vaikka siihen olisi huutava tarve. Professorin mielestä mielikuva globaaleista suomalaisista on pelkkä illuusio. Ulkomaalaisten palkkaaminen tyssää suomalaisten mukavuudenhaluun ja henkiseen velttouteen.

–?Meillä on sellainen mielikuva, että olemme kansainvälisiä ja että meillä on globaaleja yrityksiä. Tästä huolimatta haluamme pitää kahvipöytäpuheemme suomenkielisenä. Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua. Tämän vuoksi me palkkaamme mieluummin suomalaisen suomea puhuvan henkilön. Emme näe ulkomaalaisia vahvuutena.

Kun Suomessa puhutaan ulkomaalaisista, Puttosen mukaan meillä puhutaan silloin vain pakolaisista. Hänen mielestään keskustelu pitäisi kuitenkin kääntää siihen, että Suomi vanhenee ja maan ikärakenne vuonna 2020 on Euroopan epäedullisin. Se merkitsee myös Suomen kilpailukyvyn heikkenemistä. Tuolloin tarve korkeakoulutetuista kansainvälisistä osaajista tulee olemaan huutava.

Puttosen mielestä ulkomaisten osaajien Suomeen saamiseksi on tässä tilanteessa monta rationaalista syytä. Yksi niistä on suomalaisten yritysten kansainvälistäminen.

Se että Suomi ensin kouluttaa ulkomaalaisia, mutta ei sen jälkeen tarjoa heille töitä, on professorin mielestä järjetöntä.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/153091.html

En ikinä palkkaisi suomenkieltä osaamatonta ihmistä Suomessa olevaan suomalaiseen yritykseen töihin. Eihän siinä olisi mitään järkeä. Tulkin avullako tämä sitten kommunikoisi?
Eri asia ovat tietenkin pelkästään kansainväliset tehtävät.

[Roope]

– Me olemme henkisesti rasisteja. Meillä on kynnys rekrytoida ihmisiä, jotka eivät puhu suomea, ovat eri värisiä, haisevat erilaiselta tai eivät ole evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.

Tämä ilmiö on samanlainen kaikkialla maailmassa. Puttonen voisi käyttää hieman aikaansa syiden analysoimiseen ja vertailuun muiden maiden kanssa.

Suomi ei anna töitä korkeasti koulutetuille ulkomaalaisille, vaikka siihen olisi huutava tarve. Professorin mielestä mielikuva globaaleista suomalaisista on pelkkä illuusio. Ulkomaalaisten palkkaaminen tyssää suomalaisten mukavuudenhaluun ja henkiseen velttouteen.

Jos tällainen vinoutuma on olemassa, niin korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia palkkaavat yritykset saavat muihin nähden kilpailuedun ja menestyvät paremmin. Onko firmojen johto tyhmää ja sokeaa?

– Meillä on sellainen mielikuva, että olemme kansainvälisiä ja että meillä on globaaleja yrityksiä. Tästä huolimatta haluamme pitää kahvipöytäpuheemme suomenkielisenä. Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua. Tämän vuoksi me palkkaamme mieluummin suomalaisen suomea puhuvan henkilön. Emme näe ulkomaalaisia vahvuutena.

Suomen kielellä tapahtuva kommunikointi on tärkeää etenkin matalan koulutustason yrityksissä, joissa kaikki eivät osaa muita kieliä. Kynnys siirtyä kommunikoinnissa kaksi- tai monikielisyyteen tai jopa pelkkään englannin kieleen on korkea, mutta se on myös rationaalinen.

Suomalaiset noin ylipäätään puhuvat maahanmuuttajille liikaa englantia, eivät liian vähän.

Miksi ulkomaalainen olisi suomenkieliseen verrattuna vahvuus, etenkin jos kommunikointi hänen kanssaan johtaa kaikkien muiden lisätyöhön ja mahdollisiin väärinkäsityksiin?

Kun Suomessa puhutaan ulkomaalaisista, Puttosen mukaan meillä puhutaan silloin vain pakolaisista. Hänen mielestään keskustelu pitäisi kuitenkin kääntää siihen, että Suomi vanhenee ja maan ikärakenne vuonna 2020 on Euroopan epäedullisin. Se merkitsee myös Suomen kilpailukyvyn heikkenemistä. Tuolloin tarve korkeakoulutetuista kansainvälisistä osaajista tulee olemaan huutava.

Eli nyt puhutaan vaihteeksi korkeakoulutetuista kansainvälisistä osaajista, eikä esimerkiksi kielitaidottomista siivoojista, joiden kanssa kommunikoidaan kuvataulujen avulla. Ensinnäkään näitä kansainvälisiä osaajia ei koskaan tule olemaan niin paljon, että he vaikuttaisivat millään lailla väestörakenteeseemme. Toisekseen, miksei kauppakorkeakoulun professori usko markkinoiden hoitavan ongelmaa, jos osaajista on "huutava pula"?

