2010-05-13 HS: Eduskunta haluaa turvapaikanhakijoiden eduista selvityksen

[Jyri Suominen]

Pitää myös muistaa ettei TP-hakijalla ole samoja oikeuksia kuin kuntapaikan ja oleskeluluvan saaneella. Ja tp-hakijat saavat vähennettyä toimeentulotukea. Jos heille tarjotaan ruokaa, niin se vähennetään toimeentulotuesta.

Nuo edellä estitetyt kysymyssarjat sotkevat tehokkaasti asioita ja nuo kysymykset saavat virkamiehet iloisesti nauramaan.

Tämän ketjun otsikkokin on ihan pielessä. Eduskuntaa eivät kysymysten mukaan kiinnosta tp-hakijat vaan kuntapaikan saaneet.

Kyllä kysymyksiä pitää esittää ylemmäs, taas kelassa mulla on omanlaisensa kysymykset ja sitten seuraavaksi haetaan vastauksia paikkakunnittain kustannusten muodostumisesta.

Nimikkeet pitäisi olla yksinkertaisia kuten majoituskustannukset, ruokakustannukset jne..
Voivat sitä sitten naureskella kuten haluavat, mulle riittää vastaukset

Esim budjetissa luki
"Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen" <- tuokin pitää selvittää että mitä pitää sisällään..

Jos jokainen hommalainen lähettäisi kysymyksiä ylöspäin, se voinee olla sopivasti painostavaa puuhaa, jos eivät vastaa niin hallinto-oikeuteen kantelua, siitä ettei ole saanut asiakirjaa.

Vuosittaiset kulut ovat koko koneiston osalta erittäin isot ja sitä tässä selvitellään kuinka isot

[Late]

..
Tämän ketjun otsikkokin on ihan pielessä. Eduskuntaa eivät kysymysten mukaan kiinnosta tp-hakijat vaan kuntapaikan saaneet.

Hyvä pointti. Kannattaa pyrkiä olemaan sekoittamatta asioita keskenään, vaikka HS ei siihen pystykään.

Lahjakkaasti otsikoitu artikkeli kyllä. Ekassa lauseessa puhutaankin jo maahanmuuttajien perheenyhdistämisistä. Varmasti Suomen löyhät käytännöt ovat osalle vetotekijöitä jo turvapaikkahaun kohdemaata valittaessa.

Mutta ei perheenyhdistäminen kyllä turvapaikanhakijan etu ole. Tällaisen kuvan artikkelista voi kyllä nopeasti vilkaistuna saada.

[peräkylän Antti]

Jos kysymykset ovat mielestäsi oikein niin miksi ihmeessä siellä on esim. kohta ruokakustannukset. Kuntapaikan saamisen jälkeen kukaan ei tarjoa maahanmuuttajalle ruokaa (poislukien lapset ja oppilaitoksissa ruoan=sama kuin suomalaisilla nuorilla)! He ostavat siinä vaiheessa omalla toimeentulotuellaan ihan mitä sattuvat haluamaan.

TP-hakijan ruokamenot sisältyvät myös toimeentulotukeen, eikä suurimmassa osassa vokkeja ole ruokapalveluita. Jos niitä teknisistä syistä on ( ei ole keittiöitä) niin laitosruoan arvo vähennetään toimeentulotuesta. Nämä kustannukset on selostettu ihan tarkkaan siinä edellisen toimeentulotuen laskentaperusteiden muutoksen yhteydessä.

[Jyri Suominen]

Jos kysymykset ovat mielestäsi oikein niin miksi ihmeessä siellä on esim. kohta ruokakustannukset. Kuntapaikan saamisen jälkeen kukaan ei tarjoa maahanmuuttajalle ruokaa (poislukien lapset ja oppilaitoksissa ruoan=sama kuin suomalaisilla nuorilla)! He ostavat siinä vaiheessa omalla toimeentulotuellaan ihan mitä sattuvat haluamaan.

TP-hakijan ruokamenot sisältyvät myös toimeentulotukeen, eikä suurimmassa osassa vokkeja ole ruokapalveluita. Jos niitä teknisistä syistä on ( ei ole keittiöitä) niin laitosruoan arvo vähennetään toimeentulotuesta. Nämä kustannukset on selostettu ihan tarkkaan siinä edellisen toimeentulotuen laskentaperusteiden muutoksen yhteydessä.

Valtio oli niitä kustannuksia tutkaillut ja päätynyt jossain vokeissa lopettamaan ruuan jakelun, esim. paimiossa on vieläkin ruokaa tarjolla.

[EL SID]

noista selvityksistä puuttuu monta asiaa: esimerkiksi kielikurssit piilotetaan työvoimakuluihin:

http://hommaforum.org/index.php/topic,9578.msg151717.html#msg151717

[Jouko]

noista selvityksistä puuttuu monta asiaa: esimerkiksi kielikurssit piilotetaan työvoimakuluihin:

http://hommaforum.org/index.php/topic,9578.msg151717.html#msg151717

Nimenomaan nuo piilokulut ovat kiinnostavia koska ne eivät ole missään kontrollissa ja ne välitömästi syövät veroa maksavan kansalaisen etuisuuksia.

[peräkylän Antti]

Joihinkin näistä on kerrottu vastaukset jos on yhtään seurannut tiedotusvälineitä.

1. Mistä nämä kustannukset ovat muodostuneet, mitä ne siis pitävät sisällään ?

2.Onko kustannusten sisällä myös valtion kustantaman vastaanottokeskuksien ruokakustannukset mukana?
3.Valtio on tehnyt laskelmia vastaanottokeskusten ruokakustannuksista ja mistä ne laskelmat saa?

Pyytämällä vokkien budjetit.

