2010-06-14 HS: Karjalainen: Mielenterveysongelmat yleisiä turvapaikanhakijoilla

[juge]

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä vastaanottokeskuksissa asuvilla pakolaisilla, kirjoittaa sanomalehti Karjalainen. Lehden tekemän kyselyn mukaan mielialaoireet, kuten masennus, ahdistus ja unettomuus, sekä psykosomaattiset kipuoireet ovat tavallisia turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Kyselyyn vastasi 14 Suomen 17:stä vastaanottokeskuksesta.

Suurin osa vastaajista kertoi lehdelle, että turvapaikanhakijoille on määrätty psyyke-, masennus- tai unilääkkeitä.

Aiheesta väitelleen Ilkka Pirisen mukaan ongelmien syynä on usein se, että pakolaiset ovat kokeneet lähtömaassaan kidutusta ja väkivaltaa. Hänen mukaansa rankoilla kokemuksilla on yhteys sairauksiin ja turvapaikkahakemusten käsittelyn pitkä odotus vastaanottokeskuksissa pahentaa tilannetta.

Pirisen mielestä jokaisessa vastaanottokeskuksessa pitäisi olla oma lääkäri. Monessa keskuksessa on terveydenhoitaja, mutta lääkärit ovat harvassa.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Karjalainen+Mielenterveysongelmat+yleisi%C3%A4+turvapaikanhakijoilla/1135257550374?ref=rss

[HMV]

Ei mitenkään yllättävää. Nyt voi tietysti kysyä, millaisen turvallisuusriskin erilaisista mielenterveysongelmista kärsivät muodostavat vaikkapa vastaanottokeskusten lähiympäristön asukkaille.

[juge]

Voidaan myös - jälleen - kysyä, mitä tämä maksaa? Miten Suomi hyötyy mielenterveysongelmaisista turvapaikanhakijoista?

[Vetinari]

Ilmankos Kontiolahdella Paiholan vastaanottokeskuksen asukkaat niin innoissaan parveilevat sen vieressä olevan psykiatrisen sairaalan pihalla naispotilaita ahdistelemassa ja valtaamassa kaikki sairaalan kiikut. Kyselevät varmaan lääkevinkkejä ja terapeuttien puhelinnumeroita, raukat.

[pelle12]

 En lähtisi sairauksia tai sairaita ihmisiä pilkkaamaan,( enkä usko myöskään, että eriasteiset psykosomaattiset ja psyykkiset oireet olisivat feikkiä). Toinen kysymys on sitten, onko suomalaisella mielenterveyssektorilla mitään mahiksia tai resursseja hoitaa yhtään ylimääräistä ulkomaista psyykeongelmaista kun omatkin ovat enenmmän tai vähemmän heitteillä.

[Ari-Lee]

Pirisen mielestä jokaisessa vastaanottokeskuksessa pitäisi olla oma lääkäri. Monessa keskuksessa on terveydenhoitaja, mutta lääkärit ovat harvassa.

Pitäisi olla lääkäreitä joka kunnassakin mutta kun ei ole eikä näköjään tule. Miksi VOK pitäisi olla prioriteetissä ykkösenä lääkärihankinnalle? Tuontiongelmat ovat tuontiongelmia mutta pitkään jatkuneet paikalliset ongelmat ovat kasaantuneet selvittämättömäksi. Myös Suomen nuoriso on opetettu lääkkeille. Syynä tähän on Koiviston kauden säästötoimet mielenterveydenhoidossa.

[Oluttikka]

Tuontiongelmia, ihmiset, tuontiongelmia.

Ongelma ratkeaa itsestään kun sosiaaliturvapaikanhakijoita ei enää oteta.

[Suomitalon renki]

Ilmankos Kontiolahdella Paiholan vastaanottokeskuksen asukkaat niin innoissaan parveilevat sen vieressä olevan psykiatrisen sairaalan pihalla naispotilaita ahdistelemassa ja valtaamassa kaikki sairaalan kiikut. Kyselevät varmaan lääkevinkkejä ja terapeuttien puhelinnumeroita, raukat.

