Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[Juha Päivärinta]

Ja forumin ylläpitö tietysti suojelee hurrivihaa kirjoittelevia.

Nyt seriously. Kuka täällä vihaa ruotsalaisia?

Kaikki on Mäki-Ketelän syytä.

[Aldaron]

Ja forumin ylläpitö tietysti suojelee hurrivihaa kirjoittelevia.

Nyt seriously. Kuka täällä vihaa ruotsalaisia?

Kun kerran kysyit, saat vihjeen: lue läpi vaikka ruotsinkieliketju. Jos jaksat. Ruotsinkielisiä suomalaisia on siellä luonnehdittu toistuvasti mm. "ruotsalaissortajiksi", "herrakansaksi", "kyiksi povellamme", "hyttysiksi", "kaiken pahan aluksi ja juureksi", "hurririkollisiksi" ja muilla vastaavilla nimityksillä. Sitä kaikkein atavistisinta hurrivihaa, laimentamattomassa muodossa.

Se on ollut esim. minulle erittäin valaisevaa luettavaa. 

[Aldaron]

Ja forumin ylläpitö tietysti suojelee hurrivihaa kirjoittelevia.

Nyt seriously. Kuka täällä vihaa ruotsalaisia?

Kun kerran kysyit, saat vihjeen: lue läpi vaikka ruotsinkieliketju. Jos jaksat. Ruotsinkielisiä suomalaisia ryhmänä on siellä luonnehdittu toistuvasti mm. "ruotsalaissortajiksi", "herrakansaksi", "kyiksi povellamme", "hyttysiksi", "kaiken pahan aluksi ja juureksi", "hurririkollisiksi", "rasisteiksi", "muukalaisiksi", "maahanmuuttajavähemmistöksi" ja muilla vastaavilla nimityksillä sekä syytetty jokseenkin kaikesta mahdollisesta. Sitä kaikkein atavistisinta hurrivihaa, laimentamattomassa muodossa, foliohattuilua ja salaliittoteorioita unohtamatta.

Se on ollut esim. minulle erittäin valaisevaa luettavaa.  Jyvät erottuvat aina tavalla tai toisella akanoista.

[Jussi Halla-aho]

Ehdotuksen ydin on juuri siinä, että ruotsin kielen asema tasavertaisena kansalliskielenä lakkautetaan, ja että sitä kohdellaan kuten vähemmistökieliä Euroopassa yleensä kohdellaan.

Minusta on mainiota, että asiat sanotaan niinkuin ne on. Yleensä julkilausutusti vastustetaan vain etuoikeuksia ja kielen pakko-opetusta, mutta kuitenkin annetaan ymmärtää halusta heikentää ruotsinkielisten asemaa suhteessa suomenkielisiin tukeutuen enemmistön voimankäyttöön. Jonkun huomautettua ajetun politiikan luonteesta vetäydytäänkin takaisin puhtoiseen kuoreen ja vedotaan etuoikeuksiin ja pakko-opetuksen mielettömyyteen.

Tässä ohjelmassa on selkeästi otettu se kanta, että enemmistöllä on oikeus rajoittaa (kotoperäisen) vähemmistön oikeuksia, koska enemmistöä on enemmän. Se ei jätä niiltä osin tulkinnanvaraa, ja onkin rehellisin kannanotto aiheesta pitkään aikaan.

On taivahan tosi, että haluan karsia ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia. En kuitenkaan periaatteellisista syistä vaan siksi, että nämä oikeudet ovat sekä rahallisesti että muutenkin pois suomenkielisen enemmistön oikeuksista. Esim. ruotsinkielisen oikeus saada palvelua omalla kielellään edellyttää suomenkieliselle asetettua velvoitetta opiskella ruotsia.

Ei millään tuon kokoisella vähemmistöllä missään ole tuollaisia oikeuksia. Eikä pidäkään olla.

[nyri]

http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html

Linjaus on hyvä. Eräs pehmennys on kuitenkin tarpeen.

