Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[Turkulaine]

tuo pitää paikkansa. olen ruotsinketjussa usein korostanut, ettei minulla ole mitään ruotsinkielisiä naapureita tai kaupantätejä vastaan, vaan suomalaisia sortavaa pakkorutsijärjestelmää, ja saan silti jatkuvasti lukea ja nähdä kommentteja hurrinvihaajista.

Koska keskustelussa käy paljon hurrivihaajia sinun lisäksesi. Minullakaan ei ole mitään suomalaisia vastaan, mutta silti saan lukea forumilla suomalaisvihamielisistä tahoista. 

[EL SID]

Sinulla on joko kaksoisstandardi tai et ole tutustunut tämän palstan kirjoituksiin, jos ajattelet noin. Tietysti et edelleenkään ole tutustunut tämän palstan antiin aiheesta, joten on epäselvää, onko sinulla myös kaksoisstandardi. Toivottavasti ei.

Kyllä täällä ihan lopullisia ratkaisuja on suomenruotsalaisten osalle veistelty ja käytetty moninaisia halventavia nimityksiä. Ryhmän halventamiseksi on myös esitetty valheellisia väittämiä historiasta ja syyllistetty koko ryhmään sen yhden jäsenen muinoin kirjoittelemista jutuista. Melko täsmällinen analogia olisi syyttää tämän päivän saksalaisia erään edustajansa rotujutuista.

Aldaron kokosi jotain jo eilen. Et kai ole jo unohtanut?

Kun kerran kysyit, saat vihjeen: lue läpi vaikka ruotsinkieliketju. Jos jaksat. Ruotsinkielisiä suomalaisia ryhmänä on siellä luonnehdittu toistuvasti mm. "ruotsalaissortajiksi", "herrakansaksi", "kyiksi povellamme", "hyttysiksi", "kaiken pahan aluksi ja juureksi", "hurririkollisiksi", "rasisteiksi", "muukalaisiksi", "maahanmuuttajavähemmistöksi" ja muilla vastaavilla nimityksillä sekä syytetty jokseenkin kaikesta mahdollisesta. Sitä kaikkein atavistisinta hurrivihaa, laimentamattomassa muodossa, foliohattuilua ja salaliittoteorioita unohtamatta.

aldaron ja sinä olette unohtaneet, että olette vähemmistönä täällä ja osaatte siksi käyttäytyi fiksusti. Minulla on tallessa pätkiä muualta netistä, jossa ruotsinkieliset kutsuvat meitä suomenkielisiä ugreiksi, huonogeenisksi metsäläisiksi, rasisteiksi, hinttikielen puhujiksi ja niin edespäin. Osan olen tuonut aikoinaan tänne. siitä vain lukemaan:

http://hommaforum.org/index.php/topic,2222.msg31162.html#msg31162

http://hommaforum.org/index.php/topic,3406.msg52763.html#msg52763

pata kattila soimaan. Musta kylki molemmilla.

[Turkulaine]

aldaron ja sinä olette unohtaneet, että olette vähemmistönä täällä ja osaatte siksi käyttäytyi fiksusti. Minulla on tallessa pätkiä muualta netistä, jossa ruotsinkieliset kutsuvat meitä suomenkielisiä ugreiksi, huonogeenisksi metsäläisiksi, rasisteiksi, hinttikielen puhujiksi ja niin edespäin. Osan olen tuonut aikoinaan tänne. siitä vain lukemaan:

Minä käyttäydyn fiksusti, koska niin on kotona opetettu. Suomi24 linkit ovat irrelevantteja tämän forumin ja erityisesti forumin moderaation puutteen suhteen.

Noista Suomi24 -jutuista ei voi tietää, kuka ne on kirjoittanut ja miksi. Lienee selvää, että false flag -toimintaan on motiivia monella.

[Topi Junkkari]

Ryhmän halventamiseksi on myös esitetty valheellisia väittämiä historiasta ja syyllistetty koko ryhmään sen yhden jäsenen muinoin kirjoittelemista jutuista. Melko täsmällinen analogia olisi syyttää tämän päivän saksalaisia erään edustajansa rotujutuista.