Kuulostaa aivan sekakäyttäjiltä. Muutamille maistuu bissekin aikahyvin.

[Mikko pa]

lisää vaan rauhottavia...niin eivät käy tunteet ihan niin kuumana....

[PYO]

Ei mitenkään yllättävää. Nyt voi tietysti kysyä, millaisen turvallisuusriskin erilaisista mielenterveysongelmista kärsivät muodostavat vaikkapa vastaanottokeskusten lähiympäristön asukkaille.

Tai toisilleen. Tai henkilökunnalle. Tai kelle tahansa, jos pääsevät pois keskuksesta ilman sopivaa hoitoa. Selkeää on, että mielenterveysongelmaiset tarvitsevat hoitoa. Selkää myöskin on, että hoito maksaa ja kestää usein pitkään.

[Axl]

Hyvä kysymys : Mitä hyötyä Suomelle on mielenterveysongelmaisista tp-hakijoista? Minua myös mietityttää tuleeko mielenterveysongelmasta valtti päästä suomeen? Suvaitsevisto ei pelkästään halua pelastaa vaan myös kuntouttaa koko maailman ja siihen kaivetaan rahat vaikka oma pesä mielenterveyspalveluissa on retuperällä.

[BeerBelly]

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä vastaanottokeskuksissa asuvilla pakolaisilla, kirjoittaa sanomalehti Karjalainen.

Ei niissä pakolaisia asu.

Lehden tekemän kyselyn mukaan mielialaoireet, kuten masennus, ahdistus ja unettomuus, sekä psykosomaattiset kipuoireet ovat tavallisia turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Kyselyyn vastasi 14 Suomen 17:stä vastaanottokeskuksesta. Suurin osa vastaajista kertoi lehdelle, että turvapaikanhakijoille on määrätty psyyke-, masennus- tai unilääkkeitä.

Nyt meni oikein. Suurin osa eli vähintään 8/14 vokista vastasi että joillekin turvapaikanhakijoille on määrätty kyseisiä lääkkeitä. Tämähän ei kerro vielä juuri mitään. Kuinka suurelle osalle turvapaikanhakijoista kyseisiä lääkkeitä on määrätty, kas siinä vähän kiintoisampaa tietoa.

Aiheesta väitelleen Ilkka Pirisen mukaan ongelmien syynä on usein se, että pakolaiset ovat kokeneet lähtömaassaan kidutusta ja väkivaltaa. Hänen mukaansa rankoilla kokemuksilla on yhteys sairauksiin ja turvapaikkahakemusten käsittelyn pitkä odotus vastaanottokeskuksissa pahentaa tilannetta.

No nyt meni taas väärin. Pirisen väitöskirjan mukaan yli puolella on kidutuskokemuksia kun oikein systemaattisesti tentataan, mutta fyysisiä merkkejä kidutuksesta löytyy vain harvalta. Tiedä sitten.

Pirisen mielestä jokaisessa vastaanottokeskuksessa pitäisi olla oma lääkäri. Monessa keskuksessa on terveydenhoitaja, mutta lääkärit ovat harvassa.

Lääkäripula peruttu.

[Roope]

Pirinen Ilkka
Turvapaikanhakijoiden terveydentila. Tutkimus Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimiston terveydenhuoltoyksikössä
Väitöspäivä:     2008-02-09

Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tampereen kaupungin vastaanottokeskukseen kymmenen kuukauden aikana 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa, heidän kokemuksiaan kidutuksesta ja muusta väkivallasta ja heidän terveyspaveluiden käyttöään kuuden kuukauden seuranta-aikana. Lisäksi arvioitiin turvapaikanhakijoiden terveydenhuollossa käytettävissä olevia voimavaroja. Tutkitut olivat 25 eri maasta ja heistä valtaosa oli nuoria aikuisia. Kaksi kolmasosaa oli miehiä ja 21 prosenttia oli alaikäisiä.