4.Onko vastaanottokeskuksien asiakkaiden terveydenholtokustannukset myös mukana tuossa taulukossa?

On

5.Miten vastaanottokeskusten asiakkaiden kustannuksissa/maksuissa toimitaan, jos asukas sairastuu tms. tai tarvitsee apua joka maksaa heti, välillisesti tai myöhemmin, mihin hänet ohjataan esim. hoitoa saamaan?

Asiakkaalla on oikeus henkeä uhkaavien vaivojen hoitoon + särkyä aiheuttavien vaivojen hoitoon. Vokki kuskaa sairastuneen lääkäriin (päivystys tai sopimuslääkäri vähemmän kiireellisissä). Lääkäri päättää onko hoito välttämätöntä vai ei. Lääkäri antaa lähetteen sinne missä mahdollinen hoito tarjotaan. Vokki maksaa laskut ja laskuttaa myöhemmin valtiota.

6.Kuka suorittaa hoito maksun asiakkaan ollessa vastaanottokeskuksessa ?

Vastaanottokeskus.

7.Maksaako paikkakunta välilliset kustannukset jonka jälkeen valtio maksaa ne paikkakunnalle takaisin ja minkälaisilla eri nimikkeillä?

Paikkakunnalle ei pitäisi koitua (ehkä peruskoulua) lukuunottamatta mitään välillisiä kustannuksia. Vokki maksaa kaiken ja järjestää ja maksaa täysi-ikäisten suomen kielen kurssit.

8.Seuraavia kustannus nimikkeistä tarvittaisiin tietoa, miten ne käytännössä toteutetaan/vuosittain ja mitkä ovat toimintaperiaatteet allaolevissa nimikkeissä?
8.1 Tulkkipalvelut
8.2 Ruokakustannukset
8.3 Majoituskustannukset
8.4 Terveydenholtokustannukset
8.5 Asiakkaan mahdolliset kuljetukset
8.6 Toimeentulotuki
8.7 Harkinnanvarainen toimeentulotuki, kuten asiakas muuttaa omaan asuntoon miten siitä aiheutuvat kustannukset ovat jaettu, huonekalut irtaimisto jne.

Asuntoon muuttamiset ym. ovat jo täysin vokkien ulkopuolisia asioita ja niitä hoitavat vastaanottavat kunnan mikä mintenkin.

[Roope2]

Muisteaan myos tällaiset piilossaolevat:

Positiivisen diskriminaation määräraha (Helsingin kaupungin opetuslautakunta  13.10.2009)

Helsinkiläisille kouluille erityisesti maahanmuuttotaustaisille lahjattomille ja sopeutumattomille oppilaille tarkoitettu 1,572 miljoonan euron lisäopetuksen määräraha.

[skrabb]

Suomi ei vedä erityisesti puoleensa turvapaikanhakijoita
Suvi Keskinen

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia (r) selvityttämään perheenyhdistämiseen liittyviä käytäntöjä. Valiokunta haluaa tietää, onko Suomen säännöksissä jotakin, joka vetää turvapaikanhakijoita erityisesti Suomeen (HS 13. 5.). Puhetta Suomen "erityisistä vetovoimatekijöistä" on viime aikoina kuultu muidenkin poliitikkojen suusta.

Vertailtaessa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määriä muiden teollistuneiden maiden vastaaviin osoittautuu kuitenkin, ettei Suomi mitenkään erityisesti vedä turvapaikanhakijoita puoleensa.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tänä vuonna julkaistussa turvapaikanhakemisen muutossuuntia käsittelevässä raportissa, jossa tarkastellaan 44 teollistuneen maan turvapaikanhakijoiden määriä ajanjaksolla 2005–2009, Suomi sijoittuu 17. sijalle. EU-maissa eniten turvapaikkahakemuksia ottivat vastaan tuona aikana Ranska (187 250), Britannia (148 620) ja Saksa (118 840). Myös lähinaapurimme Ruotsi (126 760) ja Norja (48 910) vastaanottivat huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomi (17 260).

Raportissa suhteutettiin myös turvapaikanhakijoiden määrää maan asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen vuosina 2005–2009. Suomi sijoittui asukaslukuun suhteutetussa vertailussa 14. ja bruttokansantuotteeseen suhteutetussa 21. sijalle. Asukasmääräänsä nähden pienet Välimeren maat, kuten Malta ja Kypros, kantavat suurimman taakan. Taloudellisiin voimavaroihin nähden USA, Saksa ja Britannia ottavat vastaan runsaimmin turvapaikkaa hakevia. Suurimmat pakolaisvirrat suuntautuvat kuitenkin länsimaiden ulkopuolelle.

Olisiko jo aika lopettaa suomalaisen erityisyyden korostaminen ja paisuteltu puhe turvapaikanhakijoiden tuomasta uhasta? Viime vuosina hakijamäärät ovat aiemmasta lisääntyneet, mutta lähtötaso onkin ollut eurooppalaisittain alhainen.

Katsotaanpa asiaa suhteessa turvapaikanhakijoiden kokonaismääriin, Suomen asukaslukuun tai taloudellisiin voimavaroihin, viime vuosien kehitystä ei voi pitää erityisen ongelmallisena.

Ongelma on tuotettu kotimaisessa julkisessa keskustelussa. Se heijastaa enemmän suomalaisen yhteiskunnan vaikeuksia kohdata erilaisuutta, kansainvälisiä muuttoliikkeitä ja globalisaation mukanaan tuomia muutoksia kuin turvapaikanhakemisen muutoksia.