Analogiasi ontuu. Suomessa on hallituspuolueena porukka, jonka ideologia perustuu niihin muinoin kirjoitettuihin juttuihin ja joka edelleen jakaa kirjoittelijan mukaan nimettyjä tunnustuspalkintoja.

Nyky-Saksassa vastaava puolue ja kaikki vähänkään sinne päin viittaava on ankarasti kriminalisoitu.

[EL SID]

aldaron ja sinä olette unohtaneet, että olette vähemmistönä täällä ja osaatte siksi käyttäytyi fiksusti. Minulla on tallessa pätkiä muualta netistä, jossa ruotsinkieliset kutsuvat meitä suomenkielisiä ugreiksi, huonogeenisksi metsäläisiksi, rasisteiksi, hinttikielen puhujiksi ja niin edespäin. Osan olen tuonut aikoinaan tänne. siitä vain lukemaan:

Minä käyttäydyn fiksusti, koska niin on kotona opetettu. Suomi24 linkit ovat irrelevantteja tämän forumin ja erityisesti forumin moderaation puutteen suhteen.

Noista Suomi24 -jutuista ei voi tietää, kuka ne on kirjoittanut ja miksi. Lienee selvää, että false flag -toimintaan on motiivia monella.

vielä lisää:

http://hommaforum.org/index.php/topic,3715.msg57074.html#msg57074

false flag -toiminasta on mukava kehitellä salaliittoteorioita:

http://hommaforum.org/index.php/topic,243.msg403338.html#msg403338

[monokultturisti]

a) kunnan pääkieli on se jota enemmistö puhuu
b) toiseksi kieleksi kunnassa nousee yli 20% osuudella
Ja nämä pelisäännöt kielistä riippumatta.

Lihavointi minun.

Jollakin ennustettavissa olevalla aikavälillä Helsingin kielet siis olisivat suomi ja somali tässä järjestyksessä.

Pitäisin viimeiseen asti kiinni siitä, että Suomessa ei anneta vähemmistökielen asemaa millään tasolle muille kielille, kuin niille joilla se jo on. Somali tai venäjä voisivat saada vähemmistökielen aseman vasta sitten, kun niiden puhujien määrä riittää asian läpiajamiseen demokraattisen prosessin kautta. Meidän ei tule siinä auttaa.

[Turkulaine]

Analogiasi ontuu. Suomessa on hallituspuolueena porukka, jonka ideologia perustuu niihin muinoin kirjoitettuihin juttuihin ja joka edelleen jakaa kirjoittelijan mukaan nimettyjä tunnustuspalkintoja.

Nyky-Saksassa vastaava puolue ja kaikki vähänkään sinne päin viittaava on ankarasti kriminalisoitu.

Tosi, kiitos asiallisesta huomiosta. On kuitenkin täysin väärin esittää, että freudenthalilaiset opit määrittäisivät missään määrin nykysuomenruotsalaisen perus-Jocken ajatusmaailmaa.

[EL SID]

Tosi, kiitos asiallisesta huomiosta. On kuitenkin täysin väärin esittää, että freudenthalilaiset opit määrittäisivät missään määrin nykysuomenruotsalaisen perus-Jocken ajatusmaailmaa.

Mikä on perus-Jocke? jos kyse on kaikista ruotsinsuomalaisista, olen toista mieltä. Haluatko asian todistavia linkkejä?

[tapio]

Luulin nuorempana, että hurri on humoristinen sana, joka tulee hurraamisesta. Käytin sanaa kerran leikkimielellä Vaasassa. Sain vastaani aikamoisen sanallisen viharyöpyn ja ankaraa sosiaalista painostusta. Siitä lähtien olen käsittänyt, että sanat voivat olla hyvin vakavia.

[Juha Päivärinta]

Eiköhän nyt laiteta tasapeli ja sovita, että molemmilla puolilla tapahtuu typerää käytöstä?

