2010-08-11 Johanna Korhonen: Katso ihmistä

[Iloveallpeople]

Katso ihmistä


Opetelkaamme tänään tekniikka, joka säästää meitä kaikkia sekä paikalliselta väkivallalta että globaaleilta konflikteilta.

Harjoitus: Kuvittelemme ihmisen, joka on suomalainen, Suomen kansalainen, afrikkalaistaustaisten vanhempien lapsi, sydänkirurgi, kaksosten yksinhuoltaja, riippuliitäjä, ympäristöaktiivi, rahastosijoittaja, mikä hyvänsä seksuaali, oopperan ystävä, vasemmiston äänestäjä, espoolainen, uskonnolliselta vakaumukseltaan vaihtelevasti agnostikko ja körtti. Hän pukeutuu mielellään kukkamekkoihin, syö lihaa ja uskoo, että maailman energiaongelmat ratkaistaan vetytaloudella.

Tässä kohti harjoitusta kuulen jo jonkun huutavan, ettei tuollaista voi olla olemassa. Totta kai voi, ja onkin. Tähän on nyt sopeuduttava. Lakatkaa parkumasta, tulee toinen harjoitus:

Pohdimme filosofi Jean-Paul Sartren väitettä, jonka mukaan "juutalainen on ihminen, jota muut ihmiset pitävät juutalaisena. Antisemiitti tekee juutalaisen". Juutalaisen tilalle sijoitamme minkä tahansa ihmisryhmän ja antisemiitin tilalle tyypin, jolla on tästä ryhmästä jotain vinkumista.

Näitä kahta harjoitusta jatkamme, kunnes käsitämme, mistä niissä on kyse.

Toki juutalainen on juutalainen ilman antisemiittiäkin. Väitteen pointti onkin se, että jos joku on minun silmissäni ennen kaikkea juutalainen – tai ruotsinkielinen tai somali tai homo tai muslimi tai vammainen – vika on minussa, koska en näe mitään muuta. En näe, mitä kaikkea muutakin hän on, enkä sitäkään, miten tärkeänä hän kutakin identiteettiään pitää. Ehkä hän muistaa jotkin identiteettinsä lähinnä vain silloin, kun muut niistä varta vasten muistuttavat.

Taloustieteen nobelisti Amartya Sen kirjoittaa kirjassaan Identiteetti ja väkivalta, miten hirvittävän virheen ihminen tekee, jos hän kuvittelee voivansa määritellä toiset ihmiset yhden kaikenkattavan identiteetin kautta. Tällä tavalla voidaan ymmärtää väärin joka ikistä maailman ihmistä.

Erityisen yleistä tämä ihmisyyttä typistävä luokittelu on epävarmoina aikoina. Kun Jugoslavia hajosi, jugoslaavit alkoivat – yllytettyinä – nähdä naapurinsa ja ystävänsä vain serbeinä, kroaatteina ja muslimeina. Samalla tavoin ruandalaisista tuli hutuja ja tutseja, joiden tehtävä oli toistensa teurastaminen.

Suomalaisissa tuntuu riittävän virtaa keiden tahansa "erilaisten" nimeämiseen, luokitteluun ja vainoamiseen. Mitä epävarmempi ihminen, sitä tarmokkaampi luokittelija hän on.

Amartya Senin ehdotus on yksinkertainen: Katso ihmistä. Hänessä on kaikki.

Johanna Korhonen
Kirjoittaja on toimittaja.

Helsingin Sanomat

[Oluttikka]

Erityisen yleistä tämä ihmisyyttä typistävä luokittelu on epävarmoina aikoina. Kun Jugoslavia hajosi, jugoslaavit alkoivat – yllytettyinä – nähdä naapurinsa ja ystävänsä vain serbeinä, kroaatteina ja muslimeina. Samalla tavoin ruandalaisista tuli hutuja ja tutseja, joiden tehtävä oli toistensa teurastaminen.

Ei, Johanna, kyllä jaot oli tehty jo ennen näitä hajoamisia.
Vaan kyllä sinä sen tiedät.