Puttosen mielestä ulkomaisten osaajien Suomeen saamiseksi on tässä tilanteessa monta rationaalista syytä. Yksi niistä on suomalaisten yritysten kansainvälistäminen.

Mikä oikeastaan on Puttosen ratkaisu? "Tehkää fiksumpia rekrytointeja"?

Se että Suomi ensin kouluttaa ulkomaalaisia, mutta ei sen jälkeen tarjoa heille töitä, on professorin mielestä järjetöntä.

Järjetöntä tässä on se ulkomaalaisten ilmainen korkeakoulutus. Suomen ilmaiseksi kouluttamilla ihmisillä ei ole sen kummempaa syytä jäädä Suomeen kuin ulkomaalaisilla muutenkaan muuttaa tänne töihin. Suomi ei "tarjoa töitä" ja muita houkuttimia tarpeeksi edes omille korkeakoulutetuille kansalaisilleen, vaan kärsimme aivovuodosta. Täältä lähtee koulutetumpia ihmisiä kuin Suomeen muuttaa.


Puttonen kiinnittää huomiota sinänsä tärkeään asiaan, mutta perspektiivi on pielessä, kun hän kääntää Suomen heikon vetovoiman asenneongelmaksi. Suomi on jo avoin ja houkutteleva, mutta poliittisista ratkaisuista johtuen väärille ulkomaalaisille. Lisäksi Suomen tulevaisuuden kannalta turvapaikkapolitiikan korjaaminen on millä tahansa mittarilla mitattuna tärkeämpi, kiireellisempi ja kauaskantoisempi tehtävä.

[Nauris]

Me olemme henkisesti rasisteja. Meillä on kynnys rekrytoida ihmisiä...

Kynnys rekrytoida on ymmärrettävää, koska kyllä työnantaja valitettavasti haluaa mielummin palkata lähes samanlaisen taustan omaavan työntekijän kuin erilaisen kielitaidottoman työntekijän. Tätä samaa myös monet ulkomaalaistaustaisten omisteiset yritykset tekevät, että työllistävät mielummin omaan etniseen ryhmään kuuluvia ihmisiä. Tässäkin on hyvä huomata, että näin toimitaan myös muissa Euroopan maissa ja ammatit, joista ulkomaalainen helposti saa töitä ovat matalapalkkaisia.

Globalisoituvassa taloudessa on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja mennä epämukavuusalueelle, Puttonen piiskaa.

Ei kaikkia suomalaisia yrityksiä kiinnosta globalisoituva talous vaan heille riittää jatkossakin Suomen talous. Esimerkiksi ei pientä leipomoyritystä välttämättä kiinnosta globaali liiketoiminta vaan kunnan tai maakunnan alueella tapahtuva myynti.

Jos leipomoyrityksellä on työvoimasta pulaa, niin se palkkaa vaikka ulkomaalaistaustaisen, mutta ei palkkausta kuitenkaan aina tehdä sen perusteella, että aikomuksena olisi toimia myös kansainvälisillä markkinoilla tai ainakin seuduilla, josta ulkomaalaistaustainen on lähtöisin.

Suomi ei anna töitä korkeasti koulutetuille ulkomaalaisille, vaikka siihen olisi huutava tarve.

Varmasti antaa, jos helvetin kovaa karjuvaa tarvetta on ja osaamista ulkomaalaisilta löytyy.

Professorin mielestä mielikuva globaaleista suomalaisista on pelkkä illuusio.

Globalization Index
Ulkosuomalaiset

Tästä huolimatta haluamme pitää kahvipöytäpuheemme suomenkielisenä. Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua. Tämän vuoksi me palkkaamme mieluummin suomalaisen suomea puhuvan henkilön. Emme näe ulkomaalaisia vahvuutena.

Varmaankin suurin osa ihmisistä mielellään puhuu kahvipöydässä omaa äidinkieltä eikä aivoja rasittavaa tankero englantia. Voin tässä paljastaa, että vaikka ymmärrän hyvin englantia, niin sen puhuminen tuottaa paljonkin vaikeuksia. Pääsyy tähän on siinä, että ei ole paljoakaan ollut tarvetta englannin kielen puhumiselle, joka tietysti on harmi. Tähän se ulkomaalaisen vahvuus ainakin minun silmissä katoaa, kun kommunikaatio englannin kielellä olisi hidasta ja rasittavaa. Ei siinä välttämättä kauaa minulta menisi, kun puhuminen alkaisi pakosta sujumaan.

