2010-06-08 Ruotsi: Mamulasten koulumenestys riippuu paljon syntymämaasta

[Termiitti]

Maahanmuuttaneiden arvosanoissa isot erot Ruotsissa

STT 8.6 2010 05:28:10

Ruotsalaisten maahanmuuttajalasten ja -nuorten koulumenestys riippuu hyvin paljon siitä, missä maassa he ovat syntyneet. Svenska Dagbladetin uutisoima koululaitoksen tilasto paljastaa, että esimerkiksi suomalaissyntyiset maahanmuuttajat pärjäävät koulussa merkittävästi somalitaustaisia paremmin.

Somaliassa syntyneistä koululaisista vain 25 prosenttia saa peruskoulussa riittävän hyvät arvosanat päästäkseen lukioon. Suomalaissyntyisistä lukiopaikkaan oikeuttavan päästötodistuksen saa 82 prosenttia.

http://www.ts.fi/online/ulkomaat/137077.html

Breaking news? Varmaan mielellään julkisuuteen vuodettu tilasto.

Saa etsiä tarkempia tietoja, jos joku ehtii.

[juge]

Statistik döljer betygsskillnader

Skillnaderna i betyg mellan ­olika grupper av utlandsfödda elever är stor – till och med större än mellan elever med svensk bakgrund, visar SvD:s kartläggning. Tre av fyra barn födda i Somalia är inte behöriga­ att söka gymnasiet efter ­nian.

I dagarna går 115 000 elever ut nionde klass och får sina betyg i handen. När Skolverket analyserar betygen kommer det att visa samma sak som varje år: Elever i den statistiska boxen "utländsk bakgrund" får sämre betyg än jämnåriga med svensk bakgrund. Flickor med invandrarbakgrund lyckas bättre än svenska pojkar.

Men bakom det generella begreppet "utländsk bakgrund" finns stor variation. Där finns allt från barn till EU-medborgare och elever från länder i tredje världen som har hög utbildningsgrad, till barn som lämnat krigszoner där allmän skolgång inte existerar.

Unik statistik som Skolverket tagit fram på uppdrag av SvD visar att betygsklyftorna är stora mellan elever med olika nationell bakgrund. Svensk skoldebatt fokuserar på skillnader i skolresultat mellan "utlandsfödda" och "elever med svensk bakgrund", men SvD:s kartläggning visar att gapet i själva verket är betydligt större mellan olika nationella och språkliga grupper utlandsfödda. Siffrorna visar också hur den generella statistiken helt missar att barn ur den somaliska gruppen hamnar långt efter.

Av alla elever får 89 procent betyg som ger gymnasiebehörighet. Bland elever födda i Somalia är siffran 25 procent. För somaliska barn som kommit till Sverige före skolstart ser det bättre ut: 75 procent får betyg som räcker till gymnasiet.

Kartläggningen visar även:

•47 procent av avgångselever födda i Turkiet når gymnasiebehörighet.

•Av elever födda i arabiska länder från Marocko till Irak – med minoriteter som kurder, assyrier/syrianer, berber – når 54 procent behörighet. Innehåller många nyanlända från Irak. Exempelvis Egypten sticker ut med starkare betygssiffror.

•I topp bland Sveriges största invandringsländer ligger Finland med 82 procent behöriga.

Etnologen René León Rosales doktorerade nyligen med en skolstudie av unga killar i en Stockholmsförort. Utbildning och etnicitet är litet som forskningsfält i Sverige och han har aldrig tidigare sett betygssiffror som redovisas efter bakgrund.

Han tolkar SvD:s siffror som att sociala olikheter blir synliga:

–Det är viktigt att få en karta över hur det faktiskt ser ut för att kunna föra en diskussion. Vet man det kan man gå vidare och se hur resurser fördelas eller hur skolor till exempel väljer att göra försök med delar av undervisningen även på vissa modersmål, säger René León Rosales, och jämför med hur tydlig statistik om löneskillnader mellan män och kvinnor sporrat jämställdhetsdebatten.

Att Skolverket inte redovisar statistik efter nationell bakgrund beror på att svensk officiell statistik använder det generella "utländsk bakgrund".

