2009-10-14 US: Suomi syynää sananvapautensa

[Roope]

14.10.2009
Oikeusministeriö teettää selvityksen sananvapautta ja yksilön suojaa koskevasta lainsäädännöstä Ruotsissa, Norjassa ja Alankomaissa. Tarkoitus on vertailla kohdemaiden sääntelyä ja oikeuskäytäntöjä Suomen oikeuteen. Selvityksen tekee oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa vertaillaan sananvapauden sekä yksityiselämän ja kunnian suojan sääntelyä samoin kuin sananvapauden käyttöön liittyviä rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisia vastuujärjestelmiä. Lisäksi selvitetään, miten vertailumaiden oikeudessa on säännelty lähdesuojaa ja oikeutta anonyymiin ilmaisuun.

Selvityksessä huomioidaan Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö sananvapauden ja yksityiselämän suojaa koskevissa asioissa. Vertailutieto on tarpeen Suomen lainsäädännön ja sen mahdollisten muutostarpeiden arvioimiseksi. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuomioita sananvapauden loukkaamisesta.

Selvityksen teko aloitetaan tammikuun alussa, ja sen on määrä valmistua toukokuun loppuun 2010 mennessä.

Eipä ole näkynyt Tiilikan sananvapausselvitystä. Liekö muita kiireitä vai mistä kyse? Selvitys olisi alkuperäisessä aikataulussaan ajoittunut juuri sopivasti ennen Halla-ahon oikeudenkäyntiä.

[Harri Eerikäinen]

Minäkin odottelen oikeusasiamiehen toimiston ratkaisua työnantajani kanssa käymääni sananvapautta koskevaan kiistaan. Oikeusasiamiehen toimistohan pyysi kovin visaisessa ongelmassa (saanko yksityishenkilönä lähettää toiselle yksityishenkilölle sähköpostia, jossa näkyy työpaikkani yhteystiedot, jos se ei muuten riko mitään lakeja tai määräyksiä) kaupunginhallitukselta lausunnon virkamiehen sopivasta käytöksestä. Kaupunginhallitus puolestaan tilasi lausunnon sellaiselta työnantajani (Helsingin kaupunki) edustajalta (Helsingin kaupungin henkilöstökeskus), jonka toimintaa ja viranhoitoa olen melko kovin sanoin arvostellut blogissani ja erilaisissa yhteistyöpalavereissa.

Millainenhan lausunto sieltä mahtaa tulla, ja miten mahtaa oikeusasiamiehen toimisto sanansa asetella sen jälkeen? Oikein itseäkin jännittää...

[EL SID]

Totta, esim. Tanska olisi tehnyt hyvän lisän sarjaan. Tosin Suomi tekee noin kaikessa lainsäädännössään, eli hankkeita verrataan aina Ruotsiin ja muihin valinnaisiin pohjoismaihin ja Länsi-Euroopan keskeiseen maahan. Vertailua pitäisi tehä kyllä myös rapakon taakse.

tuossa olen samaa mieltä. Monella keskisen Euroopan maalla on käsittelemättä vielä sota-aika saadut traumat ja niissä on menty sieltä missä aita on matalin, kuten Itävallassa holocaustin kieltäminen, jne...
Kansalliset traumat pystyttiin lakaisemaan maton alle ja jättää käsittelemättä aikoina, jolloin yleisestä mielipiteestä ja sen muokkaamisesta vastasi media. Internet on tehnyt maailmasta enemmän kansalaisyhteiskunnan, jossa kielletyt aiheet lähinnä kiehtovat ja kiellot helppo kiertää, perustamalla palvelin maahan, jossa aiheen käsittely on sallittua.
Mielestäni Eurooppalaisten yhteiskuntien on aika aikuistua, ja hyväksyä se, ettei ole enää kiellettyjä aiheita, eli "Amerikkalaistua".
Käytännössä Euroopankin tilanne paranisi: kun ei ole enää kiellettyjä aiheita, pystytään tuomaan esille myös sellaisia vasta-argumentteja, joita "kiellettyyn maailmaan" ajelehtinut tavallinen nettikäyttäjä ei tule edes ajatelleeksi. Näin kielletyn hedelmän ja ajatusmaailman, johon kuuluu marttyyri-asenne, houkuttelevuus pienenee, varsinkin kun avoimen keskustelun tuoma avoin ilmapiiri pystyisi jo omalla painollaan osoittamaan tietyt maailmankuvat vinksahtaneiksi.
Eli jos Suomi haluaa ottaa mallia sananvapaudesta, niin miksi mallia haetaan maista, joissa yhteiskunta pitää jo valmiiksi sisällään tabuja, mutta ei maista, joissa tabuja ei ole, tai ne käsitellään avoimella keskustelulla, kuten USAsta?
Tietenkin syyksi voisi käsittää, ettei todellisuudessa halutakaan luoda tai tuoda aitoa sanavapautta, vaan tietyn "mallinen", joka kelpaisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, mutta olisi pääasiassa vain tyhjää sananhelinää.