Kööpenhamina, Tanska

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Suomi+ei+ved%C3%A4+erityisesti+puoleensa+turvapaikanhakijoita/1135256908017



Detalji mielipiteen kirjoittajasta Suvi Keskisestä:

KIRJAT
En ole rasisti, mutta... Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Toim. Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori. Vastapaino.169 s. 26 e.

Arkipäivän rasismi elää
Laskusuhdanteessa ihmisiä on helppo yllyttää pitämään meteliä maahanmuuton ongelmista.

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Arkip%C3%A4iv%C3%A4n+rasismi+el%C3%A4%C3%A4/HS20100106SI1KU04fiv

[Pekkaa kahvassa]

Suomi ei vedä erityisesti puoleensa turvapaikanhakijoita
Suvi Keskinen

Vertailtaessa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määriä muiden teollistuneiden maiden vastaaviin osoittautuu kuitenkin, ettei Suomi mitenkään erityisesti vedä turvapaikanhakijoita puoleensa.
.
.
.
Olisiko jo aika lopettaa suomalaisen erityisyyden korostaminen ja paisuteltu puhe turvapaikanhakijoiden tuomasta uhasta? Viime vuosina hakijamäärät ovat aiemmasta lisääntyneet, mutta lähtötaso onkin ollut eurooppalaisittain alhainen.

Voitaisiinko aloittaa sitten edes se paisuttelematon puhe turvapaikanhakijoiden tuomasta uhasta. Se kun on näet se todellinen tilanne. Se, että muilla mailla asiat ovat vieläkin huonommin kuin meillä ei ainakaan ole mikään peruste lopettaa keskustelua, (jota ei itse asiassa ole vielä oikeasti aloitettukaan) tai vähätellä ongelmia.      

Katsotaanpa asiaa suhteessa turvapaikanhakijoiden kokonaismääriin, Suomen asukaslukuun tai taloudellisiin voimavaroihin, viime vuosien kehitystä ei voi pitää erityisen ongelmallisena.

Mihinkähän taloudellisiin voimavaroihin Suvi Keskinen katsoo? Ne taloudelliset voimavarat mihin minä viimeksi katsoin kertoivat toista eli huolestuttavia uutisia mm. Suomen velkautumisesta ja verotulojen pienentymisestä sekä huoltosuhteen heikentymisestä. Nykyinen maahanmuuttopolitiikka kustantaa Suomelle jo yli 2 miljardin vuosittaisen lisälaskun ja summa vain kasvaa vuosittain.

Ongelma on tuotettu kotimaisessa julkisessa keskustelussa. Se heijastaa enemmän suomalaisen yhteiskunnan vaikeuksia kohdata erilaisuutta, kansainvälisiä muuttoliikkeitä ja globalisaation mukanaan tuomia muutoksia kuin turvapaikanhakemisen muutoksia.

Bullshit-mittarin neula heilahti asteikon punaiselle osuudelle ja jäi värähtelemään hienoisesti lähelle rajoitintappia.

[Simo Hankaniemi]

Ja nykyiset kulut ovat vielä hyttysen kakkaa verrattuna siihen, kun tulokkaiden määrä alkaa olla todella iso ja mellakat alkavat. Mitä kuluja koituu siitä, että alkaa muodostua no-go -alueita, valkovuotoa, terrorismia ja totista rikollisuutta. Entä lisääntyvä tehottomuus työelämässä, kun sopeutumattomia ja kielitaidottomia yritetään saada sopeutumaan ja pysymään sorvin tuntumassa. Sekoilu kolme vuotta myöhässä olevan ydinvoimalan kanssa kertoo jo jotakin, ja siellä sentään on varsinaisia työperäisiä hommissa, ei turviksia ja entisiä "lapsisotilaita". Edes Suomen lähialueilta muuttaneet 20 vuotta maassa asuneet eivät puhu kunnolla suomea, eivätkä ole erityisen juurtuneita.

Jokaisen ajattelutaitoisen ihmisen luulisi tajuavan, että katastrofia kohti mennään. Mutta ehkä se on sitten ansaittu, jos kerran maasta ei löydy enempää järkeä ja tarmoa.

[Roope]

Vertailtaessa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määriä muiden teollistuneiden maiden vastaaviin osoittautuu kuitenkin, ettei Suomi mitenkään erityisesti vedä turvapaikanhakijoita puoleensa.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tänä vuonna julkaistussa turvapaikanhakemisen muutossuuntia käsittelevässä raportissa, jossa tarkastellaan 44 teollistuneen maan turvapaikanhakijoiden määriä ajanjaksolla 2005–2009, Suomi sijoittuu 17. sijalle. EU-maissa eniten turvapaikkahakemuksia ottivat vastaan tuona aikana Ranska (187 250), Britannia (148 620) ja Saksa (118 840). Myös lähinaapurimme Ruotsi (126 760) ja Norja (48 910) vastaanottivat huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomi (17 260).

UNHCR:n Euroopan luvut päinvastoin todistavat, että Suomi vetää turvapaikanhakijoita puoleensa erityisesti. Suurin osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista hakeutuu tänne lukuisten turvallisten maiden kuten Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi. Miksi näin olisi, jos Suomella ei olisi erityisiä vetovoimatekijöitä? Ja miksi turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on ollut parin viime vuoden aikana Euroopan suurinta juuri Suomessa, vaikka monissa muissa Euroopan maissa tulijamäärät ovat olleet laskussa?

Raportissa suhteutettiin myös turvapaikanhakijoiden määrää maan asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen vuosina 2005–2009. Suomi sijoittui asukaslukuun suhteutetussa vertailussa 14. ja bruttokansantuotteeseen suhteutetussa 21. sijalle. Asukasmääräänsä nähden pienet Välimeren maat, kuten Malta ja Kypros, kantavat suurimman taakan. Taloudellisiin voimavaroihin nähden USA, Saksa ja Britannia ottavat vastaan runsaimmin turvapaikkaa hakevia. Suurimmat pakolaisvirrat suuntautuvat kuitenkin länsimaiden ulkopuolelle.