[EL SID]

Luulin nuorempana, että hurri on humoristinen sana, joka tulee hurraamisesta. Käytin sanaa kerran leikkimielellä Vaasassa. Sain vastaani aikamoisen sanallisen viharyöpyn ja ankaraa sosiaalista painostusta. Siitä lähtien olen käsittänyt, että sanat voivat olla hyvin vakavia.

hurri tarkoitti alkujaan kiertävää, yleensä ruotsinkielistä kalakauppiasta (Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A–I), hakusana hurri, ISBN 951-0-09105-7)

[Jussi Halla-aho]

En edelleenkään halua käyttää modevaltuuksiani, mutta ehdotan (sekä keskustelijoille että aktiivisille modeille), että eskaloituminen tässä ketjussa pysäytettäisiin tähän. Kuumakallet voivat jatkaa mättöä aiheelle varsinaisesti varatussa ketjussa.

Kun pakkoruotsikeskustelun päästää sivistyneisiin säikeisiin, se ei suinkaan sivistä pakkoruotsikeskustelua vaan muuttaa sivistyneet säikeet pakkoruotsikeskustelusäikeiksi.

[Miniluv]

Palataan Scripta-kirjoituksen käsittelyyn.

[Zngr]

Riitely pakkoruotsista ja siitä kuka haukkuu ja ketä jatkossa aihepiirille pyhitetyssä ketjussa.

[maxim]

"2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja."

Muuten ihan hyvä ehdotus, mutta mielestäni muita kieliä puhuvien oikeusturvasta tulisi kuitenkin huolehtia ja taata oikeus ilmaiseen tulkkipalveluiden käyttöön. Suomessa voisi toimia valtakunnallinen käännöskeskus, mihin voisi soittaa normaalin tai videopuhelun, jos viranomaisen kanssa kommunikointi ei muuten onnistu. Siitä ajatusmallista, että kaikkien virkamiesten pitää osata ruotsia palvelut turvatakseen, pitää kuitenkin päästä eroon jopa kaksikielisillä alueilla.

[pelle12]

  Halla-ahon kielipoliittinen linja on mielestäni järkevä, vaikkakin jos sitä alettaisiin todella toteuttaa, nousisi siitä aikamoinen, peräti kansainvälinen, älämölö ja luulisin, että -tuntien suomalaisten poliitikkojen arkuuden, etenkin maan rajojen ulkopuolelta tulevalle arvostelulle- aika monelta menisi pupu pöksyyn ja toteuttamatta jäisi.

[Martikainen]

Vaikea kuvitella ulkomaita juuri kiinnostavan, jos Suomi laittaisi ruotsinkielisten oikeudet normaalille eurooppalaiselle tasolle.

Nimetkää yksikin vähemmistö maailmassa, jolla on yhtä lellitty asema.

[Aldaron]

Vaikea kuvitella ulkomaita juuri kiinnostavan, jos Suomi laittaisi ruotsinkielisten oikeudet normaalille eurooppalaiselle tasolle.

Nimetkää yksikin vähemmistö maailmassa, jolla on yhtä lellitty asema.

Nimesin jo aikaisemmin: iirinkieliset Irlannissa.

Maita joissa on vähintään kaksi virallista kieltä löytyy pitkä liuta. Esimerkiksi Sveitsissä on neljä kansalliskieltä, ja koulussa on pakko valita yksi niistä oppiaineeksi. Retoromaani tosin valitaan aika harvoin. Se toimii näin:

Saksankielisen on pakko lukea ranskaa, italiaa tai retoromaania.

Ranskankielisen on pakko lukea saksaa, italiaa tai retoromaania.

Ja niin edelleen. You get the picture.

Sen selvittäminen mitkä kielet ovat virallisesti kussakin kaksi- tai monikielisessä maassa pakollisia oppiaineita vaatii vielä vähän lisätutkimuksia. Sitähän ei voi ottaa ihan samalla tavalla "apteekin hyllyltä" kuin tietoa siitä, mitkä kielet ovat missäkin maassa virallisia.

[pelle12]

Vaikea kuvitella ulkomaita juuri kiinnostavan, jos Suomi laittaisi ruotsinkielisten oikeudet normaalille eurooppalaiselle tasolle.

Nimetkää yksikin vähemmistö maailmassa, jolla on yhtä lellitty asema.