[pakruti2c263]

Kommentointia US jutusta; Suomi syynää sananvapautensa.

14.10.2009 18:42 (Nimim.) Saastainen homo (kirjautumaton)
Suomessa uskonnolliset ryhmät ovat erityissuojelussa. Nämä ryhmät saavat julistaa mitä tahansa kenestä tahansa, kunhan julistuksen vain kerrotaan olevan uskonnollista oppia.

Tässä on karkea epätasapaino, joka estää uskonnollisten ryhmien röykytyksen kohteeksi joutunutta puolustamasta itseään. Epätasapainoa ei tosin saisi korjata uskonnollisen julistuksen kieltämisellä, vaan laajemmalla sananvapauden sallimisella. Sananvapauden pitäisi olla olemassa, vaikka sanaotun kohteena olisi uskonnollinen ryhmä, uskonto tai uskomus - tai vähemmistö.

Esimerkiksi uskonnollisten ryhmien pitää voida sanoa, että homous on saastaista. Mutta homojen vastalauseessa pitäisi voida myös sanoa, että uskonnollisuus on mielenterverysongelma.

Samoin islamin perustajan pedo-tausta pitäisi voida mainita ilman, että tulee syyte uskonrauhan rikkomisesta.

Mitä itse uutisoituun tutkimukseen tulee, niin ministeri olisi voinut valita vertailumaaksi Tanskan.

Nämä sananvapausasiat on nyt käsittelyssä hovioikeudessa, kuten useimmat tietävät.
Oikeudenmukaista tuomiota odotellessa yhdyn em. nimimerkkiin.... Siis kröhm ..mielipiteeseen.

Edit:
Alleviivaukset boldaukset ja sulkumerkit omiani.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73999-suomi-syynaa-sananvapautensa

[Roope]

Päivi Tiilikan sananvapausselvitys tuli lopulta. Oletin, että siinä olisi käsitelty myös ajankohtaisia internetin sananvapauskysymyksiä (rasististen rikoksien lakiesitys, laiton nettisuodatus, syytteet nettimateriaalista jne.), mutta pohjoismaisessa vertailussa ovat valitettavasti lähinnä lähdesuoja ja tiedotusvälineiden vastuukysymykset kuten EIT:n viimeaikaisissa langettavissa päätöksissä Suomelle. Yhteenvedon loppusanat pätevät kuitenkin mielestäni yleisemminkin:

Syytteiden hylkäämisprosentit ovat kunnian ja yksityiselämän loukkaamisrikoksissa
melko suuret. Tämä antaa aiheen pohtia, onko näistä rikoksista syyttäminen ehkä liian
innokasta. Syytteiden myöhemmästä hylkäämisestä huolimatta suurella syyttämisaktii-
visuudella voi olla sananvapauden käyttämistä jäädyttävä vaikutus (chilling effect).

Turun Sanomat: Tiilikka: suomalaiset tuomioistuimet tulkinneet lakia väärin sananvapausjutuissa 30.6.