Turvapaikanhakijat olivat aiemmin sairastaneet hyvin monenlaisia sairauksia. Eniten heillä oli ollut neurologisia ongelmia, joista yleisimmin päänsärkyä. Vatsavaivat sekä tuki- ja liikuntaelinten kiputilat olivat myös olleet yleisiä. Aiempia tapaturmia tuli esille runsaasti. Silmäsairaudet, korva-, nenä- ja kurkkusairaudet, ihosairaudet, virtsaelinsairaudet ja hammasongelmat olivat myös olleet yleisiä. Mielenterveyden häiriöitä oli ollut jopa puolella aikuisista, eniten depressiota, ahdistuneisuutta ja unihäiriöitä. Haastattelun perusteella joka neljäs mielenterveyshäiriö oli depressio. Mielenterveyden häiriöiden ja naistentautien osalta oli todettavissa tyydyttämätöntä hoidon tarvetta. Tutkituista 14 prosenttia toi haastattelussa esille vähintään kolme vaivaa tai sairautta. Systemaattinen haastattelu tuotti tutkittavien taustoista ja sairauksista enemmän tietoa kuin asianomaisten spontaani kertominen.

Aikuisista tutkituista 57 prosentilla oli ollut kidutuskokemuksia, lisäksi muita väkivaltakokemuksia oli ollut 12 prosentilla. Pidätettynä tutkituista aikuisista oli ollut 49 prosenttia. Kidutus- ja pahoinpitelykokemukset näyttivät olevan yhteydessä moniin sairauksiin, erityisesti mielenterveyden ongelmiin. Mahdolliseen kidutukseen liittyviä fyysisiä löydöksiä todettiin kuitenkin vähän.

Lääkärintarkastuksessa havaittiin eniten vatsan alueen löydöksiä, hammaslöydöksiä, iholöydöksiä ja psykiatrisia löydöksiä. Viimeksi mainitussa ryhmässä kaksi kolmesta löydöksestä oli depressioita. Tutkituista 34 prosentilla oli kolme tai useampia löydöksiä lääkärintarkastuksessa ja tutkimuksissa. Suomessa yleisiä kansansairauksia löytyi vähän. Suomeen tulleilla turvapaikanhakijoilla oli vain vähän trooppisia sairauksia: malariaa oli ollut 10 prosentilla ja lavantautia yhdellä tutkitulla. Turvapaikanhakijat eivät niin ollen ole suuri terveysvaara suomalaiselle väestölle.

Seuranta-aikana tutkittavat käyttivät runsaasti vastaanottokeskuksen terveydenhuoltoyksikön palveluita, vaikka heidät oli tulovaiheessa huolellisesti tutkittu. Vastaanottokeskuksen ulkopuolisia terveyspalveluita he käyttivät vähemmän, eniten mielenterveystoimiston ja hammaslääkärin palveluita. Tutkittujen huolenaiheet olivat samantyyppisiä kuin pienen terveyskeskuksen potilailla. Mielenterveyspalveluiden käyttö oli kuitenkin runsasta: aikuisista turvapaikanhakijoista 22 prosenttia käytti erikoissairaanhoitotasoista mielenterveyspalvelua, ja yleislääkäritasoista mielenterveyspalvelua käytti melkein yhtä moni.

Turvapaikanhakijoille suositellaan tehtäväksi huolellinen terveydentilan perustutkimus. Tästä on useita hyötyjä: löydetään hoitamattomia tai puutteellisesti hoidettuja sairauksia ja ohjataan turvapaikanhakijoita käyttämään suomalaisia terveydenhuoltopalveluita tarkoituksenmukaisesti.

Vastaanottokeskusten terveydenhuoltoyksiköt eivät pysty nykyisillä voimavaroilla järjestämään turvapaikanhakijoille kaikkia tarvittavia palveluita. Kussakin vastaanottokeskuksessa tulisi olla käytettävissä oma lääkäri. Erityisesti mielenterveyden ongelmien hoitamisessa tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta. Tulisi myös varautua siihen, että turvapaikanhakijoita tulee muiltakin kuin perinteisiltä alueilta, Aasiasta ja Afrikasta. On odotettavissa, että vastaanotoille tulee yhä enemmän potilaita, joilla on pitkäaikaissairauksia sekä korkeaan elintasoon ja ikääntymiseen liittyviä sairauksia. Samoin tulisi varautua siihen, että yhä useammalla turvapaikanhakijalla voi olla kidutus- tai pahoinpitelykokemuksia ja että heidän psyykkinen terveydentilansa voi olla muusta syystä huono.

