2010-08-03 Taloussanomat: Maataloudelle miljardi euroa piilotukea

[Pliers]

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2010/08/03/professori-maataloudelle-miljardi-euroa-piilotukea/201010628/12

Professori: Maataloudelle miljardi euroa piilotukea

Suomen maatalouden saamat tuet ylittävät lähes miljardilla eurolla julkisuudessa esillä olleet luvut, kun mukaan lasketaan maanviljelijöiden eläketuki ja luopumistuet. Professori Esko Niemi vaatii tukijärjestelmän romuttamista.


Suomalaiset maanviljelijät saavat erilaisina verotukina lähes kolme miljardia euroa, laskee Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Esko Niemi.

Kolmen miljardin euron summasta vain 1,9 miljardia on suoria viljelytukia. Loppu miljardi koostuu erilaisista eläke- ja luopumistuista, joita ei yleensä haluta laskea maatalouden tukipaketin hintaa kerrottaessa.

Pitkään Suomen aluepolitiikkaa arvostellut Niemi kutsuu kahdesta miljardista puhumista harhaanjohtamiseksi.

– Maa- ja metsätalousministeriö, maanviljelijät ja heitä lähellä olevat henkilöt, MTK:laiset, hän listaa mielellään pienemmästä tukisummasta puhuvia tahoja.

Erityisesti Niemeä kismittää maatilojen kurjuuteen vetoaminen. MTK:n ja valtiovarainministeriön laskujen mukaan maatilallisen työansio tuntia kohden on vain 2,2 euroa.

– En tiedä miten ne kehtaavat? Jokainenhan tajuaa, että se on silkkaa roskaa. Miten niitä [työtunteja] kysellään, eihän se voi todellakaan pitää paikkansa, Niemi ihmettelee.

"Kaukana duunarin
ansioista"

Professori Niemi vaatii, että maataloustukijärjestelmästä aletaan pikkuhiljaa luopua. Kannattamatonta toimintaa on turha tukea, vaikka hän hyväksyykin tavoitteen omavaraisesta elintarviketuotannosta.

– Mutta eihän sekään voi tarkoittaa yli sadan prosentin omavaraisuutta joissain tuotteissa. Emmehän me ole banaaneissakaan milloinkaan omavaraisia, hän sanoo.

Niemi huomauttaa, että tuettu elinkeino on nostanut maanviljelijät tulonjakotilastojen paremmalle puolelle.

Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2008 jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta.

– Tavalliseen duunariin verrattuna käytettävissä olevat tuet on korkeat. Tukemalla pitäisi saavuttaa korkeintaan kohtuullinen tulotaso, hän sanoo.

Lisää selvitettävää riittää. Niemi viittaa maataloushallinnon suureen byrokratiaan ja toivoo asiantuntijoilta ratkaisuja. Laskematta on esimerkiksi, mitä maataloustuotteiden hintatuki maksaa kuluttajille.

– Joku bloggari on pistänyt sen miljardiin euroon. Siis Suomen osalta, Niemi sanoo.

Tarkempi luku
3,01 miljardia

Valtiovarainministeriön tuoreen budjettiesityksen mukaan ensi vuonna viljelyä tuetaan suoraan 1,9 miljardilla eurolla. Summasta Suomen osuus on 1,1 miljardia, eli 59,5 prosenttia ja EU:n osuus 766 miljoonaa, eli 40,5 prosenttia.

Suomen tuki koostuu maa- ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta (555 miljoonaa), maatalouden ympäristötuesta (265 miljoonaa) ja luonnonhaittakorvauksesta (304 miljoonaa).

Lisäksi Suomi maksaa esimerkiksi luopumis- ja muina tukina noin 260 miljoonaa euroa. Maatalouden kehittämiseen on varattu 116 miljoonaa euroa.

EU maksaa omaa yleistukeaan 541 miljoonaa sekä ympäristötuesta 107 miljoonaa ja luonnonhaittakorvauksesta 118 miljoonaa.