Maassamme asuu varmasti useita ummikko-ruotsinkielisiä. Mielessäni ovat erityisesti ikäihmiset. On mahdotonta vaatia, että he rupeaisivat kommunikoiman suomeksi. Tätä silmällä pitäen olenkin ajatellut (nykyään maahanmuuttajien keskuudessa suosittua) tulkkauspalvelua.

Esimerkiksi: Kymmenen vuoden siirtymäaikana kansalaisilla on lupa anoa viranomais-kanssakäymiseen tulkkia. Palvelu voisi myös ulottua tiettyihin perustarpeisiin. Esimerkiksi, mummelilla voisi olla tulkki käytössään kerran viikossa tunnin verran, jolloin apteekissa asiointikin hoituisi näppärästi. Realistisesti ajatellen, tämä olisi parannus usean kuvaamani ihmisen elämänlaatuun, sillä nykyinen kaksikielisyys on pelkkä vitsi tietyissä maanosissa.

Voi olla, että linjauksesi ei jättäisi ketään kuvaamaani ruotsinkielistä mummoa "tyhjän päälle", mutta en sitä siitä eksplisiittisesti bongannut. Implisitiot jätän YLE:n toimitukselle.

--
Jari Mustonen

[Jussi Halla-aho]

Aldaron:

ei kestä kovinkaan kauan ennen kuin paikalle tulee joku joka päästää näppäimistöstään sen ensimmäisen ruotsinkieliseen väestöön ryhmänä  kohdistuvan syytöksen tai etnisväritteisen herjan

En ole tässä ketjussa havainnut moista. Ei sen sanominen ole etnisväritteistä herjaa, että ruotsin kielen asema perustuu siirtomaa-aikaan ja vahvemman valtaan. Juuri näinhän se on. Ei ollut mitään "Ruotsi-Suomea", oli Ruotsi ja sen siirtomaa-alamaiset lahden tällä puolen.

En ole lainkaan katkera, eikä minulla ole yhtään mitään sen enempää ruotsinkielisiä kuin ruotsin kieltäkään vastaan. Minusta on kivaa, että Suomessa on vähemmistökieliä. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että suomenkielisten kyykyttäminen "kaksikielisyydellä" on mielestäni lopetettava.

Kannattaa nyt muistaa sekin, että eihän ruotsin kielen osaaminen mihinkään katoa sillä, että sen pakko-opetus ja virallinen asema lakkautetaan.

[Aldaron]

Ei millään tuon kokoisella vähemmistöllä missään ole tuollaisia oikeuksia. Eikä pidäkään olla.

Vertaa esimerkiksi iirin kielen asemaan Irlannin tasavallassa. Sitä puhuu äidinkielenään vielä pienempi prosentti kuin ruotsia Suomessa, mutta se on sekä toinen maan kahdesta virallisesta kielestä että pakollinen oppiaine kouluissa. Yliopisto-opintoihin kuuluu iirin kielen tutkinto.

[Jussi Halla-aho]

Ei millään tuon kokoisella vähemmistöllä missään ole tuollaisia oikeuksia. Eikä pidäkään olla.

Vertaa esimerkiksi iirin kielen asemaan Irlannin tasavallassa. Sitä puhuu äidinkielenään vielä pienempi prosentti kuin ruotsia Suomessa, mutta se on sekä toinen maan kahdesta virallisesta kielestä että pakollinen oppiaine kouluissa. Yliopisto-opintoihin kuuluu iirin kielen tutkinto.

"Esimerkiksi". Tuleeko muitakin esimerkkejä mieleen?

Tilanne on iirin suhteen historiallisesti hieman erilainen. Se on saaren alkuperäiskieli, jonka siirtomaavalta tuhosi. Eli teki sen, minkä siirtomaaisäntä yritti tehdä Suomessakin. Iiri on irlantilaisille identiteettikysymys. Uskaltaisin väittää, että useimmille suomalaisille ruotsi ei ole identiteettikysymys.