En pysty nimeämään lellitympää asemaa milleen ryhmälle. Oikeuksien poisviemisestä nousee aina kova älämölö, ja ainakin Ruotsissa asiaan takuulla reagoitaisiin (ja todennäköisesti täysin asiattomasti).

[jmk]

Saksankielisen on pakko lukea ranskaa, italiaa tai retoromaania.
Ranskankielisen on pakko lukea saksaa, italiaa tai retoromaania.

Lieneekö enää pakko?
Traditionally, the first foreign language in school was always one of the other national languages, although recently (2000) English was introduced first in a few cantons.
http://en.wikipedia.org/wiki/Switzerland

[skrabb]

Vaikea kuvitella ulkomaita juuri kiinnostavan, jos Suomi laittaisi ruotsinkielisten oikeudet normaalille eurooppalaiselle tasolle.

Nimetkää yksikin vähemmistö maailmassa, jolla on yhtä lellitty asema.

En pysty nimeämään lellitympää asemaa milleen ryhmälle. Oikeuksien poisviemisestä nousee aina kova älämölö, ja ainakin Ruotsissa asiaan takuulla reagoitaisiin (ja todennäköisesti täysin asiattomasti).

[...]
The New York Timesissa 25. joulukuuta julkaistussa artikkelissa Finland Makes Its Swedes Feel at Home toimittaja Lizette Alvarez ylistää suomalaista reilua peliä vähemmistökielen huomioonottamisessa:

"Suomi tekee kaikkensa, jotta maan 260 000 suomenruotsalaista tuntisivat olonsa mukavaksi. Itse asiassa heti sen jälkeen, kun Suomi oli voittanut itsenäisyytensä Venäjästä vuonna 1917, maan johtajat varmistivat, että ruotsia puhuvilla olisi yhtäläiset kulttuuriset, koulutukselliset ja yhteiskunnalliset oikeudet kuin suomea puhuvilla."

Alvarez hämmästelee ruotsinkielisten vahvoina eläviä oikeuksia, vaikka heidän osuutensa väestöstä laskee jatkuvasti ja vaikka Suomi oli pitkän aikaa Ruotsin vallan alla, jolloin puolestaan suomen kieli leimattiin "omituiseksi ja toisluokkaiseksi":

"Perustuslaillisen mandaatin tuloksena Suomessa asuu maailman hemmotelluin vähemmistö, uhan-alainen ruotsia puhuva suomalainen. Vaikka tämän väestöryhmän lukumäärä ja vaikutusvalta on heikentynyt vuosien myötä, heidän oikeutensa jatkavat kukkimistaan."
[...]

http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=65609&nodeid=15154&culture=fi-FI&contentlan=1

[Kimmo Pirkkala]

Esimerkiksi Sveitsissä on neljä kansalliskieltä, ja koulussa on pakko valita yksi niistä oppiaineeksi. Retoromaani tosin valitaan aika harvoin. Se toimii näin:

Saksankielisen on pakko lukea ranskaa, italiaa tai retoromaania.

Ranskankielisen on pakko lukea saksaa, italiaa tai retoromaania.

Ja niin edelleen. You get the picture.

Ei kovin hyvä vertailukohta, kun saksa, italia ja ranska sattuvat olemaan myös sveitsiläisten naapurikieliä. Ja muita naapurikieliä ei sitten ollutkaan. Ja suurin kieliryhmä on paljon pienempi Sveitsissä kuin Suomessa.

[Turkulaine]

Ei kovin hyvä vertailukohta, kun saksa, italia ja ranska sattuvat olemaan myös sveitsiläisten naapurikieliä.

Eikö ruotsi ole naapurikieli meille?

Lisään, että venäjän ja viron opiskelumahdollisuus ruotsin sijaan voisi olla toki hyvä suomessakin.

[Aldaron]

Saksankielisen on pakko lukea ranskaa, italiaa tai retoromaania.
Ranskankielisen on pakko lukea saksaa, italiaa tai retoromaania.