Näiden summien päälle tulevat kuitenkin vielä maanviljelijöiden sosiaalituet. Sosiaali- ja terveysministeriön budjetista maksettavat osuudet maatalousyrittäjien eläkkeistä (531 miljoonaa) ja lomitustoiminnasta, eli sijaisten palkkaamisesta maanviljelijöiden ja turkistuottajien hengähdystauoille (219 miljoonaa).

Yhteensä maataloudelle jaetaan valtion ja unionin budjeteista 3,01 miljardia euroa.

Pitää huomioida, että Suomi on EU:ssa nettomaksaja. On siis ymmärrettävä, että ns. EU:lta tulevat rahat ovat Suomalaisen veronmaksajan maksamia rahoja.

Edellä mainitun lisäksi:

Kun maataloustuotteita viedään EU:n ulkopuolelle halvempien hintojen markkinoille, maksetaan näille tuotteille vientitukea. Tuki määritellään yleensä viikottain maailmanmarkkinahintojen vaihteluiden perusteella. Tällä hetkellä vientituki on EU:n budjetin selvästi suurin menoerä, vaikkakin vientituen kuriinsaattamisesta on tullut yksi EU:n maatalousreformin tärkeimmistä tavoitteista.

Lähde:
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:C77-ActJlvgJ:https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8653/464.pdf%3Fsequence%3D1+vientituki+budjetti&cd=12&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a

Miten pitkään tämän sekopäisyyden annetaan jatkua? Ihan kohta me iloiset veronmaksajat pääsemme maksamaan laskua risupaketin syöttötariffista. Täytyy olla seinähullu tehdäkseen työtä tällaisessa maassa.

[Rankkibus]

Maataloudessa työnskentelevät ovat verrannollisia julkisen sektorin työntekijöihin. Molemmat elävät pääasiassa verovaroilla.

Sen sijaan jotkut, tai aika isokin kööri julkisella puolella työskentelevistä tekee täysin turhaa paperinpyöritystä toimistossa. Maataloustuottajat sentään tuottavat sapuskojen raaka-aineita, joka ei ole koskaan turhaa touhua. Varsinkin maito- ja lihatuottajat ansaitsevat kunnioitukseni.

Poru ja kitinä, että pitäisi kaikki elintarvikkeet tuoda ulkomailta, on mielestäni jokseenkin typerää, sillä kotimaista tuotantoa tarvitaan mm. pitämään tuontiruokien hinnat kurissa. Eivät ne keski-eurooppalaiset elintarvikefirmat hyvää hyvyyttään ruokaa Suomeen tuo, vaan euron kiilto silmissä ja ilman kotimaista tuotantoa hinnat voisivat nousta, kun olisi pakko ostaa kalliilla ulkomailta.

[Uljanov]

Maataloudessa työnskentelevät ovat verrannollisia julkisen sektorin työntekijöihin. Molemmat elävät pääasiassa verovaroilla.

Sen sijaan jotkut, tai aika isokin kööri julkisella puolella työskentelevistä tekee täysin turhaa paperinpyöritystä toimistossa. Maataloustuottajat sentään tuottavat sapuskojen raaka-aineita, joka ei ole koskaan turhaa touhua. Varsinkin maito- ja lihatuottajat ansaitsevat kunnioitukseni.

Täyttä asiaa.

Maanviljelijät tekevät myös niin pitkää päivää, että mielestäni tulotaso on ihan kohtuullinen. Jos tulot olisi perus kynänpyörittäjän tasolla, niin miksi kukaan ylipäätään viljelisi? Kovan työmäärän lisäksi työhön sisältyy ainainen epävarmuus mm. säiden takia. Maanviljelijä on naimisissa työnsä kanssa. Talvella toki hellittää.