[AuggieWren]

Kun Jugoslavia hajosi, jugoslaavit alkoivat – yllytettyinä – nähdä naapurinsa ja ystävänsä vain serbeinä, kroaatteina ja muslimeina. Samalla tavoin ruandalaisista tuli hutuja ja tutseja, joiden tehtävä oli toistensa teurastaminen.

Jännää, miten historian saati maantiedon lukeminen tuntuu olevan erittäin harvinaista vasemmistolaisissa tiedostavaispiireissä.

Noin yleisesti ottaen Korhonen on ihan fiksu kirjoittelija. Hieman häiritsee vain se, ettei tunnu ymmärtävän ajautuvansa kehään tällä:

Suomalaisissa tuntuu riittävän virtaa keiden tahansa "erilaisten" nimeämiseen, luokitteluun ja vainoamiseen. Mitä epävarmempi ihminen, sitä tarmokkaampi luokittelija hän on.

Muiden luokittelija on epävarma. Korhonen luokittelee suomalaiset luokittelijoiksi. Hän on siis epävarma ihminen. Ja taas luotiin uuskieltä: perusneutraali "epävarma ihminen" saa nyt sisällön "rasistinen ja homofobinen kiihkoilija".

[Deloch]

Toki juutalainen on juutalainen ilman antisemiittiäkin. Väitteen pointti onkin se, että jos joku on minun silmissäni ennen kaikkea juutalainen – tai ruotsinkielinen tai somali tai homo tai muslimi tai vammainen – vika on minussa, koska en näe mitään muuta. En näe, mitä kaikkea muutakin hän on, enkä sitäkään, miten tärkeänä hän kutakin identiteettiään pitää. Ehkä hän muistaa jotkin identiteettinsä lähinnä vain silloin, kun muut niistä varta vasten muistuttavat.

Erityisesti tämä teksti pitäisi kohdistaa niille Saudi-arabian muslimimiehille, jotka näkevät ei-hunnutetun, kylällä kävelevän yksinäisen naisen vain "lihanpalana kissoille". Varsinaista sisältöähän koko jutussa ei nyt juurikaan ole, totuttua paremman ihmisen säteilyä vain.

Amartya Senin ehdotus on yksinkertainen: Katso ihmistä. Hänessä on kaikki.

Jätesäkin läpi on hankala katsoa - suuntaan tai toiseen.

[M.]

Voimme toki "katsoa ihmistä", "nähdä hänessä kaikki" - ja täten vain tunnistaa ne keskeiset erot ja samanlaisuudet, joiden perusteella me viime kädessä suhtaudumme muihin. Kaikki tunnistetut erot ja samanlaisuudet eivät ole (ainakaan samanaikaisesti) yhtä perusteellisia, mutta jotkut - tyypillisesti poliittiset ja maailmankatsomukselliset - ovat fundamentaalisia. Korhosen kirjoitus on viime kädessä infantiilia lässyttävää näennäishumanismia, jossa monimutkaiset ja todelliset (eturisti)riidat halutaan häivyttää puhetapojen muutoksiin.

[L. Brander]

Suomalaisissa tuntuu riittävän virtaa keiden tahansa "erilaisten" nimeämiseen, luokitteluun ja vainoamiseen. Mitä epävarmempi ihminen, sitä tarmokkaampi luokittelija hän on.

Korhosessa tuntuu riittävän virtaa luokitella suomalainen suomalaiseksi. Juuri tällä Korhonen paljastaa oman epävarmuutensa.

Pohdimme filosofi Jean-Paul Sartren väitettä, jonka mukaan "juutalainen on ihminen, jota muut ihmiset pitävät juutalaisena. Antisemiitti tekee juutalaisen". Juutalaisen tilalle sijoitamme minkä tahansa ihmisryhmän ja antisemiitin tilalle tyypin, jolla on tästä ryhmästä jotain vinkumista.

Pohdimme filosofi L. Branderin väitettä, jonka mukaan "suomalainen on ihminen, jota muut ihmiset pitävät suomalaisena. Pikkunäppärä älykkö tekee suomalaisen". Suomalaisen tilalle sijoitamme minkä tahansa ihmisryhmän ja pikkunäppärän älykön tilalle tyypin, jolla on tästä ryhmästä jotain vinkumista.