–Det finns riktlinjer för vilken definition man ska använda så att det blir enhetligt, säger Christina Sandström, chef på enheten för utbildningsstatistik.

SvD:s kartläggning visar också på mycket stora skillnader i föräldrarnas utbildningsnivå. Bland somalier har 16 procent högre utbildning. För Turkiet är siffran 19 procent. I Genomsnitt har 45 procent av de utlandsfödda eleverna högskoleutbildade föräldrar. Ryssland, Polen, Finland och arabiska länder ligger över snittet bland stora grupper i Sverige.

Forskning visar att avgörande för hur elever lyckas i skolan är föräldrarnas utbildningsnivå och ställning på arbetsmarknaden. Det sambandet är viktigare än nationell bakgrund. Och för elever som invandrat planar skillnaden mot svenskfödda ut med åren.

Men i vissa bostadsområden är segregationen numera så cementerad att den i sig väger ner både utbildningsnivå och antal år i Sverige, säger René León Rosales:

–Får du en situation där ingen av eleverna har svenska som modersmål, där många föräldrar har en osäker position på arbetsmarknaden, där en stor grupp elever har föräldrar som inte är bekanta med utbildningssystemet, det är sannolikt inte en miljö som främjar höga meritvärden.

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/statistik-doljer-betygsskillnader_4833971.svd

[kantakaupunkilainen]

http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=509579&Title=Maahanmuuttaneiden+arvosanoissa+isot+erot+Ruotsissa

Maahanmuuttaneiden arvosanoissa isot erot Ruotsissa
Julkaistu: 08.06.2010 05:31

Ruotsalaisten maahanmuuttajalasten ja -nuorten koulumenestys riippuu hyvin paljon siitä, missä maassa he ovat syntyneet. Svenska Dagbladetin uutisoima koululaitoksen tilasto paljastaa, että esimerkiksi suomalaissyntyiset maahanmuuttajat pärjäävät koulussa merkittävästi somalitaustaisia paremmin.

Somaliassa syntyneistä koululaisista vain 25 prosenttia saa peruskoulussa riittävän hyvät arvosanat päästäkseen lukioon. Suomalaissyntyisistä lukiopaikkaan oikeuttavan päästötodistuksen saa 82 prosenttia.

[Oluttikka]

Mitä Ruotsi edellä sitä Suomi perässä.
Odottakaa kymmenkunta vuotta.

[rähmis]

Miten tätä juttua voi kommentoida syyllistymättä rasismiin? Ruotsin somalien heikot tulokset selittyvät sillä, että lahjakkain somaliaines on sattuman oikusta ajautunut Suomeen, missä heidät luokitellaan suunnatomaksi voimavaraksi ja rikkaudeksi?

[Eino P. Keravalta]

Tämä on nyt sitä erilaisuutta, jos mikään. Ja sehän on virallisen opetuksen mukaan suuri rikkaus ja voimavara.

Eiväthän tuollaiset tulokset voi tulla yllätyksenä kellekään. Asianhan voi päätellä jo vilkaisemalla Somalian tilannetta. Tatu Vanhasellakin voisi olla sana sanottavana tästä.

[pelle12]

Mitä Ruotsi edellä sitä Suomi perässä.
Odottakaa kymmenkunta vuotta.

Miten niin täytyy odottaa? Eiköhän tilanne ole jo nyt ihan sama Suomessakin, vähän pienemmässä mittakaavassa vain.

[Oluttikka]

Mitä Ruotsi edellä sitä Suomi perässä.
Odottakaa kymmenkunta vuotta.

Miten niin täytyy odottaa? Eiköhän tilanne ole jo nyt ihan sama Suomessakin, vähän pienemmässä mittakaavassa vain.

No perstuntumalla, katukuvan perusteella suurin osa somalilapsukaisista on vielä alle
lukioikäisiä. Kymmenisen vuotta kun odottaa on lukioaines jo valmiina. Laatu on sitten toinen tarina. sitä tarkoitin.

[Mötys]

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/statistik-doljer-betygsskillnader_4833971.svd

Ennen koulun alkua Ruotsiin muuttaneista somaleista 75 prosenttia saa lukioon riittävän todistuksen. Täytyy myöntää että yllätyin tuosta luvusta hieman.

