Kanadan suomalaissiirtolaisista tehdään elokuvaa

[B52]

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135258462967

Kanadalainen elokuvaohjaaja Kelly Saxberg on suomalaista sukua. Nyt hän tekee elokuvaa esi-isistään, jotka saapuivat Kanadaan 1900-luvun alussa.

Hänen Big Finn Hall -elokuvansa käsittelee suomalaissiirtolaisuuden vaiettuja kipupisteitä, kuten kommunistien salamurhia, Karjala-kuumetta ja Espanjan sisällissotaan lähteneitä miehiä.

"Nämä tarinat vain täytyy kertoa, niistä on vaiettu niin pitkään. Useilla tänne saapuneilla siirtolaisilla on niin huonoja muistoja ja kokemuksia sodista ja vasemmistoliikkeiden kahnauksista, että niistä ei ole haluttu edes puhua", Saxberg sanoo.

Elokuvan pääosissa ovat Jussi Nikkilä ja Elena Leeve. Näillä näkymin elokuvan ensi-ilta on Kanadassa Bay Street Film Festivalilla syksyllä 2011.


Mielenkiintoista.

[JPU]

Kai elokuvassa kerrotaan myös millaisissa vastaanottokeskuksissa suomalaissiirtolaiset viettivät aikaansa sekä kuinka suuria toimeentulotukia ja muita diskorahoja he nostivat?

Mielenkiintoista olisi myös nähdä millaisiin kotouttamis- ja integrointikursseihin/ohjelmiin suomalaissiirtolaiset osallistuivat.

[mikkoR]

Tähän voisin heittää kirjasuosituksen aiheeseen liittyen.

Vilhelm Moberg, maastamuuttajat.

Tarina ei kerro Suomalaisesta uudisraivaajasta vaan Ruotsalaisesta joka lähti Ruotsista 1850 Ameriikkaan.
Tarina on 7 kirjan sarja jotka itse ahmin aivan hetkessä ja jokainen pitää tämänkaltaisesta todellisuuspohjaan perustuvasta kirjallisuudesta suosittelen lämpimästi.

Tässä olisi myös oivaa ja silmät avaavaa luettavaa kaikille niille joiden ainoa maahanmuuttoa perusteleva argumentti on: Muuttivathan Suomalaisetkin ameriikkaan.
Ei löydy kirjasta sossuntätejä, vastaanottokeskuksia eikä kotouttamisia kielikursseineenkaan.

[ääni kentältä]

Antti Tuurin kirjoissa Uusi Jerusalem ja Maan avaruus on hieman kuvausta Kanadan suomalaisten kommareitten ja valkoisten suhteista.

[skrabb]

HS - Kulttuuri - 9.7.2010 - 4937 merkkiä - 1. painos

Ujot esi-isät pääsevät valkokankaalle
Kanadassa tehdään elokuvaa suomalaismuuttajista. Punaisesta historiasta uskalletaan jo puhua.

VESA MARTTINEN

Thunder Bay. "Täällä asui kerran suomalainen mies, joka rakasti vaimoaan niin paljon, että melkein kertoi sen hänelle", vitsailee kanadansuomalainen Mika Polkki.

Englanniksi kerrottu vitsi ujosta kansasta herättää suurta hilpeyttä pukuhuoneessa, jossa Polkin tavoin lähes kaikilla on suomalainen nimi, mutta äidinkielenä englanti.

Kaupunki on Kanadan Thunder Bay, ja viereisessä huoneessa kuvataan kanadansuomalaisista siirtolaisista kertovaa elokuvaa nimeltä Big Finn Hall.

Stereotypioilla vitsailu on täällä tavallista, mutta ohjaaja Kelly Saxbergin mielessä on jotain muuta. Big Finn Hall kertoo suomalaissiirtolaisuuden vaietuista kipupisteistä, kuten kommunistien salamurhista, Karjala-kuumeesta ja Espanjan sisällissotaan lähteneistä miehistä. Viimeistään nyt, noin 50 vuotta viimeisen suuren siirtolaisaallon päättymisen jälkeen, niistä on aika puhua, Saxberg sanoo.

"Nämä tarinat vain täytyy kertoa, niistä on vaiettu niin pitkään. Useilla tänne saapuneilla siirtolaisilla on niin huonoja muistoja ja kokemuksia sodista ja vasemmistoliikkeiden kahnauksista, että niistä ei ole haluttu edes puhua."

Elokuvan tekemiseen ja siirtolaistabujen rikkomiseen ympäristö on lähes täydellinen. Ontarion provinssissa keskellä Kanadan korpimetsää sijaitsevassa Thunder Bayssä on väkilukuun suhteutettuna Kanadan suurin suomalaiskeskittymä: yli 10 prosentilla asukkaista on suomalaisia sukujuuria.

Kaupungin katukuvassakin sinivalkoisuus näkyy: Thunder Baystä löytyvät esimerkiksi ravintola Hoito, Kivelä Bakery ja Finnish Book Store. Suomi näkyy myös kaupunginosien nimissä: Intola, Toivola ja Lappe.

Myös elokuvan pääasiallinen tapahtumapaikka on suomalaista kädenjälkeä: Big Finn Hall on suomalaisten rakentama suuri työväentalo, joka seisoo näkyvänä maamerkkinä keskeisellä paikalla.

Talon rakensivat sata vuotta sitten ensimmäiset suomalaissiirtolaiset, juuri ne, joiden hiljaisesta luonteenlaadusta takahuoneessa nyt vitsaillaan.

