2010-07-30 Kaleva: Kesäkolumni: Suomen kovat haasteet (työvoimapula)

[Iloveallpeople]

Kesäkolumni: Suomen kovat haasteet

Suomi on tulossa murroskohtaan, joka on vaikeampi kuin yksikään aikaisempi sitten toisen maailmansodan. Neuvostoliiton hajoaminen ja kylmän sodan päättyminen olivat toki merkittäviä tapahtumia, mutta silloin Suomessa oli kyse myönteisestä sopeutumisesta, uusien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Tulevina vuosina haasteemme ovat toisenlaisia.

Suomessa sodan jälkeen syntynyt suuri ikäluokka (1945-1949 syntyneet) jää eläkkeelle muutaman seuraavan vuoden aikana. Tuloksena on huoltosuhteen raju muuttuminen: entistä pienempi osa väestöstä kustantaa eläkkeet ja vanhenevan väestön hoitamisen. Varsinkin terveydenhoitokulujen odotetaan kasvavan huomattavasti. Tässä tilanteessa kysymys on, mistä rahat tähän saadaan.

Suomea on pitkään piinannut suhteellisen korkea työttömyys. 1990-luvun alun kaltainen suurtyöttömyys on onneksi jäänyt lyhytaikaiseksi ilmiöksi, mutta 10 prosentin taso on ollut normaali jo pitkään. Nyt tilanne on muuttumassa. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä tulemme tilanteeseen, jossa työpaikkojen sijasta pulaa on työntekijöistä.

Vuosikymmeniä työttömyydestä kärsinyt Suomi tarvitsee kipeästi uutta työvoimaa. Omasta maasta sitä ei löydy. Ainoa mahdollisuus on siksi hankkia sitä muualta, maamme rajojen ulkopuolelta. Pidimmepä siitä tai emme, on Suomen pakko lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

Siinä onnistuminen edellyttää, että suhtautumisemme maahanmuuttajiin muuttuu. Kyse ei ole enää siitä, vievätkö he työpaikkamme, vaan siitä, että he osaltaan ovat kustantamassa kallista sosiaaliturvaamme ja terveydenhuoltoamme.
...

Jyrki Iivonen
Kirjoittaja on valtio-opin dosentti ja puolustusministeriön viestintäjohtaja.

Löydät kolumnin kokonaisuudessaan Kalevan verkkosivuilta

[Eino P. Keravalta]

Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaina. Suuret ikäluokat ovat nyt 61-65-vuotiaita, eli heistä ovat eläkkeelle jääneet jo melkeinpä kaikki. Silti koskaan ei tullut työvoimapulaa.

Ja puheet työperäisen maahanmuuton tarpeesta on täällä kumottu jo niin monta kertaa, ettei nyt tarvitse mennä siihen.

[AuggieWren]

Tuo "puheenvuoro" on kyllä täydellistä tuubaa. Näkee, ettei Iivonen ole keksinyt mitään omaperäistä sanottavaa, joten on täytynyt koostaa yhteen kaikki laiskimmat kliseet viimeisimmän vuosikymmenen ajalta. Edes omalta erityisalaltaan ei Iivosella ollut mitään oikeaa sanottavaa. Olisi ehkä kannattanut kieltäytyä kunniasta kirjoittaa kolumnia, jos ei ole yhtään mitään sanottavaa.

Edit: edellinen koskee kyllä omaakin kommenttiani, joten 

[IDA]

Nyt tilanne on muuttumassa. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä tulemme tilanteeseen, jossa työpaikkojen sijasta pulaa on työntekijöistä.

Jos joku viitsisi kaivaa esille edellisten eduskuntavaalien alaisen keskustelun, niin siinä aivan selkeästi todettiin monen arvostetun poliitikon ja asiantuntijan suulla, että olemme tuossa tilanteessa vuonna 2010.

Todellisuudessa olemme paljon tuota Iivosen maalailemaan kuvaa todennäköisemmin siinä tilanteessa, että meillä ei ole mistään varaa maksaa sen sosiaalisektorin, jolla on huutava työvoimapula, palkkoja.

