Yksinkertainen vaihtoehto eläkeiän nostamiselle

[erilainen]

Vastatkaa te kysymykseen ja ottakaa kantaa, niin minä kerron oman näkemykseni.

Eläkeiän nosto on etenkin hyökkäys suomalaista veronmaksajamiestä kohtaan. Miehet kuolevat nuorempina kuin naiset etenkin jonkin sortin hyvinvointivaltioiksi luokiteltavissa maissa. http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_02_andorra.html Mitä hyvinvoivampi valtio sitä suurempi ero naisen ja miehen eliniänodotteella on naisen eduksi. Toisaalta kun mennään kehitysmaihin erot eivät ole suuret ja miehet ovat mm. joissain Afrikan maissa pitkäikäisempiä. Tämä kuitenkin kuitenkin johtuu paikallisista olosuhteista ja kulttuurista. Meidän tulee rakentaa yhteiskuntaamme oman trendimme mukaan.

Koska trendi hyvinvointivaltiossa(Fi,Swe,No,Fra,Can,Ita,Jap,Swi) on se että mies kuolee keskimäärin jopa kuusi vuotta aikaisemmin kuin nainen, olisi enemmän kuin reilua että miehet eläköityisivät aikaisemmin ihan lakisääteisesti. Suomalaista miestä ei voi syyttää siitä että he mm. juovat itsensä hengiltä, kun kerran trendi on sama muuallakin. Herää kysymys. Ovatko naiset pitkäikäisempiä? Ainakin hyvinvointivaltiossa missä ravinto ja terveydenhoito on taattu tämä on tosiasia tilastollisesti. Minulle voitte selittää sen funktion millä hyvinvointivaltioiden miehet säännönomaisesti olessaan toisistaan riippumattomia omilla päätöksillään laskevat eliniänodotettaan. Eli niin ettei se ole sukupuolelle ominaista eli luonnollista. Voit siis tehdä hypoteesini tyhjäksi. Menen omallani siihen asti.

Pakollisesta naisvihaosiosta voitasiin siirtyä lähemmäs aihepiiriä minkä olen asettanut. Eläkeiän nostamista pidän huonona keinona mikäli ihmisen terveys ei ikääntyessä enää kestä muutenkaan. Helppona ja järkevänä ratkaisuna pidän työurien pidentämistä alkupäästä. Ihminen oletettavasti on parikymppisenä terveempi ja työkykyisempi kuin kuusikymppisenä ihan fysiikankin kannalta.

Väitän että nuorten siirtyminen työelämään täyspäiväisesti voisi Suomessa tapahtua keskimäärin varhaisemmassakin iässä. Kouluttautuminen pidemmälle venyttää työelämään siirtymisen lähemmäs 30-ikävuotta. Puhumattakaan suoraan sanottuna turhista aloista jotka eivät edes työllistä, jotka saattavat aiheuttaa uudelleenkouluttautumista joka taas syö työvuosia.

Lähtökohtana itse pidän tähtäämistä täysi-ikäisyyden asettamisesta ohjenuoraksi. Ammatillinen koulutus tulisi saada päätökseen jo 18-vuoden iässä. Tähän päästäisiin mm. peruskoulun tiivistämisellä tai koulun aloittamisen aikaistamisella. Joku voi ajatella ja itsekin ajattelen tätä toisaalta skeptisesti: "18-vuotiaat ovat ihan kakaroita vielä." Yhteiskunnan asettaessa kuitenkin paineen kasvamiselle ja aikuistumiselle jo tuossa vaiheessa uskon vakaasti, että tuo asia tulee tasaantumaan.

On kovin mediaseksikästä että eletään nuoruutta ja ollaan villejä ja vapaita ennen kuin taannutaan sorvin ääreen. Hyvinvoitiyhteiskunnan säilymisen kannalta pidän tätä tosiasiaa yllättävänkin kalliina ja vaarallisena trendinä. Hyvinvoitiyhteiskuntaa ei rakennettu eikä tulla ylläpitämään sillä että yhteiskuntaan osallistutaan päätoimisena tuottajana sitten kun "nuoruutta on eletty tarpeeksi"-asenteella.

Valtiovallan tulee painostaa ja ohjata kansalaisiaan pitämään hyvinvointiyhteiskunta elossa. Se että nuoret ihmiset käyttävät huomattavan osan tehokkaista työvuosistaan yhteiskuntaa hyödyttämättömään oleiluun ei tulisi tarkoittaa sitä, että ihmiset jotka saisivat siirtyä ansaitsemalleen eläkkeelle vielä kun elinvoimaa on vähän jäljellä saavat kantaa kertyneen taakan eläkeiän noston takia.

Jaarittelut ja jargonit sikseen. Nukkuakkin pitää. Keinoja asian korjaamiseksi.

1.) Pääset eläkkeelle (jos haluat) kun olet ollut täyspäiväisessä työssä esimerkiksi 40 vuotta. Eli ei sidota eläkettä ikään vaan työvuosiin. Voin sanoa että tämä on tehokas keino ja ennen kaikkea reilu keino. Helppoa ja yksinkertaista. Mulkkauksia voidaan suorittaa kouluttautumistarpeen mukaan. Vedoten eliniänodote-hypoteesiini miehillä palvelusvuosi määrä olisi pienempi. Kuitenkin ihmisten lisääntymisen vaatima aika tultaisiin huomioimaan palvelusvuosimäärässä. Hyötyä lapsen kantajalle ja sille kuka jää kotiin hoitamaan lasta jättäytyen pois töistä. Esim. kun raskaus on siinä vaiheessa että töistä jää pois "työvuotta" kertyy lapsen syntymään asti. Tuosta eteenpäin sitten voidaan soveltaa nykyistä lainsäädäntöä. Hoitovapaalta kertyisi myös "työvuosia". Oli hoitava osapuoli sitten isä tai äiti. Systeemi voisi siis kannustaa jopa lisääntymään. Mulkkauksia voitaneen suoritta myös tapaturmien ja sairauksien mukaan.
(tämähän sopii kuin naula ottaan nykyiseen politiikkaan kun kerran työvoimapulakin on tulon päällä  )

2.) Työelämäkasvatus osaksi peruskoulutusta. Tarkoitan tällä peruskoulutukseen sisältyvää yhteiskuntaan sopeuttavaa työtä vaikka 16-vuoden iässä. Nuori töihin yhdeksi lukuvuodeksi. Eli kunnon kosketus työelämään.Työstä maksettaisiin sovellettua palkkaa ja valtio tukisi näiden nuorten palkkaamista. Funktio olisi yhteiskuntaan sopeuttava. Pidän elämän koulua kovassa arvossa. Tämä aiheuttaisi nuorissa kasvamsita ja aikusitumista. Tasa-arvoinen kohtelu olisi tässä yksi avainasia. Niin rikkaat kuin köyhätkin niihin ei kaikista mieluisimpiin hommiin. Kaikille vain ja ainoastaan hyväksi.

