2010-05-10 Pohjalainen: Maahanmuutossa turhia kannustinloukkuja

[Kultamunija]

Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen puolella. Vuoden 2008 lopussa Suomessa asui ulkomaalaisia noin 143000, kun vuonna 1995 heitä oli vain 68000. Tuohon aikaan maahanmuuttopolitiikassa korostui nimenomaan humanitaarinen maahanmuutto. Toisenlaisena aikana kävisimme aivan toisenlaista keskustelua maahanmuutosta. Laman tuoman työttömyyden aikana on selvää, että työttömien joukossa on myös muita kuin kantaväestöä. Toisen näennäinen hyvinvointi ja toimeentulo harmittavat suomalaista, olipa kyseessä sitten suomalainen tai ulkomaalainen.

Suomeen tullaan useimmiten muista syistä kuin turvapaikan perässä. Sisäasianministeriön mukaan viime vuonna oleskeluluvan Suomeen sai työn, opintojen, avioitumisen tai muiden perhesiteiden perusteella noin 15000 henkilöä. Suurimmat ja varsinaiset maahanmuuttajaryhmät Venäjän jälkeen tulevat muista EU- maista ja ovat pääasiassa Ruotsin ja Viron kansalaisista. Unionin ulkopuolisista maista eniten oleskelulupia myönnettiin Kiinan ja Intian kansalaisille. EU -ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleva maahanmuutto on juuri sitä osaavaa ja koulutettua, esimerkiksi asiantuntijoita tai tutkinto-opiskelijoita.

Turvapaikkapäätöksiä samana vuonna tehtiin yli 4000, joista myönteisen päätöksen sai noin 1400 henkilöä. Luku sisältää pakolaisstatuksen ja suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneet sekä ne henkilöt, jotka saivat tilapäisen oleskeluluvan tai oleskeluluvan yksilöllisistä, inhimillistä syistä. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain pakolaisia UNHCR:n kanssa sovitun kiintiön kautta, joka on koko 2000-luvun ajan ollut 750 henkilöä vuodessa.

Maahanmuuton vähäiset resurssit aiheuttavat suurimman loven kustannusseurauksiin, sillä turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä, ja tältä ajalta turvapaikanhakijoille kustannetaan perustoimeentulo. Turvapaikanhakijoiden työllistymisvaikeuksista syytetään heidän haluttomuuttaan työllistyä, kun oikeastaan järjestelmämme tekee sen hankalaksi. Turvapaikanhakijana saa työskennellä kolme kuukautta.

Luulisi suomalaisten itse tietävän, miten sosiaalijärjestelmämme "toimii": kaikki tai ei mitään. Pienikin tulo vaikuttaa tuntuvasti vähäisimmänkin tuen saamiseen, ja tällaisellaan se saa aikaan melkoisia kannustinkoukkuja, jotka ovat myös suomalaisille tuttuja.

Hallitus ja EU-komissio ovat jo tarttuneet osaltaan maahanmuuttopolitiikan kompastuskiviin. Tällä hallituskaudella on lisätty resursseja esimerkiksi nuorten valmistavaan opetukseen, jota on mm. pidennetty tarkoituksena taata kotouttamiselle paremmat resurssit. Turvapaikanhakijoiden rahallista toimeentuloa on korvattu tavaroin. Ulkomaalais- ja kotouttamislakia on tarkoitus tarkentaa siten, että EU:n sisältä saapuvilta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilta poistetaan toimeentulotuki ja muut vastaanottopalvelut. Komissio on puolestaan tarttunut Dublin-järjestelmän väärinkäyttöön, jotta ns. turvapaikkaturismi EU:n sisällä olisi mahdotonta.

Maahanmuutto on huomattavasti laajempi kysymys kuin turvapaikkapolitiikka. Kummastakaan ei puhuttaisi, ellei keskustelu olisi tarpeellista. Työperäisestä maahanmuutosta keskusteltaessa on kuitenkin syytä olla tarkkana. Näkökulmistamme tai mielipiteistämme riippumatta pääsemme jälleen saman ydinkysymysten äärelle: onko yhteiskuntamme kannustava ja kannattaako täällä yrittää parhaansa?