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on väkilukuun suhteutettuna kaksinkertainen EU-keskiarvoon tai esimerkiksi Saksaan ja Isoon-Britanniaan verrattuna, vaikka olemme Pohjoismaihin suuntautuvan pakolaisvirran viimeinen pysäkki. Maailman löyhin perheenyhdistämislaki vielä moninkertaistaa lopullisen tulijamäärän. Suomen satsaus yhteen turvapaikanhakijaan on nykyisillä hakemusten käsittelyajoilla noin 25 000-30 000 euroa, joka lienee maailmanennätys ja varmasti ihan toista luokkaa kuin esimerkiksi USA:ssa.

Olisiko jo aika lopettaa suomalaisen erityisyyden korostaminen ja paisuteltu puhe turvapaikanhakijoiden tuomasta uhasta? Viime vuosina hakijamäärät ovat aiemmasta lisääntyneet, mutta lähtötaso onkin ollut eurooppalaisittain alhainen.

Katsotaanpa asiaa suhteessa turvapaikanhakijoiden kokonaismääriin, Suomen asukaslukuun tai taloudellisiin voimavaroihin, viime vuosien kehitystä ei voi pitää erityisen ongelmallisena.

Vertailukohdaksi voi yrittää valita sopivia lukuja ja väittää, että Suomeen suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto on maailman mittakaavassa pientä. Jos kuitenkin unohdetaan hurskaat toiveet ja tarkastellaan nykymuotoisen humanitaarisen maahanmuuton vaikutuksia, niin viime vuosien kehitys on kiistatta Suomelle ongelmallista.

Tiedetään jo etukäteen, että lähivuosina Suomeen saapuville tuhansille turvapaikanhakijoille ei tule olemaan tarjolla kuntapaikkaa eikä töitä. Tiedetään, että kymmenet tuhannet pakolaiset perheineen siirtyvät kuormittamaan suuria kaupunkeja, etenkin Helsinkiä, joiden tukirakenteet eivät sitä tule kestämään. Kotouttaminen ei ole toiminut Suomessa millään mittareilla (työllistyminen, kielitaito, arvot) tähän asti, eikä se varmastikaan toimi paremmin nyt, kun pakolaismäärät ovat moninkertaistumassa ja muun muassa lukutaidottomuus alkaa olemaan jo normi.

Ongelma on tuotettu kotimaisessa julkisessa keskustelussa. Se heijastaa enemmän suomalaisen yhteiskunnan vaikeuksia kohdata erilaisuutta, kansainvälisiä muuttoliikkeitä ja globalisaation mukanaan tuomia muutoksia kuin turvapaikanhakemisen muutoksia.

Ongelma on niin konkreettinen kuin vain olla voi ja pahenee poliitikkojen vältellessä ikäviä päätöksiä ainakin eduskuntavaalien yli. Täytyy elää todella korkeassa norsunluutornissa (tai asua Tanskassa), että voi etäännyttää tämän kaiken nyt tapahtuvan vain julkisen keskustelun ikäväksi ominaisuudeksi.

[RP]

Suomi sijoittuu 17. sijalle. EU-maissa eniten turvapaikkahakemuksia ottivat vastaan tuona aikana Ranska (187 250), Britannia (148 620) ja Saksa (118 840). Myös lähinaapurimme Ruotsi (126 760) ja Norja (48 910) vastaanottivat huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomi (17 260).

Jos Suvi keskinen ei olisi nukkunut maantiedontunneilla, hän ehkä tietäisi että Ranskassa ja Britanniassa on Suomeen verrattuna myös yli kymmenkertainen väestöpohja, ja Saksassa vielä täkäin selvästi suurempi. Ruotsihan taas onkin oikein loistava esimerkki, mitä matkia.

Asukasmääräänsä nähden pienet Välimeren maat, kuten Malta ja Kypros, kantavat suurimman taakan. Taloudellisiin voimavaroihin nähden USA, Saksa ja Britannia ottavat vastaan runsaimmin turvapaikkaa hakevia. Suurimmat pakolaisvirrat suuntautuvat kuitenkin länsimaiden ulkopuolelle.

Jos Suvi Keskinen kytkisi aivonsa taas päälle hän ymmärtäisi, että nuo esitetyt väitteet ovat keskenään ilmeisessä ristiriidassa. USA on henkeä(kin)kohti laskettuna yksi maailman rikkaimpia maita (ja vastaavasti Saksa ja Britannia selvästi Maltaa ja Kyprosta varakkaampia). Jos USA ei asukasmääränsä nähden ole maailman "avokätisin" valtio, ei se taatusti ole suhteutettuna suhteutettuna taloudellisiin resursseihinsa. Siltä, joka ei tätä ymmärrä, puuttuu joko alkeellisinkin taju matemaattisista suhteista, tai sitten hän elää jossain kommunistisessa harhamaailmassa, jossa Amerikka on rutiköyhä.

[Veli Karimies]

Vertailtaessa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määriä muiden teollistuneiden maiden vastaaviin osoittautuu kuitenkin, ettei Suomi mitenkään erityisesti vedä turvapaikanhakijoita puoleensa.

Mitäpä jos vaikka vertailtaisiin ihan tuohon naapurimaahamme. Viroon.

[JoKaGO]

UNHCR:n Euroopan luvut päinvastoin todistavat, että Suomi vetää turvapaikanhakijoita puoleensa erityisesti. Suurin osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista hakeutuu tänne lukuisten turvallisten maiden kuten Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi. Miksi näin olisi, jos Suomella ei olisi erityisiä vetovoimatekijöitä?

