2010-05-05 Motiivi: Maahanmuutto lisääntyy – mutta paljonko?

[Fin4ever]

Maahanmuuttajien määrä tulee kuitenkin lähivuosina tuntuvasti kasvamaan. Edes ministeri ei suostu ennakoimaan paljonko.
– Ikävä tosiasia on, että jos työpaikkaa kysäisee Ahmed tai Mertsi, se on jo täytetty, mutta jos kysyjä on Juhani, paikka onkin vapaana, toteaa ministeri – vähän surullisena.  
http://www.jhl.fi/sivu/jhl_www_3286  

[dothefake]

– Ikävä tosiasia on, että jos työpaikkaa kysäisee Ahmed tai Mertsi

Vielä ikävämpi tosiasia on, ettei Ahmed ja Mertsi todennäköisesti kysy, mutta
jos kysyisi, niin eikö heidän olisi helpompi muuttaa nimensä Juhaniksi, kuin
kaikkien hakea nimettömänä. Kehoitan muitakin työttömiä muuttamaan
nimensä Juhaniksi (nimi muutettu), työpaikka on silloin varma, ainakin
ministeri niin väittää.

[Suvaitsija]

Ikävä tosiasia on, että ottaisin Juhanin töihin mieluummin kuin Astrid Thorsin, koska olen ennakkoluuloinen peräkammarin rasisti.

[Jouko]

Ahmed ja Muhamed ovat nykyisin tunnettuja ulkomaalaisperäisiä nimiä. Ainakin käräjäpaikkojen odotustilan ilmoitustaululla. Kuulema.

[Eino P. Keravalta]

Mikäli esimerkiksi Helsingin Sanomia on uskominen, niin Muhammed on suomalainen nimi. Ensinnäkin täällä on jo syntynyt vähintäin kolminumeroinen luku Muhammedeja ja nekin Muhammedit, jotka tulivat tänne vasta eilen, ovat nykykäsityksen mukaan välittömästi suomalaisia, kunhan vain saavat sandaalinsa Suomen kamaralle. Suomi kuuluu kaikille ja kaikki ovat suomalaisia. Kaikki muuhan olisi tietenkin rasismia, fasismia, syrjintää, natsismia ja eriarvoisuutta. Ja sellainen johtaa tuotapikaa keskitysleireihin.

[Jouko]

Mikäli esimerkiksi Helsingin Sanomia on uskominen, niin Muhammed on suomalainen nimi. Ensinnäkin täällä on jo syntynyt vähintäin kolminumeroinen luku Muhammedeja ja nekin Muhammedit, jotka tulivat tänne vasta eilen, ovat nykykäsityksen mukaan välittömästi suomalaisia, kunhan vain saavat sandaalinsa Suomen kamaralle. Suomi kuuluu kaikille ja kaikki ovat suomalaisia. Kaikki muuhan olisi tietenkin rasismia, fasismia, syrjintää, natsismia ja eriarvoisuutta. Ja sellainen johtaa tuotapikaa keskitysleireihin.

Suomessa on paljon ulkomaalaisperäisiä nimiä, jotka on väännetty suomeksi. Siten ottaisin vastaan sellaiset nimet kuin Muhmetti ja Ahmetti suomalaisina niminä. Mutta sehän vaatisi aitoa kotoutumista ja integroitumista. Eikä nimi miestä pahenna jos mies ei nimeään.
Savolainen savusaunanrakentaja Muhmetti varmasti herättäisi hyväksyvää hyrinää nuivimpienkin mielissä.
Saattaisi se savolaisuus kuitenkin arveluttaa joitakin kehä kolmosen sisäpuolella asuvia.

[Ant.]

Tässä vielä artikkeli kokonaisena.

Maahanmuutto lisääntyy – mutta paljonko?
   
Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole ministeri Astrid Thorsin mielestä ensisijainen ratkaisu työvoimapulaan. – Työvoiman uudelleenkouluttaminen ja työurien pidentäminen ovat, hän sanoo. Maahanmuuttajien määrä tulee kuitenkin lähivuosina tuntuvasti kasvamaan. Edes ministeri ei suostu ennakoimaan paljonko.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors puolustaa ulkomaalaislain uudistusta, joka helpottaa EU:n ulkopuolisen työvoiman maahantuloa. Kuva Sami Perttilä.Valtion talouden tutkimuslaitos (Vatt) julkaisi huhtikuussa ennusteen, jonka mukaan sosiaali- ja terveystoimeen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 125 000 uutta työntekijää. Jo nyt eräät kunnat, sairaanhoitopiirit ja yritykset ovat aloittaneet henkilöstön rekrytoinnin, ei vain lähialueilta Virosta ja Venäjältä vaan Filippiineiltä ja Thaimaasta. Mikä lieneekään tilanne 10-15 vuoden kuluttua?

– Ulkomaisen työvoiman tarve riippuu monesta asiasta, muun muassa taloudellisista suhdanteista sekä kotimaisen työllisyys- ja koulutuspolitiikan onnistumisesta, maahanmuuttoministeri Astrid Thors sanoo.

Myös työttömien työnhakijoiden oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä joko koulutukseensa tai asuinpaikkaansa vedoten vaikuttaa Thorsin mukaan työperäisen maahanmuuton volyymiin.

– Mitä tiukempi ammatti- tai kotipaikkasuoja, sitä suurempi on ulkomaisen työvoiman tarve, hän sanoo kiertelemättä.