Lieneekö enää pakko?
Traditionally, the first foreign language in school was always one of the other national languages, although recently (2000) English was introduced first in a few cantons.
http://en.wikipedia.org/wiki/Switzerland

On kyllä edelleen pakko: http://de.wikipedia.org/wiki/Bildungssystem_in_der_Schweiz

Periaatteessa kaikkien pitää lukea äidinkielen lisäksi ainakin kahta muuta kieltä, joista yhden on oltava jokin kansalliskielistä. Joissakin kantoneissa voi eräissä tapauksissa saada vapautuksen näistä toisesta. Tuossa tekstikohdassa ei täsmennetä voiko tällaisessa tapauksessa valita pois sen kielen joka on kansalliskieli, mutta hieman tuota epäilisin sen tekstikohdan perusteella, jossa lukee, että toisen näistä on oltava yksi kansalliskielistä.

Kysymys siitä minkä kielen lukeminen aloitetaan ensin on eri asia.

[risto]

Vaikea kuvitella ulkomaita juuri kiinnostavan, jos Suomi laittaisi ruotsinkielisten oikeudet normaalille eurooppalaiselle tasolle.

Nimetkää yksikin vähemmistö maailmassa, jolla on yhtä lellitty asema.

Nimesin jo aikaisemmin: iirinkieliset Irlannissa.

Ei voida verrata ruotsinkielisiin Suomessa. Irlanninkieliset Irlannissa on jo määritelmällisesti aivan eri asia kuin ruotsinkieliset Suomessa. Englanti on valloittajan kieli Irlannissa, eikä sitä voida verrata suomenkieleen Suomessa. Kyseessä on oman kulttuuriperinnön vaaliminen. Lopulta asia on joka tapauksessa irlantilaisten päätäntävallassa, samalla tavalla kuin ruotsinkielen aseman pitäisi olla suomalaisten päätäntävallassa.

Ensimmäisen kohdan jälkeen tilanne on siis edelleen se, että ruotsinkielen poikkeuksellinen asema todella pysyy poikkeuksellisena.

Maita joissa on vähintään kaksi virallista kieltä löytyy pitkä liuta. Esimerkiksi Sveitsissä on neljä kansalliskieltä, ja koulussa on pakko valita yksi niistä oppiaineeksi. Retoromaani tosin valitaan aika harvoin. Se toimii näin:

Saksankielisen on pakko lukea ranskaa, italiaa tai retoromaania.

Ranskankielisen on pakko lukea saksaa, italiaa tai retoromaania.

Ja niin edelleen. You get the picture.

Ongelmana ei ole se, että maalla X on kaksi tai useampi virallista kieltä. Ongelmaksi se muodostuisi, jos näissä maissa olisi 5% vähemmistö X, jonka takia _kaikkien_ valtion virkoihin pyrkivien pitäisi osata tätä kieltä X. Tämä tilanne on Suomessa. Tätä tilannetta ei ole käsittääkseni Sveitsissä. Korjaa toki, jos olen väärässä.

Suomessa tuskin _kukaan_ valittaisi pakkoruotsista, jos ruotsin sijaan Suomessa voisi valita venäjän, norjan tai viron. Tällöin itseasiassa ei olisi pakkoruotsia, joten siitä valittaminen olisikin vähintään naurettavaa. Lisäksi on huomattavaa, että saksa, ranska ja italia ovat kansainvälisesti merkittäviä kieliä ja sinällään joka ainoa (tosin italia varauksin) erittäin hyviä vaihtoehtoja suomalaisellekin.

Oma ensimmäinen vieras kieleni oli muuten saksa, ja vaikka sen opiskelu jäikin valitettavasti peruskouluun, koin sen joka tapauksessa mielekkäämmäksi kuin pakollisen ruotsin yläasteella, pakollisen ruotsin lukiossa ja yo-kirjoituksissa sekä yhtä valitettavan pakollisen virkamiesruotsin.

Sen selvittäminen mitkä kielet ovat virallisesti kussakin kaksi- tai monikielisessä maassa pakollisia oppiaineita vaatii vielä vähän lisätutkimuksia. Sitähän ei voi ottaa ihan samalla tavalla "apteekin hyllyltä" kuin tietoa siitä, mitkä kielet ovat missäkin maassa virallisia.