[RP]

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/statistik-doljer-betygsskillnader_4833971.svd

Ennen koulun alkua Ruotsiin muuttaneista somaleista 75 prosenttia saa lukioon riittävän todistuksen. Täytyy myöntää että yllätyin tuosta luvusta hieman.

Tuo oli positiivista. Uutisesta on sille sopivammassa 'Ulkomaat' osiossa jo pitempi ketju, jonne jatkot: http://hommaforum.org/index.php/topic,29719.msg395587/topicseen.html#msg395587

[juge]

Ruotsalaisten maahanmuuttajalasten ja -nuorten koulumenestys riippuu hyvin paljon siitä, missä maassa he ovat syntyneet. Svenska Dagbladetin uutisoima koululaitoksen tilasto paljastaa, että maahanmuuttajataustaisten koululaisten todistuksissa on suuria eroja.

Parhaiten koulussa pärjäävät suomalaissyntyiset maahanmuuttajat. Heistä 82 prosenttia saa riittävän hyvät arvosanat päästäkseen lukioon. Kaikista Ruotsin koululaisista lukioon kelpaavan todistuksen saa 89 prosenttia.

Somaliassa syntyneistä koululaisista vain 25 prosenttia saa peruskoulussa riittävän hyvän todistuksen päästäkseen lukioon. Heistä selvästi parhaiten pärjäsivät ne lapset, jotka saapuivat Somaliasta Ruotsiin jo ennen koulun alkua. Heistä 75 prosenttia pääsee todistuksellaan lukioon.

Turkissa syntyneistä lukioon voi jatkaa 47 prosenttia ja arabimaista saapuneista 54 prosenttia.

Svenska Dagbladetin mukaan tilastoista selvisi myös, että maahanmuuttajataustaiset tytöt pärjäävät koulussa poikia paremmin. Tärkein merkitys koulumenestykselle oli kuitenkin vanhempien koulutustasolla ja asemalla työmarkkinoilla.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Maahanmuuttajien+koulumenestys+vaihtelee+syntym%C3%A4maan+perusteella+Ruotsissa/1135257400687

[OTU]

Uutta alaluokkaa luodaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan kiihtyvään tahtiin. Mitäs kun yhteiskunnan tukien maksukyky tälle ehdoin tahdoin luodulle paarialuokalle mahdollisesti tulevaisuudessa romahtaa? Fantastista.

[juge]

Svensk skoldebatt fokuserar på skillnader i skolresultat mellan "utlandsfödda" och "elever med svensk bakgrund", men SvD:s kartläggning visar att gapet i själva verket är betydligt större mellan olika nationella och språkliga grupper utlandsfödda.

Eli on puhuttu Thors-tyyliin vain ulkkareista, eikä eritelty ryhmiä. Miksiköhän?

[Nauris]

Täytyy myöntää että yllätyin tuosta luvusta hieman.

Nyt täytyisi vielä tietää, mikä on ollut lukioon riittävän päästötodistuksen keskiarvo. Suomessa tietääkseni on paljonkin lukioita, jonne pääsee nykyään alle seiskan keskiarvolla ja luulisin myös näin olevan Ruotsissa.

Tämän takia paljon mielenkiintoisempaa olisi tietää, kuinka moni näistä somaleista läpäisee lukion kunnialla ja hyvillä arvosanoilla. Todennäköisesti tällöin prosenttiluku on vähän pienempi verrattuna peruskouluun.

Kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukio on ollut yleisempi toisen asteen koulutusvaihtoehto kuin ammatillinen koulutus. Maahanmuuttajaoppilaat pyrkivät ja myös pääsevät lukioon keskimäärin heikommin arvosanoin kuin kantaväestöön kuuluvat.

Lähde

Institutet för arbetsmarknadpolitik -tutkimuslaitoksen mukaan tytöt saavat samoilla koetuloksilla paremmat arvosanat niin ruotsin kielessä, englannissa kuin matematiikassakin.

Sama ilmiö havaittiin myös ulkomaalaistaustaisilla oppilailla, jotka saivat samoilla koetuloksilla syntyperäisiä lapsia paremmat numerot ruotsissa ja matematiikassa.