Tiedote: Tutkijan mielestä lainmuutosten sijasta on paneuduttava sananvapauden ja yksilön suojan soveltamiseen käytännössä

Tiivistelmä: Sananvapaus, yksilönsuoja ja lähdesuoja Ruotsissa, Norjassa ja Alankomaissa sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä

Selvitys (pdf, 140 sivua)

[Mursu]

Minäkin odottelen oikeusasiamiehen toimiston ratkaisua työnantajani kanssa käymääni sananvapautta koskevaan kiistaan. Oikeusasiamiehen toimistohan pyysi kovin visaisessa ongelmassa (saanko yksityishenkilönä lähettää toiselle yksityishenkilölle sähköpostia, jossa näkyy työpaikkani yhteystiedot, jos se ei muuten riko mitään lakeja tai määräyksiä) kaupunginhallitukselta lausunnon virkamiehen sopivasta käytöksestä. Millainenhan lausunto sieltä mahtaa tulla, ja miten mahtaa oikeusasiamiehen toimisto sanansa asetella sen jälkeen? Oikein itseäkin jännittää...

Miksi postissa näkyisi työnantajan yhteystiedot? Ajatteletko, että sinulla olisi vastoin työnantajan tahtoa oikeus käyttää työnantajan laitteita omiin tarpeisiisi?

Omat sähköpostit lähetetään omilla laitteilla. Työsähköpostit työlaitteilla.

[mmm]

Minäkin odottelen oikeusasiamiehen toimiston ratkaisua työnantajani kanssa käymääni sananvapautta koskevaan kiistaan. Oikeusasiamiehen toimistohan pyysi kovin visaisessa ongelmassa (saanko yksityishenkilönä lähettää toiselle yksityishenkilölle sähköpostia, jossa näkyy työpaikkani yhteystiedot, jos se ei muuten riko mitään lakeja tai määräyksiä) kaupunginhallitukselta lausunnon virkamiehen sopivasta käytöksestä. Millainenhan lausunto sieltä mahtaa tulla, ja miten mahtaa oikeusasiamiehen toimisto sanansa asetella sen jälkeen? Oikein itseäkin jännittää...

Miksi postissa näkyisi työnantajan yhteystiedot? Ajatteletko, että sinulla olisi vastoin työnantajan tahtoa oikeus käyttää työnantajan laitteita omiin tarpeisiisi?

Omat sähköpostit lähetetään omilla laitteilla. Työsähköpostit työlaitteilla.

No jos oikein tiukan linjan periaatetta noudattaa. Mun mielestä ei kyllä ole ongelmaa lähettää firman koneelta webbisähköpostia omilla yhteystiedoilla. Tai kirjoitella hommafoorumille.

[Veli Karimies]

Miksi postissa näkyisi työnantajan yhteystiedot? Ajatteletko, että sinulla olisi vastoin työnantajan tahtoa oikeus käyttää työnantajan laitteita omiin tarpeisiisi?

Omat sähköpostit lähetetään omilla laitteilla. Työsähköpostit työlaitteilla.

Eerikäinen lähetti työosoitteestaan sähköpostin itselleen ja tämän hän lähetti eteenpäin omasta sähköpostistaan, jolloin työnantajan tiedot jäivät näkyviin.

[Zngr]

Yhteenvedon loppusanat pätevät kuitenkin mielestäni yleisemminkin:

Yhteenvedon loppusanat olivat minusta ihan asiaa, josta olen yllättynyt koska Tiilikka on kuitenkin puolustanut positiivista syrjintää, vaatinut rasistien päätä vadille siitä huolimatta että rasismi on täysin subjektiivinen ajatusrikos jota on erittäin hankala määritellä sekä selitellyt direktiivivelvoitteista joita Suomella ei oikeasti ole.

[Ministeri]

Selvitys: Tuomioistuinten muutettava linjaansa sananvapauteen

Keskiviikko 30.6.2010 klo 10.00

Suomalaiset tuomioistuimet eivät välitä tarpeeksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) sananvapausratkaisuista, katsoo oikeusministeriölle laadittu selvitys.