Tämä on niiiiiin aukoton todiste, että Suomi on liian houkutteleva turvapaikkashoppailijoille. Nyt pitäisi puristaa palleista tisseistä ja vaatia Astridia esikuntineen tilille tästä! Jotainhan tässä on takana. Mehän täällä ollaan hyvin tietoisia, miksi Suomi on niin houkutteleva, mutta totuus pitää saada kakaistuksi ulos myös viranomaisten taholta.

Suomisen Jyri, jos olet kuulolla, niin laita nyt hemmetissä se syyte tehtävien laiminlyönnistä vetämään Astridia vastaan! On nimittäin hauska paikka, kun eduskunta vaatii ja Astridin on toteltava, joten se Kärkkäisen kysymyksen pakoilu paljastuu tätä kautta tehtävien laiminlyönniksi.

[RP]

Jos USA ei asukasmääränsä nähden ole maailman "avokätisin" valtio, ei se taatusti ole suhteutettuna suhteutettuna taloudellisiin resursseihinsa. Siltä, joka ei tätä ymmärrä, puuttuu joko alkeellisinkin taju matemaattisista suhteista, tai sitten hän elää jossain kommunistisessa harhamaailmassa, jossa Amerikka on rutiköyhä.

Hittolainen, tämä on vielä pahempi kuin luulinkaan. UNCHR on todellakin julkaissut tälläisen raportin, jossa

The analysis changes when comparing the number of asylum-seekers to the size of the national population or the Gross Domestic Product (GDP) (PPP)13. These measures may allow for a better comparison between countries as they may better indicate the capacity of a country to host asylum-seekers.

Ja ovat sitten rankanneet maat järjestykseen kaavalla

Pakolaisten määrä         Pakolaisten määrä  
-----------------------   =     -----------------------  * väestö
BKT(PPP) per nuppi              BKT(PPP)


- ja ei niin kovin yllättäen suuret maat ovat listan kärjessä. Sen enempää raportin tekijälle, oikolukijalle tai kenellekään muulle toimitustyöhön osallistuneelle tai sen hyväksyneelle ei ole tullut mieleen, että käytetyssä kriteerissä tai tuloksissa ei ole mietään mieltä.

Itseasiassa oli olettanut UNCHR:llä olevan jonkin sortin asiantuntemusta ja ammattitaitoa...

(edit: typo & viivojen pituus. Fonttien leveydessä kirjoituslaatikossa ja varsinaisella sivulla on eroa, joten tässä "What you see is what you get" ei päde)

[Late]

Suomi ei vedä erityisesti puoleensa turvapaikanhakijoita
Suvi Keskinen
..
Olisiko jo aika lopettaa suomalaisen erityisyyden korostaminen ja paisuteltu puhe turvapaikanhakijoiden tuomasta uhasta? Viime vuosina hakijamäärät ovat aiemmasta lisääntyneet, mutta lähtötaso onkin ollut eurooppalaisittain alhainen.
..
Ongelma on tuotettu kotimaisessa julkisessa keskustelussa. Se heijastaa enemmän suomalaisen yhteiskunnan vaikeuksia kohdata erilaisuutta, kansainvälisiä muuttoliikkeitä ja globalisaation mukanaan tuomia muutoksia kuin turvapaikanhakemisen muutoksia.

Lieneekö Thors tilannut puolustuspuheenvuoron vai onkohan Suvi ihan itse päättänyt kertoa totuuden turvapaikanhausta? Vika on suomalaisissa, hakijoiden määrän kasvulla ei ole väliä, eikä asiasta myöskään saisi puhua.

Voisiko vaikka Jussi/joku muu jolla on sana hallussa, kirjoittaa Hesariin pikku vastineen? Suvin jutut oli sen verran paksuja, että tiedä vaikka asiallinen vastine vaikka julkastaisiinkin.

Uskoakseni tällaiset ongelmien vähättelyt menevät läpi entistä harvemmille, ja edelleen jatkuva syyllistäminen saattaa nuivistaa asenteita entisestään.

[Ernst]

Vertailtaessa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määriä muiden teollistuneiden maiden vastaaviin osoittautuu kuitenkin, ettei Suomi mitenkään erityisesti vedä turvapaikanhakijoita puoleensa.

Mitäpä jos vaikka vertailtaisiin ihan tuohon naapurimaahamme. Viroon.

Virolla ei ole jotakin niistä vetovoimatekijöistä, joita meillä on?

[JoKaGO]

Mitä mitä mitä?

Pakolaisten määrä         Pakolaisten määrä   
-----------------   =     -----------------  * väestö
BKT(PPP) per nuppi              BKT(PPP)

Siis sama kuin   X/Y = X*Z/W, Missä

X on pakolaisten määrä
Z on Väestön määrä
W on BKT
Y on BKT per nuppi eli W/Z

Joten ylläoleva lauseke on ekvivalentti X/Y = X/Y <=> 1 = 1

Lopputulos: kaikki maat ovat yhtä hyviä tässä vertailussa 

[RP]

Joten ylläoleva lauseke on ekvivalentti X/Y = X/Y

Niin, siis vasen puoli oli suoraan UNCHR:n raportissa, ja oikea puoli sama minun toisella tavalla muotoilemanani. Luonnollisestikin ne ovat sama asia. Järjestyskriteerinä se on järjetön.

Pakolaisten määrä (olisi muuten pitänyt kirjoitaa "turvapaikanhakijoiden") jaettuna kokonais-BKT:n suuruudella on mitta pakolaisrasituksen suuruudelle suhteessa maan taloudelliseen kantokykyyn (ei täydellinen, mutta yksinkertainen ja suhteellisen järkevä mitta). Tämän kertominen väestömäärällä ei ole mitenkään perusteltavissa.  