Lähde

Joka kymmenes nuori saa jo helpotusta yo-kokeessa
Ylioppilaiden alennusmyynti
Karjalainen-Suomen on oltava houkutteleva maa ulkomaisille osaajille
Tasa-arvoa naisfyysikoille Helsingin yliopistossa
Tanska: mamu- ja kantaväestön naiset kouluttautuvat yhtä innokkaasti

[Lemmy]

No tottakai se on itsestäänselvää, että jos on käynyt kiertokoulua väärinpäin ja ollut töissä pienen ikänsä, niin koulunkäyntiin sopeutuminen/oppimaan oppiminen/ vieras kieli & kulttuuri etc. puhumattakaan luku- ja kirjoitustaidosta on vaikeaa ellei ylitsepääsemätöntä jos on tullut maahan 15 vuotiaana ja pitäisi noin vuodessa suorittaa oppivelvollisuus samalle tasolle medelsvenssonien kanssa. Jos on tullut maahan 5-vuotiaana saa melko samat eväät joten 9. luokalla todistus tottakai näyttää erilaiselta. Ruotsin koulujärjestelmän sopeuttamiskyvystä tuo kertoo enemmänkin, ei ole kykyä, tahtoa eli varaa sopeuttaa ei-länsimaisesta koulujärjestelmästä tulevia.

[mustaviirus]

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/statistik-doljer-betygsskillnader_4833971.svd

Ennen koulun alkua Ruotsiin muuttaneista somaleista 75 prosenttia saa lukioon riittävän todistuksen. Täytyy myöntää että yllätyin tuosta luvusta hieman.

Itse käsitin tämän kohdan siten että tuosta 25 prosentin lukioon päässeiden joukosta 75 prosenttia olivat tulleet Ruotsiin ennen peruskoulua.

Eli sotalapsien koulumenestys uhkaa jäädä vaisuksi. Lisää kruunuja pöytään.

[Viinankylväjä]

Miten tätä juttua voi kommentoida syyllistymättä rasismiin?

Varmaankin kertomalla erään päivänselvän asian; nuorna vitsa väännettävä.

Heistä selvästi parhaiten pärjäsivät ne lapset, jotka saapuivat Somaliasta Ruotsiin jo ennen koulun alkua. Heistä 75 prosenttia pääsee todistuksellaan lukioon.

[hyperbeli]

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/statistik-doljer-betygsskillnader_4833971.svd

Ennen koulun alkua Ruotsiin muuttaneista somaleista 75 prosenttia saa lukioon riittävän todistuksen. Täytyy myöntää että yllätyin tuosta luvusta hieman.

Tuo oli positiivista. Uutisesta on sille sopivammassa 'Ulkomaat' osiossa jo pitempi ketju, jonne jatkot: http://hommaforum.org/index.php/topic,29719.msg395587/topicseen.html#msg395587

Käsittääkseni Ruotsissa lukio sisältää ammattikoulun. Eli tiedon voi lukea myös niin, että ennen koulun alkua Ruotsiin muuttaneista somaleista 25 prosenttia ei kykene lainkaan jatkamaan peruskoulun jälkeen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Tilanne on silti parempi, kuin esim. tanskan turkkilaisten (75% ei osaa peruskoulun jälkeen lukea muistaakseni).

[Cls]

Käsittääkseni Ruotsissa lukio sisältää ammattikoulun. Eli tiedon voi lukea myös niin, että ennen koulun alkua Ruotsiin muuttaneista somaleista 25 prosenttia ei kykene lainkaan jatkamaan peruskoulun jälkeen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Olet oikeassa:

Varsinaisia toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia ei Ruotsissa ole, vaan lukion eri linjoilla voi suorittaa sekä yleissivistäviä että ammatillisia opintoja.

http://www.maatieto.net/ruotsi/opiskelemaan/ruotsin_koulutusjarjestelma/toisen_asteen_koulutus

[Micke]

Ruotsalaisten maahanmuuttajalasten ja -nuorten koulumenestys riippuu hyvin paljon siitä, missä maassa he ovat syntyneet. Svenska Dagbladetin uutisoima koululaitoksen tilasto paljastaa, että maahanmuuttajataustaisten koululaisten todistuksissa on suuria eroja.