Tuoreen selvityuksen mukaan tuomioistuimet nojaavat sananvapausjutuissa vanhentuneisiin perustelyihin. (MEERI UTTI/KL)

Tutkija Päivi Tiilikan selvityksen mukaan avoimuuden perinne on Suomessa hatarampi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Alankomaissa. Tuomioistuimet nojaavat yhä osin jo vanhentuneisiin lain säätämisvaiheen perusteluihin.

Oikeusministeriö pyysi selvitystä, koska Suomi on saanut EIT:ltä vertailumaita selvästi enemmän langettavia tuomioita sananvapausjutuissa. Tuomioita on tullut Suomelle kaksitoista, Ruotsille kaksi, Norjalle viisi ja Alankomaille neljä.

Tiilikan mukaan lain muuttamiselle ei ole tarvetta, sillä langettavat tuomiot olisi voitu välttää nykylaillakin. Sen sijaan tarvittaisiin koulutusta EIT:n ratkaisujen hyödyntämiseen.

Tiilikka ottaa kantaa myös ehdotukseen, että toimittajan lähdesuoja voitaisiin joskus murtaa jo esitutkinnassa. Hänen mukaan sananvapaus on jäänyt ehdotuksessa sivuosaan. Ehdotus painottaa salassapitorikoksen vakavuutta ja seurauksia. Sen sijaan vuodetun tiedon yhteiskunnalliselle merkitykselle ei ole annettu samaa arvoa.

Lähdesuojan murtamisesta nousi viime keväänä kohu. Tuolloin toimikunta esitti, että salassapitorikoksissa lähdesuojan voisi murtaa jo esitutkintavaiheessa. Nykyisin sen voi murtaa vain tuomioistuimessa.

Tiilikka teki sananvapausselvityksen oikeusministeriölle.

STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010063011963908_uu.shtml

Iltapulun juttua aiheesta. Tämähän olikin vanha topic nyt kun katsoin...

[Jouko]

Tapaukset Mikko Ellilä, Jussi Halla-aho ja Seppo Lehto ovat surullisia malliesimerkkejä sananvapauden ja oikeudenkäytön alennustilasta maassamme. Noin muutaman räikeimmän mainitakseni.

[OlliH]

Miksiköhän USA:n  perustuslain yksilön sananvapauteen liittyvät määreet eivät kelpaa vertailukohdaksi? Siinähän sananvapaus on eristetty vallankäyttäjien oikuista tehokkaammin kuin missään muualla. 

Yhdysvaltain perustuslain sananvapauden sanamuoto on verrattain heikko. Kyseinen pykälä muistaakseni kieltää kongressia säätämästä sananvapautta rajoittavaa lakia. Näin siis tuo perustuslain pykälä ei kiellä hallinnollista tai yksityistä sananvapauden rajoittamista. Ainakin Frank Weltner on törmännyt tähän tulkintaan, kun virkamiehet ovat rajoittaneet hänen sananvapauttaan. Virkamies ei ole kongressi, joten tämä saa sananvapautta rajoittaa.

Yhdysvalloissa tosin on pitkään ollut vallalla sellainen oikeuskäsitys, jossa ihminen on vapaa ja vain Jumalan alamainen, ja liittovaltiolla on oikeus vain sellaisiin toimiin, joihin sille on erikseen perustuslaissa annettu lupa, ja kansalaiselle siis kaikki on sallittua, mikä ei ole erikseen kiellettyä. Tästä syystä jopa monet Yhdysvaltain perustajista pitivät Bill of Rights - nimellä tunnettuja perustuslain ensimmäisiä lisäyksiä täysin turhina ja redundantteina. Sananvapaus siis oli olemassa implisiittisesti, koska sitä ei erikseen oltu kielletty.

Valitettavasti Yhdysvalloissakin on viime aikoina siirrytty muun maailman tavoin tulkintaan, jossa kaikki on kiellettyä, mikä ei ole erikseen sallittua. Ja kansalaisella ei ole mitään oikeuksia, joita hänelle ei erikseen ole säädetty, ja perustulailla muutenkin valtaapitävät pyyhkivät takapuolensa.