3.) Koulutustarjonnan järkeistäminen yhteikunnan reaalitarpeiden mukaisiksi. Taidetta ja tieteilyä vähemmän... Olen varma että monien alojen koulutus ei vastaa työelämää kovinkaan tarkkaan. Uskon vakaasti että lähes kaikkia koulutusaloja voidaan lyhentää lähemmäs vuodella käyttäen tiivistämistä ja turhan karsimista ilman että koulutuksen laatu kärsii. Tuloksena tästä myös rahasäästöjä.

4.) Nuorten oikeasti tehokas ja realistinen ohjaus sekä tukeminen kasvuvaiheen valinnoissa. Kallista ja vaativaa... Sivuaa kuitenkin edeltävää kohtaa. Oletan että molempien summa olisi tuottoisa keino.

PS. Onnea mikäli jaksoit lukea yön tunteina tuottamani huonolaatuisen tekstin. Huono tekstikin kuitenkin toivottavasti herättää keskustelua, mikä on päämääränä. Tämä muistakseni oli foorumi. Väittämät ja tyyli on valittu sen mukaan että keskustelua syntyisi. Älkää ymmärtäkö väärin sanoi Hazardi...

[heikkiolli]

Vieläkö lie tavoite voimassa, että puolet suomalaisista suorittaisi korkeakoulututkinnon, ainakin näitä sitkeiden istumalihasten ansiosta valmistuneita kolmekymppisiä maistereita palloilee joutilaana tai tyhjänpäiväisissä työllisyys-pätkätöissä. Töihin, joita olisi tarjolla, saatikka itsensä elättäviksi yrittäjiksi nämä eivät lähde.

[Johannes Nieminen]

Täytyy lukea tarkemmin.

Kysymys on kuitekin selvä, sillä valtaosa siirtyy täysipäiväisesti työmarkkinoille aika myöhään. Kuitenkin opiskelijat tekevät työtä opiskelujensa ohessa kymmeniä tunteja viikossa.

Työurien pidentäminen kummastakin päästä on hankalaa siinä mielessä, että vasta työmarkkinoille tulevat ja työmarkkinoilla kauan olleet ovat työnantajan silmissä samoilla viivoilla. Kukaan ei välttämättä halua työllistää muuta kuin pätkittäisiin ja osa-aikaisiin töihin. Mitään valtion lisätukea tällaiseen työllistämiseen ei kannata laittaa, koska hyöyty menee samantien.

Järkevintä koko yhteiskunnan kannalta olisi se, että osa-aikatyö mahdollistettaisiin nykyistä paremmin, sillä nyt osa-aikatyötä ei edes tarjota niin paljon kuin sitä realistisesti olisi tarjolla, sillä tällaisesta työstä rangaistaan, joten niihin ei löydy tekijöitä. Opiskelijat ovat oikeastaan ainoa ryhmä, joka pystyy näitä töitä tekemään, mutta opintotuet lähteävät helposti.

[EL SID]

minä puutun tässä pelkästään vanhempien ikäpolvien eli yli 50-vuotta täyttäneiden asemaan työmarkkinoilla: Eläkeiän nostaminen olisi ihan OK, jos yli 60-kesää nähneille olisi työmarkkinoita, eli he työllistyisivät. Näin ei kuitenkaan ole. Ja kiitos maahanmuuton, firmoilla ei ole tarvettakaan palkata iäkkäämpiä työntekijöitä.
Eli jos nyt ensin luotaisiin senioriporukalle ne työmarkkinat, joilla heillä olisi mahdollisuus työllistyä. Siihen auttaisi työperäisen maahanmuuton armoton kiristäminen, mutta nythän toimitaan päinvastoin.

[Mika.H]

Hyviä ajatuksia.

Itse yliopistomaailmassa kahlanneena voin sanoa, että parhaimmat työ ja oppivuodet menivät pääsykoepelleilyihin. Muutama 0,5-1 pisteen tappio ja pari vuotta meni suoraan hukkaan... sitten yliopistossa taas huuhaata muutama vuosi ja sitten olikin kierre valmis... sekaan vielä armeija ja armeijan jälkeinen toisella paikkakunnalla tehty hätäopiskelu ( ne saamarin pääsykokeet ) ja motivaatiokin tapettiin...

tavoite pitäisi olla, että viimeistään 3 vuoden kuluttua ylppäreistä (21-22v) olisi joku ammatti, jonka ohessa sitten voisi suorittaa loppuopinnot, jos siltä tuntuisi.

tietysti opiskelun ja työn yhdistäminen onnistuu jo nytkin yhteiskuntamme ahkerilta, mutta kun tuo ahkeruus ei minunkaan vahvin puoli ole...

ehdottomasti kouluun lisää työopiskelua. ei junnuilla ole edes tietoa mitä kaikkea tässä maassa voi tehdä. koulutus pitää olla jatkuvaa ja alkaa jo yläasteella... mikään viikon työharjoittelu ei mitään opeta, ellei käy hirveä säkä ja osu oma ammatti heti kohdilleen.

ja jos halutaan pitää kiinni yliopistojen pääsykokeista niin sitten sekaan minimiopiskeluvaatimukset ja mahdollisuus "ulkopuolistenkin" opiskeluun.. (avoin kk on hyvä) nyt tuntuu, että pääsykokeet ovat jo voitto, jonka jälkeen voi sluibailla... tavoitteet ovat siis kääntyneet päälaelleen...

ja erinomaisen tärkeä on todellakin tutkia, mitä kaikkea turhaa tässäkin maassa oikein opiskellaan... tuntuu hieman siltä, että koko maa perustuu opiskeluun, jossa ei ole päätä eikä häntää...

[Jouko]

Eläkeiän yksioikoinen nosto on hyökkäys terveyttä, ahkeruutta ja työmotivaatiota sekä veronmaksuhaluja kohtaan. Pahimmanlaatuista simputusta.

[erilainen]

minä puutun tässä pelkästään vanhempien ikäpolvien eli yli 50-vuotta täyttäneiden asemaan työmarkkinoilla: Eläkeiän nostaminen olisi ihan OK, jos yli 60-kesää nähneille olisi työmarkkinoita, eli he työllistyisivät. Näin ei kuitenkaan ole. Ja kiitos maahanmuuton, firmoilla ei ole tarvettakaan palkata iäkkäämpiä työntekijöitä.
Eli jos nyt ensin luotaisiin senioriporukalle ne työmarkkinat, joilla heillä olisi mahdollisuus työllistyä. Siihen auttaisi työperäisen maahanmuuton armoton kiristäminen, mutta nythän toimitaan päinvastoin.

