2009-02-25 HS: Uskallammeko kohdata ihmisen?

[rähmis]

"Oulussa paikallinen asukasyhdistys kieltäytyi ottamasta tiloihinsa Kirkon yhteisvastuukeräyksen lippaita, koska osa keräyksen tuotosta käytetään maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen."

Uskallammeko kohdata ihmisen?

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vetosi viime viikolla sen puolesta, että maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvia ihmisiä ei pidä leimata muukalaisvihamielisiksi.

Mistä nousi tämä huoli? Yksi syy saattaa olla se, että kokoomuksen puheenjohtaja on käynyt puolueensa "heimepuhutaanulkopolitiikkaa.fi"-verkkosivuilla. Siellä esitetään ulkopolitiikkaa sivuavia väitteitä, joista ihmiset saavat äänestää.

Ylivoimaisesti suosituin osio koskee maahanmuuttopolitiikkaa. Siellä väite, että "ensin pitäisi ratkaista suomalaisten ihmisten ongelmat, sitten vasta alkaa käyttää verovaroja ulkomaalaisten tukemiseen", sai huomattavasti enemmän puoltoääniä kuin mikään muu sivustolla esitetty väite. Nato-jäsenyyden kannattajiakin on vain murto-osa verrattuna niihin, jotka ovat kyllästyneitä ulkomaalaisten tukemiseen.

Jos muillakin puolueilla olisi vastaavanlaiset verkkosivut, äänestystulokset saattaisivat olla hyvin samansuuntaisia kuin kokoomuksen sivuilla. Ulkomaalaisvastainen verkosto on aktivoitunut ja iskee enemmän tai vähemmän organisoidusti erilaisille verkkosivustoille. Mutta lienee myös niin, että eri puolueissa on paljon kannattajia, jotka suhtautuvat ulkomaalaisiin ja erityisesti turvapaikanhakijoihin epäluuloisesti.

Nyt, kun perussuomalaisten kannatus on lähtenyt jyrkkään nousuun, muiden puolueiden pitää päättää, miten ne suhtautuvat muukalaisia kohtaan yhä vihamielisemmäksi käyneeseen mielipideilmastoon. Jos siihen tekee jyrkän pesäeron, on vaarana, että omia kannattajia valuu perussuomalaisten joukkoihin. Jos taas lähtee näitä käsityksiä myötäilemään, on helposti mukana niljakkaassa kilpajuoksussa.

Suomessa tapahtunee sama kuin monissa muissakin Länsi-Euroopan maissa, joissa ulkomaalaisiin penseästi suhtautuva populistinen puolue on saavuttanut jalansijaa: kielteiset asenteet vahvistuvat myös muissa puolueissa.

Suurille puolueille onkin kehittymässä kaksoisstrategia. Virallinen puoluelinja suhtautuu maahanmuuttopolitiikkaan rauhallisesti ja periaatteessa myönteisesti, mutta puolueissa on näkyviä poliitikkoja, jotka edustavat selkeästi maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvaa linjaa.

Vihamieliset asenteet ulkomaalaisia kohtaan kärjistyvät, kun ajat tulevat vaikeammiksi. Se on viime aikoina nähty muun muassa Britanniassa, jossa on ollut mielenosoituksia ulkomaalaisia työntekijöitä vastaan. Pelätään, että halvemmalla työtä tekevät ulkomaalaiset vievät työpaikat paikallisilta ihmisiltä.

Vaikeammassa asemassa ovat turvapaikanhakijat, jotka tarvitsevat vastaanottajamaan tukea useita vuosia. Kun työttömyys, taloudellinen ahdinko ja pelko omasta selviytymisestä kasvavat, kyky sietää turvapaikanhakijoiden tukemista heikkenee.

Tämä tuli esiin muun muassa Oulussa, jossa paikallinen asukasyhdistys kieltäytyi ottamasta tiloihinsa Kirkon yhteisvastuukeräyksen lippaita, koska osa keräyksen tuotosta käytetään maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen.