Mainittakoon ketjun teemasta myös oma kanteluni Puumalaisen nimittämisestä apulaisoikeuskansleriksi. Arvatkaapa kuka käsitteli valituksen? Tietenkin itse Puumalainen. Ja kun oikeuskanslerin päätöksistä ei voi mihinkään valittaa, niin viesti on helppo lukea rivien välistä.

Ja kommenttina Mäki-Ketelän naurestekeluun. Kyllä sieltä tarvittaessa tulee semmoinenkin tuomio, että nauru hyytyy. Siinä on sitten kiva maksella loppuikänsä oikeuden demlatovereilleen maksettavaksi määräämiä korvauksia, ja laskea muutama vuosi tiilenpäitä.

Suomi ei ole ns. vapaa länsimainen yhteiskunta. Valtaa pitää järjestäytynyt rikollisuus. Muutosta on vaikea saada, koska kansa äänestää propagandan vaikutuksesta lähes sataprosenttisesti rikollisen hallinnon edustajia Irakin ja Pohjois-korean tapaan. Suomessa propaganda rahoitetaan verahoin ja vaaliavustusten nimellä kerätyin suojelurahoin. Tietenkin myös media on osa rikollista valtarakennetta.

[Sami Aario]

Tulipahan vaan mieleeni, että mahtaakohan tämän uutisen valossa olla tietyille piireille kiusallista sellaisen uuden puolueen perustaminen, jonka yksi päätavoite on sananvapauden parantaminen demokratian mallimaa Suomessa?

[kolki]

Selvityksessä verrataan Suomen lainsäädäntöä Ruotsin, Norjan ja Hollannin kanssa.

TAAS! tarkoitushakuisesti valittu aineisto tutkimukselle.
Miksei verrattaisi Yhdysvaltoihin, ja Tanskaan?

Se, että sananvapautta edes tarvii tarkastaa, tarkoittaa, että jotain on pielessä.
(miksiköhän ainoat mahdolliset kommentit menevät jatkuvasti toistetun ja kliseiden puolelle?)

Aina kun Braxin "oikeusministeriö" ...

Eikö kyseessä ole paremminkin Totuusministeriö?

Syrjintä on tasa-arvoa
Sensuuri on sananvapautta
Poliittinen vaino on mielipidevapautta
(uskallankohan mä lukea sitä kirjaa loppuu asti)

Kaupunginhallitus puolestaan tilasi lausunnon sellaiselta työnantajani edustajalta, jonka toimintaa ja viranhoitoa olen melko kovin sanoin arvostellut blogissani ja erilaisissa yhteistyöpalavereissa.

Eikö sitten kyseessä ole jääviys? Koska henkilöllä on henk.koht. kaunaa sinua kohtaan, hän ei voi antaa vaadittua puolueetonta lausuntoa.

[Harri Eerikäinen]

Kaupunginhallitus puolestaan tilasi lausunnon sellaiselta työnantajani edustajalta, jonka toimintaa ja viranhoitoa olen melko kovin sanoin arvostellut blogissani ja erilaisissa yhteistyöpalavereissa.

Eikö sitten kyseessä ole jääviys? Koska henkilöllä on henk.koht. kaunaa sinua kohtaan, hän ei voi antaa vaadittua puolueetonta lausuntoa.

20.5.2010 blogiini kirjoittamaani:

Lähetin 20.5.2010 tiedustelun Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen kirjaamoon:

Hei,

kyselen sinulta eduskunnanoikeusasiamiehen toimistossa käsiteltävänä olevasta asiastani (diaarinumero 2010-846), josta apulaisoikeusasiamies on pyytänyt lausuntoa kaupunginhallitukselta. Lausuntopyyntö on lähtenyt teille sinne Henkilöstökeskukseen 28.4.2010 Hallintokeskuksesta.