[Lord Liberty]

Eivät ne keski-eurooppalaiset elintarvikefirmat hyvää hyvyyttään ruokaa Suomeen tuo, vaan euron kiilto silmissä ja ilman kotimaista tuotantoa hinnat voisivat nousta, kun olisi pakko ostaa kalliilla ulkomailta.

Keski-eurooppalaiset elintarvikefirmat toki kilpailevat myös keskenään, ja Suomeen tulee ruokaa muualtakin kuin keski-euroopasta, esimerkiksi Ruotsista.
Eikä kotimainen ruoka takaa halpaa hintaa. Kun Suomessa tuotettu ruoka rahdataan lahden yli Viroon, hinnasta katoaa joskus jopa kolmannes.

[Pliers]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/taloussanomat_maatalouteen_uppoaa_miljardi_piilotukea_1875696.html

Taloussanomat: Maatalouteen uppoaa miljardi piilotukea

Suomalaiset maanviljelijät saavat vuosittain yhteiskunnalta ja EU:lta kolmen miljardin euron tulonsiirron erilaisten tukien muodossa, kertoo Taloussanomat. Julkisuudessa on puhuttu kahden miljardin tuesta, mutta se kattaa vain suoran viljelytuen.

Miljardin euron piilotuki koostuu muun muassa erilaisista eläke- ja luopumistuista, sanoo Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Esko Niemi Taloussanomissa. Hän moittii maa- ja metsätalousministeriön tapaa laskea vain suora viljelytuki maatalouden kustannuspakettiin harhaanjohtavaksi.

Aluepolitiikkaa pitkään arvostellut Niemi vaatii nykyisen tukijärjestelmän romuttamista. Häntä ärsyttää etenkin maanviljelijöiden köyhyyteen vetoaminen, sillä tilastot eivät tue väitteitä.

Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat liki puolet korkeammat kuin keskivertotaloudella vuonna 2008. Perheenjäsentä kohden laskettuna tulot olivat vajaan viidenneksen korkeammat.

- Tavalliseen duunariin verrattuna käytettävissä olevat tulot ovat korkeat. Tukemalla pitäisi saavuttaa korkeintaan kohtuullinen tulotaso, Niemi sanoo.

"Suomalaisten viljelijöiden tukiriippuvuus EU:n suurin"

Maatalouteen erikoistuneen hollantilaisen Wageningenin yliopiston tutkimus paljastaa, että Suomessa viljelijät ovat riippuvaisempia maataloustuista kuin missään muussa EU-maassa, kertoo Lapin Kansa.

Selvityksen mukaan Suomessa tukien osuus maatalouden kokonaistuotosta on peräti 66 prosenttia, kun Ruotsissa vastaava osuus on 25 prosenttia. Esimerkiksi Hollannissa tukien osuus on vain viisi prosenttia.

Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kiistää tutkimustuloksen Lapin Kansassa. Hänen mukaansa Suomi on tukiriippuvuudessa vasta kolmas unionin maista, Slovakian ja Ruotsin jälkeen.

Suomalaisen MTT:n mukaan maataloustukien osuus on ollut 45–51 prosenttia kokonaistuotosta vuosina 2004–2009.

Poru ja kitinä, että pitäisi kaikki elintarvikkeet tuoda ulkomailta, on mielestäni jokseenkin typerää, sillä kotimaista tuotantoa tarvitaan mm. pitämään tuontiruokien hinnat kurissa. Eivät ne keski-eurooppalaiset elintarvikefirmat hyvää hyvyyttään ruokaa Suomeen tuo, vaan euron kiilto silmissä ja ilman kotimaista tuotantoa hinnat voisivat nousta, kun olisi pakko ostaa kalliilla ulkomailta.