Tämä on totta. Epäilen myös että ihan nuorimman väen työmarkkinat ovat myös huonolla saralla. Oppisopimuskoulutus voisi olla nykyistäkin suositumpi vaihtoehto nuorten keskuudessa. Paras systeemi yhteiskunnan kannalta myös. Parhaimmillaan peruskoulun jälkeen pääsisi heti oppisopimukselle ja oikeastaan heti kiinni yhteiskuntaan tuottajana. Olen kuullut että alaikäisiä huonosti otetaan oppisopimukselle.

[Teemu Lahtinen]

Täsmälleen näin, että työuria pidennetään alkupäästä. Erilaiset tukityöllistämiset jä säännöstellyt palkat ovat potentiaalisia ongelmageneraattoreita, joten niillä en lähtisi ratkaisemaan asiaa.

Sen sijaan olen pohtinut sellaista, että pääsykriteerinä millekkä tahansa korkea-asteelle olisi esim. 2 vuoden työkokemus, lukuunottamatta kapeaa ja terävää tutkijakoulutettavaa osaa ikäluokasta, joka voisi jatkaa suoraan lukiosta yliopistoon.

Kerran palkkatyön ja leveämpään elämään tottuneena, kepeämielisemmät jatko-opiskeluaikeet jäisivät pois useammilla ja mielikin ehtii parin työvuoden aikana kypsyä siten, että osataan kerralla valita oikea opiskelupaikka.

[erilainen]

Täsmälleen äni, että työuria pidennetään lakupäästä. Erilaiset tukityöllistämiset jä säännöstellyt palkat ovat potentiaalisia ongelmageneraattoreita, joten niillä en lähtisi ratkaisemaan asiaa.

Eikös tuo ole hivenen liian Perussuomalainen kommetti. "Työuria tulee pidentää lakupäästä", toteaa Teemu Lahtinen, PS...

En kutsuisi ehdotustani tukityöllistämiseksi. Enemmänkin laajennettu TET tai jonkin sortin kansalaispalvelus (palkka marginalisoitu, jotta työpaikat). Kosketus työelämään nuorella iällä tulisi olla lakisääteistä. Itse olen tehnyt palkkatyötä jo 14-vuotiaana ja uskon että se on ollut parhaita päätöksiäni elämässä. Verrataan vaikka henkilöä A ja B. Hankilä A on ollut kesätöissä vaikka 15-kesäisestä asti säännöllisesti, ja B ei ole ikuna tehnyt edes kesätöitä. Molemmat valmistuvat vaikka Rakennusinsinööreiksi. Kummanko työura on vakaammalla pohjalla?

Ja mikäli tarkoitit oppisopimuksia, niin vaikka siihen valde osallistuukin niin se integroi tehokkaasti yhteiskuntaan. Tämä funktio on tärkeä ja maksaa itsensä takaisin suurella todennäköisyydellä.

Sen sijaan olen pohtinut sellaista, että pääsykriteerinä millekkä tahansa korkea-asteelle olisi esim. 2 vuoden työkokemus, lukuunottamatta kapeaa ja terävää tutkijakoulutettavaa osaa ikäluokasta, joka voisi jatkaa suoraan lukiosta yliopistoon.

Olisiko tuo alakohtaista työkokemusta? Vaikkei olisi tuossa on silti ajatusta. Komppaan myös kapeaa ja terävää kärkeä. Nykyään halutaan antaa köyttä ja toivoa kaiken maailman puupäille jotka unelmoivat yliopistokoulutuksesta. Itse olen tuolla tiellä käynyt.

Kerran palkkatyön ja leveämpään elämään tottuneena, kepeämielisemmät jatko-opiskeluaikeet jäisivät pois useammilla ja mielikin ehtii parin työvuoden aikana kypsyä siten, että osataan kerralla valita oikea opiskelupaikka.

Sama ajatus minulla. Etenkin tuossa työpakko kohdassa. Yhteiskunnan trendit sekoittavat nuoren pään tässäkin. Tavallista rehellistä duunia ei arvosteta eikä markkinoida kansalle. Vaikka 80% töistä on verraten duunarointia. Kaikkien pitäisi olla tutkijoita ja ylikoulutettuja hienoilla nimikkeillä varustettuja. Reaalimaailma on kaukana tässäkin tosiasiassa.

[lapinmaahanmuutto]

1.) Pääset eläkkeelle (jos haluat) kun olet ollut täyspäiväisessä työssä esimerkiksi 40 vuotta.

Ei toimi. Syrjii niitä aloja, joille vaaditaan pitkä koulutus. Jos ei työllisty, niin ei pääse eläkkeelle koskaan?

Työelämäkasvatus osaksi peruskoulutusta. [...] Työstä maksettaisiin sovellettua palkkaa ja valtio tukisi näiden nuorten palkkaamista.

Eiköhän valtio tue Suomessa yrittäjyyttä jo aivan tarpeeksi. Nämä kulut siirtyisivät veronmaksajille. Menee ihan väärin päin jos pitää maksaa siitä että joku saa tehdä työtä.

Koulutustarjonnan järkeistäminen yhteikunnan reaalitarpeiden mukaisiksi. Taidetta ja tieteilyä vähemmän...

Kaiken tieteellisen koulutuksen tarkoitus ei ole tyydyttää yhteiskunnan "reaalitarpeita", joilla tarkoittanet työnantajaa. On ihan oikeasti tärkeää, että täällä pyörii duunarin lisäksi myös kaikenlaisia kielitieteilijöitä, vaikka heille ei välttämättä ole suoraa tarvetta yksityisellä sektorilla.

Sen sijaan olen pohtinut sellaista, että pääsykriteerinä millekkä tahansa korkea-asteelle olisi esim. 2 vuoden työkokemus

Ei toimi. Jos ei työllisty 2. asteen tutkinnolla, niin täytyy lojua työttömänä kattoon sylkemässä sen sijaan että käyttäisi ajan hyödyllisesti jatkok-opiskelemalla. Lisäksi eriarvoistaa kovasti, korkeakoulutukseen pääsee myös ammatillisen koulutuksen kautta ja kuka haluaa työllistää kahdeksi vuodeksi tumpelon lukiolaisen kun ammattiosaajiakin on tarjolla?

Unohdetaan helposti se, että jos esimerkiksi, kuten tässäkin sanottua, kämmää pääsykokeet, niin eihän se tarkoita 1-2 vuoden pakollista vapaata. Sen ajan voi vaikkapa tehdä sitä paljon puhuttua työtä.

On turhaa kaakattaa että nuoriso pitäisi saada aikaisemmin työelämään, koska nykyään se tarkoittaa lähinnä sitä että nuoriso pitäisi saada aikaisemmin työttömyyskassaan. Vaaditaan sitä työurien pidentämistä sitten vasta kun on tarjolla sitä työtä. Nykyään on ongelmana nimenomaan nuorisotyöttömyys. Mielummin koulun penkillä kun toimettomana työttömänä.