Sain tiedon asiasta MTV3:n nettiuutisista 21.4.2010; olin kyllä tiedustellut asiani etenemistä oikeusasiamiehen toimistosta edellisellä viikolla. MTV kertoo aiheesta mm. näin:

Virkamiehen alapääviestit poliitikkojen syyniin

Kaupunginhallitus ottaa kantaa

Apulaisoikeusasiamies on hankkinut asiaan selvityksen ja lausunnon Helsingin kaupungin sosiaalivirastolta ja vähemmistövaltuutetulta. Tässä tapauksessa apulaisoikeusasiamies hankkii lausunnon myös Helsingin kaupunginhallitukselta. Kaupunginhallituksen vastausta pyydetään toukokuun loppuun mennessä.

- Kymmenen vuotta sitten poliisia epäiltiin vastaavan kaltaisesta tapauksesta. Poliisi kirjoitti paikallislehteen kirjeitä, ja hänen epäiltiin syyllistyneen syrjintään. Tapaus ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen Eerikäisen tapaukseen. Poliiseilla on poliisilaissa nimenomaisesti mainittu erityinen käyttäytymisvelvollisuus, joka ulottuu myös yksityiselämän piiriin, oikeusasiamiehen sihteeri Astrid Geisor-Goman sanoo.

Virkamiehelle vastaavaa ohjeistusta ei ole.

Koko juttu on luettavissa täältä: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/04/1104822

Kuulin tänään oikeusasiamiehensihteeri Astrid Geisor-Gomanilta, että kaupunginhallitus on ottanut lisäaikaa lausunnon antamiseen 31.8.2010 asti. 1.9.2010 asiani esittelijäksi palautuu Geisor-Gomania ennen tehtävässä toiminut Jani Pirjola, joka arveli ennen joulua 2009 hänen kanssaan viimeksi keskustellessani ratkaisun tulevan heti vuodenvaihteessa. Nyt asia näyttää venyvän tuosta arviosta ainakin vuodella, mikä on minusta melko kohtuutonta. Ratkaisijana on tällä hetkellä apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, joka tuli mukaan asiaan 1.4.2010 niin ikään kesken prosessin edeltäjänsä Petri Jääskeläisen siirryttyä oikeusasiamieheksi 1.1.2010.

Onko sinun mahdollista pitää minua ajan tasalla siitä, milloin ja minkä sisältöisenä lausunto teiltä kaupunginhallitukselle lähtee?



Ystävällisin terveisin

Harri Eerikäinen



(Taustaa):

Hallintokeskus

Hallintokeskuksen tehtävänä on toimia kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajiston yleisenä valmistelu- ja toimeenpanoviranomaisena. Hallintokeskus huolehtii myös keskitetyistä oikeuspalveluista, keskitetyistä turvallisuus- ja valmiusasioista.



Henkilöstökeskus

Henkilöstökeskus perustettiin vuonna 2005 ns. Pajusen komitean ehdotuksesta. Kaupunginkanslian henkilöstöosasto ja koulutus- ja kehittämiskeskus yhdistettiin henkilöstökeskukseksi, tavoitteena karsia päällekkäisiä töitä ja vahvistaa henkilöstöhallintoa kaupungin organisaation sisällä.

Henkilöstökeskus on yksi kaupungin neljästä keskushallinnon virastosta, muut ovat hallintokeskus, talous- ja suunnittelukeskus sekä tarkastusvirasto. Henkilöstökeskus toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan toimialalla.

Virasto vastaa kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja työperäisestä maahanmuutosta, avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajistoa keskitetyssä työnantajatoiminnassa, edistää henkilöstön saatavuutta ja liikkuvuutta sekä koordinoi työllisyysasioiden hoitoa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.



Oikeusasiamies

Oikeusasiamies valvoo, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hänen valvontaansa kuuluvat muutkin, jotka hoitavat julkista tehtävää. Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että hyvä hallinto sekä perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.



Sain lausuntoa laativalta Heken lakimieheltä nopeasti ystävällisen vastauksen:

Helsingin kaupungin hallintokeskus on pyytänyt henkilöstökeskukselta lausuntoa asiassasi. Lausunto on työn alla ja se toimitetaan hallintokeskukselle viimeistään viikon 21 kuluessa.