Riippuu mitä hintaa tarkoitat, mutta tosiasiallisesti tämä on myytti. Totuus on, että Suomen tuottajahinnat ovat Euroopan matalimmat, mutta kuluttajahinnat ovat Euroopan korkeimmat. Selkokielellä tämä tarkoittaa siis, että kuluttaja maksaa ruoastaan eniten euroopassa, vaikka tuottajalle maksetaan vähiten. Tämä viittaa siihen, että maksamamme maatalous- ja vientituet valuvat keskusliikkeiden taskuun. Tietysti myös maataloustuottajat hyötyvät, kun heille taataan keskivertoa parempi toimeentulo. Maksajana on tietysti veronmaksaja.

Maanviljelijät tekevät myös niin pitkää päivää, että mielestäni tulotaso on ihan kohtuullinen. Jos tulot olisi perus kynänpyörittäjän tasolla, niin miksi kukaan ylipäätään viljelisi? Kovan työmäärän lisäksi työhön sisältyy ainainen epävarmuus mm. säiden takia. Maanviljelijä on naimisissa työnsä kanssa. Talvella toki hellittää.

Suuri osa ns. työntekijöistä tekee täydellisessä epävarmuudessa työnsä jatkosta pitkää päivää, joka ei talvella hellitä, vaan pahenee, mutta kykenevät kuitenkin jopa tuottamaan. Ei ole kohtuullista, että sama ryhmä maksaa maataloustuottajille omaa elintasoaan paremman toimeentulon.

Eikä kotimainen ruoka takaa halpaa hintaa. Kun Suomessa tuotettu ruoka rahdataan lahden yli Viroon, hinnasta katoaa joskus jopa kolmannes.

...tai poltetaan ylituotantona. Tämän, kuten Viron ja Venäjän halvan ruoan maksaa Suomalainen veronmaksaja.

[Uljanov]

Suuri osa ns. työntekijöistä tekee täydellisessä epävarmuudessa työnsä jatkosta pitkää päivää

8h + vähän ylitöitä ei ole tässä yhteydessä tarkoitettu pitkä päivä.

Mutta valintakysymyshän tämä on. Yksi vaihtoehto on myös lopettaa tuet, ja pistää kilpailevalle tuontiruoalle niin kovat tullit, että kotimainen tuotanto on silti kilpailukykyistä. Pienituloisimmat tietysti kärsisivät eniten rankasti nousevien hintojen takia.

Toinen vaihtoehto on ajaa kotimainen ruoantuotanto alas, ja elää puhtaasti tuontiruoalla. Onneksi tämä vaihtoehto ei nauti kovin suurta kannatusta. Ei olisi mielestäni järkevää luopua omavaraisuudesta elintärkeiden resurssien kohdalla, ja menettää samalla kaikki kontrolli ruoan tuotantomenetelmiin.

Mutta nämä pohdinnat ovat ainoastaan filosofisia, EU-jäsenyys sitoo tässä käsiä aika tavalla. Tulleista Suomi ei voi päättää itse, eikä myöskään tuen kohdalla ole kovin paljoa sanavaltaa. Iso osa tuesta kierrätetään EU:n kautta. Maataloustukijärjestelmä on EU:n järjestelmä. Jos asiaan haluaa muutosta, se pitää tehdä Brysselissä.

[Pliers]

Suuri osa ns. työntekijöistä tekee täydellisessä epävarmuudessa työnsä jatkosta pitkää päivää

8h + vähän ylitöitä ei ole tässä yhteydessä tarkoitettu pitkä päivä.

Ei niin. Ainoa oikea tapa on laskea vuoden kaikki työpäivien työtunnit yhteen ja jakaa työpäivien lukumäärällä. Uskallanpa väittää, etteivät maatalousyrittäjät tee kohtuuttoman pitkiä päiviä muihin nähden näin arvioituna.

Mutta valintakysymyshän tämä on. Yksi vaihtoehto on myös lopettaa tuet, ja pistää kilpailevalle tuontiruoalle niin kovat tullit, että kotimainen tuotanto on silti kilpailukykyistä. Pienituloisimmat tietysti kärsisivät eniten rankasti nousevien hintojen takia.

Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Lisäksi on ihan kysyttävä, että ymmärsitkö tämän yhtälön?
:

Totuus on, että Suomen tuottajahinnat ovat Euroopan matalimmat, mutta kuluttajahinnat ovat Euroopan korkeimmat. Selkokielellä tämä tarkoittaa siis, että kuluttaja maksaa ruoastaan eniten euroopassa, vaikka tuottajalle maksetaan vähiten.

Ruoan hintaan vaikuttaa merkittävästi enemmän Suomessa oleva oligopolistinen kilpailutilanne, kuin maksamamme maataloustuet, joita myös ne köyhimmät maksavat.

Toinen vaihtoehto on ajaa kotimainen ruoantuotanto alas, ja elää puhtaasti tuontiruoalla. Onneksi tämä vaihtoehto ei nauti kovin suurta kannatusta. Ei olisi mielestäni järkevää luopua omavaraisuudesta elintärkeiden resurssien kohdalla, ja menettää samalla kaikki kontrolli ruoan tuotantomenetelmiin.

Toistan huomautukseni mustavalkoisuudesta. Tämä on varsin tyypillistä MTK:n pelottelutaktiikkaa.

Mutta nämä pohdinnat ovat ainoastaan filosofisia, EU-jäsenyys sitoo tässä käsiä aika tavalla. Tulleista Suomi ei voi päättää itse, eikä myöskään tuen kohdalla ole kovin paljoa sanavaltaa. Iso osa tuesta kierrätetään EU:n kautta. Maataloustukijärjestelmä on EU:n järjestelmä. Jos asiaan haluaa muutosta, se pitää tehdä Brysselissä.

Kuten itse huomasitkin, reilusti yli puolet maataloustuista on kansallisia tukia, joita Suomi maksaa ihan suoraan omasta halustaan maanviljelijöille. EU on jopa yrittänyt saada Suomea lopettamaan ns. kansallisen tuen maksamisen, mutta kepulaiset ovat toistaiseksi kyenneet tästä pitämään kiinni.

Maataloustuilla on kolme tavoitetta:

Maataloustuilla on teollisuusmaissa kolme päämäärää:

   1. Ne ylläpitävät ruokahuollon omavaraisuutta
   2. Suorat tuet halventavat kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa
   3. Ne pitävät maaseudun asuttuna

Suomessa näistä vain kaksi tavoitetta kolmesta toteutuu, joista toisen pystyisi ainakin osittain saavuttamaan taloudellisesti tehokkaammin muutoin.

Järjestelmä ei saavuta tavoitteitaan, mutta on ihan valtavan kallis veronmaksajalle. Aika vaikeaa sen olemassaoloa on järjellä perustella.

[Uljanov]

Totuus on, että Suomen tuottajahinnat ovat Euroopan matalimmat, mutta kuluttajahinnat ovat Euroopan korkeimmat. Selkokielellä tämä tarkoittaa siis, että kuluttaja maksaa ruoastaan eniten euroopassa, vaikka tuottajalle maksetaan vähiten.

Eiköhän tämä johdu pitkälti siitä, että Suomessa kaikki on valtavan kallista. Logistiikkaan menee valtavasti rahaa suuressa maassa, työntekijöiden palkkaaminen jalostuksesta kuljetukseen ja kassalle on valtavan kallista kaikkine sivukuluineen jne.

Ruoan hintaan vaikuttaa merkittävästi enemmän Suomessa oleva oligopolistinen kilpailutilanne

Tarkoittaako tämä S-ryhmää ja Keskoa vai mitä? Onko tästä antaa jotain linkkiä, en ainakaan itse muista kuulleeni, että kyseiset puljut tekisivät mitään epätavallisen suuria voittoja. Mihinkään kartelliin en oikein usko ilman todisteita.

   1. Ne ylläpitävät ruokahuollon omavaraisuutta
   2. Suorat tuet halventavat kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa
   3. Ne pitävät maaseudun asuttuna

Jos näistä tavoitteista halutaan pitää kiinni, niin keksitkö parempaa järjestelmää jolla se tehdään?