[Petro Pacpipo]

Suomi on tulossa murroskohtaan, joka on vaikeampi kuin yksikään aikaisempi sitten toisen maailmansodan. Neuvostoliiton hajoaminen ja kylmän sodan päättyminen olivat toki merkittäviä tapahtumia, mutta silloin Suomessa oli kyse myönteisestä sopeutumisesta, uusien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Tulevina vuosina haasteemme ovat toisenlaisia.
...Pidimmepä siitä tai emme, on Suomen pakko lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

Varsin suoraviivaista tekstiä. Hallitsematonta humanitääristä maahanmuuttoa verrataan jo sotaan ja kommunismiin. Kaikki loppuu aikanaan, myös myönteinen sopeutuminen näihin vahingollisiin asioihin. Maahanmuuttopolitiikan järkeistäminen nähdään tuossa jo haasteena eikä pelkästään mahdottomana ja luonnonvastaisena öykkäröintinä. Toivottavasti tähän haasteeseen nyt kyetään vastaamaan oikein, eli niin että maahanmuuton kustannukset, haitat ja hyödyt todella selvitetään ja politiikkaa ohjataan sitten siihen suuntaan että kokonaistulos jää kansantaloudelle positiiviseksi. Ihan kuin tuossa olisi ulkoa opeteltujen ajatusten seassa järjen siemeniä.

[guest584]

---------------------------
Kyse ei ole enää siitä, vievätkö he työpaikkamme, vaan siitä, että he osaltaan ovat kustantamassa kallista sosiaaliturvaamme ja terveydenhuoltoamme.
---------------------------

Korjasin:

Kyse ei ole enää koskaan ollutkaan siitä, vievätkö he työpaikkamme, vaan siitä, että he osaltaan ovat kustantamassa kusemassa kallista kalliiseen sosiaaliturvaamme ja terveydenhuoltoamme terveydenhuoltoomme.

[Finka]

Paperiversiosta lukiessani mietin kahta asiaa:

-Voisiko antaa esimerkkejä aloista, joita työvoimapula pahiten koskee? (No itse asiassa taidan tietää yhden: matematiikan opettajista maaseudulla taitaa oikeasti olla pula.)

-Onko kirjoittajalla asiantuntijuutta tässä asiassa?

[Roope]

Vuosikymmeniä työttömyydestä kärsinyt Suomi tarvitsee kipeästi uutta työvoimaa. Omasta maasta sitä ei löydy. Ainoa mahdollisuus on siksi hankkia sitä muualta, maamme rajojen ulkopuolelta. Pidimmepä siitä tai emme, on Suomen pakko lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

Siinä onnistuminen edellyttää, että suhtautumisemme maahanmuuttajiin muuttuu. Kyse ei ole enää siitä, vievätkö he työpaikkamme, vaan siitä, että he osaltaan ovat kustantamassa kallista sosiaaliturvaamme ja terveydenhuoltoamme.

Huh. Jyrki Iivonenkaan ei ole ihan kuka tahansa nettipelle. Silti hän ei lauseellakaan selitä mihin tehtäviin tarkalleen ottaen tätä kipeästi tarvittavaa työvoimaa halutaan ja millaisilla keinoilla työvoiman hankkiminen tapahtuu. Ei kai sentään taas postinjakamiseen ja bussinkuljettamiseen. Ei kukaan ole hyvää hyvyyttään tulossa Suomeen varta vasten kustantamaan meidän sosiaaliturvaamme. Halpa- ja orjatyövoimaa Suomi ei epäilemättä tarvitse eikä halua.

Suhtautuminen maahanmuuttoon tuskin ainakaan paranee sen myötä, että yhä suurempi osa maahanmuutosta tarkoittaa suomalaisten tulijoille maksamaa kallista sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa.

[Lasisti]

Vieläkö joku viitsii puhua työvoimapulasta? Koko Unioni on konkurssissa ja Espanjassakin työttömiä on yli 20 % työvoimasta. Eikö muista EU-maista riitä tulijoita paikkaamaan tätä räyhäävää työvoimapulaa, kun muualtakin pitää aktiivisesti olla imuroimassa käsipareja?

