2008-10-27 Malmö : Politiker: Malmö stad måste ta tag i detta

[Kommeli]

En löytänyt searchin avulla, niin laitan yöpuhteeksi tänne. Muistan, että jotain tietoa esiintynyt forumilla. Tämä siis 2008.

MALMÖ. Uppgiften att vartannat romskt barn i Malmö inte går i skolan kom som en stor överraskning för s-politikerna Adrian Kaba.
– Jag kände till att romer har stora problem på arbetsmarknaden. Men vi har inte fått några signaler från verksamheten att barnen inte kommer till skolan.

Tieto, että joka toinen romanilapsi Malmössä ei käy koulua tuli suurena yllätyksenä poliitikko Adrian Kaballe.
-Tiesin, että romaneilla on suuria ongelmia työmarkkinoilla. Mutta emme olleet saaneet signaaleja virastoilta, että lapset eivät käy koulua.

Adrian Kaba tänker nu ta upp saken i barn- och ungdomsberedningen i stadsdelen Rosengård där han sitter som ordförande, analysera problematiken och sedan lägga konkreta förslag till kollegorna i stadsdelsfullmäktige.
– Till syvende och sist är det den politiska organisationen som bär ansvaret för att skolplikten följs, säger han.
Det är i en rapport som Malmö stads avdelning för integration och arbetsmarknad som det kommer fram att ungefär vartannat romskt barn i Malmö faktiskt inte går i skolan alls.
Om man delar upp det i åldersgrupper så bedöms ungefär 150 av 400 barn i åldern 0 till 6 år gå i förskola. Av de cirka 1000 barnen i åldern 7 till 15 år är det runt cirka 450 som går i skolan.
"Med detta menas att barnen är i skolan, även om närvaron generellt är sämre än majoritetens", skriver utredarna Emma Söderman och Britta Ström.

Adrian Kaba aikoo nyt ottaa asian esille lapsi-ja nuorisolvalmisteluissa ja sitten esittää konkreettisia ehdotuksia kollegoille kaupunginvaltuustossa.
-Loppujen lopuksi poliittiset organisaatiot kantavat vastuun, että koulunkäyntivelvollisuutta noudatetaan, hän sanoo.
Se lukee Malmön kaupungin intergraatio- ja työmarkkinaosaston raportissa, josta käy ilmi, että arviolta joka toinen romanilapsi ei käy koulua ollenkaan.
Jos heidät jaetaan ikäryhmiin, niin arviolta noin 150 lasta 400 ikäryhmässä 0-6-vuotta käy esikoulua. Suunnilleen 1000 lapsesta ikäryhmässä 7-15-vuotta pyöreästi 450 käy koulua.
"Mutta tämä tarkoittaa, että lapset ovat koulussa, vaikkakin läsnäolo on yleisesti ottaen huonompi, kuin enemmistöllä", kirjoittaa tutkija Emma Söderman ja Britta Ström.

Få flickor

Antalet romska barn som sköter skolan minskar enligt utredarna dramatiskt i högstadiet, särskilt bland flickorna. Det är ytterst få romska flickor som går ut högstadiet med godkända betyg.
Det innebär i sin tur att mycket få romer kan studera vidare på gymnasienivå. Betygen räcker inte till.
"Av 1 000 ungdomar i gymnasieålder går endast 50 på gymnasiet. Endast fem av dem tar i genomsnitt studenten med fullständiga betyg. De romska företrädarna menar att denna låga siffra måste sättas i relation till att det tidigare inte var någon rom som tog studenten", skriver utredarna.
Varför så många barn inte är i skolan utreder de inte i den här rapporten.
"Orsakerna är med all säkerhet mycket komplexa och det krävs mer djupgående undersökningar för att kunna dra några slutsatser."