Yhtä turhaa on puhua eläkeiän nostosta, kun eivät vanhukset jaksa tehdä töitä edes nykyiseen eläkeikään asti. Suuri osa jää jo nyt sairas/työkyvyttömyyseläkkeelle, ja jos eläkeikää nostetaan niin tämä määrä tulee kasvamaan entisestään. Kaikille ihmisille tulisi kuitenkin jollakin tavalla taata aikaa työelämän jälkeen. Joissakin ryhmissä eläkeikää voisi nostaa, jos työ ei ole raskasta. On kohtuutonta kuvitella että joku putki- tai sähkömies jaksaisi työssään 65-vuotiaaksi asti.

Yksinkertaisin vaihtoehto eläkeiän nostamiselle on olla nostamatta sitä. Täällä kun ei oikeasti ole mikään työvoimapula. Äkkiä papat ja mummot eläkkeelle, niin pääsee nuorisokin tekemään työtä eikä syrjäydy kortistossa. Muuten menee suuri ammattiosaaminen ja potentiaali lopullisesti hukkaan. Ei ole järkeä kouluttaa, jos ei voida tarjota työtä. Työuria on turha pidentää, kun ei työtä kerran ole. Sen sijaan työuria pitäisi lyhentää, että kaikille riittää tätä katoavaa luonnonvaraa.

Oikeasti ongelmana on se, että eläkeyhtiöillä ei ole varaa maksaa ihmisille eläkkeitä, joten heitä ei voida eläkkeelle päästää.

[Teemu Lahtinen]

Täsmälleen äni, että työuria pidennetään lakupäästä. Erilaiset tukityöllistämiset jä säännöstellyt palkat ovat potentiaalisia ongelmageneraattoreita, joten niillä en lähtisi ratkaisemaan asiaa.

Eikös tuo ole hivenen liian Perussuomalainen kommetti. "Työuria tulee pidentää lakupäästä", toteaa Teemu Lahtinen, PS...

Lol.  Olikohan tuo semmoinen freudilainen lipsahdus, joka paljastaakin maahantuonnin suosimiseni... No, korjaan tuohon alkuperäiseen, ettei mikään iltasanna nappaa tuosta kohuotsikkoa.

En kutsuisi ehdotustani tukityöllistämiseksi. Enemmänkin laajennettu TET tai jonkin sortin kansalaispalvelus

No tuo ei mene tukityöllistämisen puolelle, mutta pakollisena ei oikein ole palkallinen homma. Tämä on nähty amk:den pakollisten työharjoitteluiden kanssa, eli kun on pakko saada kokemus, suostuu tekemään oikeaa työtä millä hinnalla ja ehdolla tahansa.

Olisiko tuo alakohtaista työkokemusta? Vaikkei olisi tuossa on silti ajatusta. Komppaan myös kapeaa ja terävää kärkeä.

Ajattelin lyhyesti asiaa, mutta en lähtenyt pilkkomaan sitä sen kummemmin, kunhan heitin ajatuksen raadeltavaksi. En nyt sano että ajan on oltava täsmälleen 2 vuotta ja kannattaa varmaan pitää alakohtaista vaatimusta lyhyempänä kuin koko työelämäkokemusta. Mielestäni alakohtaista kokemusta voitaneen edellyyttää lähinnä aloilta, joilla sitä nyttenkin edellytetään tai antaa lisäpisteitä valinnassa. Muutoin vallitkoon yleinen työmarkkinakokemus.

työpakko

Tää on kyl hirvee kirosana... 

Yhteiskunnan trendit sekoittavat nuoren pään tässäkin. Tavallista rehellistä duunia ei arvosteta eikä markkinoida kansalle. Vaikka 80% töistä on verraten duunarointia. Kaikkien pitäisi olla tutkijoita ja ylikoulutettuja hienoilla nimikkeillä varustettuja. Reaalimaailma on kaukana tässäkin tosiasiassa.

Jetsulleen näin!

[Teemu Lahtinen]

Ei toimi. Jos ei työllisty 2. asteen tutkinnolla, niin täytyy lojua työttömänä kattoon sylkemässä sen sijaan että käyttäisi ajan hyödyllisesti jatkok-opiskelemalla.

En nyt näe ihan niin lohduttomana tilannetta. Jollei ole työmarkkinakelpoinen hanttihommissa, niin harva on työmarkkinakelpoinen korkeatutkinnon kerakaan. Aina on näitä mm fyysisten ja muiden ominaisuuksien vuoksi tässä tilanteessa väliinputoavia, mutta jos lukupäätä riittää, niin pääsee jatko-opiskelemaan ilman työkokemusta. Muutenkin ratkaisu muuttaisi työmarkkinoita paljon elävimmiksi, ettei ihan näin lyhyellä pohinnalla voi täysin ideaa dumata.

Lisäksi eriarvoistaa kovasti, korkeakoulutukseen pääsee myös ammatillisen koulutuksen kautta ja kuka haluaa työllistää kahdeksi vuodeksi tumpelon lukiolaisen kun ammattiosaajiakin on tarjolla?

Eihän tässä ammattikoulutuksesta puhuttu. Moni homma on sellainen jossa perehdytysä kummempaa koulutusta ei tarvita. Esim ei kassapäätteille tarvita merkonomeja. Aikaa myöten työmarkkinoide realiteetti heijastuu oppilaiden valintoihin ja yhä useampia valitsee amiksen lukion sijaan. Minä en näe mitään tarvetta lukioille, joihin esimerkiksi pääsee sisään alle kahdeksan keskiarvolla.

Vaaditaan sitä työurien pidentämistä sitten vasta kun on tarjolla sitä työtä. Nykyään on ongelmana nimenomaan nuorisotyöttömyys. Mielummin koulun penkillä kun toimettomana työttömänä.

Myös tarjonnalla voidaan luoda kysyntää. Koko ajan selvää ainakin minulle on että tämän maan työmarkkinapolitiikass aon tehtävä ylipäätään suuria korjauksia ja nämä ajatukset tulevat sen tosiasian päälle. Ei tämän rakenteeltaan huteran höskän.

[lapinmaahanmuutto]

Moni homma on sellainen jossa perehdytysä kummempaa koulutusta ei tarvita.

Oletko nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että ihmisen pitäisi kaksi vuotta kuurata vessanpönttöjä ja tehdä muuta paskahommaa että pääsee urallansa etenemään yliopistoon tai ammattikorkeakouluun? Lähtisitkös itse tuohon? Usean vuoden keskeytys koulutusputkessa voi olla huono asia, koska ihmisillä on taipumus unohtaa asioita.

Myös tarjonnalla voidaan luoda kysyntää.

Voisitko selventää, että minkä ajatuksen tämä sisältää? Millä tavalla työvoiman tarjonta luo työvoiman kysyntää?