[Mika Mäntylä]

Vieläkö joku viitsii puhua työvoimapulasta? Koko Unioni on konkurssissa ja Espanjassakin työttömiä on yli 20 % työvoimasta. Eikö muista EU-maista riitä tulijoita paikkaamaan tätä räyhäävää työvoimapulaa, kun muualtakin pitää aktiivisesti olla imuroimassa käsipareja?

Helmikuun lopussa omassa maassammekin 15-24-vuotiaiden työttömyysaste oli 25,7 prosenttia ja esim. Mikkelissä jopa 36%. Ei tarvitsisi edes EU:n sisältä työvoimaa hakea, kun sitä on liikaakin tarjolla.

Valitettavasti tämä joukko ei taida olla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, eikä omaa pitkää uraa kansainvälisten yhtiöiden johdossa. Toisaalta nämä halusisivat sellaisen työn, ettei tarvitse työn teon ohella poikkeilla sosiaalitoimistossa, koska palkka ei riitä asumiseen ja ruokaan.

[törö]

Suurien ikäluokkien takia syntyvästä työvoimapulasta on jauhettu jo 90-luvun alusta saakka. Olisikohan aihetta ottaa selville milloin se tarkalleen ottaen on keksitty ja julistaa sen kunniaksi 20-vuotisjuhlavuosi sikäli kun se ei ole jo mennyt?

[pakruti2c263]

Jyrki Iivonen:

Suomessa sodan jälkeen syntynyt suuri ikäluokka (1945-1949 syntyneet) jää eläkkeelle muutaman seuraavan vuoden aikana. Tuloksena on huoltosuhteen raju muuttuminen: entistä pienempi osa väestöstä kustantaa eläkkeet ja vanhenevan väestön hoitamisen. Varsinkin terveydenhoitokulujen odotetaan kasvavan huomattavasti. Tässä tilanteessa kysymys on, mistä rahat tähän saadaan.

Somali huippuosaajien huoltosuhde; 1(töissä): 9(makoilee)
Jokseenkin samaa luokkaa on Irakista ja Afganistanista tulevien turviksien madonluvut.  Näistä yksinkertaisesti ei ole huoltosuhteemme remonttireiskoiksi!

[Uuno Nuivanen]

Somali huippuosaajien huoltosuhde; 1(töissä): 9(makoilee)
Jokseenkin samaa luokkaa on Irakista ja Afganistanista tulevien turviksien madonluvut.  Näistä yksinkertaisesti ei ole huoltosuhteemme remonttireiskoiksi!

Onpas, he nimittäin panevat huoltosuhteemme täydelliseen remonttiin. Sen jälkeen kantiksille ei ole luvassa enää yhtään mitään!

[l'uomo normale]

Muistaakseni Hesarissa oli kauan sitten Jyrki Iivosen haastattelu. Siinä siteerattiin pätkää hänen gradustaan (tms) 70 -luvultla. Marxistista tavaraa oli sitaatti. Sittemmin mielipiteet tasaantuivat niin, että hänestä tuli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vakiokasvo tv:hen, erityisesti Irakin sodan 1991 aikaan. Mutta miten koira karvoistaan pääsisi?

[Rankkibus]

Nämä työvoimapulalla pelottelevat jotkut suomalaisen eliitin jäsenet taitavatkin olla itse niitä ihka oikeita umpirasisteja, joiksi he maahanmuuttokriitikoita ja perussuomalaisia ahkerasti nimittelevät.

Heillä itsellään on sellainen käsitys, että tarvitaan ulkomailta (orja)työvoimaa tekemään kaikki ns. paskahommat. Vähän niinkuin Syvässä Etelässä aikoinaan. Hanttihommat eivät siis ole eurooppalaisen, eli valkoisen miehen, hommia.  Koska hanttihommien teko ei kuulu eurooppalaisille, voidaan vetää johtopäätös, että ne kuuluvat muille kansoille/roduille. Aika rotuopillista eli rasistista ajattelua!

Näille hienohelmoille rotujen sekoittuminen (eli käytännössä valkkujen väheneminen) ei kuitenkaan välttämättä ole mikään itsesarvo, vaan lähinnä ehkä välttämätön paha, hinta siitä, että suomilaisten muiden eurojen ohella ei tarvitse enää tehdä tusinahommia.