Turvapaikanhakijat ovat oiva kohde omille ahdistuksille.

Maahanmuuttokeskustelussa on helppo nakella kiviä muiden niskaan.

On helppo lietsoa verkossa nimettömänä ennakkoluuloja maahanmuuttajia vastaan. Ja on helppo pukea ylleen hyveellisyyden viitta ja tuomita kaikki maahanmuuttoa arvosteleva keskustelu. Näillä asenteilla me ajaudumme samanlaiseen tilanteeseen kuin on ajauduttu monissa Länsi-Euroopan maissa: kuilu eri kansanryhmien välillä on vain kasvanut.

Asenteiden lukkiutumisen kannalta vaikein ryhmä ovat turvapaikanhakijat – erityisesti somalit, joiden kulttuuritausta, kielitaito ja koulutustaso hidastavat sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Asian tekee polttavaksi se, että turvapaikanhakijoiden määrä on taas kääntynyt kasvuun. Vaikka luvut vielä ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna pieniä, arvioidut hakijamäärien kasvuprosentit ovat suuria.

Onko hakijamäärien kasvuun varauduttu? Onko Maahanmuuttovirastolla riittävästi voimavaroja? Onko kunnilla voimaa ja haluja vastaanottaa kasvavia määriä turvapaikanhakijoita? Onko kotouttamiseen varattu riittävästi voimavaroja?

Näihin kysymyksiin on vastattava. Ja on muodostettava kanta siihen, mitä me teemme, kun muut Pohjoismaat kiristävät omaa linjaansa.

Ehkä olennaisinta on, miltä asiat näyttävät siellä, minne oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat asettuvat.

Suuri osa oleskeluluvan saaneista tulee pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin. Mitä enemmän heitä pääkaupunkiseudulla on, sitä enemmän heitä tulee lisää, koska vieraassa kulttuurissa omasta kulttuuritaustasta olevat ihmiset antavat tukea ja turvaa. Siksi joissakin lähiöissä turvapaikanhakijat näkyvät yhä suurempana ryhmänä.

Näissä lähiöissä tämän kulttuurisen haasteen eteen joutuvat suomalaiset ovat usein itse tiukoilla. Jollei tällaisten lähiöiden julkisten palveluiden, kuten terveyskeskusten ja koulujen, voimavaroja erityisesti vahvisteta, maahanmuuttopolitiikan hinnan maksavat ne, jotka jo muutoinkin ovat heikoimmilla.

Mitä enemmän näiden alueiden palveluista ja sosiaalisesta rakenteesta pidetään huolta, sitä paremmat edellytykset paikallisilla ihmisillä on vastaanottaa maahanmuuttajat ja maahanmuuttajilla kotoutua.

Miltä Suomi sitten näyttää maahanmuuttajan silmin?

Maailmalla on ihmisiä, jotka tarvitsevat työtä tai turvaa. Me puolestamme tarvitsemme ihmisiä tekemään työtä. Yhä useampi joukkoliikenteen kuljettaja tai sairaaloiden ja hoitokotien hoitaja on maahanmuuttaja. Yhä useammat nuoret maahanmuuttajat hakeutuvat korkean koulutuksen ammatteihin ja tekevät työtä vaikkapa insinööreinä tai lääkäreinä.

Heillä on oikeus ja syy kysyä meiltä suomalaisilta, mitä me oikein pelkäämme.

Hesari

[Akateemisesti Nuiva]

Yhä useammat nuoret maahanmuuttajat hakeutuvat korkean koulutuksen ammatteihin ja tekevät työtä vaikkapa insinööreinä tai lääkäreinä.

Heillä on oikeus ja syy kysyä meiltä suomalaisilta, mitä me oikein pelkäämme.

Hesari

Niin, jälleenhän kysymys on ainoastaan pelosta.

[Maltillinen]

Vastaus lienee aika helppo!

Pelkäämme seuraavia asioita:
- Kansantalouden romahdusta ja verotuksen hillitöntä kasvua.
- Ghettoutumista.
- Mellakoita.
- Shariaa.
- Luokkayhteiskunnan muodostumista.
- jne.