Parhaiten koulussa pärjäävät suomalaissyntyiset maahanmuuttajat. Heistä 82 prosenttia saa riittävän hyvät arvosanat päästäkseen lukioon. Kaikista Ruotsin koululaisista lukioon kelpaavan todistuksen saa 89 prosenttia.

Somaliassa syntyneistä koululaisista vain 25 prosenttia saa peruskoulussa riittävän hyvän todistuksen päästäkseen lukioon. Heistä selvästi parhaiten pärjäsivät ne lapset, jotka saapuivat Somaliasta Ruotsiin jo ennen koulun alkua. Heistä 75 prosenttia pääsee todistuksellaan lukioon.

Turkissa syntyneistä lukioon voi jatkaa 47 prosenttia ja arabimaista saapuneista 54 prosenttia.

Svenska Dagbladetin mukaan tilastoista selvisi myös, että maahanmuuttajataustaiset tytöt pärjäävät koulussa poikia paremmin. Tärkein merkitys koulumenestykselle oli kuitenkin vanhempien koulutustasolla ja asemalla työmarkkinoilla.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Maahanmuuttajien+koulumenestys+vaihtelee+syntym%C3%A4maan+perusteella+Ruotsissa/1135257400687

Muistan vieläkin kuin joku kukkahattu yritti selittää että on todella hyvää jos Somalialaiset saapuvat vähän vanhempina niin että peruskoulutus on jo maksettu Somaliassa. 
Voi että ihmiset pystyvät olemaan tyhmiä.

[Eino P. Keravalta]

Micke:

Olipas siinä harvinaisen typerä kukkahattutäti. Eikö hän ymmärtänyt, että saman logiikan mukaan kannattaa ottaa vielä vanhempia somaleita; silloin he ovat jo valmiita raketti-insinöörejä, sydänkirurgeja, hiukkasfyysikoita, geenitutkijoita ja renessanssineroja. Ja kaikki on maksettu!

[Micke]

Yritin kyllä selittää ettei niin helppoa olekaan, mutta turha luulla että hän ymmärtäisi jotain noin monimutkaista kun oli jo näyttänyt miten looginen ja viisas oli.

[Lemmy]

Oi aikoja, oi tapoja...

Suometar 1860 - Piispantarkastus Joensuussa

Joensuun ala-alkeiskoulusta.

Kuopion hippakunnan piispa on käynyt pitämässä katselmusta Joensuun ala-alkeiskoulussa 21:nä p:nä viime huhtikuuta.

Koulussa oli kevät-lukukauden alla ollut yhteensä 35 oppilasta, nimittäin 15 ylhäisemmällä ja 20 alhaisemmalla luokalla. Yläluokalla en opetettu neljä poikaa ruotsin ja 11 suomenkielellä; alaluokalla taas on ollut 4 ruotsalaista ja 16 suomalaista oppilasta.

Taidetaan siis tästä koulusta voida sanoa, että se on pian selvä suomalainen oppilaitos, koska nekin pojat, joilla ruotsi on opetuskielenä, opettajain todistuksen mukaan, sujuvammasti puhuvat suomen kieltä.

Niin näistäkin Hänen Korkea-arvoiselta piispalta pidettyissä tutkinnoissa käytettiin parastaan suomea ja havaittiin, että suomalaiset pojat olivat tiedossa edistyneemmät ruotsalaisia, johon kuitenkin syy luultiin olevan, paitsi suomalaisen opetuskielen ja kirjaston yksinkertaisuudessa jokapäiväisen puheen kanssa, myös siinäkin, että suomalaiset oppilaat tulevat kansan seasta, ja että suomen maamies tavallisesti koulutettaviksi laittaa sellaisia lapsiansa, jotka ovat näyttäneet suuremman opin halun ja ovat varustetut runsaammilla luonnon lahjoilla.

08.06.1860   Suometar no 22

[Spinnu]

Entä kuinka moni niistä lahjakkaista tytöistä jotka pääsevät lukioon, käyvät sen loppuun ennen kuin ajautuvat/ajetaan avioliiton kotisatamaan lapsosia pykäämään?