LB

[Oluttikka]

Johanna on ottanut tavoitteekseen tehdä parhaansa erilaisuuden poistamiseksi.
Sitä on kokeiltu ainakin Kiinassa ja Kambodseassa.

Ja miettikää, Johanna valmistui toimittajakurssilta kurssin primuksena.

[CaptainNuiva]

Katso ihmistä


Opetelkaamme tänään tekniikka, joka säästää meitä kaikkia sekä paikalliselta väkivallalta että globaaleilta konflikteilta.

Harjoitus: Kuvittelemme ihmisen, joka on suomalainen, Suomen kansalainen, afrikkalaistaustaisten vanhempien lapsi, sydänkirurgi, kaksosten yksinhuoltaja, riippuliitäjä, ympäristöaktiivi, rahastosijoittaja, mikä hyvänsä seksuaali, oopperan ystävä, vasemmiston äänestäjä, espoolainen, uskonnolliselta vakaumukseltaan vaihtelevasti agnostikko ja körtti. Hän pukeutuu mielellään kukkamekkoihin, syö lihaa ja uskoo, että maailman energiaongelmat ratkaistaan vetytaloudella.

Tässä kohti harjoitusta kuulen jo jonkun huutavan, ettei tuollaista voi olla olemassa. Totta kai voi, ja onkin. Tähän on nyt sopeuduttava. Lakatkaa parkumasta, tulee toinen harjoitus:

Helsingin Sanomat

Toki voi olla olemassa, ehken yksi miljoonasta jos sitäkään.

Tässä harjoitus Korhoselle:
Kuvittelemme militanttin,Helsingissä asuvan afrikkaistaustainen henkilön joka kulttuuriinsa/uskontoonsa perustuen pitää oikeutettuna lesbojen tappamista mutta ei pukeudu kukkamekkoihin.

Tässä kohden voin kuulla Korhosen parkuvan että ei tuollaista voi olla olemassa.
Totta kai voi ja lukumäärällisesti enemmän kuin Korhosen esimerkin tapaisia joten parkuminen pois.

[Jouko]

Johanna on ottanut tavoitteekseen tehdä parhaansa erilaisuuden poistamiseksi.
Sitä on kokeiltu ainakin Kiinassa ja Kambodseassa.

Ja miettikää, Johanna valmistui toimittajakurssilta kurssin primuksena.

Veikkaan, että siinä on auttanut valloittava hymy jonka tunnemme hyvin. Joku vanha runkkari mm. yliopistojen opettajakunnassa lankeaa usein sellaiseen ja hairahtuu pahasti arvosanoja antaessaan.

[dothefake]

Kuinka suurella todennäköisyydellä on olemassa vammaisia muslimisomalihomoja?
Kysymys kuulostaa provosoivalta, mutta nuo sanat on poimittu Johannalta.
Kirjoitusten hoopous tässä ajassa on mittaamaton. Pakistanissa ja Kiinassa kuolee
koko ajan ihmisiä katastrofien kynsissä, mutta riippuliitävien afrikkalaisten sydänkirurgien
suvaitseminen on tärkeintä. Hawking on oikeassa, ihmiskunta natisee liitoksistaan,
muttei se pakenemalla parane, ei taida parantua muulla kuin ravakalla karsimisella,
saavat sitten eloonjääneet jotain oikeaakin pohdittavaa.

"Ja miettikää, Johanna valmistui toimittajakurssilta kurssin primuksena."
Ja nyt meni Primuskeitin boikottiin.

[Oluttikka]

"Ja miettikää, Johanna valmistui toimittajakurssilta kurssin primuksena."
Ja nyt meni Primuskeitin boikottiin.

Aina oppii uutta, se onkin priimus. Voit keitellä rauhassa vielä.

[dothefake]

"Ja miettikää, Johanna valmistui toimittajakurssilta kurssin primuksena."
Ja nyt meni Primuskeitin boikottiin.

Aina oppii uutta, se onkin priimus. Voit keitellä rauhassa vielä.