[Pliers]

Totuus on, että Suomen tuottajahinnat ovat Euroopan matalimmat, mutta kuluttajahinnat ovat Euroopan korkeimmat. Selkokielellä tämä tarkoittaa siis, että kuluttaja maksaa ruoastaan eniten euroopassa, vaikka tuottajalle maksetaan vähiten.

Eiköhän tämä johdu pitkälti siitä, että Suomessa kaikki on valtavan kallista. Logistiikkaan menee valtavasti rahaa suuressa maassa, työntekijöiden palkkaaminen jalostuksesta kuljetukseen ja kassalle on valtavan kallista kaikkine sivukuluineen jne.

Jaa... kaikki paitsi tuottajahinta, joka Euroopan matalin. Ilman todisteita on tavattoman vaikeaa uskoa, että Euroopan halvimmasta ruoasta saataisiin Euroopan kalleinta, vain kuljettamalla se paikasta toiseen. Ottaen huomioon, ettei kustannustaso eroa yhtä dramaattisesti muun Euroopan kanssa.

Ruoan hintaan vaikuttaa merkittävästi enemmän Suomessa oleva oligopolistinen kilpailutilanne

Tarkoittaako tämä S-ryhmää ja Keskoa vai mitä? Onko tästä antaa jotain linkkiä, en ainakaan itse muista kuulleeni, että kyseiset puljut tekisivät mitään epätavallisen suuria voittoja. Mihinkään kartelliin en oikein usko ilman todisteita.

Kartellihan on rikos. Ei kai kukaan sellaisesta voi ketään syyttää. Vähäinen kilpailu aiheuttaa saman tilanteen ihan ilman erillisiä harvain välisiä sopimuksiakin.

Oletko mahtanut huomata, miten keskusliikkeet ovat valloittaneet miltei kaikki toimialat Suomessa? Ruoka, rauta, auto, matkailu, maatalous, energia, ravintola, tapahtuma, bensa, pankki, ...
Voitot voi käyttää monella tavalla. Ne voidaan raportoida ja jakaa omistajille, tai ne voidaan käyttää toiminnan laajentamiseen.

http://www.cisionwire.fi/sok/s-ryhman-paivittaistavarakauppa-kasvoi--investoinnit-ennatystasolla

http://www.talouselama.fi/uutiset/article164481.ece

S- ja K-ryhmä jyräävät kauppapaikkainvestoinneillaan.

Tänä vuonna Kesko lisää kauppapaikkainvestointejaan arviolta neljänneksen, vajaaseen 300 miljoonaan euroon.

S-ryhmän investoinnit Suomeen nousevat tänä vuonna 650 miljoonaan. Ensi vuonna investoinnit kasvavat 850 miljoonaan.

   1. Ne ylläpitävät ruokahuollon omavaraisuutta
   2. Suorat tuet halventavat kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa
   3. Ne pitävät maaseudun asuttuna

Jos näistä tavoitteista halutaan pitää kiinni, niin keksitkö parempaa järjestelmää jolla se tehdään?

1. Varmuusvarastointi
2. Lisää ulkomaista kilpailua
3. Matkailun kehittäminen ja maataloudessa keskittyminen laatuun ja jatkojalostukseen, ei raaka-aineen määrään.

[Lord Liberty]

Ei ole pakko mennä K tai S ryhmän kauppoihin, voi mennä myös LIDL:iin.

[Ano Nyymi]

Ei ole pakko mennä K tai S ryhmän kauppoihin, voi mennä myös LIDL:iin.

Siellä kaavuton immeinen tuntee itsensä niin epämuodikkaaksi.