[Kimmo Pirkkala]

Kaiken muun älyttömyyden lisäksi Iivonen haluaa riistää kehitysmaita.

Se että parannamme omaa huoltosuhdettamme ulkomailta tulevalla maahanmuutolla heikentää väistämättä huoltosuhdetta lähtömaissa. Eikö meidän tule tuntea globaali vastuumme ja olla heikentämättä ja köyhdyttämättä lisää maahanmuuton lähtömaita, jotka ovat meitä köyhempiä?

[Roope]

Jyrki Iivonen jatkaa:

Maahanmuuton vastustaminen väistämättömän vastustamista

Yksi ihmiskunnan historian pysyvistä piirteistä on ollut ihmisten ja kansojen siirtyminen paikasta toiseen. Muuttaminen on voinut olla joko harkitun tavoitteellista tai olosuhteiden pakottamaa. Luonnononnettomuudet, sodat tai tiettyihin ryhmiin kohdistettu vaino ovat vuosisatojen saatossa ajaneet ihmisiä liikkeelle. Ja vaikka muuttaminen voi lyhyellä tähtäimellä tuntua katastrofilta, on sillä pitkällä tähtäimellä ollut eri maiden yhteiskunnallista kehitystä edistävä vaikutus.

[...]

Siirtolaisuudesta on ollut Suomelle hyötyä. Aikana jolloin elintasomme oli huomattavasti nykyistä alhaisempi, työikäisten suomalaisten muuttaminen muualle helpotti yhteiskuntamme kehittämistä. Mikäli suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vajaan viiden ja puolen sijasta, olisi nykyisen sosiaaliturvan ja koulutusjärjestelmän ylläpitäminen vaikeampaa. Myös suomalaisia ja muita eurooppalaisia vastaanottaneet maat ovat hyötyneet, koska ne ovat saaneet nuoria, innokkaita ihmisiä tehtäviin, joihin omat kansalaiset eivät ole riittäneet.

Hyviä esimerkkejä tavoitteellisesta maahanmuuttopolitiikasta antavat Australia ja Uusi Seelanti. Molempien tavoitteena on ollut houkutella koulutettuja nuoria perheitä, jotka ovat valmiita muuttamaan niihin pysyvästi. Joitakin vuosikymmeniä sitten noihin maihin muutti erityisesti ammattityöväestöä kuten rakennustyöläisiä. Nyttemmin kysyttyjä ovat olleet terveysalan osaajat sekä erilaiset tietotekniikan ammattilaiset. Tällaisille ihmisille olisi toki käyttöä myös Suomessa, mutta ei ehkä sittenkään riittävästi.

Australia ja Uusi Seelanti ovat aina pyrkineet vaikuttamaan siihen, keitä niihin muuttaa. Maahantuloa koskevat säädökset on pidetty tiukkoina, mutta samalla on harjoitettu jopa suoranaisten ammatti-ihmisten värväystä erilaisiin avaintehtäviin. Uusille tulokkaille on maksettu matkat ja heitä on tuettu niin työpaikan löytämisessä kuin sopivien asuntojen hankkimisessa. Useimmat maahanmuuttajat ovat olleet tyytyväisiä elämäänsä eivätkä ole harkinneet paluuta entisiin kotimaihinsa muuten kuin lomanviettoon.

Suomi on siis hyötynyt maastamuutosta. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi maahanmuutosta on viime vuosina tullut poliittisesti niin vaikea kysymys. Periaatteellisella tasolla ihmisten muuttaminen ulkomailta Suomeen työn perässä on myönteinen asia. Suomesta löytyy paljon sellaisia työtehtäviä, joita suomalaiset eivät voi tai halua hoitaa. Ihmisten muuttaminen maasta toiseen ei ole nollasummapeliä, vaan siitä voivat hyötyä kaikki. Joka väittää muuta, pettää itseään.