Odotan mielenkiinnolla, löytyykö edes yhtä pakkoruotsia vastaavaa esimerkkiä maailmalta. Ei se mikään hirveä yllätys tosin olisi vaikka löytyisi. Hyvin erikoinen tapaus tämä kuitenkin on, eikä suinkaan mikään yleinen tapa.

Siihen asti on melko erikoista verrata Irlannin tai Sveitsin täysin erilaisiin tilanteisiin. Ja senkin jälkeen on turha puolustella omia tyhmyyksiään muiden tyhmyyksillä.

Sellaisen vinkin voin antaa etsintään, että käytännössä kaikissa siirtomaissa on perinteisesti ollut virallisena kielenä siirtomaaisännän kieli. Luultavasti tosin nykyään isännän kieli on enemmistö- tai merkittävä vähemmistökieli. Monesti isännän kieli on myös eri kieliryhmiä yhdistävä kieli, kuten vaikkapa Intiassa englanti, joka on ainoa kieli, jota siellä hyvin laajasti osataan. Monissa Afrikan sirpalevaltioissa tilanne on samankaltainen.

Ps. tämä kirjoitus mittaa sitten sisälukutaitoa, eikä sisällä viittauksia hurreihin, svekomaaneihin, Suomen siirtomaa-asemiin tai Paavo Väyryseen. Eikä sisällä vihaa yhtään mihinkään suuntaan.

[M.E]

--
Toistan, jos aihe olisi mikä tahansa muu, olisi banneja jaettu ja paljon.

Toiveesi toteutuu. Nyt niitä banneja aletaan jakamaan ja aloitamme sinusta.

[-gentilhommehki-]

Sveitsissä poliittinen tilanne on toinen. Kansalaismielipide hyväksyy moiset järjestelyt. Siellä ei ole olemassa ohituskaistoja säätiöiden tai opiskelukiintiöiden muodossa sellaisille ryhmille, joiden asema yhteiskunnassa on muutenkin vahva. Ruotsinkielisten vaatimukset ovat kääntyneet heitä itseään vastaan: kun haluaa kaiken, ei saakaan mitään. Paras esimerkki on uusi kielilaki, jonka piti olla jonkinlainen sinetti. Kuten jo ymmärtääkseni von Wright aikanaan totesi, ei sellaisia lakeja tulisi säätää, joiden noudattaminen on mahdotonta.
Olisin itse ihan eri mielellä, jos ruotsinkieliset tyytyisivät kohtuuteen.
Mutta ei. Pitää olla omat yliopistot (ei Sveitissä ole tällaista!), omat vanhainkodit, omat koulut, omat tarhat, omat ainejärjestöt (Codex, NN..), Nylands Nationissa on muuten salaseura "Stella", jossa kasvatetaan uusia ruotsinkielisiä huippujohtajia ihme riitein. Aldaron varmaan tietää tämän herrakerhonkin.
Edes Ullanlinnanmäen vappupiknik ei kelpaa, vaan Kaisaniemi on pakollinen.
Sen siitä saa, kun eristäytyy ja vilkuilee liikaa länteen.

Mitäs pidätte tästä:
http://www.svenskacentralarkivet.fi/_borders/Brevmarke_200.jpg

Huomatkaa mihin henkilö vilkuttaa ja minkä maan lippu laivassa on!

[Aldaron]

Vaikea kuvitella ulkomaita juuri kiinnostavan, jos Suomi laittaisi ruotsinkielisten oikeudet normaalille eurooppalaiselle tasolle.

Nimetkää yksikin vähemmistö maailmassa, jolla on yhtä lellitty asema.

Nimesin jo aikaisemmin: iirinkieliset Irlannissa.

Ei voida verrata ruotsinkielisiin Suomessa. Irlanninkieliset Irlannissa on jo määritelmällisesti aivan eri asia kuin ruotsinkieliset Suomessa. Englanti on valloittajan kieli Irlannissa, eikä sitä voida verrata suomenkieleen Suomessa. Kyseessä on oman kulttuuriperinnön vaaliminen.