Koska asian käsittely on kesken, en voi kommentoida sitä sisällöllisesti.



Sinänsä tuntuu oudolta, että mm. viranomaisten ja virkamiesten toimien oikeellisuutta valvomaan asetettu korkea instituutio, oikeusasiamiehen toimisto, palauttaa työnantajani ja minun välisen kiistan lausunnolle sellaiselle työnantajani (Helsingin kaupunki) edustajalle (Helsingin kaupungin henkilöstökeskus), jonka toimintaa ja viranhoitoa olen myös melko kovin sanoin arvostellut blogissani ja erilaisissa yhteistyöpalavereissa. Syksy näyttänee miten hyvä hallinto ja kansalaisen perusoikeudet (mm. sananvapaus) tässä tapauksessa toteutuvat.




Lausunnon kirjoittaneella lakimiehellä tuskin on mitään henkilökohtaista kaunaa minua kohtaan, mutta työnantajani edustajana Henkilöstökeskus on väärä paikka pyytää lausuntoa. Se, että lausuntoa pyydetään yleisesti virkamiehen asiallisen käyttäytymisen selvittämiseksi ei muuta asiaa, sillä tällaista kannanottoa ei ollut esimiehillänikään ratkaisujaan tehdessään. Kyseessä on linjausten vetäminen jälkikäteen tehtyjä päätöksiä ja käytäntöjä vastaaviksi, kuten maan tapa tuntuu nykyään olevan.

[Roope]

Selvitys: Tuomioistuinten muutettava linjaansa sananvapauteen

Keskiviikko 30.6.2010 klo 10.00

Suomalaiset tuomioistuimet eivät välitä tarpeeksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) sananvapausratkaisuista, katsoo oikeusministeriölle laadittu selvitys.

Tuoreen selvityksen mukaan tuomioistuimet nojaavat sananvapausjutuissa vanhentuneisiin perustelyihin.
Tutkija Päivi Tiilikan selvityksen mukaan avoimuuden perinne on Suomessa hatarampi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Alankomaissa. Tuomioistuimet nojaavat yhä osin jo vanhentuneisiin lain säätämisvaiheen perusteluihin.

Oikeusministeriö pyysi selvitystä, koska Suomi on saanut EIT:ltä vertailumaita selvästi enemmän langettavia tuomioita sananvapausjutuissa. Tuomioita on tullut Suomelle kaksitoista, Ruotsille kaksi, Norjalle viisi ja Alankomaille neljä.

Sittemmin on julkaistu myös oikeusministeriön työryhmän näkemys Suomen sananvapauslakien muutostarpeista EIT:n langettavien tuomioiden valossa.

Oikeusministeriö: Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen 25.4.2012

Kun Suomen lainsäädäntö ja tuomiokäytäntö ovat olleet ristiriidassa EIT:n linjan kanssa (EIT hyväksyy vankeusrangaistukset kunnianloukkauksista vain aivan poikkeuksellisissa tilanteissa), niin työryhmä poistaisi vankeusrangaistukset tavallisista kunnianloukkauksista. Samalla törkeän kunnianloukkauksen rangaistusasteikko kuitenkin pidettäisiin ennallaan ja törkeä kunnianloukkaus määriteltäisiin uudelleen siten, että esimerkiksi joukkotiedotusvälineen käyttö tiedon levittämisessä tai tiedon saattaminen lukuisten ihmisten saataville ei enää olisi ankaroittamisperuste. Sen sijaan työryhmän mietinnössä mainitaan esimerkkinä uudesta törkeän kunnianloukkauksen ankaroittamisperusteesta vihapuheeseen perustuva kunnianloukkaus. Siitä todetaan, että "vihapuheeseen perustuva kunnianloukkaus saattaa aiheuttaa suurempaa kärsimystä vähemmistöryhmään kuin enemmistöryhmään kuuluvaan henkilöön kohdistettuna". Ei varmaan ole kenellekään yllätys, että työryhmässä on ollut mukana eräs valtakunnansyyttäjä Mika Illman.