[Lemmy]

Tilanne Irlannissa on nyt tuollainen sen takia, kuin olisi täälläkin jos Suomea ei olisi liitetty autonomisena Venäjään 1809 ja Suomessa  ei 1860-luvulla olisi ollut Snellmannia. Jos vaikkapa Ranska olisi valloittanut Irlannin Napoleonin sotien aikaan, ja nostanut iirin aseman englannin tilalle siellä olisi nyt "pakkoenglanti", ja jos Ruotsi ei olisi menettänyt Suomea 1809, ja Suomi olisi ollut "Östland", täälläkin tilanne olisi luultavasti nyt sama.

[Topi Junkkari]

Ei millään tuon kokoisella vähemmistöllä missään ole tuollaisia oikeuksia. Eikä pidäkään olla.

Vertaa esimerkiksi iirin kielen asemaan Irlannin tasavallassa. Sitä puhuu äidinkielenään vielä pienempi prosentti kuin ruotsia Suomessa, mutta se on sekä toinen maan kahdesta virallisesta kielestä että pakollinen oppiaine kouluissa. Yliopisto-opintoihin kuuluu iirin kielen tutkinto.

Iirin kieli on kyseisen maan alkuperäiskieli, ei valloittajakansasta myöhemmin muodostuneen eliitin kieli.

Tiocfaidh ár lá!

[Lemmy]

Tiocfaidh ár lá!

dagen efter!

[Kimmo Pirkkala]

Allekirjoitan kirjoituksen 75-prosenttisesti. Sitä en ymmärrä miksi meillä ei voisi olla täysin ruotsinkielisiä kuntia. Jos tuo 20-prosenttia otetaan vähemmistökielen rajaksi, niin mielestäni sääntö voisi olla niin että
a) kunnan pääkieli on se jota enemmistö puhuu
b) toiseksi kieleksi kunnassa nousee yli 20% osuudella
Ja nämä pelisäännöt kielistä riippumatta.

Yliopistojen, ylen ym instanssien ruotsinkielisten suhteellista osuuttaan parempaan kohteluun en löydä ymmärrystä. Löytääkö Aldaron? (ja tämä ei ollut mikään ärsytysprovoilu vaan ihan ystävällinen kysymys)

Myös se että ruotsinkieliset etuoikeudet todnäk on vääryydellä hankittu nykyajan näkökulmasta lienee valitettava tosiasia, jota en pidä minään etnisenä kiihkoiluna. Mutta niin kuin totesin nykyruotsinkieliset eivät asiasta ole millään tavoin vastuussa, eikä ole syytä vaatia mitään muuta kuin epäsymmetrian korjaamista nykytilanteessa oikeudenmukaiseksi.

[Jussi Halla-aho]

Allekirjoitan kirjoituksen 75-prosenttisesti. Sitä en ymmärrä miksi meillä ei voisi olla täysin ruotsinkielisiä kuntia. Jos tuo 20-prosenttia otetaan vähemmistökielen rajaksi, niin mielestäni sääntö voisi olla niin että
a) kunnan pääkieli on se jota enemmistö puhuu
b) toiseksi kieleksi kunnassa nousee yli 20% osuudella
Ja nämä pelisäännöt kielistä riippumatta.

Kohta a) on sopusoinnussa ehdotukseni kanssa. Jos kävisin asiasta hallitusneuvotteluja, voisin kyllä myöntyä myös kohtaan b). Mjoo.

[Aldaron]

Ei ollut mitään "Ruotsi-Suomea", oli Ruotsi ja sen siirtomaa-alamaiset lahden tällä puolen.

Ei ihan noinkaan. Ota huomioon, että Suomi (Ruotsiin vuonna 1617 liitettyä Käkisalmen lääniä lukuunottamatta) ei ollut hallinnollisessa mielessä Ruotsin alusmaa vaan sen elimellinen osa samalla tavalla kuin esimerkiksi Itä-Suomen maakunnat ovat elimellinen osa Suomea eivätkä sen alusmaa.