Priimuksella tuli 232 tärppiä ja primuksella 330. Olen kahden vaiheilla, mitä tekisin.
Taidan pitää tauon ja tehdä perkolaattorilla kahvia.

[Oluttikka]

Priimuksella tuli 232 tärppiä ja primuksella 330. Olen kahden vaiheilla, mitä tekisin.
Taidan pitää tauon ja tehdä perkolaattorilla kahvia.

Perkolaattori on asiallinen kone, mutta minä olen enemmän suodatinkahvimies.

[Oami]

Aikooko HS ottaa tavaksi kertoa artikkeleidensa yhteydessä, että niiden kirjoittaja on toimittaja?

Ja itse asiaan:

Harjoitus: Kuvittelemme ihmisen, joka on suomalainen, Suomen kansalainen, afrikkalaistaustaisten vanhempien lapsi, sydänkirurgi, kaksosten yksinhuoltaja, riippuliitäjä, ympäristöaktiivi, rahastosijoittaja, mikä hyvänsä seksuaali, oopperan ystävä, vasemmiston äänestäjä, espoolainen, uskonnolliselta vakaumukseltaan vaihtelevasti agnostikko ja körtti. Hän pukeutuu mielellään kukkamekkoihin, syö lihaa ja uskoo, että maailman energiaongelmat ratkaistaan vetytaloudella.

Kuvittelin. Mitä seuraavaksi pitäisi tehdä? Oliko tässä kuvitelmassa jokin pointti?

[dothefake]

Aikooko HS ottaa tavaksi kertoa artikkeleidensa yhteydessä, että niiden kirjoittaja on toimittaja?

Ja itse asiaan:

Harjoitus: Kuvittelemme ihmisen, joka on suomalainen, Suomen kansalainen, afrikkalaistaustaisten vanhempien lapsi, sydänkirurgi, kaksosten yksinhuoltaja, riippuliitäjä, ympäristöaktiivi, rahastosijoittaja, mikä hyvänsä seksuaali, oopperan ystävä, vasemmiston äänestäjä, espoolainen, uskonnolliselta vakaumukseltaan vaihtelevasti agnostikko ja körtti. Hän pukeutuu mielellään kukkamekkoihin, syö lihaa ja uskoo, että maailman energiaongelmat ratkaistaan vetytaloudella.

Kuvittelin. Mitä seuraavaksi pitäisi tehdä? Oliko tässä kuvitelmassa jokin pointti?

Ei varmaan tule käytäntöä, mutta tässä tapauksessa sen kertominen erikseen lukijoille oli tarpeen,
kun se ei muuten tule ilmi. Johannahan kirjoittaa kuten Mustanaamio kaupungissa eli kuin kuka tahansa
meistä.
Pointti oli se, että nyt olet valaistunut suvaitsija, sitä ei itse vain heti huomaa.

[Miniluv]

Kuvittelin. Mitä seuraavaksi pitäisi tehdä? Oliko tässä kuvitelmassa jokin pointti?

Oli:

Opetelkaamme tänään tekniikka, joka säästää meitä kaikkia sekä paikalliselta väkivallalta että globaaleilta konflikteilta.

Toimittaja kuvittelee mielellään tällaisia abuhannalaisia identiteettisekamelskan omaavia ihmisiä.

Kun maan asukkaat ovat pirstoutuneet tällaiseksi tilkkutäkiksi, toimittaja ajattelee, että mistään ei tule enää riitaa eikä piakallista tai globaalia konfliktia.

[Suvaitsija]

Näin kirjoittaa nainen, joka yleistää kaikki suomalaiset väkivallan marinoimiksi.

http://www.hs.fi/juttusarja/johannakorhonen/artikkeli/V%C3%A4kivallan+marinoimat/1135251170902

[Rautasormus]

Ja miettikää, Johanna valmistui toimittajakurssilta kurssin primuksena.

Onko toimittajakurssin lisäksi mahdollisesti muita sivistäviä ja syventäviä opintoja tai opinnäytteitä?

[Oluttikka]

Ja miettikää, Johanna valmistui toimittajakurssilta kurssin primuksena.

Onko toimittajakurssin lisäksi mahdollisesti muita sivistäviä ja syventäviä opintoja tai opinnäytteitä?