Jos joku pystyy konkreettisesti osoittamaan toteen, että näin ei tule Suomessa käymään, vaikka muualla Euroopassa niin on käynyt, olettaisin että kaikenlaisen maahanmuuton esteet poistuisivat.
Todistustaakka pitäisi tässä olla maahanmuuton puolustajilla, eikä vastustajilla.

T: Juha

[Kami]

"Suomessa tapahtunee sama kuin monissa muissakin Länsi-Euroopan maissa, joissa ulkomaalaisiin penseästi suhtautuva populistinen puolue on saavuttanut jalansijaa: kielteiset asenteet vahvistuvat myös muissa puolueissa."

Mutta mikä saa toimittajan jäämään päättelyketjussaan tähän? Miksi penseästi ulkomaalaisiin suhtautuva populistinen puolue on saavuttanut jalansijaa? Eiku...

"Vihamieliset asenteet ulkomaalaisia kohtaan kärjistyvät, kun ajat tulevat vaikeammiksi. Se on viime aikoina nähty muun muassa Britanniassa, jossa on ollut mielenosoituksia ulkomaalaisia työntekijöitä vastaan. Pelätään, että halvemmalla työtä tekevät ulkomaalaiset vievät työpaikat paikallisilta ihmisiltä."

Juu, se onkin Britanniassa varmastikin ainut syy. Ja muutenkin hyvin linjassa toimittajan muiden pohdintojen kanssa. Maahanmuuttajat vievät työpaikat, mutta jostain kumman syystä heille pitää järjestää keräyksiä jotta he työllistyisivät. Hienoin loputtoman rahan alkemiallinen lähde on se kehä jossa maahanmuuttajat työllistyvät maahanmuuttamalla!

Mutta minä ja toimittaja kantaväestön edustajina tiedämme, että syyt Brittien möykkäämiset ovat yksinkertaisia, kuten tavallista työtä tekevät ihmiset itsekin. Maahanmuuttajien kanssa asiat eivät koskaan ole yksinkertaisia. Ne ovat sumeita, harmaita ja niin uskomattoman monisyisiä, että mitään selvää lausetta maahanmuuttajista ei voi muodostaa. Koska tilanne on tämä, täytyy maahanmuuttajien ongelmille kuitenkin löytyä jokin syy, minkä voi ihan sanoilla ilmaista niin että kantaväestökin sen ymmärtää: Kantaväestö ei tykkää ulkomaalaisista, koska he ovat niin irrationaalisia ihmisiä ja niin yksinkertaista sakkia että toimittajakin kykenee ylenkatsomaan ja pyörittelemään päätään.

"Vaikeammassa asemassa ovat turvapaikanhakijat, jotka tarvitsevat vastaanottajamaan tukea useita vuosia. Kun työttömyys, taloudellinen ahdinko ja pelko omasta selviytymisestä kasvavat, kyky sietää turvapaikanhakijoiden tukemista heikkenee."

Hmm. Tämä on tosi. Mistäs nyt tuulee?

"Tämä tuli esiin muun muassa Oulussa, jossa paikallinen asukasyhdistys kieltäytyi ottamasta tiloihinsa Kirkon yhteisvastuukeräyksen lippaita, koska osa keräyksen tuotosta käytetään maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen.

Turvapaikanhakijat ovat oiva kohde omille ahdistuksille."

Aah. Noniin nyt minäkin tajusin. Yksinkertaiset paikalliset asukkaat kokevat yksinkertaista irrationaalista ahdistusta. Monimutkaiset, monisyiset maahanmuuttajat taas tarvitsevat tukea työllistymiseen koska se on niin jännä ja monisyinen juttu että tasa-arvo toteutuu jollain erittäin suhteellisella, ennalta-arvaamattomalla tavalla kun kerätään rahaa, että saadaan työllistettyä. Tällaiset keräykset ovat onnistuessaan ratkaisu kaikkeen työttömyyteen! Kyllähän se on maahanmuuttajia kohtaan hirveän yksinkertaista (kantaväestö) ahdistuksen ilmaisua ja monimutkaista (maahanmuuttaja) syrjimistä kun ei haluta rahaa antaa tai ei pidetä mielekkäänä monimutkaisia (maahanmuuttaja), yksinkertaiselle (kantaväestö) ihmiselle kovin vaikeasti ymmärrettäviä ja salaisia, alkemian kaltaisia keinoja joilla maahanmuuttaja työllistyy.