Alusmaitahan olivat Käkisalmen läänin lisäksi Inkerinmaa, Viro, Liivinmaa ja Pohjois-Saksassa sijainneet Ruotsille kuuluneet alueet. Nämä eivät olleet edustettuina Ruotsin säätyvaltiopäivillä, mutta Suomi oli.

Muutenkin Suomeen päti täsmälleen sama lainsäädäntö kuin valtakunnan länsiosaankin eikä sen väestön oikeudellinen status millään tavalla eronnut länsiosan asukkaiden oikeudellisesta statuksesta. Mainittakoon, että kolme 1700-luvun Ruotsin kansliapresidenteistä (vastaa nykyistä pääministeriä) olivat suomalaisia.

Ainoana merkittävänä erona oli se että suurin osa Suomen väestöä ei puhunut valtakunnan virallista kieltä, joka oli ruotsi. Samanlainen tilanne siis kuin monessa muussakin Euroopan maassa. Ajatellaan vaikka tuon ajan Ranskaa, jossa huomattava osa väestöstä puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin ranskaa (ja monet puhuvat vieläkin bretonia, oksitaania ja muita vähemmistökieliä).

Korkeamman opetuksen (yliopistot ja oppikoulut) kielenä muuten toimi aina 1700-luvulle asti latina, ei ruotsi. Vasta tuolloin siirryttiin ruotsiin oppikoulujen opetuskielenä.

Suomi liitettiin osaksi Ruotsia jo siinä vaiheessa kun Ruotsi oli muodostumassa valtioksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Suomi pysyi osana Ruotsin varsinaista valtio-aluetta aina vuoteen 1809 saakka. Tämän vuoksi on anakronistista, jos esimerkiksi 1600- tai 1700-luvusta puhuttaessa käytetään käsitettä "Ruotsi" tarkoittamaan vain sitä aluetta joksi Ruotsi typistyi vuonna 1809. Tuon ajan Suomi oli hyvinkin konkreettisella tavalla samanaikaisesti myös Itä-Ruotsi. Tätä se lakkasi olemasta vuonna 1809 ja muuttui erilliseksi valtioksi sekä erilliseksi kansakunnaksi.

Bretoni- oksitaani- tai korsikalaisnationalistit saattavat puhua omista maakunnistaan Ranskan (tai "Pariisin") "siirtomaina". Tällöin kyseessä on eräänlainen poetic license, sillä nämä alueethan eivät koskaan ole kirjaimellisesti olleet Ranskan siirtomaita, vaan ainoana oleellisena erona on ollut oma kieli, joka on ollut eri kuin valtion virallinen kieli. Suomen asema Ruotsin yhteydessä ennen vuotta 1809 oli täsmälleen samanlainen kuin esim. oksitaaninkielisen Etelä-Ranskan ("Oksitanian") asema Ranskan yhteydessä: elimellinen osa samaa valtiota, ainoana erona se että suurin osa alueen väestöstä ei puhunut valtion virallista kieltä äidinkielenään.

[Topi Junkkari]

a) kunnan pääkieli on se jota enemmistö puhuu
b) toiseksi kieleksi kunnassa nousee yli 20% osuudella
Ja nämä pelisäännöt kielistä riippumatta.

Lihavointi minun.

Jollakin ennustettavissa olevalla aikavälillä Helsingin kielet siis olisivat suomi ja somali tässä järjestyksessä.

[Parasiittiö]

Sitä kaikkein atavistisinta hurrivihaa, laimentamattomassa muodossa.

Se on ollut esim. minulle erittäin valaisevaa luettavaa.  

Niin, kai jotkut ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuuden kannattajat "vihaa" tai ainakin inhoaa Suomen ruotsinkielisiä. Niillä on kai olevinaan siihen syynsä - vaikka se, että hurrit paljolti äänestää pakkoruotsisysteemin päävahtikoiraa RKP:tä.

Mutta mitä väliä sillä on, vaikka joku jossain jotain vihaa tuntisikin? Ei vihan tunteminen ole mikään rikos. Se on päin vastoin ihan inhimillistä, jos jonkin sosiaalisen asian kokee olevan väärin. Valtaa sille ei toki pidä antaa.