Wikipediasta:
Korhonen suoritti ylioppilastutkinnon Oulun Kastellin lukiossa vuonna 1987 kuuden laudaturin arvosanoin. Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan tiedotusoppia Tampereen yliopistoon. Nämä opinnot hän kuitenkin keskeytti päästessään opiskelemaan Sanoma-osakeyhtiön toimittajakouluun, mistä valmistui kurssinsa priimuksena

Ei kai Johannaa muuten tunnettaisi ellei olisi rahastanut tuossa joku aika sitten ihan kivaa pottia, oliko peräti 80 000 euroa.

[AuggieWren]

Onko toimittajakurssin lisäksi mahdollisesti muita sivistäviä ja syventäviä opintoja tai opinnäytteitä?

Journalistiliiton oman lehden työilmapiirin täydellinen pilaaminen päätoimittajana lienee katsottava jonkinlaiseksi "opinnäytteeksi".

[ibn ghul]

Suomalaisissa tuntuu riittävän virtaa keiden tahansa "erilaisten" nimeämiseen, luokitteluun ja vainoamiseen. Mitä epävarmempi ihminen, sitä tarmokkaampi luokittelija hän on.

Niin, siinäs kuulitte, vaimonhakkaaja-alkoholisti-perunanenät, ei saa nimetä ja luokitella ihmisiä.

[Malla]

Katso ihmistä


Amartya Senin ehdotus on yksinkertainen: Katso ihmistä. Hänessä on kaikki.

Minusta tuo on oivallinen ehdotus.
Mutta silloin pitää suostu näkemään, todella näkemään, myös ne vähemmän mukavat puolet. Raiskaajaa pitää saada sanoa raiskaajaksi, ei vain olosuhteiden uhriksi jne.

[Paasikivi]

Opettelin tänään tekniikan, joka tuskin kuitenkaan säästää minua paikallisilta tai varsinkaan Suomeen tuoduilta globaaleilta konflikteilta.

Harjoitus: Kuvittelemme ihmisen, joka on suomalainen, Suomen kansalainen, suomalaistaustaisten vanhempien lapsi, tohtori, monien kielten osaaja, pakkoruotsin vastustaja, Eirassa asuja, keskituloinen, siviilipalvelusmies, ampumisen harrastaja, perheenisä, mitä ilmeisimmin heteroseksuaali, mahdollisesti oopperan ystävä, ehkäpä rahastosijoittajakin, äärioikeistolaisen vasemmistopuolueen parlamenttiehdokas, länsimaalainen demokraatti ja nykyisen maahanmuuttopolitiikan kriitikko.

Tässä kohti harjoitusta kuulen jo jonkun huutavan, ettei tuollaista voi olla olemassa. Totta kai voi, ja onkin. Tähän on nyt sopeuduttava. Lakatkaa parkumasta, tulee toinen harjoitus:

Pohdimme filosofi Jean-Paul Sartren väitettä, jota mukaillen rasisti on kuka tahansa ihminen, jonka omasta mielestään suvaitsevaiset ja sitä kovin mielellään korostavat itsensä ylentäjät, eli ns. suvaitsevaisuussäteilijät, nimeävät rasistiksi. Suvaitsevaisuussäteily tekee rasistin. Rasistin tilalle sijoitamme minkä tahansa ihmisryhmän ja suvaitsevaisuussäteilijän tilalle tyypin, jolla on tästä ryhmästä jotain vinkumista.

Näitä kahta harjoitusta jatkamme, kunnes käsitämme, mistä niissä on kyse.

Toki oikea rasisti on rasisti ilman suvaitsevaisuussäteilijääkin. Väitteen pointti onkin se, että jos jokainen nykyisen maahanmuuttopolitiikan kriitikko on minun silmissäni ennen kaikkea rasisti – tai natsi tai rotutohtori tai perunanenä tai perussuomalainen juntti  – vika on minussa, koska en näe mitään muuta. En näe, mitä kaikkea hän esittää perusteluksi maahanmuuttoa kritisoivalle mielipiteelleen, enkä sitäkään, miten tärkeänä hän kutakin perustelua pitää. Ehkä hän muistaa jotkin suvaitsevaisuussäteilijöiden olettamat perustelut, kuten kallonmittauksen ja rotuopin, lähinnä vain silloin kun säteilijät niistä varta vasten muistuttavat.