On kuitenkin valitettavaa, että Suomella ei ole samanlaista tavoitteellista maahanmuuttopolitiikkaa kuin edellä mainituilla Australialla ja Uudella Seelannilla. Maahanmuutto voi vaurastuttaa Suomea niin taloudellisesti kuin kulttuurillisesti, jos se osataan hoitaa oikein. Esimerkkinä voidaan mainita Suomeen viimeisten 20 vuoden aikana entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet ihmiset. Heistä voisi olla paljon nykyistä enemmän hyötyä niin elinkeinoelämän kuin matkailun palveluksessa.

Me elämme koko ajan globalisoituneemmassa maailmassa. Maahanmuuton vastustaminen on siitä syystä väistämättömän vastustamista.

Vastaanhangoittelun sijasta meidän tulisi pohtia, miten jatkuvasti lisääntyvää ihmisten liikkumista voitaisiin hyödyntää. Meidän ei tietenkään tule olla myöskään sinisilmäisiä – kansainvälinen politiikkaa perustuu yhä siihen, että jokainen valtio – ja valtioiden yhteenliittymä – ajaa ja puolustaa omia etujaan. Suomen etu on kansainvälisten muuttoliikkeiden hyödyntäminen, ei niiden sokea vastustaminen tai naiivi ymmärtäminen.

Jyrki Iivonen

Kirjoittaja on Helsingin ja Tampereen yliopistojen valtio-opin dosentti.

Kaleva 21.2.2014

Iivonen alkaa jo olla oikeilla jäljillä, mutta haukkuu väärää puuta.

Australiassa ideana on valikoiva maahanmuutto. Ei siis rajojen avaaminen vain työikäisen väestön kasvattamiseksi (Juhana Vartiainen) tai edes säännöstelemätön työperäinen maahanmuutto (Juhana Vartiainen). Australiaa ei myöskään ole pelottanut leimautua pakolaisjärjestöjen mustamaalauksessa venepakolaisten kurittajaksi ja pakolaissopimusten rikkojaksi (jota se ei oikeasti ole). Maahanmuuttopolitiikka on Australiassa vaaleista toiseen yksi tärkeimmistä kysymyksistä, ja tiukalla maahanmuuttopolitiikalla on australialaisten vankkumaton tuki.

Maahanmuutto ei ole väistämätöntä tai luonnonvoima, kuten Iivonen sitä kuvaa. Voimme edelleen Suomessa vaikuttaa maahanmuuton määrään ja laatuun, vaikka maahanmuuttopoliittista päätösvaltaa on viime vuosina yritetty siirtää vaivihkaa EU-tasolle. Tiukkaa Australian mallia eivät Suomessa suinkaan vastustaisi Iivosen tarkoittamat "maahanmuuton vastustajat", vaan hallitus ja nykyiset "maahanmuuton kannattajat".

[Juffe]

Iivonen alkaa jo olla oikeilla jäljillä, mutta haukkuu väärää puuta.

Hassua, että monien näkökohtien perusteella Iivonen tuntuu ajattelevan kuten keskiverto perusnuiva maahanmuuttokriitikko, mutta ei sitä varmaankaan itse tajua koska maahanmuuttokriitikoiden julkisuuskuva on mörköistetty.

[koli]

Suomea on pitkään piinannut suhteellisen korkea työttömyys. 1990-luvun alun kaltainen suurtyöttömyys on onneksi jäänyt lyhytaikaiseksi ilmiöksi, mutta 10 prosentin taso on ollut normaali jo pitkään. Nyt tilanne on muuttumassa. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä tulemme tilanteeseen, jossa työpaikkojen sijasta pulaa on työntekijöistä.

Kommaridosentilta taisi mennä ennusteet hiukan pieleen. Työttömyys vaan kasvanut jatkuvasti vuodesta 2010 ja tässä on enää vajaa vuosi siihen vuosikymmenen puoliväliin. Häpeäyliopiston palkkalistoilla sitä saa näköjään ihan mitä tahansa paskaa laukoa ja ei silti saa potkuja. Paljon tällekin paskansuoltajalle maksetaan kuukaudessa bruttona? Yli 5000e?