Liiallisella tarjonnalla voidaan varmasti polkea palkkoja ja muutenkin kohdella työntekijää kuin eläintä. Vääristyneestä kysynnän ja tarjonnan suhteesta ei kyllä hyödy kuin työnantaja. Kyllähän se tietty varmasti kilpailukykyä parantaa kun voidaan piiskata työntekijän selkänahka ruvelle...

[Teemu Lahtinen]

Oletko nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että ihmisen pitäisi kaksi vuotta kuurata vessanpönttöjä ja tehdä muuta paskahommaa että pääsee urallansa etenemään yliopistoon tai ammattikorkeakouluun?

En. Mahdoitko edes lukea alkuperäistä juttua?

Lähtisitkös itse tuohon?

Tein pari vuotta töitä ennen korkeaopintoja.

Usean vuoden keskeytys koulutusputkessa voi olla huono asia, koska ihmisillä on taipumus unohtaa asioita.

Lol. Aivoja treenataan ihan samalla tavalla kuin lihaksiakin. Välillä pitää päästä soveltamaan, kokeilemaan ja yritys-erehtymään ja välillä taas päntätä teoriaa.

Voisitko selventää, että minkä ajatuksen tämä sisältää? Millä tavalla työvoiman tarjonta luo työvoiman kysyntää?

No simppelisti voi heittää vaikkapa sen,e ttä tarjonnan lisääntyessä hinta joustaa ja kannattaa palakata vähäpätöisempiikiin hommiin tekemänä joku.

Liiallisella tarjonnalla voidaan varmasti polkea palkkoja ja muutenkin kohdella työntekijää kuin eläintä.

Järjestäytyneessä yhteiskunnassa on mekanisminsa moisen estämiseen. Hintajoustoa tarvitaan, se on selvä juttu.

Vääristyneestä kysynnän ja tarjonnan suhteesta ei kyllä hyödy kuin työnantaja.

Vääristyneestä ei hyödy kukaan. Tasapainosta hyötyvät kaikki.

Jos hyötyy nykytilanteesta, kannattaa varmaan kaivautua jouksuhautoihin ja puolustaa vimmatusti nykyisiä asemia. Nykytilanteesta hyötyvät kuitenkin harvat ja kärsii koko yhteiskunta ja siksi olisi innovoitava uusia ajatuksia ja kehitettävä raakileita sen sijaan, että kaikki uusi dumataan vaan ihan dumaamisen vuoksi.

[erilainen]

Lainaus
1.) Pääset eläkkeelle (jos haluat) kun olet ollut täyspäiväisessä työssä esimerkiksi 40 vuotta.

Ei toimi. Syrjii niitä aloja, joille vaaditaan pitkä koulutus. Jos ei työllisty, niin ei pääse eläkkeelle koskaan?

Sanoin alotuksessani että korkeakoulutus alat vaativat soveltamista eli vuosien vähennystä. Perus duunaria koskisi siis tuo 40 vuotta. Kun ehddotan jotain asiaa siihen voi lisätä sovelluksia eri tilanteisiin. Töitä on aina. Ei välttämättä vain oman alan tai asuinalan vieressä. Samalla tämä houkuttelisi ihmisä ulos työttömyyskassoilta tekemään ns. paskahommia välikausiksi, jotta työvuotta kertyisi.

Lainaus
Koulutustarjonnan järkeistäminen yhteikunnan reaalitarpeiden mukaisiksi. Taidetta ja tieteilyä vähemmän...

Kaiken tieteellisen koulutuksen tarkoitus ei ole tyydyttää yhteiskunnan "reaalitarpeita", joilla tarkoittanet työnantajaa. On ihan oikeasti tärkeää, että täällä pyörii duunarin lisäksi myös kaikenlaisia kielitieteilijöitä, vaikka heille ei välttämättä ole suoraa tarvetta yksityisellä sektorilla.

Mitä hyötyä yhteiskunnalle on pyörivistä kielitieteilijöistä? Perusduunilla ne yhteiskunnat vain nyt sattuvat pyörimään. Hifistely sun muu on sitten vain oikeastaan rasite. Joku tasa-arvovaltuutettukin tuottaa yhteiskunnalle pääomaa ainakin kahdenkymmenen hitsarin verran. Vai syö sen verran? Tietty kivalta kuulostaa tieteilijät sun muut, mutta näiden täytyy olla tasapainossa yhteiskunnan tuottoon.

Lainaus
työpakko

Tää on kyl hirvee kirosana...

Sanotaan vaikka näin. Näet ojassa puliveivarin joka ei ole koskaan ollut töissä. Hänet haetaan ambulanssilla ja viedään teholle muutamaksi päiväksi tietyin väliajoin (päivä teholla maksaa 10 hugee päivä). Olisiko väärin että yhteiskunta "pakottaisi" moisen töihin ja muutenkin yhteiskuntaa tukevalle polulle? Kuitenkin kyllä työ on se suurin ego-kysymys näinä päivinä. Sitten vielä tähän ne ihmiset jotka eivät ole koskaan orientoituneet oikean työn tekoon tulisi pitää minimissä. Uskon vakaasti että nämä ovat juuri niitä "sairastelevia" yksilöitä sitten työelämään eksyessään. Ns. terve työkuva tulisi rakentaa ihmisille. Työnteko ei ole vain saamista ja omaehtoista. Tämäkin on monille hepreaa.

Eihän tässä ammattikoulutuksesta puhuttu. Moni homma on sellainen jossa perehdytysä kummempaa koulutusta ei tarvita. Esim ei kassapäätteille tarvita merkonomeja. Aikaa myöten työmarkkinoide realiteetti heijastuu oppilaiden valintoihin ja yhä useampia valitsee amiksen lukion sijaan. Minä en näe mitään tarvetta lukioille, joihin esimerkiksi pääsee sisään alle kahdeksan keskiarvolla.

Olen tähän asti liputtanut yhdistelmäkoulutuksen puolesta enkä tule siitä luopumaan. Varsinaisiin lukioihin voitasiin oikeastaan laskea vain se terävin kärki. Ja mikäli joku yhdistelmäopiskelija puhkeaa kukkaan opinnoissaan hänellä on mahkut myös koviin kouluihin. Ja taas jos ei puhkea on sentään ammattiin pätevyys.
Samaa mieltä olen tuosta keskiarvoasiasta. Ehkä jopa vaatisin korkeampaa lukuaineiden keskiarvoa tai yksittäisen aineen erityisen hyvää varsinaiseen lukioon pääsemiseksi. Mielestäni lukiot tulisi jakaa vielä voimmakkaammin eri aloille aineiden painotusten mukaan. Yhdistelmäkoulutus ehkä paneutuisi enemmänkin matemaattiselle sektorille.
Omasta elämästäni olen sen oppinut että historia, uskonto, biologia, yhteiskuntatieto ja maantieto ovat luultua marginaalisempia tieteitä. Niissä pitää olla todella lahjakas että niistä ammattia itselleen tekee. Yleissivistäviä ne ovat kyllä, mutta liikaa luetaan verraten siihen paljonko jatko-opintoihin pääsemiseksi niitä tarvitaan. Yhteikuntatieteilijöitä kun ei tarvita liikaa.