Saxbergin mielestä on ikävää, että näin suomalaisessa kaupungissa siirtolaisuuden syitä ja seurauksia tunnetaan niin huonosti.

"Tämän päivän thunderbayläiset tietävät, millaista on mennä ravintola Hoitoon ja tilata suomalaisia pannukakkuja, mutta siihen se tietämys oikeastaan loppuu."

Suunnilleen vuosille 1900-1939 sijoittuvan elokuvan päähenkilöitä ovat Sanna Kannasto ja Tom Hill. Molemmat olivat tulipunaisia työväenliikkeen agitaattoreita ja aikansa aktiivisimpia poliittisia toimijoita. Heitä esittämään Saxberg palkkasi Suomesta Elena Leeven ja Jussi Nikkilän.

Nikkilällä oli pieni rooli jo Saxbergin aikaisemmassa siirtolaisdokumentissa Letters from Karelia, joka esitettiin Suomen televisiossa syksyllä 2005. Big Finn Halliin kaksikko päätyi samojen kontaktien kautta: Jussin isä Reijo Nikkilä on Saxbergin tuttava, ja hän suositteli tälle Jussia ja Elenaa.

Elokuvassa puhutaan sekä suomea että englantia. Varsinaisessa kuvausryhmässä ei kuitenkaan ole yhtäkään suomen kieltä osaavaa, jonka vuoksi käsikirjoituksen suomenkieliset repliikit ovat paikoin varsin erikoisia.

"Niitä pitää vääntää omaan suuhun sopivaksi, mutta varoa liian uusia sanoja. Sieltä löytyy myös hauskoja lainasanoja, kuten vaimoa tarkoittava vaiffi, joka pitää ilman muuta säilyttää sellaisenaan", Leeve kertoo.

Molemmille suomalaisnäyttelijöille elokuvanteko ulkomailla ja näytteleminen englanniksi on uutta, mutta paikallisten suomalaisten keskellä ei aina edes huomaa olevansa poissa kotimaasta.

"Täällä on paljon hienoja tyyppejä. Tuntuu että täkäläinen suomalaisväestö on jotenkin korostuneen sosiaalista, monet tulevat avoimesti juttelemaan, mikä on ollut ihan mahtavaa", Nikkilä sanoo.

Ehkä juuri tämän eroavaisuuden vuoksi vitsit hiljaisista suomalaisista naurattavat kanadalaisia niin kovasti.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Ujot+esi-is%C3%A4t+p%C3%A4%C3%A4sev%C3%A4t+valkokankaalle/HS20100709SI1KU01jd4

HS - Kulttuuri - 9.7.2010 - 1781 merkkiä - 1. painos

Kuvausryhmässä innokkaimmat Suomi-fanit

VESA MARTTINEN

Elokuvan ohjaaja Kelly Saxberg on suomalaista sukua. Hänen isoisoisänsä Kustaa, sittemmin Gus, Saxberg saapui Kanadaan 1900-luvun alussa Helsingistä. Isoisoäiti Aida Aineli saapui samoihin aikoihin Himangan kunnasta.

Saxbergin 2000-luvun alussa tekemä dokumenttielokuva Letters from Karelia kertoo Aate Pitkäsen tarinan. Pitkänen lähti 1930-luvulla Kanadasta Neuvostoliittoa rakentamaan.

Kanadassa, Suomessa ja Venäjällä kuvatun elokuvan pääosassa on Ville Haapasalo.

Big Finn Hall -elokuva oli alun perin Saxbergin aviomiehen, historianprofessori Ron Harpellen idea. Harpellesta tuli kovan luokan Suomi-fani, kun hän muutti Kanadan Manitobasta vaimonsa kotikaupunkiin Thunder Bayhin vuonna 1996. Kaupungin suomalaiskorttelissa Bay Streetillä parveileva jäyhä mutta lupsakka kansa sai professorin pauloihinsa.

Toukokuun lopulla mies järjesti Thunder Bayssä FinnForum-konferenssin, joka keräsi kaupunkiin lähes 70 suomalaistutkijaa ympäri maailmaa.

Myös apulaisohjaaja Chrystene Ells on kiinnostunut suomalaisista. Sanfransiscolainen, sittemmin kanadalaistunut Ells kuuli kaksikymmentä vuotta sitten tarinan, joka ei jättänyt häntä rauhaan.

Tarina kertoi suomalaissiirtolaisesta nimeltä Tom Sukanen, joka menetti traagisesti perheensä ja ryhtyi rakentamaan valtamerialusta keskelle Kanadan preeriaa, jotta voisi seilata takaisin kotimaahansa.

Tarina on tosi, ja Ells ohjasi siitä elokuvan nimeltä Sisu - The Death of Tom Sukanen.

Ells suunnittelee parhaillaan uutta elokuvaa, joka kertoo Suomen sortokausista.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kuvausryhm%C3%A4ss%C3%A4+innokkaimmat+Suomi-fanit/HS20100709SI1KU01jd3?free=Kanadan &date=20100610&advancedSearch=&

[Lemmy]

Radiossa tuli joskus kuunnelmana tuosta valtamerilaivan rakentajasta... elävästi jäi mieleen pääosan esittäjä vanhuksena huutaa "minä olen tuomas koronkola"... No, Koronkylästähän Tuomas olikin kotoisin. Hyvin nimesi laivansa.