[Porilainen munalla]

Professori Niemi vaatii, että maataloustukijärjestelmästä aletaan pikkuhiljaa luopua. Kannattamatonta toimintaa on turha tukea,

Totta. Aloittaa voidaan vaikkapa Prosessori Niemen turhan tutkimislaitoksesta.
Jokainen proffa kouluttakoon itsensä omin varoin ja myyköön tutkimuksensa markkinatalouden lakien mukaan niitä tarvitseville.
Mitä, kuulinko professori Niemellä lirahtavan pöksyyn?

[mannym]

MTK:n ja valtiovarainministeriön laskujen mukaan maatilallisen työansio tuntia kohden on vain 2,2 euroa.

Tässä tuli töllöstä pari vuotta sitten kybäuutisissa juttua maatalouden vaikeuksista ja tuista. maatalousyrittäjä jolla on parisenkymmentä hehtaaria peltoa että metsää, muutamakymmentä nautaa. työläisiäkin muutama valitteli pientä palkkaa. vaikka asuu tilan päärakennuksessa, mainittiin 200+ neliötä. pihalla oma että emännän uudehko mersu. se materialismista, siinä kohtaa kun kaveri sitten pyöritti numeroita rupes kiehumaan. aloitti, saatavan rahan määrällä, siitä miinus. verot, työläisten palkat, vakuutukset, ruoat, ulkomaanmatkat (2x vuosi), yms, laskut. päätyi sitten näiden jälkeen tulokseen 3.5€ netto per päivä.

tämä siis muistin varassa.
mutta pertti perusviljelijä joka viljelee vain maata, pertti ajaa keväällä peltoa ympäri traktorilla, joka kyntää ja kylvää samalla. tämän jälkeen pertti odottaa että sato kasvaa. sitten pertti korjaa sadon, kuivattaa ja säilöö sen. niin ja lietettä pellolle. Vaadin maatalousyrittäjiltä täydellistä tuntikirjanpitoa ja sitten vasta valitusta pienistä palkoista.

[Pliers]

Kovin on kallista pitää maaseutu asuttuna... 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010080912146535_uu.shtml

Näkökulma
Aluepolitiikkauskonto

Kun yksityisten omistama lentoyhtiö ilmoittaa, ettei sen kannata lentää jokaiseen Suomen tuppukylään, liikenneministeri Vehviläinen kutsuu kokoon kriisikokouksen.

Kokouksen tavoitteena on keksiä keino, jolla voidaan maksattaa rintamailla asuvilla Kepun kannattajien tappiolliset lentomatkat. En näe mitään syytä, miksi helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi tukea savonlinnalaisten lentomatkoja. En myöskään ymmärrä, miksi helsinkiläisen yrittäjän pitäisi maksaa porilaisen kilpailijansa lentomatkat. Maksakoon itse.

Ministeri Vehviläinen kehtasi verrata lentämisen tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tukiin. Tiedoksi ministerille, että joukkoliikenteen tuki maksetaan pääkaupunkiseudulta kerätyillä veroilla. Jos pääkaupunkiseudun kunnat ja asukkaat saisivat pitää veronsa, valtion ei tarvitsisi tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä.

Aluepolitiikka on Suomessa pyhempi kuin valtionkirkko. Sitä ei saa arvostella eikä asettaa kyseenalaiseksi. Varovaisestikin arvioiden eri paikkoihin kätkettyinä tukina budjetista kuluu kahdeksan miljardia aluepoliittisiin hullutuksiin. Jos maatalouden tuet otetaan mukaan, summa ylittää kymmenen miljardia, eli se on viidesosa valtion budjetista. Kahdeksan miljardia on saman verran, mitä valtio ottaa ensi vuonna velkaa. Ilman aluepoliittisia tukia velkaa ei tarvitsi ottaa.