Tällä UNCHR:n kriteerillä olisimme Japanin kanssa tasoissa, jos kumpaankin maahan tulisi kappalemääräisesti yhtä paljon turvapaikanhakijoita. (BKT henkeä kohti meidän maillamme on suunilleen sama).

Siis olisimme, toki runsas 120 miljoonaa japanilaista sai vastaanottaa vain kolmanneksen siitä turvapaikkahakijoiden määrästä kuin 5 miljoonainen Suomi, joten tällä rankkauksella Suomen rasitus on 'peräti' kolminkertainen.

edit: typo

[JoKaGO]

OK, olinpas nokkela!

Japani on köyhä ja siksi jää, kun ei huoli kultamunia edes kultalautaselta.

[Roope]

Hittolainen, tämä on vielä pahempi kuin luulinkaan.
[...]
Ja ovat sitten rankanneet maat järjestykseen kaavalla

Pakolaisten määrä         Pakolaisten määrä   
-----------------   =     -----------------  * väestö
BKT(PPP) per nuppi              BKT(PPP)


- ja ei niin kovin yllättäen suuret maat ovat listan kärjessä. Sen enempää raportin tekijälle, oikolukijalle tai kenellekään muulle toimitustyöhön osallistuneelle tai sen hyväksyneelle ei ole tullut mieleen, että käytetyssä kriteerissä tai tuloksissa ei ole mietään mieltä.

Itseasiassa oli olettanut UNCHR:llä olevan jonkin sortin asiantuntemusta ja ammattitaitioa...

Käsittämätön virhe, mutta meni Suvi Keskiselle täydestä. Hälytyskelloja ei soittanut sekään, että vaikka hakijamäärä oli vertailujaksolla tilaston ykkösessä USA:ssa Suomeen verrattuna 15-kertainen, niin väkiluvultaan USA on 60 kertaa Suomea suurempi ja GDP(PPP)/capita on sekin suurempi. Kun vertailuun lisää vielä Suomen ja USA:n toisistaan poikkeavat hakijakohtaiset vastaanottokustannukset, niin ero on huima Suomen "hyväksi".

Tilastoilla todistaminen ei selvästikään ole sosiaalityön alalta väitelleen Suvi Keskisen vahvuuksia.

[Veli Karimies]

Lieneekö Thors tilannut puolustuspuheenvuoron vai onkohan Suvi ihan itse päättänyt kertoa totuuden turvapaikanhausta? Vika on suomalaisissa, hakijoiden määrän kasvulla ei ole väliä, eikä asiasta myöskään saisi puhua.

Voisiko vaikka Jussi/joku muu jolla on sana hallussa, kirjoittaa Hesariin pikku vastineen? Suvin jutut oli sen verran paksuja, että tiedä vaikka asiallinen vastine vaikka julkastaisiinkin.

Uskoakseni tällaiset ongelmien vähättelyt menevät läpi entistä harvemmille, ja edelleen jatkuva syyllistäminen saattaa nuivistaa asenteita entisestään.

Suvi on hyvä vaan ja menee sanomaan lammilaisille "Vika on teissä, ei turvapaikanhakijoissa.". En pidätä hengitystäni.

[JoKaGO]

Käsittämätön virhe, mutta meni Suvi Keskiselle täydestä. Hälytyskelloja ei soittanut sekään, että vaikka hakijamäärä oli vertailujaksolla tilaston ykkösessä USA:ssa Suomeen verrattuna 15-kertainen, niin väkiluvultaan USA on 60 kertaa Suomea suurempi ja GDP(PPP)/capita on sekin suurempi. Kun vertailuun lisää vielä Suomen ja USA:n toisistaan poikkeavat hakijakohtaiset vastaanottokustannukset, niin ero on huima Suomen "hyväksi".

Tilastoilla todistaminen ei selvästikään ole sosiaalityön alalta väitelleen Suvi Keskisen vahvuuksia.

Ei ole. Siksi näitä propagandistisia tilastokikkailuja pitääkin tutkia tarkemmin kuin piru raamattua. Sinä, Roope, olet ollut siinä hyvä, ja nyt pointsit tästä "paljastuksesta" RP:lle. Meillehän ei muumeilla!

[Jyri Suominen]

Sain tänään tarkennetut vastaukset kysymyksiini:

Lähettäjä:  Jyri Suominen [mailto:[email protected]]
Lähetetty: 14. toukokuuta 2010 11:52
Vastaanottaja: SM_VP_Maahanmuutto_osasto
Aihe: Re: Asiakirjapyyntönne pakolaisten/turvapaikanhakijoiden kustannuksista

Hei

Kari Kananen

Viittaan allaolevaan lauseeseen "Valtio kattaa vuosittain valtion talousarviossa olevien määrärahojen turvin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kustannukset. Oheiseen taulukkoon on koottu vuosina 1990-2009 pakolaisten/turvapaikanhakijoiden vastaanoton toteutuneet kustannukset."