Suomalainen torppaa usein maahanmuuttajan yrityksen puhua suomea

Hänen mielestään keskustelu pitäisi kuitenkin kääntää siihen, että Suomi vanhenee ja maan ikärakenne vuonna 2020 on Euroopan epäedullisin. Se merkitsee myös Suomen kilpailukyvyn heikkenemistä.

Taloustieteilijänä varmaan ymmärrät, että ikärakenteella on nykyaikana pienempi merkitys kilpailukykyyn. Esimerkiksi työnteon tehostamisilla ja uuden teknologian, kuten robottien lisääntyvällä käytöllä Suomen kilpailukyky tulee olemaan korkea vaikka väliaikaisesti vähän heikkenisi väestön ikääntymisestä johtuen.

Enkä näe siinä pahaa, että Suomen elintaso nykyisestä vähän heikkenee, koska se on kuitenkin maailman mittakaavassa hyvin korkea.

"10 prosenttia palvelualan työpaikoista häviää"
Bensavarkaat poliisin riesana
Nigerialainen kaveri tuli pyytämään töitä

Yksi niistä on suomalaisten yritysten kansainvälistäminen.

Tarkoitat kuitenkin kansainvälisille markkinoille pyrkiviä yrityksiä, koska ei kansainvälistämisestä ole kaikille yrityksille hyötyä.

Se että Suomi ensin kouluttaa ulkomaalaisia, mutta ei sen jälkeen tarjoa heille töitä, on professorin mielestä järjetöntä.

Onhan se tietysti järjetöntä, mutta ei se vain koske ulkomaalaisia vaan myös suomalaisia, joista monen on myös vaikeaa löytää töitä, jos kaiken lisäksi koulutukselle ei ole tarvetta.

Ylikoulutus ajaa taideopiskelijat ahtaalle
Taideyliopistot ovat ulkomaalaisten suosikkeja
Kansainvälinen osaaminen ei kelpaa Kainuussa
Naimakaupalla Suomeen
Korkeasti koulutettuja työttömänä enemmän kuin koskaan

[Kala]

Eipä ole kukaan koskaan kysynyt uskontoani haastattelussa tai osana hakemusta. Saattaisin olla ateisti, ortodoksi, luterilainen tai katolilainen, eikä eroa huomaisi. Tuskinpa myöskään useimmat edes välittäisivät näistä neljästä.

Meillä on sellainen mielikuva, että olemme kansainvälisiä ja että meillä on globaaleja yrityksiä. Tästä huolimatta haluamme pitää kahvipöytäpuheemme suomenkielisenä. Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua

Olen tavannut ulkomaalaisia, jotka haluavat puhua suomea ja niitä jotka mieluummin puhuvat englantin. Suurin osa on halunnut puhua suomea. Eräs englantia mieluummin kanssani puhuva oli Suomeen jo 80-luvulla tullut italialainen, joka tosin puhui suomea kreikkalaisen kanssa.

Moni haluaa puhua suomea sen takia, että paikallisen kielen osaaminen parantuisi. Ja toisaalta moni ei puhu englantia yhtään sen paremmin. Se on heille monesti yhtä vieras kieli kuin suomikin, paitsi että suomi on asuinmaan kieli.

[IDA]

"Me olemme kaikki syntisiä"

Tuo on todettu muinaisina aikoina niin paljon tehokkaammin ja todenmukaisemmin, että Vesa Putkosen tunnustukset eivät jaksa enää oikein kiinnostaa. Kauppakorkeakoulu hyötyisi kyllä suuresti, jos sen opettajat puhuisivat vain englantia. Suurelta kielialueelta saattaisi eksyä joku järki-ihminenkin joukkoon.

[Arvoton]

Afrikkalaiset tosiaan haisevat hielle useammin kuin kantaväestö. Toinen variantti on, että he panevat CK:ta kourallisen päällensä ja imelä haju kantaa koko kortteliin.

Näen livenä vähän väliä tyyppejä Afrikasta, jotka eivät osaa suomea viiden vuoden täällä oleskelunkaan jälkeen. Syy ei välttämättä ole heissä itsessään. Heiltä ei vaadita mitään.

Tunnen myös pari Angolasta tullutta, jotka viidessä vuodessa ovat opetelleet täydellisen suomen. He tuntuvat hienoilta jätkiltä. Rispektiä tulee täältä.

Puttonen puhuu kuin lukiolaistyttö kuten Niiniluoto ja Relander. Onneksi Ranskasta päin on puhaltamassa uudet tuulet.

Uudessa tilanteessa, kun kansa on saanut tarpeekseen moku-uskonnosta joku AIKUINEN ministeri voi sanoa herra hienoperseille, että nyt loppui lässytys ja te palaatte hommiinnne tai joudutte kellariin arkistohommiin. Tosin eläkkeelläkään ko. intelligentsia ei malta pitää turpaansa kiinni, vaan jatkaa maanmiestensä syyllistämistä.