Ja niinhän siinä käy, että loppupeleissä, yksinkertaiset alkuasukkaat sitten turvautuvat yksinkertaisiin keinoihin, kuten muuten monisyisessä ja vaikeasti hahmotettavassa sharia-tuomioistuimessa konsanaan:

"Maahanmuuttokeskustelussa on helppo nakella kiviä muiden niskaan."

Sitten tulee hetken aikaa asiaa, mutta sitten taas hämmentyy mieleni.

"Mitä enemmän näiden alueiden palveluista ja sosiaalisesta rakenteesta pidetään huolta, sitä paremmat edellytykset paikallisilla ihmisillä on vastaanottaa maahanmuuttajat ja maahanmuuttajilla kotoutua."

Palvelut jotenkin ymmärrän, mutta sosiaalinen rakenne lie jonkinlainen monimutkainen, vaikeasti hahmotettava (maahanmuuttajamainen) asia. Lopulta toimittaja ratkoo koko pitkän ja mitäänsanomattoman tekstinsä esittämät retoriset kysymykset kahdella lauseella:

"Maailmalla on ihmisiä, jotka tarvitsevat työtä tai turvaa. Me puolestamme tarvitsemme ihmisiä tekemään työtä."

Nämä lauseet minäkin ymmärrän, vaikken aina tavoitakaan kaiken monisyisyyttä .

[Lemmy]

Maailmalla on ihmisiä, jotka tarvitsevat työtä tai turvaa. Me puolestamme tarvitsemme ihmisiä tekemään työtä.

Työvoimapula huutaa taas. Ei nävy työpaikkoja.

[Kommunistimutantti]

Minä voin korjata tuon yhden sitaatin vastaamaan totuutta:

"Maailmalla on ihmisiä, jotka tarvitsevat työtä tai turvaa, mutta he eivät tule tänne.  Me puolestamme tarvitsemme ihmisiä tekemään työtä, mutta sen sijaan haalimme tänne kirjoitustaidottomia naistenvihaajia.  Lama EVVK."


Ja yrittääkö tämä toimittaja oikeasti antaa ymmärtää, että huoli oman työpaikan menettämisestä valtion (ja kirkon) tukemalle ulkomaiselle halpatyövoimalle on epäoikeutettu pelko?

Minä en muuten muista, että suomalaisista bussikuskeista jne. olisi ikinä ollut pulaa ennen suurien maahanmuuttajamäärien saapumista.  Onko kenelläkään statistiikkaa bussikuskien palkkakehityksestä inflaatioon ja vastaaviin tehtäviin suhteutettuna?

[tapio]

Myös tämä Antti Blåfield on entinen stalinisti.

[Pöllämystynyt]

Uskaltaako tämä entinen stalinisti kohdata Euroopan alkuperäiskansaan kuuluvan ihmisen, tutustua häneen ennakkoluulottomasti, ja kuunnella mitä hän sanoo, leimaamatta, sylkemättä, potkimatta? Uskaltaako hän katsoa ihmistä silmiin niiden väristä riippumatta, myöntää kaikille alkuperäiskansoille yhtäläisen ihmisarvon ja oikeudet?

Mistä näiden ihmisvihaajien ennakkoluulot oikein kumpuavat? Katselisivat vähän ympärilleen, tutustuisivat ihmisiin, niin huomaisivat, että suomalaiset ovat loppujen lopuksi ihmisiä siinä missä muutkin. Arvokkaita, tuntevia olentoja.