Susanna Koski, Vaasan kokoomusnuoretpuheenjohtaja.

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=499812

[Harri Eerikäinen]

Luulisi suomalaisten itse tietävän, miten sosiaalijärjestelmämme "toimii": kaikki tai ei mitään. Pienikin tulo vaikuttaa tuntuvasti vähäisimmänkin tuen saamiseen, ja tällaisellaan se saa aikaan melkoisia kannustinkoukkuja, jotka ovat myös suomalaisille tuttuja.http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=499812

Tähän kannustavuuteen ja kannustamattomuuteen olen törmännyt työvuosieni aikana sosiaalivirastolla lukemattomat kerrat, ja asiaan pitää todellakin tarttua. Alla pätkä toisaalla kirjoittamaani:

Syntyperäisten suomalaisten "kannustinloukut" on aivan yhtä todellisia aktivoitumisen ja sohvanpohjalta nousemisen esteitä kuin maahanmuuttajillekin maksettavat kotoutumista tehokkaasti ehkäisevät vastikkeettomat tulonsiirrot, vaikkakaan ne eivät heidän kohdallaan maahanmuuttajien lailla heijastu ulospäin työssäkäyvää väestöä parempana, vaan heikompana toimeentulona. Passivoivaa yhtä kaikki on se, että mitään ei "kannata" tehdä, koska tekemättä mitään saa saman tai enemmän, ja johonkin ryhtyminen yleensä vielä sotkee pitkäksi aikaa eri etuuksista koostuvan toimeentulon, ja lopputulema on persnettoa. Tämä pitää muuttaa.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on oikean suuntainen, mutta toistaiseksi vielä toimimaton. Korjattavaa löytyy paljon.

[Roope]

Turvapaikkapäätöksiä samana vuonna tehtiin yli 4000, joista myönteisen päätöksen sai noin 1400 henkilöä. [...] Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain pakolaisia UNHCR:n kanssa sovitun kiintiön kautta, joka on koko 2000-luvun ajan ollut 750 henkilöä vuodessa.

Kirjoittaja unohti kokonaan perheenyhdistämisen kautta Suomeen tuotavat, jotka tästä eteenpäin muodostavat kaikkein suurimman humanitaaristen maahanmuuttajien ryhmän.

Maahanmuuton vähäiset resurssit aiheuttavat suurimman loven kustannusseurauksiin, sillä turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä, ja tältä ajalta turvapaikanhakijoille kustannetaan perustoimeentulo.

Viime vuonna turvapaikkamaahanmuuton resursseja lisättiin kymmenillä miljoonilla euroilla, mutta lisärahat pantiin nurinkurisesti melkein kokonaan uusien vastaanottokeskuksien perustamiseen, eikä hakemuksien käsittelyn vauhdittamiseen.

Turvapaikanhakijoiden työllistymisvaikeuksista syytetään heidän haluttomuuttaan työllistyä, kun oikeastaan järjestelmämme tekee sen hankalaksi. Turvapaikanhakijana saa työskennellä kolme kuukautta.

Ei vaan kolmen kuukauden päästä maahan saapumisesta.

Ulkomaalais- ja kotouttamislakia on tarkoitus tarkentaa siten, että EU:n sisältä saapuvilta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilta poistetaan toimeentulotuki ja muut vastaanottopalvelut.

Mutta turvallisiksi luokiteltujen maiden kansalaisien hakemuksia ei hylätä 48h-menettelyssä perusteettomina kuten monissa muissa maissa.

Komissio on puolestaan tarttunut Dublin-järjestelmän väärinkäyttöön, jotta ns. turvapaikkaturismi EU:n sisällä olisi mahdotonta.

Mitähän tämä tarkoitti? Dublin-järjestelmää ollaan päinvastoin heikentämässä sallimalla eteläisille jäsenmaille määräaikainen irrottautuminen sopimuksen velvoitteista.