Tämä on taas kerran sitä ex-oikeusministeri Braxin kaipaamaa luovaa juridiikkaa. Illmanin vihapuhekoplauksella ei ole yhteyttä Suomen EIT:ltä saamiin langettaviin tuomioihin, mutta totta kai tahot käyttävät tälläkin kertaa tilaisuuden hyväkseen, kuten se käytettiin pari vuotta sitten rasististen rikosten lakien uudistuksessa.



Journalisti-lehdessä esitetään, että työryhmän esityksen myötä Suomen linja sananvapauskysymyksissä lähenee EIT:n linjaa.

Suomi on saanut EIT:ltä Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananvapausartiklan rikkomisesta. Kaikkiaan langettavia ratkaisuja on kertynyt Suomelle seitsemäntoista.
Suomen ja EIT:n näkemykset poikkeavat ennen kaikkea suhtautumisessa yksityisyydensuojaan, mikä näkyy myös Alibin saamassa tuomiossa.
"Suomessa asiaa tarkastellaan enemmän yksittäisen ihmisen ja yksityiselämän kannalta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin miettii laajemminkin sananvapauden etuja ja tarkoitusperiä", sanoo viestintäoikeuden dosentti Päivi Tiilikka.

Nyt oikeusministeriö ehdottaa useita muutoksia Suomen sananvapauslainsäädäntöön, jotta se vastaisi paremmin EIT:n linjauksia. Yksi koskee journalisteihin kohdistuvaa vankeusrangaistuksen uhkaa, johon EIT on suhtautunut hyvin penseästi.

Journalisti 11/2012: Suomen sanan-vapauslait lähenevät EIT:n linjaa

Dosentti Riitta Ollila Jyväskylän yliopistosta kyseenalaistaa työryhmän esityksen.

Journalistin 11/2012 artikkelissa esitetään, että Suomen sananvapauslait lähenevät EIT:n linjaa. Sananvapausrikostyöryhmän jäsenenä toiminut Päivi Tiilikka puoltaa vankeusrangaistuksen käyttöä törkeän kunnian tai yksityiselämän loukkaamisen tilanteessa. Jos tiedon levittämisellä aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä tai erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus olisi edelleen mahdollinen.

EIT:n käytäntö ja Euroopan neuvoston suositukset edellyttävät, että rikosoikeudellisia keinoja ja erityisesti vankeusrangaistusta käytetään vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Euroopan neuvoston aikaisempi ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarberg ja ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen mediavaltuutettu Dunja Mijatovic suosittelevat kunnianloukkauksen dekriminalisointia ja siviilioikeudellisia keinoja.

Suomessa tavallisia yksityishenkilöitä on tuomittu ehdollisiin ja jopa ehdottomaan vankeusrangaistukseen internetissä tehdyistä törkeistä kunnianloukkauksista. Tapauksissa ei ole ollut kysymys EIT:n edellyttämästä vihaan tai väkivaltaan yllyttämisestä vaan asianomistajan kannalta loukkaavista ilmaisuista.

EIT:n käytännöstä löytyy tapauksia, joissa vankeusrangaistusta ei ole hyväksytty, vaikka yksityishenkilöiden esittämät väitteet ovat olleet loukkaavia.

Turkki ja Azerbaidžan ovat saaneet langettavia päätöksiä sananvapautta rajoittavista ankarista ehdottomista vankeusrangaistuksista. Suomessa on tuomittu yli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta useita törkeitä kunnianloukkauksia ja muita ilmaisurikoksia käsittävästä tekosarjasta.

[...]

Törkeiden kunnian tai yksityiselämän loukkausten osalta työryhmän ehdotus antaa edelleenkin mahdollisuuden kilpailla Turkin tai Azarbaidžanin kanssa rangaistusten ankaruudesta.

Journalisti 12/2012: Vastaako työryhmän esitys EIT:n linjaa?