Historiallisesti se toki on sitä. Oleellista on kuitenkin se seikka, että englanti on 1800-luvulta asti ollut irlantilaisten suuren enemmistön äidinkieli. Iiri on toki osa irlantilaisten kulttuuriperintöä, mutta niin on englantikin, samoin kuin ruotsin katsotaan Suomessa olevan osa suomalaista kulttuuriperintöä. Perustuslain maininta molemmista kansalliskielistä tarkoittaa juuri sitä että molemmat ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Samoin kuin sekä iiri että englanti Irlannissa.

[risto]

Ei kovin hyvä vertailukohta, kun saksa, italia ja ranska sattuvat olemaan myös sveitsiläisten naapurikieliä.

Eikö ruotsi ole naapurikieli meille?

Lisään, että venäjän ja viron opiskelumahdollisuus ruotsin sijaan voisi olla toki hyvä suomessakin.

Hyvä ehdotus, ja usein kuultu. Norja tietysti myös listaan, koska se on monin paikoin lappia esimerkiksi huomattavasti tärkeämpi kieli kuin ruotsi. Saamen kieliäkin voitaisiin kysynnän mukaan opettaa, lähinnä tietysti saamelaisille. Vaan eipä mene tällaiset ehdotukset läpi niin kauan kuin RKP on vallankahvassa. Tai tämä Kokoomuksen nykyinen "arvoliberaalinen" johtovitja Katainen-Stubb-Virkkunen-etc. Kepun uuden puheenjohtajan avaus ei sekään ollut kovin rohkaiseva.

Minkä sitten itse olisin ottanut noista vaihtoehdoista (ruotsi, norja, saame(t), venäjä ja viro), jos nämä olisivat tosiaan olleet vaihtoehtoja? Norjaa tai saamea en olisi ottanut missään tapauksessa, mutta muut vaihtoehdot olisivat olleet varsin tasaväkisiä. Ja voin vain kuvitella sitä motivaation nousua pakolliseen kieleen verrattuna. Tämä siitäkin huolimatta, että meillä oli yläasteella erinomainen ja hyvin motivoiva ruotsin opettaja ja äärimmäisen huono ja motivaation tappanut saksan opettaja. Kylmällä järjellä ajateltuna venäjä olisi vaihtoehdoista ehdottomasti järkevin täällä Pirkanmaalla, mutta virokin toki houkuttelisi kahdesta syystä: Viro on veljeskansa ja toisaalta erittäin lähellä suomea oleva kieli olisi paljon helpompi oikeasti ottaa haltuun (siten, että kieltä todella osaa ja että siitä on hyötyä), kuin vaikkapa ruotsi ja venäjä. Ruotsin opettajan poikana sekään ei olisi valintatilanteessa välttämättä hullumpi vaihtoehto.

[risto]

Ei voida verrata ruotsinkielisiin Suomessa. Irlanninkieliset Irlannissa on jo määritelmällisesti aivan eri asia kuin ruotsinkieliset Suomessa. Englanti on valloittajan kieli Irlannissa, eikä sitä voida verrata suomenkieleen Suomessa. Kyseessä on oman kulttuuriperinnön vaaliminen.

Historiallisesti se toki on sitä. Oleellista on kuitenkin se seikka, että englanti on 1800-luvulta asti ollut irlantilaisten suuren enemmistön äidinkieli. Iiri on toki osa irlantilaisten kulttuuriperintöä, mutta niin on englantikin, samoin kuin ruotsin katsotaan Suomessa olevan osa suomalaista kulttuuriperintöä. Perustuslain maininta molemmista kansalliskielistä tarkoittaa juuri sitä että molemmat ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Samoin kuin sekä iiri että englanti Irlannissa.

Ollaan asian ytimessä. Kulttuuriperintö ja historia ovat tässä tapauksessa synonyymeja. Tässä on kuitenkin enemmän kyse siitä, mitä historiallista aikajaksoa halutaan painottaa. Ruotsinkielen nykyisen aseman kannattajat viittaavat mielellään Suomen historiaan osana Ruotsia n. 1200-1800, muutta unohtavat historian ajoilta "parituhatta ekr."-1200 sekä 1800-2000.