[KTM]

Asiaa sivuten 

http://www.iltalehti.fi/viihde/2010051911686660_vi.shtml

Wilma Schlizewskin outo ero tukien takia

Wilma Schlizewski erosi miehestään Robin Schlizewskistä tämän opintojen takia.

[Jouko]

Ettäkö maahanmuutossa turhia kannustinloukkuja? Voi jessus sentään! Onko ihan tottakaan?

[Tommi Korhonen]

Miksi muuten kannustinloukkuja ei saada purettua ihan han-suomalaisiltakaan?
Onhan niiden olemassaolo tiedetty vaikka kuinka kauan, joten ei olisi mikään juttu tarttua selkeään, mitattavissa olevaan ongelmaan ja vääntää laki uusiksi.

Tässä ei taida edes olla selkeätä välistä vetävää voittajaakaan (kuten maahanmuuttoteollisuudessa) joten ei pitäisi olla niin paljoa poliittista lehmänhännänkiskomista kulissien takana.

Mikä siis mättää?

[EL SID]

Eräs ei näköjään viitsi ottaa mitään selvää asiasta, josta kirjoittaa:

Luulisi suomalaisten itse tietävän, miten sosiaalijärjestelmämme "toimii": kaikki tai ei mitään. Pienikin tulo vaikuttaa tuntuvasti vähäisimmänkin tuen saamiseen, ja tällaisellaan se saa aikaan melkoisia kannustinkoukkuja, jotka ovat myös suomalaisille tuttuja.

olisipa sosiaaliturva edes tasa-arvoinen: Vaasan kaupungin palveluksessa on mamuille omat sossutädit ja jopa omat asuntojen ja huonekalujen hankkijat:

Maahanmuuttajatyön johtaja
Mirja Törmä
p. 06 325 2325, 040 556 1940

Vahtimestari
Jorma Haapamäki
p. 06 325 2326

Johtava sosiaalityöntekijä
Merja Kärkkäinen
p. 06 325 2947, 040 745 2328

Sosiaalityöntekijä
Asko Hurtig

Sosiaalityöntekijä
Kati Kangasluoma

Sosiaalityöntekijä
Mariitta Koskiniemi

Sosiaaliohjaaja
Krista Viitasalo

Sosiaaliohjaaja
Nina Östergård

Etuuskäsittelijä
Sirpa Erkkilä

Toimistosihteeri
Jari Hautasaari

Ohjaaja
Asuntoasiat
Risto Hankosaari (virkavapaalla 31.12.2010 asti)
sijainen Johanna Viirret
p. 040 189 2066


Ohjaaja
Päivähoito- ja kouluasiat
Maja Pajukangas
p. 06 325 2942, 040 539 2942

Ohjaaja
Asuntojen kalustaminen ja vakuutukset
Suad Lulic
p. 06 325 2955, 040 747 4344

http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithoutBanner.aspx?id=385157

aikamoista palvelua kun verrataan kanta-asukkaiden sosiaaliturvaan. Ei ihme, että sitten kelpaa istua Rewelissä pitkin päivää uusissa vaatteissa, ja selailla uudella kännykällä netistä arabiankielisiä uutisia.

[Harri Eerikäinen]

Näinhän tämä menee. Suomalainen, vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva kansalainen todellakin tietää, mikä on tilanne:

Pienikin tulo vaikuttaa tuntuvasti vähäisimmänkin tuen saamiseen, ja tällaisellaan se saa aikaan melkoisia kannustinkoukkuja, jotka ovat myös suomalaisille tuttuja.

Pitäisi olla päinvastoin, pienenkin aktiivisuuden osoittamisen pitäisi olla toimettomuutta kannattavampaa.

http://www.harrieerikäinen.fi/blogi/2010/05/19/23

[EL SID]

Näinhän tämä menee. Suomalainen, vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva kansalainen todellakin tietää, mikä on tilanne:

Pienikin tulo vaikuttaa tuntuvasti vähäisimmänkin tuen saamiseen, ja tällaisellaan se saa aikaan melkoisia kannustinkoukkuja, jotka ovat myös suomalaisille tuttuja.