Noilla kahdeksalla miljardilla emme luo mitään uutta, emme paranna kansantaloutemme kilpailukykyä, ylläpidämme vain maailman tappiin rakennetta, joka ei koskaan kannata. Ei kannata, mutta maksaa joka vuosi enemmän ja enemmän. Jos nykyistä aluepolitiikkaa ei ryhdytä pikaisesti kyseenalaistamaan, valtion budjetista kuluu kohta neljäsosa aluepoliittisiin tukiin. Kyseessä ei ole mielipide, se on fakta. Fakta, jonka jokainen voi tarkistaa vertaamalla alueilta kerättyjä veroja alueilla käytettyihin veroihin. Jos verotulot ovat pienemmät kuin julkiset menot, jostain ne ylimääräiset eurot kupataan. Ne kupataan etelästä ja roiskitaan pohjoiseen.

Kahdeksankymmentä prosenttia kansanedustajista valitaan Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolelta. Sen pohjoispuolella olevista kunnista vain viidessä Kepu ei ole suurin puolue. Miten ihmeessä muiden puolueiden etelästä valitut kansanedustajat sallivat sen, että heidän äänestäjiltään kerätään veroja, jotta Kepu säilyy edelleen valtapuolueena rajan pohjoispuolella? Ilmeisesti siksi, että kukaan ei ole kertonut heille aluepolitiikan todellista hintalappua.

Ehdotan, että Katainen ja Urpilainen perustavat kaksikantaisen työryhmän laatimaan 2000-luvun aluepolitiikkaa. Tavoitteena on miettiä, miten maamme kilpailukykyä voidaan parantaa aluepoliittisin toimenpitein. Aluepolitiikan tavoitteena ei enää saa olla se, että keinolla millä hyvänsä pidetään maan jokainen kolkka asuttuna. Meillä ei nykyisessä kansainvälisessä kilpailussa, jossa jokaisesta työpaikasta taistellaan, ole sellaiseen varaa. Aluepolitiikan tavoitteena pitää olla omaehtoisen elämisen mahdollistaminen ilman tukia.

KALLE ISOKALLIO

[Lord Liberty]

Ei ole pakko mennä K tai S ryhmän kauppoihin, voi mennä myös LIDL:iin.

Siellä kaavuton immeinen tuntee itsensä niin epämuodikkaaksi.

Etkö oikeasti uskalla mennä LIDL:iin siksi koska pelkäät näkeväsi muslimin?

[Pliers]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010082312227563_uu.shtml

Demari: Työttömät häviävät tuessa maataloudelle

Maataloudelle annetaan tukea kolme miljardia euroa, kun työttömät saavat vain 2,6 miljardia, kertoo Uutispäivä Demari.

Uutispäivä Demarin mukaan maataloustukien rahamäärät ylittävät jo työttömien saamat korvaukset. Suomessa on päätoimisia viljelijöitä noin 50 000, työttömiä on lähes 300 000.

SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan työttömille myönnettäviin avustuksiin käytetään ensi vuonna noin 2,6 miljardia euroa.

Aalto-yliopiston professori Esko Niemi puolestaan laskee, että maataloustukien kokonaispotti on yli 3 miljardia euroa.

Niemi moittii kovin sanoin maatalouden tolkutonta Molokin kitaa, joka vie 3 000 loton päävoiton verran veromarkkoja vuosittain.

- Huvittavaa on, tai pikemminkin itkettävää, että budjettiesityksessä maanviljelijöiden lomakorvaukset ovat 200 miljoonaa euroa, mutta niiden aiheuttama byrokratia maksaa 16 miljoonaa euroa.

Halpaa kuin saippua...

[Ano Nyymi]

Ei ole pakko mennä K tai S ryhmän kauppoihin, voi mennä myös LIDL:iin.

Siellä kaavuton immeinen tuntee itsensä niin epämuodikkaaksi.

Etkö oikeasti uskalla mennä LIDL:iin siksi koska pelkäät näkeväsi muslimin?

En mielelläni asioi tuollaisten lepakkoliisojen seassa, äänestän siis lompakollani. Ja ainakin täällä kyseinen kauppa on valikoimiltaan todella surkea esitys.