Taloustieteen nobelisti Amartya Sen kirjoittaa kirjassaan Identiteetti ja väkivalta, miten hirvittävän virheen ihminen tekee, jos hän kuvittelee voivansa määritellä toiset ihmiset yhden kaikenkattavan identiteetin kautta. Tällä tavalla voidaan ymmärtää väärin joka ikistä maailman maahanmuuttokriitikkoa.

Erityisen yleistä tämä ihmisyyttä typistävä luokittelu on näinä thorsilaisen maahanmuuttopolitiikan kannalta epävarmoina aikoina. Kun avointen ovien maahanmuuttopolitiikalle esitetyt perustelut hajosivat faktojen paineessa, suvaitsevaisuussäteilijät alkoivat entistäkin mieluummin nähdä maahanmuuttokriitikot ja huolestuneet tavalliset kansalaiset vain natseina, rasisteina ja äärioikeistolaisina.

Suvaitsevaisuussäteilijöissä tuntuu riittävän virtaa keiden tahansa maahanmuutosta eri tavalla ajattelevien nimeämiseen, luokitteluun ja vainoamiseen. Mitä säteilevämpi ihminen, sitä tarmokkaampi luokittelija hän on.

Järki-ihmisen ehdotus on yksinkertainen: Katso rauhallisesti ja kiihkoilematta, säteilevä ylemmyytesi hetkeksi unohtaen, maahanmuuttokriitikon mielipiteelleen esittämiä perusteluita. Siinä on kaikki.

Paasikivi
Kirjoittaja ei ole tyhjäntoimittaja.

[dothefake]

Katso ihmistä


Amartya Senin ehdotus on yksinkertainen: Katso ihmistä. Hänessä on kaikki.

Minusta tuo on oivallinen ehdotus.
Mutta silloin pitää suostu näkemään, todella näkemään, myös ne vähemmän mukavat puolet. Raiskaajaa pitää saada sanoa raiskaajaksi, ei vain olosuhteiden uhriksi jne.

Testasin aluksi Hitlerillä ja Stalinilla, kyllä tuo toimii.

[Tommi Korhonen]

Onhan tuossa tekstissä jotain pointtia. Se että luokittelu kattaa vain yhden luokittelun perusteen, ja jos on muita luokitteluita jotka ovat joko ortogonaalisia tai sellaisia luokitteluita jotka ovat osittain saman ulottuvuuden luokitteluita jotka yhdessä muodostavat laajemman luokitteluavaruuden, joko yhdessä tai useammassa ulottuvuudessa, niin alkuperäinen luokittelu ei ole TÄYSIN MÄÄRITTELEVÄ.

Ja tuon Johanna Korhosen informaatiobiitin merkitys onkin sitten täysin mitätöntä kahvikuppi- tai oluttuoppifilosofiaa. Plonk.

Luokittelua pitääkin ymmärtää käyttää työkaluna, filosofian postulaatiksi se on heikompi.

[Kimmo Pirkkala]

Jos puhutaan ihmisistä, jotka eivät ole suomalaisia, niin totta kai ensimmäinen luokitteluperuste, jota suomalaiset sellaisista ihmisistä käyttävät ovat eroavaisuuksia suhteessa meihin.

Mutta pitääkö J. Korhonen lukijoita jotensakin tyhminä ajatellessaan että se eroavaisuus (uskonto, ihonväri, kansallisuus) on ainut mitä näemme, emmekä pidä erilaisia ihmisinä? Näillä kirjoituksilla tunnutaan hyökkäävän olkiukkoa vastaan; Johanna on rakentanut ennakkoluulon suvaitsemattomasta ja rasistisesta maahanmuuttokriitikosta ja haluaa parantaa hänet.

[antero]

Katso ihmistä

Opetelkaamme tänään tekniikka, joka säästää meitä kaikkia sekä paikalliselta väkivallalta että globaaleilta konflikteilta.