Pitäisi olla päinvastoin, pienenkin aktiivisuuden osoittamisen pitäisi olla toimettomuutta kannattavampaa.

http://www.harrieerikäinen.fi/blogi/2010/05/19/23

olen jossain keskustelussa nostanut aikaisemminkin esille sen, että rajat, joilla ihminen menettää tuet ovat liian alhaiset. Ikäänkuin ajatuksena olisi rangaista aktiivisuudesta, eikä kannustaa. Käytännössä kukaan ei menetä mitään, jos rajoja nostettaisiin kunnolla. Hyötyjiä olisi suuri joukko.

[Oluttikka]

Eräs ei näköjään viitsi ottaa mitään selvää asiasta, josta kirjoittaa:

Luulisi suomalaisten itse tietävän, miten sosiaalijärjestelmämme "toimii": kaikki tai ei mitään. Pienikin tulo vaikuttaa tuntuvasti vähäisimmänkin tuen saamiseen, ja tällaisellaan se saa aikaan melkoisia kannustinkoukkuja, jotka ovat myös suomalaisille tuttuja.

olisipa sosiaaliturva edes tasa-arvoinen: Vaasan kaupungin palveluksessa on mamuille omat sossutädit ja jopa omat asuntojen ja huonekalujen hankkijat:

Maahanmuuttajatyön johtaja
Mirja Törmä
p. 06 325 2325, 040 556 1940

Vahtimestari
Jorma Haapamäki
p. 06 325 2326

Johtava sosiaalityöntekijä
Merja Kärkkäinen
p. 06 325 2947, 040 745 2328

Sosiaalityöntekijä
Asko Hurtig

Sosiaalityöntekijä
Kati Kangasluoma

Sosiaalityöntekijä
Mariitta Koskiniemi

Sosiaaliohjaaja
Krista Viitasalo

Sosiaaliohjaaja
Nina Östergård

Etuuskäsittelijä
Sirpa Erkkilä

Toimistosihteeri
Jari Hautasaari

Ohjaaja
Asuntoasiat
Risto Hankosaari (virkavapaalla 31.12.2010 asti)
sijainen Johanna Viirret
p. 040 189 2066


Ohjaaja
Päivähoito- ja kouluasiat
Maja Pajukangas
p. 06 325 2942, 040 539 2942

Ohjaaja
Asuntojen kalustaminen ja vakuutukset
Suad Lulic
p. 06 325 2955, 040 747 4344

http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithoutBanner.aspx?id=385157

aikamoista palvelua kun verrataan kanta-asukkaiden sosiaaliturvaan. Ei ihme, että sitten kelpaa istua Rewelissä pitkin päivää uusissa vaatteissa, ja selailla uudella kännykällä netistä arabiankielisiä uutisia.

Ehkä viikon älyttömin juttu.
Onko Vaasassa tosiaan täyspäiväisesti työllistetty kaluste- ja vakuutusvastaava?
Voi hyvää päivää sentään.

[Eino P. Keravalta]

"Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen puolella. Vuoden 2008 lopussa Suomessa asui ulkomaalaisia noin 143000, kun vuonna 1995 heitä oli vain 68000."

Roskaa. Ulkomaalaistaustaisten määrä ei ole kasvanut puolella, kuten kirjoittaja väittää, vaan kaksinkertaiseksi, itse asiassa hieman ylikin. Jos 68000 ihmisen joukko kasvaisi puolella, siitä tulisi 102000 ihmistä, ei väitetty 143000. Kasvu ei siis ole kirjoittajan väittämä 34000 vaan 75000. Tämä voi kuulostaa pilkunviilaukselta, mutta kansaa ei pidä sumutettaman väärillä mielikuvilla, saati sitten väärillä luvuilla.

PS: muistan lukeneeni, että tätänykyä ulkomaalaistaustaisten lukumäärä on jo jossain 205000 paikkeilla, joten heidän määränsä on kasvanut 15 vuodessa 200% eikä 50%, kuten kirjoittaja väittää. Jos tämä pitää paikkansa, ulkomaalaisten määrä on hieman yli kymmenessä vuodessa noin kolminkertaistunut.