Harmaa talous rehottaa
Euroopan Unionin alueella työvoima liikkuu vapaasti, eikä oleskelulupia kysellä. Suomeen EU-kansalaiset ovat voineet tulla pelkän rekisteröinnin perusteella töihin siirtymäkauden loputtua vuonna 2006.

Varsinkin rakennusalalla heitä on pilvin pimein – jopa 30 000. Kotimaiset rakennusyrittäjät syyttävät ulkomaista työvoimaa käyttäviä aliurakoitsijoita polkuhinnoittelusta ja kilpailun vääristämisestä. Rakennusliitto puolestaan moittii hallitusta valvonnan laiminlyönnistä, sillä virolais- ja puolalaistyömiehille ei makseta työehtosopimuksen mukaisia palkkoja – myös ennakonpidätykset jäävät usein tekemättä.

Astrid Thors uskoo, että eduskunnalle huhtikuun alussa annettu lakiesitys käännetystä arvonlisäverosta saa ainakin pahimmat verokeinottelijat kuriin. Työehtojen valvonnan suhteen hän heittää pallon ammattiyhdistysliikkeelle.

– Kaikkia ongelmia ei ratkaista viranomaisvalvonnalla. Tehokkaampaa on lisätä maahanmuuttajien tietämystä suomalaisista työmarkkinoista ja työehdoista, ja siinä on sarkaa myös ammattiliitoille.

Joitain vuosia Tallinnassa toiminut, nyttemmin tosin jo suljettu, SAK:n infopiste saa Thorsilta kiitoksia. Hän kehottaa liittoja myös rekrytoimaan lisää maahanmuuttajia jäseniksi ja samalla tarjoamaan heille työelämätietoutta.

– Lisäksi tarvitaan joitain fiksuja systeemejä, joilla minimoidaan harmaan talouden haittoja etenkin rakennusalalla. Samantyyppisiä kuin kotona tehtävässä työssä sovellettava kotitalousvähennys, joka takaa että sen enempää työn teettäjällä kuin tekijällä ei ole intressiä jättää veroja tilittämättä tai toimia muuten lain vastaisesti.

Työlupakäytäntö helpottuu
Matti Vanhasen (kesk) hallitus aikoo helpottaa myös EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman maahantuloa. Ulkomaalaislain uudistukseen sisältyy nimittäin ehdotus, jonka mukaan työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisiin. Käytännössä se tarkoittaa, että ensimmäisen oleskeluluvan saisi pääsääntöisesti viideksi vuodeksi nykyisen yhden sijasta.

Astrid Thors näkee esityksen maahanmuuttoon liittyvän liiallisen byrokratian purkamisena ja vakuuttaa, ettei se myötävaikuta lisäongelmien syntymiseen.

– Päinvastoin koko lain tarkoitus on kohdistaa ennakkovalvonta oleellisiin asioihin, hän korostaa.

Laajennetulla ennakkovalvonnalla pyritään ministerin mukaan varmistamaan, ettei työvoimaa tuovalla yrityksellä ole entuudestaan vero- tai muita saatavia.

Ay-liikeen mielestä lakiuudistus heikentää työehtojen valvontaa entisestään ja vahvistaa työmarkkinoiden jakautumista maahanmuuttajien ja muiden töihin. Thors pitää pelkoa ylimitoitettuna.

– Kotoutumislain uudistuksella taataan, että kaikki Suomeen tulevat saavat alkuinformaation Suomesta ja sen lainsäädännöstä. Oleskelulupaa ei myöskään myönnetä pidemmäksi aikaa kuin työsuhteen pituus eli viiden vuoden luvan saa vain pysyvään työsuhteeseen palkattu, hän täsmentää.

Uusi ulkomaalaislaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja saataneen voimaan ensi vuoden aikana.

Kyllä Juhanille, ei Ahmedille
Ministeri Thors myöntää, että suomalaisten edellytykset kohdata maahanmuuttaja työnhakijana tai työkaverina eivät ole maailman parhaat.

– On eletty kauan eristyksissä, ja se näkyy asenteissa. Mutta kun ollaan osa kansainvälistä järjestelmää, ei voida poimia vain rusinoita pullasta, hän muistuttaa.

Positiivisena esimerkkinä Thors mainitsee Helsingin kaupungin, jonka strategiaan on kirjattu maahanmuuttajia koskevan positiivisen erityiskohtelun periaate. Sillä pyritään takaamaan, että rekrytointitilanteessa kahdesta tasavahvasta hakijasta suositaan maahanmuuttajataustaista.
Ministeri olisi valmis menemään pidemmälle ja ottamaan käyttöön työpaikan hakemisen nimettömänä, jotta maahanmuuttajien asema työhönotossa kohenisi.

– Ikävä tosiasia on, että jos työpaikkaa kysäisee Ahmed tai Mertsi, se on jo täytetty, mutta jos kysyjä on Juhani, paikka onkin vapaana, toteaa ministeri – vähän surullisena.

Motiivi 5 / 2010 - http://www.ktv.fi/sivu/jhl_www_3286

[Reich]

Ministeri olisi valmis menemään pidemmälle ja ottamaan käyttöön työpaikan hakemisen nimettömänä, jotta maahanmuuttajien asema työhönotossa kohenisi.

Pelkästään julkisella vai myöskin yksityisellä puolella?

[cgm]

Seuraavaksi myöskään koulutusta ei saa kysyä, työkokemuksesta puhumattakaan.