Vääristyneestä ei hyödy kukaan. Tasapainosta hyötyvät kaikki.

Jos hyötyy nykytilanteesta, kannattaa varmaan kaivautua jouksuhautoihin ja puolustaa vimmatusti nykyisiä asemia. Nykytilanteesta hyötyvät kuitenkin harvat ja kärsii koko yhteiskunta ja siksi olisi innovoitava uusia ajatuksia ja kehitettävä raakileita sen sijaan, että kaikki uusi dumataan vaan ihan dumaamisen vuoksi.

Asiaa. Nyky-yhteiskunta perustuu vahvasti kyynärpää-taktiikalle ja asemien puolustamiseen. Ihmiset ajavat vain omaa etuaan ja välittävät vain omasta edustaan. Samalla kaikki kärsii eli yhteiskunta.

[Simo Hankaniemi]

Mitä väliä sillä on, onko "valmis" kokopäivätyöhön 20- vai 30-vuotiaana, jos niitä töitä ei kuitenkaan löydy, eikä ole? Ongelma on täysin keinotekoinen. Pitkä koululaisen kirjoissa oleminen vain peittelee sitä faktaa, ettei sadoille tuhansille löydy töitä, joita tekemällä eläisi. Työpaikkoja ei tule yhtään lisää sillä, että kaikki olisivat valmiita maistereita ja hitsareita 20-vuotiaana.

[erilainen]

Mitä väliä sillä on, onko "valmis" kokopäivätyöhön 20- vai 30-vuotiaana, jos niitä töitä ei kuitenkaan löydy, eikä ole? Ongelma on täysin keinotekoinen. Pitkä koululaisen kirjoissa oleminen vain peittelee sitä faktaa, ettei sadoille tuhansille löydy töitä, joita tekemällä eläisi. Työpaikkoja ei tule yhtään lisää sillä, että kaikki olisivat valmiita maistereita ja hitsareita 20-vuotiaana.

Suomen tämän hetkiselle työvoimatuotannolle löytyy töitä tulevaisuudessa ja nyt. Palkkaus ja ihmisten mukavuudenhalu vain ei realisoidu kaikissa töissä. Myös erilaiset väärinkäytökset esimerkkinä rakentaminen vie suomalaisilta työtä alta. Pitkä kouluttautuminen peittelee tämän hetkistä tilannetta, mutta maksaa myös samalla mansikoita. Opiskelija tulee myös kalliiksi ei tosin varmaan niin kalliiksi kuin perus työtön. Eläköityminen tulee luomaan työpaikkoja uusille sukupolville, muttei niin paljoa kuin valtavirrassa luullaan.

Toistan edelleen itseäni. Töitä on. Ei ehkä kivoimpia ja kovapalkkaisimpia, mutta niitä on. Työn perässä voi joutua muuttamaankin. Tekijät vain ovat hakusessa. Harva firma teoriassa pystyy kieltäytymään todella hyvästä työläisestä. Oikeasti kova ja tunnollinen työntekijä ei tule olemaan se joka jää kotiin valittelemaan. Aina puhutaan ettei ole töitä. Töitä on muttei sellaista mitä valittaja tekisi. Nämä "ei ole"-valittajat tulisi vain opettaa tekemään työtä. Työelämää olen nähnyt ja olen sisäistänyt tämän porukan ajattelun. Sen verran tehdään töitä että palkka tulee tasaseen tahtiin, sitten kun menee työ alta niin porataan. Nyt nukkumaan ja aamulla tekemään tuplavuoro. Ei ole töitä...

[lapinmaahanmuutto]

Töitä on. Ei ehkä kivoimpia ja kovapalkkaisimpia, mutta niitä on.

Lähtisitkö, arvoisa vuorotyöläinen, myymään esimerkiksi puhelinmarkkinointiyritykseen provisiopalkalla Aku Ankkaa jos ei muuta tarjota olisi?

Se mikä pitää palkkatason Suomessa edes siedettävänä johtuu siitä, että voimme kieltäytyä kaikenlaisesta paskaduunista josta ei sitä palkkaa juuri työttömyyskorvausta enempää makseta. Työtä on. Työntekijöitäkin on. Mutta niin kauan kun työstä ei olla valmiita maksamaan asiallista palkkaa, niin en ole kovin ihmeissäni ettei se kenellekään kelpaa. Kyllähän nykyään työtä ja palkkaakin tarjotaan, mutta toisinaan on vaikeaa ymmärtää miksi nämä eivät aina tule samalle henkilölle.

[P]

Töitä on. Ei ehkä kivoimpia ja kovapalkkaisimpia, mutta niitä on.

Lähtisitkö, arvoisa vuorotyöläinen, myymään esimerkiksi puhelinmarkkinointiyritykseen provisiopalkalla Aku Ankkaa jos ei muuta tarjota olisi?

Se mikä pitää palkkatason Suomessa edes siedettävänä johtuu siitä, että voimme kieltäytyä kaikenlaisesta paskaduunista josta ei sitä palkkaa juuri työttömyyskorvausta enempää makseta. Työtä on. Työntekijöitäkin on. Mutta niin kauan kun työstä ei olla valmiita maksamaan asiallista palkkaa, niin en ole kovin ihmeissäni ettei se kenellekään kelpaa. Kyllähän nykyään työtä ja palkkaakin tarjotaan, mutta toisinaan on vaikeaa ymmärtää miksi nämä eivät aina tule samalle henkilölle.

Niin. Isäni ei voinut mennä oppikouluun, vaikka pääsi, koska kommari-isä ei halunnut "kouluttaa herraa"= maksaa koulumaksua. Sen sijaan isäni "pääsi" kesätöihin asfalttiasemalle 13-vuotiaana 50-luvun alussa, jonka palkasta kommari-isä povetti pääosan.

Kivaa. Lopulta isä päätyi sen takia kansakoulun lopetettuaan "hätäaputöihin" - sen aikaiseen "lääkkeeseen kouluttamattoman nuorison työttömyyteen" 50-luvulla, asumaan pakolla kontissa jumalan selän takana, lapioimassa hiekkaa GAZ:in lavalle, ratapohjaa varten. Kaivamaan ojaa. jipii oikeasti ilman palkkaa. Vain päiväraha jäi käteen.

Lopulta ukko kaivoi ojaa lähellä kaupunkia. Isä oli aina pelimies ja teki iltaoppilaitoksessa merkonomin paperit. Toki ennen sitä hän teki töitä missä lie paskahommissa, Myi "Leijona-limsaa", asfalttitöissä kesät, niistä sai rahaa urkalla..