Myös se että ruotsinkieliset etuoikeudet todnäk on vääryydellä hankittu nykyajan näkökulmasta lienee valitettava tosiasia, jota en pidä minään etnisenä kiihkoiluna. Mutta niin kuin totesin nykyruotsinkieliset eivät asiasta ole millään tavoin vastuussa, eikä ole syytä vaatia mitään muuta kuin epäsymmetrian korjaamista nykytilanteessa oikeudenmukaiseksi.

Juuri näin. On se kumma, että joitakin se pelottaa niin pirusti. Kai siinä menee helppoja työpaikkoja ja muita etuja ja epämääräisiä sosiaalisia rinnanröyhistelyoikeuksia omalta etnis-ideologiselta ryhmältä. Mutta se on voi voi.

Itsehän olen sitä mieltä, että pakkoruotsisysteemi (ja muitten kielienkin pakollinen opiskelu samalla tavalla) pitää juuri siirtää valtion tasolta kuntatasolle. Mikä määrä jonkinkielisiä asukkaita sitten on tarpeeksi suuri määrä, että niiden kielen pitää olla pakollinen opiskeltava kunnan kouluissa, on toinen kysymys. Minusta 30%. 20%:kin pystyy ehkä hyväksymään.

[Kimmo Pirkkala]

a) kunnan pääkieli on se jota enemmistö puhuu
b) toiseksi kieleksi kunnassa nousee yli 20% osuudella
Ja nämä pelisäännöt kielistä riippumatta.

Lihavointi minun.

Jollakin ennustettavissa olevalla aikavälillä Helsingin kielet siis olisivat suomi ja somali tässä järjestyksessä.

a-kohtaa voisin vielä hienosäätää niin, että kunnan pääkieli on se, jota siellä eniten puhutaan.

Itse asiassa olisin sitä mieltä, että vähemmistökieliksi pääsisivät kaikki 20% osuuden ylittäjät. Eli vähemmistökieliä voisi olla kaksi, tai oikein sopivasti jos osuudet ovat niin jopa kolme. Teoriassa siis, käytännössä tuollaisia tilanteita tuskin syntyisi juuri koskaan. Mielestäni 20% kuulostaa melko korkealta, jos ajatellaan isoja kaupunkeja, mutta suhteellisen osuuden lisäksi rajana voisi olla myös joku absoluuttinen puhujamäärä.

Sivumennen sanoen toivon todellakin että Helsingin asukkaista ei koskaan löydy sataatuhatta somalinkielistä.

[Ano Nyymi]

http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html

Sitoudun näihin Halla-ahon linjauksiin. Sataprosenttisesti.

Halla-aholla noita perässähiihtäjiä riittää...

Jatkakaamme hiihtoa Halla-ahon hiekoittamalla ladulla 

Ei vaan, olen samaa mieltä tässäkin asiassa Halla-ahon kanssa. Kun kerran suomenruotsalaisten puheessa on joka kolmas sana valmiiksi suomea, niin samalla vaivalla voisivat myös ne loputkin sanat olla samaa kieltä..

[Luotsi]

Muuten voi tuohon JHa:n "kielipoliittiseen julistukseen" yhtyä, mutta tämä on ehkä turhan jyrkkä:

Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua.

Itse laittaisin kaksikielisyyden rajan 10% tai 10 000 vähemmistökielistä. Nykyisinhän rajat ovat 6% (tai 8% jos osuus kasvamassa) / 3 000.
Toinen seikka mihin pitäisi kiinnittää huomiota on tuo mekaaninen tukeutuminen ilmoitettuun äidinkieleen, olisi oltava mahdollisuus rekisteröityä myös kaksikieliseksi. Termi voisi olla äidinkielen sijasta "kotikieli" tms. Hyvä esimerkki on Vantaa, josta tuskin löytyy yhtäkään ruotsinkielistä, mutta muutama tuhat kaksikielistä. Ja tällä perusteella Vantaan on tarjottava kaikki palvelunsa myös ruotsiksi...