1. Mistä nämä kustannukset ovat muodostuneet, mitä ne siis pitävät sisällään ?

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannukset jakautuvat seuraaviin kustannuseriin (suluissa kustannusten osuus % v.2009)
- vastaanottokeskusten henkilöstömenot 30%
- vastaanottokeskusten kiinteistömenot (vuokrat) 16%
- aineet, tarvikkeet, tavarat 5%
- palvelujen ostot (mm. oikeusapu,tulkkipalvelut) 13%
- terveydenhuolto 10%
- muut menot 4 %
- toimeentulotuki 22%

Turvapaikkaprosessin jälkeen, jos hakijalle myönnettään oleskelulupa, kuntien asukkaiksi muuttaneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten aiheuttamia laskennallisia kustannuksia korvataan kunnille 3 vuoden ajan kuntaan muutosta.  0-6- vuotiaiden osalta korvaus kunnalle on 6845 euroa/vuosi ja muut (7-v. =>) 2091 euroa/vuosi.  Kunnalle korvataan myös mahdollinen tarvittava toimeentulotuki kolmelta vuodelta sekä tulkkikustannukset. Tulkkikustannusten korvaamiselle ei ole aikarajaa, mutta yleensä tulkkia käytetään maahantulon alkuvaiheessa. Joillekin vammaisille ja pitkäaikaissairaille, joille kielen oppiminen on vaikeaa, annetaan tulkkipalveluja pidempään. Lisäksi kunnille korvataan erityiskustannuksia, esim. alaikäisten lasten jälkihuollosta aiheutuvia kustannuksia tai pitkäaikaisen hoitoa vaativan sairauden aiheuttamia kustannuksia. Näistä sovitaan pakolaisia vastaanottaneen kunnan kanssa erikseen sopimuksella (kunnan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) välinen sopimus).

2.Onko kustannusten sisällä myös valtion kustantaman vastaanottokeskuksien ruokakustannukset mukana?

Pääsääntöisesti vastaanottokeskuksiin majoitetut turvapaikanhakijat ostavat ja valmistavat ruokansa itse. Jos heillä ei ole rahaa ja toimeentuloa, he saavat välttämättömiin menoihin toimeentulotukea,  (toimeentulotuen perusosaa)  jolla ostavat ruokansa. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea on alennettu 30%, sillä he saavat majoituksen vastaanottokeskuksessa .  Toimeentulotuesta maksetaan rahana 70 % ja annetaan hyödykkeinä 30 %. Hyödykkeiksi lasketaan vastaanottokeskukseen tilatun päivälehden lukumahdollisuus, television katselumahdollisuus, internetin käyttö tietyn ajan päivästä/viikosta sekä siivousvälineiden ja -aineiden käyttöoikeus. Toimeentulotuella turvapaikanhakija hankkii ruokansa, vaatteensa, reseptittömät lääkkeensä, henkilökohtaisen hygiean tarvikkeet, maksaa paikallisliikenteen maksut, maksaa puhelimensa ja siitä aiheutuvat maksut sekä mahdolliset harrastuskulut. Poikkeuksellisesti joissakin vastaanottokeskuksissa, joissa hakijoita majoitetaan vain lyhytaikaisesti, hakijat eivät osta ja laita ruokaa itse, vaan he saavat ruoan. Tällöin heidän toimeentulotukeaan alennetaan 79%:a. Toimeentulotuen perusosa kuukaudessa yksin elävälle aikuiselle on 417,53 /€, josta siis turvapaikanhakijalta vähennetään -30% tai -79%. Majoitus on turvapaikanhakijalle maksutonta, ellei hän käy työssä, jolloin hän tuloistaan riippuen maksaa asumisestaan. Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä tekee tuloista normilaskelman, jonka mukaan maksettava vuokra määräytyy. Turvapaikanhakija asuu yhteismajoituksessa yleensä 2-4/6 hengen huoneessa ja jakaa muiden kanssa hygieniatilat ja keittiön sekä oleskelutilat. Hänellä on käytössään sänky, vaatekaappi, sekä pieni pöytä jos huoneeseen sellainen mahtuu.

3.Valtio on tehnyt laskelmia vastaanottokeskusten ruokakustannuksista ja mistä ne laskelmat saa?

Laskelmia ei ole, vaan ruokakulut sisältyvät toimeentulotukimenoihin.

4.Onko vastaanottokeskuksien asiakkaiden terveydenholtokustannukset myös mukana tuossa taulukossa?

Sisältyvät kustannuksiin.

5.Miten vastaanottokeskusten asiakkaiden kustannuksissa/maksuissa toimitaan, jos asukas sairastuu tms. tai tarvitsee apua joka maksaa heti, välillisesti tai myöhemmin, mihin hänet ohjataan esim. hoitoa saamaan?

Turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja vain  välttämättämään  (perus) terveydenhoitoon. Vastaanottokeskuksissa on yleensä terveydenhoitaja, joka vastaa perusteterveydenhoidosta. Jos kyseessä on akuutti, perusterveydenhoitoa laajempi hoitoa tarvitseva sairaus, hoito tapahtuu terveyskeskuksessa/lääkäriasemalla  tai sairaalassa.

6.Kuka suorittaa hoito maksun asiakkaan ollessa vastaanottokeskuksessa ?

Vastaanottokeskus maksaa hoidon kustannukset.

7.Maksaako paikkakunta välilliset kustannukset jonka jälkeen valtio maksaa ne paikkakunnalle takaisin ja minkälaisilla eri nimikkeillä?

Laskut menevät vastaanottokeskukseen, joka maksaa syntyneet todelliset kustannukset.