[RP]

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/statistik-doljer-betygsskillnader_4833971.svd

Ennen koulun alkua Ruotsiin muuttaneista somaleista 75 prosenttia saa lukioon riittävän todistuksen. Täytyy myöntää että yllätyin tuosta luvusta hieman.

Itse käsitin tämän kohdan siten että tuosta 25 prosentin lukioon päässeiden joukosta 75 prosenttia olivat tulleet Ruotsiin ennen peruskoulua.

Vain siinä tapauksessa, että somaliassa syntyneistä lapsista, jotka ovat maahan tuleessaan riittävän nuoria, että he on laitettu peruskouluun, myöskin 25% prosenttia on tullessaan alle kouluikäisiä - mikä saattaisi jopa suurinpiirtein pitää paikkansa, mutta tuskin on sitä tarkalleen.

Eli sotalapsien koulumenestys uhkaa jäädä vaisuksi. Lisää kruunuja pöytään.

Huonoksi se joka tapauksessa jää, koska 25% on painotettu keskiarvo kaikista somaliassa syntyneistä. Jos nuorimmilla menee selvästi paremmin, niin vanhemmilla täytyy mennä vielä huonommin.

[kohmelo]

Mutta hei! Myös Saksassa on tutkittu maahanmuuttajien koulunkäyntiä...

Maahanmuuttajat/maahanmuuttajataustaiset pärjäävät saksalaisia huomattavasti huonommin koulussa, lukiossa ja päätyvät harvemmin yliopistoon.

Suurin ongelma on drop outit eli koulunsa keskeyttävät joita on maahanmuuttajataustaisista 15% kun saksalaisten joukossa luku on 6%.

Onneksi syykin on löytynyt se nimittäin piilee koulujärjestelmässä...

http://www.thelocal.de/national/20100609-27735.html

Immigrant children disadvantaged in German schools

Published: 9 Jun 10 13:37 CET
Online: http://www.thelocal.de/national/20100609-27735.html

Young people from immigrant backgrounds suffer severe disadvantages at German schools, according to a study released on Wednesday.

While one third of German students graduate from university-track high schools, just one-tenth of students who have what is called Migrationshintergrund make it that far, the study by Paritätische Wohlfahrtsverband, an organisation dedicated to social justice, found.

"Not even three percent of those at German universities are foreigners who have completed their entry qualifications here," said the organisation's leader Barbara John at the launch of the report in Berlin. "Most of the foreign university students bring their high school qualifications from abroad."

John, who served as Berlin's integration commissioner from 1981 to 2003, said the gravest problem lies among young immigrants who drop out of school, regardless of whether it is a university-preparatory school or vocational training institute. Some 15 percent of immigrant pupils drop out - more than double the German dropout rate of 6 percent, the study found.

The main reason lies with the rigid public school system, which funnels students into one of several different tracks based on their abilities after elementary school between the ages 10 and 12 - an age John said was too young.

"The waste of talent that we're driving cannot go on," she said. "Some children learn in spite of the schools. But they should be learning because of the schools."

The Paritätische Wohlfahrtsverband renewed its call for students to attend the same school for a longer period before being separated, as well as for integrated language support, intercultural competence training for teachers, and the establishment of an educational guarantee strengthened by after-school activities.

DDP/The Local ([email protected])

[kohmelo]

...ei ole todellista...
Sveitsissäkin on tutkittu toisenpolven maahanmuuttajia koulussa ja...sielläkin on havaittu äärimmäisiävaikeuksia maahanmuuttajien opintojen kanssa.

http://worldradio.ch/wrs/news/wrsnews/immigrant-children-struggle-to-succeed.shtml?19367

Tuesday, 8 June, 2010, 12:30
Immigrant children struggle to succeed

The transition from education to job training is extremely difficult for young second-generation immigrants, according to the results of a study by the Federal Office for Migration and the National Science Foundation.

The study looked at 45 young people who were all born in Switzerland but retain the nationalities of their foreign-born parents.

It found that many of the young people could not find apprenticeships or were unable to gain access to secondary schools.

The researchers say this was due to their nationalities and that the results could apply to all Swiss cities with a high proportion of foreigners.