[Scallypunk]

Hyvä beta-versio, joka jättää myös tarpeeksi neuvotteluvaraa(jos ja ((toivottavasti)) kun nämä asiat otetaan tosissaan eduskunnassa puitavaksi).

Päivällä tapahtui pienimuotoinen ihme, kun sain taannoin eläköityneen ruotsin/englannin opettaja äitini lukemaan "Kielipoliittisia linjauksia" läpi.
Äippä totesi juteltuamme aiheesta, että tämän suuntaisia toimia vastaan on vaikea keksiä vastaväitteitä. Aikaisemmin hän ei ole edes halunnut keskustella aiheesta.
Tästä päästiin maahanmuuttokriittisiin pointteihin, kun kerran Halla-ahon kirjoituksen lukemisesta ei sokaistunutkaan. Tarpeeksi tilastoja ja faktoja esitettyäni, vastahakoisesti äitinikin tunnusti että jotain olisi tehtävä.

Ilon päivä. Saattaa häneltä jopa lähteä ääni Ruohonen-Lernerille.

[Aldaron]

olen samaa mieltä tässäkin asiassa Halla-ahon kanssa. Kun kerran suomenruotsalaisten puheessa on joka kolmas sana valmiiksi suomea, niin samalla vaivalla voisivat myös ne loputkin sanat olla samaa kieltä..

Tuossa menet kyllä huomattavasti Halla-ahoa pitemmälle. Eihän hänkään sentään ole lakkauttamassa suomenruotsia puhuttuna kielenä.

[Turkulaine]

Aldaronin yritys muistuttaa tosiasioista taitaa mennä kuuroille korville. On niin paljon mukavampaa puhua siirtomaaherroista ja valloittajaruotsalaisista, kun yrittää ymmärtää historiallisia tosiasioita.

Lisäksi en ymmärrä miten muka Ruotsi yritti tuhota Suomen kielen. Huono yritys, ottaen huomioon että aikaa oli satoja vuosia eikä juuri päästy alkua pidemmälle.

[Aldaron]

Aldaronin yritys muistuttaa tosiasioista taitaa mennä kuuroille korville. On niin paljon mukavampaa puhua siirtomaaherroista ja valloittajaruotsalaisista, kun yrittää ymmärtää historiallisia tosiasioita.

Lisäksi en ymmärrä miten muka Ruotsi yritti tuhota Suomen kielen. Huono yritys, ottaen huomioon että aikaa oli satoja vuosia eikä juuri päästy alkua pidemmälle.

Niinpä. Sitä paitsi luterilainen valtionkirkko käytti koko ajan suomea: suomenkieliset saarnat, suomenkieliset raamatut, virsikirjat ja katekismukset. Suomenkielistä hengellistä kirjallisuutta. Myös "Ruotzin Waldakunnan Laki" julkaistiin suomenkielisenä versiona. Jos valtion tarkoituksena olisi ollut hävittää suomen kieli, se olisi menetellyt aivan toisella tavalla. 

[Jussi Halla-aho]

Aldaronin yritys muistuttaa tosiasioista taitaa mennä kuuroille korville. On niin paljon mukavampaa puhua siirtomaaherroista ja valloittajaruotsalaisista, kun yrittää ymmärtää historiallisia tosiasioita.

Lisäksi en ymmärrä miten muka Ruotsi yritti tuhota Suomen kielen. Huono yritys, ottaen huomioon että aikaa oli satoja vuosia eikä juuri päästy alkua pidemmälle.

Kaikella kunnioituksella, mielestäni sinä lämpenet ja olkiukkoilet täysin tarpeettomasti. Se ei ikävä kyllä ole tämän aiheen tiimoilla mitenkään harvinaista.

[Turkulaine]

Kaikella kunnioituksella, mielestäni sinä lämpenet ja olkiukkoilet täysin tarpeettomasti. Se ei ikävä kyllä ole tämän aiheen tiimoilla mitenkään harvinaista.