8.Seuraavia kustannus nimikkeistä tarvittaisiin tietoa, miten ne käytännössä toteutetaan/vuosittain ja mitkä ovat toimintaperiaatteet allaolevissa nimikkeissä?
8.1 Tulkkipalvelut Vastaanottokeskukset ja kunnat hankkivat kilpailutuksen kautta ostopalveluina.
8.2 Ruokakustannukset   (ks. edellä kirjoitettu)
8.3 Majoituskustannukset  (ks. edellä kirjoitettu)
8.4 Terveydenholtokustannukset  (ks. edellä kirjoitettu)
8.5 Asiakkaan mahdolliset kuljetukset  Asiakas maksaa omat matkansa (käyttäen toimeentulotukea). Järjestetään tarvittaessa kuljetus, jos viranomaisesta johtuva matkustustarve, esim. turvapaikkapuhutteluun matkustaminen
8.6 Toimeentulotuki  (ks. edellä kirjoitettu)
8.7 Harkinnanvarainen toimeentulotuki, kuten asiakas muuttaa omaan asuntoon miten siitä aiheutuvat kustannukset ovat jaettu, huonekalut irtaimisto jne.  Oleskeluluvan saaneiden osalta kunta harkintansa mukaan korvaa kustannuksia, joista sitten hakee valtiolta korvauksen (sopimus kunnan ja ELY-keskuksen välillä, hakemus ELY-keskukselle.) 

Onhan ne tiedettävä nämä menot ja niistä oltava kuitit ja kuitit säilytettävä kuitenkin vuosia ja tiedot on varmasti koottu jonnekin järjestelmään.

Yksittäiset tiedot ovat vastaanottokeskusten ja kuntien arkistoissa. Kuitenkin esim. mm. yksittäisille henkilöille myönnetyt toimeentulotuet ovat salassapidettäviä (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 §)

9. Yleisestikin toimintaperiaattet ylläoleviin kysymyksiin liittyen

Jos kysymyksiin vastataan ei ole tietoa, niin välittäkää aina nimikkeen (esim. tulkkipalvelut/ maksaja x)  perusteella olevan viranomaisen/yksikön nimi ja yhteystiedot joka loppujen lopuksi kustannuksista hoitaa vastuun tai sen viimesijaisen maksajan/yksikön nimi ja yhteystiedot.


Jyri Suominen

*****

6. toukokuuta 2010 9.25 SM_VP_Maahanmuutto_osasto <[email protected]> kirjoitti:

     
     
                                                    SM Dno/2010/965
     
     
Hyvä Jyri Suominen,
     
Viittaan asiakirjapyyntöönne 14.4.2010, jonka STM on osoittanut sisäasiainministeriölle vastattavaksi turvapaikanhakijoista/pakolaisista aiheutuneita kustannuksia koskien.
     
Turvapaikanhakijoista/pakolaisista aiheutuneista kustannuksista ei ole olemassa asiakirjoja, joissa olisi eritelty tietoja pyytämällänne tarkkuudella. Valtio kattaa vuosittain valtion talousarviossa olevien määrärahojen turvin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kustannukset. Oheiseen taulukkoon on koottu vuosina 1990-2009 pakolaisten/turvapaikanhakijoiden vastaanoton toteutuneet kustannukset. (Määrärahoja ei ole indeksoitu v. 2009 kustannustasoon, joten historiatieto ei ole verrannollinen nykyhetkeen.)
     
Vuosittain turvapaikkaa hakevien määrä vaihtelee. Samoin niiden osuus, jotka hakijoista saavat turvapaikan tai oleskeluluvan jäädä Suomeen. Maahanmuuttovirasto käsittelee turvapaikkahakemukset ja tekee hakemuksiin päätökset. Maahanmuuttoviraston internet-sivuilta löytyy tilastotiedot vuodesta 1997 lähtien turvapaikanhakijamääristä ja tehdyistä päätöksistä kansalaisuuksittain http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3127
     
Ystävällisin terveisin,
     
Kari Kananen

[Axl]

Tuli mieleen vaan, että eikös ole olemassa joku valtiontalouden tarkastusvirasto?

[Jyri Suominen]

Tuli mieleen vaan, että eikös ole olemassa joku valtiontalouden tarkastusvirasto?

Taitaa sellainen olla budjettien muodossa tuo liittovaltio 

[rähmis]

"Ei ministeriö ole mikään tutkimuslaitos, ei meillä tällaiseen ole resursseja. Jos tällaisen haluaa, sen voisi tilata muualta", Thors sanoo.

Onneksi ruotsalaisilla on varaa ja resursseja.

Poliittisesti epäkorrektit tahot ovat tonkineet sosiaalihallituksen papereista tiedon, jonka mukaan pakolaisille*) maksettiin taloudellisia avustuksia ja kotoutumistukia vuoden 2009 aikana 2.288 miljardia kruunua (233m€).

*) Tässä tilastossa pakolaiseksi on laskettu vuonna 2006 ja sen jälkeen oleskeluluvan saaneet.

Muiden kuin pakolaisten vastaanottamat tuet vuonna 2009 olivat 8.815 miljardia kruunua.

Pikaisesti laskien siis useampi kuin joka neljäs sossun tädin käsien kautta kulkeva tukikruunu siirtyy taikaseinän välityksellä maahan vast'ikään saapuneen kukkaroon.

Socialstyrelsen: Ekonomiskt bistånd kvartal 1-4, år 2009

[Mika]

Selvityksiä voidaan tehdä hyvin erilaisista lähtökohdista. Tämä tämä lienee tilaustyö, jolla pyritään vakuuttamaan kansalaiset siitä, ettei mamuihin ja turvapaikanhakijoihin käytetä rahaa yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Uskokoon se, ken on riittävän tyhmä uskoakseen...  

[Mursu]

Pitää myös muistaa ettei TP-hakijalla ole samoja oikeuksia kuin kuntapaikan ja oleskeluluvan saaneella. Ja tp-hakijat saavat vähennettyä toimeentulotukea. Jos heille tarjotaan ruokaa, niin se vähennetään toimeentulotuesta.

Tuo vähennys on vain 10 %, eli varsin mitätön. Vaikka ruoka vähennettäisiin, on summa noin tuplat siitä, mitä vanhainkodissa asuva vanhus tai varusmies saa. Minusta rahaa ei tulisi antaa ollenkaan.