Vähän tyttöjä

Kouluakäyvien romanilasten lukumäärä tippuu dramaattisesti korkeakoulussa, erityisesti tyttöjen joukossa. Se on äärimillään muutama tyttö, joka pääsee korkeakouluun hyväksytyillä arvosanoilla.
Se sisältää osaltaan, että erittäin harvat romanit opiskelevat pidemmälle lukiotasolle. Arvosanat eivät riitä.
"1000 nuoresta lukioiässä menee ainoastaan 50 lukioon. Ainoastaan viisi heistä saa keskiarvoltaan riittävät arvosanat. Romaniedustajat tarkoittavat, että tämä alhainen luku on asetettava suhteessa siihen, että aikaisemmin ei ollut yhtääkään romania, joka pääsi ylioppilaaksi", kirjoittaa tutkija.
Miksi niin moni lapsi ei ole koulussa raportista ei käy ilmi.
"Syy kaikella todennäköisyydellä on erittäin monipuolinen ja vaatii syvää tutkimusta, jotta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä."

Lärarresurs

En konkret sak som Adrian Kaba vill ska undersökas är att rektorn för Rosengårdsskolan i en tv-intervju uppgett att det saknas resurser att anställa en lärare med romsk bakgrund som resursperson.
– Men sen rent allmänt måste Malmö stad ta tag i den här frågan.
Han funderar på om inte skolfrågan kan vara något som SSP – samarbetet mellan skola, socialtjänst och polis bör börja arbeta med. Han funderar också på om inte kommunen bör tillsätta en särskild delegation för att arbeta vidare.
I rapporten går utredarna också igenom arbetsmöjligheterna för romer.
"Generellt kan sägas att majoriteten av romerna befinner sig långt från den formella arbetsmarknaden och upplever att det är mycket svårt att få ett arbete."

Opettajaresurssit

Konkreettinen asia, jonka Adrian Kaba haluaa tutkittavan on, kun Rosengårdin koulun rehtori tv-haastattelussa ilmoitti, että ei löydy resursseja palkata romaniopettajaa tukipersoonaksi.
-Mutta puhtaasti yleisellä tasolla mitää Malmön kaupungin ottaa kantaa tähän kysymykseen.
Hän pohtii, jos kouluasia voisi olla jotain, jonka parissa koulu, sosiaalitoimi ja poliisi voisivat tehdä yhteistyötä. Hän pohtii myös voisiko kaupunki asetta erityisen työryhmän työstämään asiaa edelleen.
Raportissa tutkijat käyvät läpi myös työmahdollisuuksia romaneille.
"Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että suurin osa romaneista on kaukana muodollisista työmarkkinoista ja kokee, että on erittäin vaikeaa saada töitä."

Tio procent

Av de cirka 3 500 romer i Malmö som är i arbetsför ålder, 21 till 65 år, så är det endast runt tio procent som har ett arbete. Merparten är män, men andelen romska kvinnor i arbetslivet har ökat och fortsätter att öka.
Möjligheten att finna bra bostäder i Malmö är svår och romer är enligt dem själva särskilt utsatta. Hyresvärdarna bär på många fördomar och är rädda att svenskarna i området ska flytta därifrån.
"Har man tur att överhuvudtaget få ett kontrakt sker detta oftast genom kontakter, antingen genom vänner eller genom att hyresvärden sedan tidigare känner till familjen. Vidare betalas det pengar 'under bordet' för att för att få ett hyreskontrakt".

Kymmenen prosenttia

Malmön 3500 romanista, jotka ovat työikäisiä, 21-65-vuotiaita, ainoastaan n.10% käy töissä. Suurinosa on miehiä, mutta romaninaisten osuus työelämässä kasvaa ja jatkaa kasvamistaan.
Mahdollisuudet löytää hyvä asunto Malmössä ovat huonot ja romanien itsensä mukaan he ovat erityisen pois suljettuja. Vuokranantajilla on monia ennakkoluuloja ja he pelkäävät, että ruotsalaiset muuttavat alueelta pois.
"Jos on tuuria ylipäänsä saada sopimus, tapahtuu se usein suhteilla, ystävän kautta tai että vuokranantaja ennestään tuntee perheen. Edelleen maksetaan rahaa pöydän alta, jotta saataisiin vuokrasopimus".

http://www.skanskan.se/article/20081027/NYHETER/204550803/1057/MALMO/politiker-malmo-stad-maste-ta-tag-i-detta