Kun on aiheesta tarpeeksi yrittänyt keskustella, tulee turhautuneeksi. Tavanomaisesti, kun pakkoruotsin vastustajiksi itseään nimittäviä hurrivihaajia oikaisee valheesta tai historiallisesta väärinkäsityksestä, nämä pian taas toistavat samoja kuvioitaan.

Toivottavasti sinä olet valmis korjaamaan käsityksiäsi. Tuosta toisesta ketjusta voi lukea, etteivät kaikki ole. Valhekin on parempi kuin totuus, jos sillä voi käydä vihaamaansa tahoa vastaan.

[Jaska Pankkaaja]

Näin on, turhaa kiihkoilua asian tiimoilta. Älytön pakkoruotsi poistettakoon ja kaikki musuttakoon sitten millä kielellä lystää niin kuin tähänkin saakka. Ero?a vain se että ruotsinkielistä palvelua voisi vaatia viranomaisilta vain ruotsinkielisissä kunnissa ja kaksikielisissä pyrittäisiin asia hoitamaan vaikkapa asiointitulkkauksella. Mikähän tässä on vaikeaa?

[OTU]

http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html

Hyvältä vaikuttaisi ehdotelma.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kiviniemen+keskusta+pysyy+pakkoruotsin+ja+avioliittolain+takana/1135257535632

Toden totta: yksi viisas mies vastaa kymmentä tuhatta idioottia.

(Japanilainen sananlasku )

[MW]

http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html

Hyvältä vaikuttaisi ehdotelma.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kiviniemen+keskusta+pysyy+pakkoruotsin+ja+avioliittolain+takana/1135257535632

Toden totta: yksi viisas mies vastaa kymmentä tuhatta idioottia.

(Japanilainen sananlasku )

Kun en nyt osaa loistaakaan, allekirjoitan tämän. Hallis eduskuntaan, ja Muutos (en masse) myös. Persut voivat sitten ryhtyä Muutoksen tukipuolueeksi, kun aika on kypsä. No tulipa sanottua. I'll get me coat.

[Nikolas]

Mielestäni idea suomenkielisistä ja kaksikielisistä kunnista on ihan hyvä, mutta raja ei voi olla 20%. Selitän, minkä vuoksi. Jos jonkin kunnan asukkaista 25% on somalinkielisiä, 25% venäjänkielisiä, 25% ruotsinkielisiä ja loput suomenkielisiä, kaksikielisyyden raja menee rikki, mutta ei yhden vaan kolmen vieraan kielen kohdalla. Jos tuo kunta määritellään kaksikieliseksi, mikä silloin on se toinen kieli suomen kielen ohella?

Lähtökohtana voitaisiin pitää, että kaikki kunnat olisivat suomenkielisiä, mutta voisivat hakea kaksikielisen kunnan statusta, jos yksi välttämätön ehto täyttyy: kunnan asukkaista vähintään puolet puhuu äidinkielenään jotain samaa kieltä, joka ei ole suomi.

[Hauki]

Jos tuo kunta määritellään kaksikieliseksi, mikä silloin on se toinen kieli suomen kielen ohella?

No kyseessä olisi tietenkin kolmikielinen kunta.

Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli.

Virallisen kielen status on vain kirjaimia paperilla. Minä antaisin suomenruotsalaisten pitää historiallinen statuksensa kun se ei kerran maksa mitään; aika tyhjänpäiväinen asia oikeastaan.

1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.

En oikein ymmärrä, miksi 95% ruotsinkielisen kunnan tulisi olla kaksikielinen. Suomen- ja ruotsinkieliset suomalaiset olkoot tasa-arvoisia, jolloin vain kieliryhmien massa ratkaisee.

Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä.

Instämma, mutta Ahvenanmaa kannattaisi ehkä vielä yrittää vaihtaa Länsipohjan meänkielisiin alueisiin. Tämä olisi kuitenkin ollut luontevampaa 1920-luvulla.