Vastaanottokeskuksissa tehtävä vaativa ja henkisesti raskas työ edellyttää riittävät resurssit ja henkilökunnalle asianmukaisen työnohjauksen. Turvapaikanhakijoiden terveyden selvittämiseen ja tarvittaviin hoitoihin liittyvät oikeudet ja rajoitukset tulisi selkeästi määritellä.

lataa pdf

[Oluttikka]

Vastaanottokeskuksissa tehtävä vaativa ja henkisesti raskas työ edellyttää riittävät resurssit ja henkilökunnalle asianmukaisen työnohjauksen.

= lisää euroja. ja maailma pelastuu.
kuka tuon hullunmyllyn pystyy pysäyttämään?

[Mikko pa]

Taas Mtv3:n uutiskuvassa on väärälaitos, kun puhutaan vastaanotto keskuksesta. No onhan se kiva antaa kuva että näissä laitoksissa on tiukka valvonta ja piikkilanka aidat ympärillä...

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/06/1143003#kommentit

[Suomitalon renki]

Aiheesta väitelleen Ilkka Pirisen mukaan ongelmien syynä on usein se, että pakolaiset ovat kokeneet lähtömaassaan kidutusta ja väkivaltaa. Hänen mukaansa rankoilla kokemuksilla on yhteys sairauksiin ja turvapaikkahakemusten käsittelyn pitkä odotus vastaanottokeskuksissa pahentaa tilannetta.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Karjalainen+Mielenterveysongelmat+yleisi%C3%A4+turvapaikanhakijoilla/1135257550374?ref=rss

Kun kerran vastaanottokeskuksissa odottelu pahentaa turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä, niin miksi hemmetissä tätä järjestelmää ylläpidetään? Rahaa palaa suunnattomasti. Ja toiseksi, en voi ymmärtää miten rauhaisa elämä vastaanottokeskuksessa voi olla "vintille" kipeämpää kuin kidutus lähtömaassa? Miten kipeää se vapaa elämä suomessa sitten tekeekään. Saman kuin laskisi leijonan lammaslaumaan?

[PYO]

Turvapaikanhakijat olivat aiemmin sairastaneet hyvin monenlaisia sairauksia. Eniten heillä oli ollut neurologisia ongelmia, joista yleisimmin päänsärkyä. Vatsavaivat sekä tuki- ja liikuntaelinten kiputilat olivat myös olleet yleisiä. Aiempia tapaturmia tuli esille runsaasti. Silmäsairaudet, korva-, nenä- ja kurkkusairaudet, ihosairaudet, virtsaelinsairaudet ja hammasongelmat olivat myös olleet yleisiä.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että turvapaikanhakijoilla on historiassa joskus ollut mm. päänsärkyä? Kelläpä ei olisi? Vai onko kyseessä se, että hakijoista suurin osa tarvitsee terveydenhoitoa noin kolmeen ongelmaan per naama?

Mielenkiintoinen ehdotus on, että joka vastaanottokeskuksessa tulisi olla oma lääkäri. Eihän esim. jokaisessa koulussakaan ole omaa lääkäriä, vaikka oppilaita on hirmuinen määrä.

[Sinna]

Tämäkin vielä Resursseja hoitoihin ei ole edes alkuperäisväestölle.

[gloaming]

Aikuisista tutkituista 57 prosentilla oli ollut kidutuskokemuksia, lisäksi muita väkivaltakokemuksia oli ollut 12 prosentilla. (...) Mahdolliseen kidutukseen liittyviä fyysisiä löydöksiä todettiin kuitenkin vähän.

Näin muistelinkin. Eli puhtaasti kertomusten varassa ollaan tässäkin asiassa.

[Luotsi]

turvapaikkahakemusten käsittelyn pitkä odotus vastaanottokeskuksissa pahentaa tilannetta.

Jälleen uusi argumentti pikakäännytysten puolesta.