Harjoitus: Kuvittelemme ihmisen, joka on suomalainen, Suomen kansalainen, afrikkalaistaustaisten vanhempien lapsi, kaksosten yksinhuoltaja, espoolainen.

Tässä kohti harjoitusta kuulen jo jonkun huutavan, ettei tuollaista voi olla olemassa. Totta kai voi, ja onkin. Tähän on nyt sopeuduttava.

Johanna Korhonen
Kirjoittaja on toimittaja.

Noi vasuripellet voisivat lakata nimittämästä itseään toimittajiksi. Se on häpeällistä toimittajille. 

[PYO]

Taloustieteen nobelisti Amartya Sen kirjoittaa kirjassaan Identiteetti ja väkivalta, miten hirvittävän virheen ihminen tekee, jos hän kuvittelee voivansa määritellä toiset ihmiset yhden kaikenkattavan identiteetin kautta. Tällä tavalla voidaan ymmärtää väärin joka ikistä maailman ihmistä.

Blah, blah. Itsestään selviä asioita. Harmi vain, että suvaitsemattomia ei tarvitse suvaita. Esim. Halme oli köyhästä perheestä kotoisin oleva koulukiusattu poitsu, joka niitti mainetta maailmalla. Hänet kuitenkin nähdään usein vain rasistisena narkkarina.

Opetelkaamme tänään tekniikka, joka säästää meitä kaikkia sekä paikalliselta väkivallalta että globaaleilta konflikteilta.

Eiköhän suomalaiset ole tämän läksyn jo oppineet melko hyvin. Korhosen kannattaisi mennä ulkomaille saarnaamaan höpöänsä.

Loppuun vielä Harjoite: Kuvittele vammainen, lesbo, musta muslimi, joka on äärimmäisen maahanmuuttokriittinen. Voisiko hänellä olla muitakin motiiveja, kuin viha erilaisia vastaan?

[Goman]

Johanna kirjoittaa hyvin ja jopa perustelee näkemyksiään. Vaikkakaan hän ei huomaa/myönnä eräitä tosiasioita.

Johannan innoittamana olenkin päättänyt vähentää ihmisten luokittelua.

Silti, en edelleenkään pidä ihmisistä:
-jotka pakottavat lapsensa johonkin uskontoon, pakkoavioliittoon, ja jopa fyysisesti vammauttavat tyttäriään. Se on epäinhimilistä.
-jotka rakastelevat/haluavat mennä avioliittoon samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Se on sairasta.
-jotka katsovat kommunismin/pitkälle viedyn sosialismin  olevan ihanteellinen yhteiskunta. Se on hölmöä.
-jne.

Niiiiin, katson ihmistä, ja huomaan heidän olevan kovin erilaisia. Heissä on kivoja ja vähemmän kivoja, terveitä ja sairaita (mieleltään ja ruumiltaan) tyyppejä, luokittelemattakin.

[Tommi Korhonen]

Mutta pitääkö J. Korhonen lukijoita jotensakin tyhminä ajatellessaan että se eroavaisuus (uskonto, ihonväri, kansallisuus) on ainut mitä näemme, emmekä pidä erilaisia ihmisinä?

No, jos asian käsittelyyn (esim Hommafoorum-keskusteluun) käytettävä resurssien määrä on hyvin pieni, siis esimerkiksi aikaa kirjoittelulle on vain pari minuuttia, niin silloin oiotaan käyttämällä luokittelua tyyppitapauksena. ==> Tällöin se päälimmäinen luokittelu riittää varsin monille ihmisille, myöskin päätöksentekoon.  Eikä silloin ehditä/pystytä katsomaan joka ikistä aliluokittelua.

Tätähän suvaitsevaisto käyttää paljon: jos olet kalju, olet myös öyhöttävä rasisti. Tai jos kirjoitat Hommafoorumille tai olet kytköksissä Perussuomalaisiin niin olet rasisti myös.

Valitettavasti asioita on ihmisen nykyisillä kyvyillä yksinkertaistettava, ja silloin korkeimman tason luokittelu jää hallitsevaksi.