Kiersi ympäri Suomea Helsinki, Kotka, Oulu tms. Intin heitti Hyrylässä. Paremman palkan ja aseman perässä. Ja naisten tietysti myös

Kun pääsi kakkospomoksi erään ison kotimaisen firman toimistoon 10 suurimman kaupungin konttorissa (kas päätyi kotikaupunkiinsa), kutsui ukkonsa kahville, jonka tilasi läheisestä kahviosta. Oli vanhakin ukko joutunut toteamaan, että taisi jonkun asteinen herra isästänikin tulla?

Ja suurimman osan elämästään ukko teki provikalla. Se oli luotu siihen. Köyhä tekee sen minkä tarvitsee. Ukko hommasi itsensa mm. Pariisiin 1960-luvun alussa voittamalla erään valtakunnallisen firman myyntikilpailun.. Hän oli oppinut tavoittelemaan ruokaa ja kilpailemaan kaikesta, kun hänellä ei ollut. Ja vaikka olisi ollut, niin 30/40-luvun kommarivanhemmat eivät antaneet mitään kuin ylöspidon..


Ukko teki paskahommia suurimman osan elämästään, ja .. Sai kohtuullisen elämän, ja kuoli alle kymmenen vuoden verisyöpätaistelun )leukemia), joka olisi pitänyt tappaa hänet vuodessa, kahdessa, kuoli, hivenen alle 60-vuotiaana, nauttimatta maksamaansa eläkettä koskaan.. Jippii! Täydellinen suomalainen. Kouluttamaton ylikeskituloiseksi itsensä hankkinut, verot maksanut, eläkkeen nostamatta jättänyt!  

Minulle kyllä antoi kaikkensa ajallisesti, läsnäollallaan ja rahallisesti.  

 

[Virkamies]

Nyt mielestäni ei ole oikein ymmärretty sitä, että miksi halutaan nostaa eläkeikää.

Kyse ei ole siitä, että työntekijöitä puuttuisi ja sen tähden haluttaisiin pitää vanhat ja raihnaisemmatkin työnteossa mukana. Kyse on siitä, että jos on työläisten määrä X ja työn määrä Y, niin erotus Y-X väestön eläminen pitää rahoittaa jollain tavoin.

Jos meillä on toimettomana eläkeläinen joka saa eläkettä vaikka 1500e/kk ja nuori työmarkkinatuella elävä henkilö joka saa vaikkapa 500e/kk, niin yhteiskunta voittaa huomattavasti teettäessään yhden ihmisen työn tällä eläkeikää hipovalla henkilöllä kuin nuorella.

Tässä on se kylmän raadollinen syy siihen, miksi eläkeiän nostamisesta puhutaan maissa, joihin on järjestetty eläkesysteemi, joka ei ole täysin ihmisen oman säästämisen tai sijoittamisen kautta järjestetty. Minusta on melko turhaa spekuloida siitä, että milloin työnteko kannattaisi aloittaa kun on aivan selvää, että nuori keho toimii paremmin kuin vanha keho näin pääsääntöisesti.

[Teemu Lahtinen]

Näet ojassa puliveivarin joka ei ole koskaan ollut töissä. Hänet haetaan ambulanssilla ja viedään teholle muutamaksi päiväksi tietyin väliajoin (päivä teholla maksaa 10 hugee päivä). Olisiko väärin että yhteiskunta "pakottaisi" moisen töihin ja muutenkin yhteiskuntaa tukevalle polulle?

Ei, mutta en missään tapauksessa käyttäisi sanaa "työ" tuollaisessa tilanteessa. Menetelmä vieroksuttaa työstä entistä enemmän. Mielummin vaikka "palvelus" tai eufemistisemmin "kuntoutus" tjmsp.

Olen tähän asti liputtanut yhdistelmäkoulutuksen puolesta enkä tule siitä luopumaan. Varsinaisiin lukioihin voitasiin oikeastaan laskea vain se terävin kärki.

Juuri näin, itsekin ko putken läpikäyneenä. Puhdas teorialukio soveltuu oikeastaan vain sille kapealle kärjelle, yhdistelmä suurimmalle osalle ja täysin käytännönläheinen ammatillinen koulutus taas toiselle osalle.

[Teemu Lahtinen]

Se mikä pitää palkkatason Suomessa edes siedettävänä johtuu siitä, että voimme kieltäytyä kaikenlaisesta paskaduunista josta ei sitä palkkaa juuri työttömyyskorvausta enempää makseta. Työtä on. Työntekijöitäkin on. Mutta niin kauan kun työstä ei olla valmiita maksamaan asiallista palkkaa, niin en ole kovin ihmeissäni ettei se kenellekään kelpaa.

Nykyisen sosiaaliturvamme passivoivasta vaikutuksesta on puhuttu jo kauan ja näinhän se on. Miksi nähdä vaivaa, jos saa saman rahan tekemättä mitään? Tämä mm. yhdessä korkean irtisanomissuojan kanssa jäykistävät työmarkkinoitamme, jonka vuoksi sitten tarvitsemme erilaisia vippaskonsteja ja tukimekanisemja ja niille tarvittavan hallinokoneiston. Nämä nostavat työn hintaa ja työn hinnan noustessa nousevat kaikki työllä tehtävien tuotteiden ja palveluiden hinnat. Erikseen pitää sanoa, että puhuttaessa työn hinnasta ei puhuta samasta työntekijän palkasta. Työn hinta muodostuu pääosin palkasta ja sivukuluista.

[Jouko]

Toteaisin että virkamiehistön kohdalla on suurin vara pidentää työuria. Ja se ei ole ihan pieni joukko. Viimeksi puhuttiin työaikojen pidentämisestä siinä ryhmässä (kesätyöajan poisto). Mutta mikä mölinä siitäkin syntyi!

[Virkamies]

Toteaisin että virkamiehistön kohdalla on suurin vara pidentää työuria. Ja se ei ole ihan pieni joukko. Viimeksi puhuttiin työaikojen pidentämisestä siinä ryhmässä (kesätyöajan poisto). Mutta mikä mölinä siitäkin syntyi!

Kesätyöaika taisi poistua valtion toiminnasta vuonna 1994 edellisen laman aikana.

Itse olen sitä mieltä, että tiettyjen virkamiesten kuten esimerkiksi poliisin, puolustusvoimien ja palomiesten työuraa voisi ihan oikeasti laskea aikaisemmalle tasolle, ettei näitä 65v savusukeltajia olisi.

[Martel]

Yksi tunnettu ongelma on ylikouluttautuminen. Ensin vietetään lukiossa kolme vuotta, sen jälkeen yliopistossa 5-7 vuotta. Sitten ollaan hömppätieteen kandeja tai maistereita, joille ei yllättäen löydykään koulutusta vastaavaa työtä. Itsekin olen osittain tuon tien kulkenut. Useimmille olisi järkevintä kouluttautua suoraan peruskoulun jälkeen johonkin duunariammattiin ja päästä työelämään jo alle kaksikymppisenä.