[Eino P. Keravalta]

Jyrki Iivonen:

Vuosikymmenen puoliväliin mennessä tulemme tilanteeseen, jossa työpaikkojen sijasta pulaa on työntekijöistä.

Suomen kansa on suuressa odotuksessaan ratketa onnesta, kun profeetta Iivosen lupaamaan kultaiseen aikakauteen on enää maksimissaankin reilut kymmenen kuukautta! Kautta Suomen niemen jo tanssitaan yötä päivää ja kohotellaan maljoja: hyvästi köyhyys, hyvästi työttömyys! Hyvästi kehnot palkat, hyvästi pakko pitäytyä nykyisessä työpaikassa vaihtoehtojen puutteessa!

Paratiisi on pian ovellamme, kun jokainen suomalainen miltei revitään kotoa töihin. Jokaista vähänkään työkykyistä houkutellaan paksuin setelitukoin työn ääreen. Muutaman kuukauden kuluttua kaikilla on oma koti, hampaat ovat hoidetut, lapset saavat harrastusvälineet, vanhuksista pidetään huoli ja jokaisella on Mersu - jollei nyt aivan uutta, niin pari vuotta vanha ainakin.

Kiitos, profeetta Iivonen, että Sinä olet viisaudellasi valanut lohduttavaa tietoa näistä pian osaksemme tulevista kultaisista päivistä, joina jokaisella on turvattu ja ihmisarvoinen tulevaisuus - kiitos Taivaallisen ja rakkaan työvoimapulan!

Siunattua työvoimapulan odotusaikaa itsekullekin! Ottakaamme nyt kaikki velkaa pää märkänä, sillä pian on kaikki maksettu, totisesti! Kiitos ja Amen!

[Herbert]

Toveri Iivonen toimi 1970-luvulla aktiivisesti Tampereen Yliopiston stalinistisessa opiskelijajärjestössä (TYMR - Tampereen Yliopiston Marxilaiset Ryhmät).

[KJ]

Toveri Iivonen toimi 1970-luvulla aktiivisesti Tampereen Yliopiston stalinistisessa opiskelijajärjestössä (TYMR - Tampereen Yliopiston Marxilaiset Ryhmät). Eipä ole poika mitään oppinut 40 vuodessa.

Luin juuri Pekka Laihon jonkinlaisen omaelämäkerran Poika ja kapakkasaatana, jossa hän kertoi olleensa revisionisti, eli enemmistöläinen, jopa hieman ylpeillen, että enpä sentään ollut sinipaita. Kymmenen vuotta meni kuulemma stallareitten kanssa tapellessa kulttuurinkin saralla.

Laiho kertoo vihanneensa sinipaitoja ja katsoo heidän käyttäytyneen kuin natsit jakaessaan kaikkialla ihmisiä niihin, jotka ovat heidän puolellaan ja heitä vastaan

. (lainaus KS)

Hoh hoijaa, vielä vuonna 2014 joku "ihanvitunväärässäollut" stallari kehtaa tulla kertomaan totuuksiaan.

[Mika]

Siinä onnistuminen edellyttää, että suhtautumisemme maahanmuuttajiin muuttuu. Kyse ei ole enää siitä, vievätkö he työpaikkamme, vaan siitä, että he osaltaan ovat kustantamassa kallista sosiaaliturvaamme ja terveydenhuoltoamme.
...

Näiden ääliöiden on näemmä täysin mahdotonta ymmärtää sitä tosiasiaa, ettei Suomeen kehitysmaista tuleva ala-arvoinen maahanmuuttaja-aines tule koskaan elättämään täällä edes itseään, saatikka sitten eläkkeelle siirtyviä suomalaisia.  Se on ihmeellistä, ettei sokeimmat idiootit tuntuvat olevan lähes järjestään tohtoreita...

[saippuakauppias]

Nythän meillä on jo (ainakin) kaksi ennustetta, jotka on annettu vuoden tarkkuudella. Ja ennuste on jopa sama. Eli alkaa pikkuhiljaa olla aika kovapäisimmänkin hompanssin uskoa.

Työvoimapulan rantautuminen Suomeen:

Jussi Mustonen, EK:                                     2015
Jyrki Iivonen, puolustusministeriö:               2015