Osaratkaisu ylikouluttautumiseen ja myöhäiseen työelämään siirtymiseen on tuoda lukukausimaksut korkeakouluihin, ja vähentää myös aloituspaikkoja. Kun opetusta ei tarjota enää ilmaiseksi, yliopistoon ei enää mennä aikaa viettämään ja työllistymisen mahdollisuuksia mietitään tarkemmin. Lukukausimaksut olisivat veronmaksajan kannalta "double whammy", sillä ne vähentäisivät myös ulkomaalaisten intoa hankkia ilmainen koulutus Suomesta.

Kansan korkea sivistystaso on sinänsä hyvä ja tavoiteltava asia, mutta nyt siitä maksetaan liian kova hinta.

[lapinmaahanmuutto]

Keskustelu alkaa pahasti ohjautumaan sivuraiteille. Kaikesta päätellen kansa on jo ostanut ajatuksen, että työuria täytyy pidentää. Miksi? Eikö parempi gallup-kysymys olisi, että tuleeko työuria ylipäätään pidentää?

Yksinkertaisin vaihtoehto eläkeiän nostamisella on olla nostamatta sitä. Mikä vimma tätä järjestelmää ylipäätään on sorkkia?

Miksi nuoret pitäisi saada aiemmin työkelpoisiksi, kun ei työtä ole nytkään tarjota nuorille? Jos nuori ihminen ei pääse valmistumisensa jälkeen työelämään, niin eihän se mitään työuraa pidennä vaan työttömyysuraa. On yhdentekevää, minkä ikäisenä ihminen valmistuu, jos sen jälkeen ei ole tarjota mitään.

Onhan meillä jo olemassa oppisopimuskoulutus, jossa työt voidaan aloittaa asteittain koulutuksen ohella.

Minun mielestäni on huomattavasti terveempi lähtökohta, että jos nuori ei työllisty, niin hän kouluttautuu lisää mielummin kuin makaa työttömänä kotona. Tämä parantaa yksilön houkuttelevuutta työmarkkinoilla. Työllistymisellä tarkoitan sitä, että pääsee koulutustansa vastaavaan työhön. En sitä, että insinöörit laitetaan hampurilaisia paistamaan nakkikopille. Hanttihommien teko heti valmistumisen jälkeen voi olla jopa haitallista työuran kehityksen kannalta.

Ainahan koulutuksesta pääsee työhön, jos koulutusta vastaava työpaikka aukeaa ja siihen tulee valituksi. Ihmiselle on tärkeää kuulua jo ihan mielenterveydenkin kannalta johonkin yhteisöön. Kun sitä makoilee tarpeeksi kauan työttömänä kotona, niin kohta ei enää ole työkykyinenkään, ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen liittyy aina tiettyjä kysymyksiä työnantajan suunnalta.

Edellä lausuttu luo sitten sen illuusion, että valmistuminen ja työelämään siirtyminen pitkittyisi koulutuksen vuoksi, vaikka todellisuudessa se pitkittyy työttömyyden vuoksi. Kouluttautuminen on aina parempi vaihtoehto kuin täysin koulutusta vastaamattoman työn teko tai työttömänä olo. Sitäpaitsi, jos suomalaiset työttömät alkaisivat bussikuskeiksi, vessankuuraajiksi ja pitsanpaistajiksi, niin mehän veisimme silloin maahanmuuttajalta työn. Ja sehän on rasismia.

[erilainen]

Töitä on. Ei ehkä kivoimpia ja kovapalkkaisimpia, mutta niitä on.

Lähtisitkö, arvoisa vuorotyöläinen, myymään esimerkiksi puhelinmarkkinointiyritykseen provisiopalkalla Aku Ankkaa jos ei muuta tarjota olisi?

Se mikä pitää palkkatason Suomessa edes siedettävänä johtuu siitä, että voimme kieltäytyä kaikenlaisesta paskaduunista josta ei sitä palkkaa juuri työttömyyskorvausta enempää makseta. Työtä on. Työntekijöitäkin on. Mutta niin kauan kun työstä ei olla valmiita maksamaan asiallista palkkaa, niin en ole kovin ihmeissäni ettei se kenellekään kelpaa. Kyllähän nykyään työtä ja palkkaakin tarjotaan, mutta toisinaan on vaikeaa ymmärtää miksi nämä eivät aina tule samalle henkilölle.

Oikeastaan puolet työkokemuksestani on kotoisin puutarha-alalta (tomaatit). Vanha kunnon matalapalkka-ala ja suht huonoja työasentoja sun muuta pikku maustetta. Virolaisten ja venakoiden kanssa tuli työskenneltyä. Kylähän noissa lehtikaupoissa nykyään on jokin vakipalkka. Ainakin tutulla oli. Lähtöpalkka samaa luokkaa millä tein puutarhahommia. Arvon vuorotyöläinen on tehnyt niitä hommia mitä harva finski tekee. Enää en usko että tulee vastaan tilannetta että joutuisin katselemaan noin huonoja hommia. Jalka on oven välissä niin hyvin nykyisessä firmassa. Varalla sitten on vielä asiallisia hommia, joihin pääsy taattu.

Sanon edelleen. Ihmiselle joka pystyy seuraaviin on aina töitä: Muuttamaan työn perässä, kova tekemään työtä, osaa pitää naamansa kiinni, omaa pelisilmää ja ei "sairastele"...

[prestionat]

Sanon edelleen. Ihmiselle joka pystyy seuraaviin on aina töitä: Muuttamaan työn perässä, kova tekemään työtä, osaa pitää naamansa kiinni, omaa pelisilmää ja ei "sairastele"...

Tismalleen samaa mieltä! En ole minäkään ikinä lojunut "työttömänä", siksi nämä maksamani "perheenyhdistämiset" ja "kirkkoslaavitutkimukset" niin muumittavatkin.

[erilainen]

Sanon edelleen. Ihmiselle joka pystyy seuraaviin on aina töitä: Muuttamaan työn perässä, kova tekemään työtä, osaa pitää naamansa kiinni, omaa pelisilmää ja ei "sairastele"...

Tismalleen samaa mieltä! En ole minäkään ikinä lojunut "työttömänä", siksi nämä maksamani "perheenyhdistämiset" ja "kirkkoslaavitutkimukset" niin muumittavatkin.

Jokainen tällä hetkellä kortistossa oleva voi ruveta miettimään täyttääkö noista vaateista edes yhtä. Osa tietty luulee omaavansa, mutta mikäli silti on kortistossa, suosittelen syväluotaavaa itsetutkiskelua.

Yllättävän usein ehtoja täytävälle löytyy sitä rahaakin mm. vastuutehtävien muodossa tai muuten.