Sosiaaliset kriteerit julkisen sektorin kilpailutuksessa

[Roope]

Muutamat kunnat kokeilevat varovasti ns. sosiaalisten kriteerien käyttöönottoa yritysten kilpailuttamisessa. Lisäpisteitä saa "hyvistä asioista" kuten muun muassa vaikeasti työllistettävien (vammaiset, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat), luomuruoan ja Reilun kaupan tuotteiden käytöstä. Tämä saattaa kuulostaa melko pieneltä asialta, mutta laajentuessaan tästä tulee merkittävä ilmiö, kun EU on muuten pakottanut kilpailutuksissa keinotekoisten kriteerien karsimiseen. Urakoita voidaan ohjata haluttuun suuntaan painottamalla mitä tahansa "hyvää asiaa".

Pahimmillaan sosiaaliset kriteerit tarjoavat kilpailutuksista vastaaville virkamiehille keinon painostaa yrityksiä muuttamaan täysin laillisia toimintatapojaan ilman lakimuutoksia. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa nostettiin haloo tutkimuksesta, jonka mukaan yritykset syrjivät rekrytoinnissaan maahanmuuttajataustaisia. Koska laki maahanmuuttajakiintiöistä ei millään menisi nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä läpi, niin ministeri uhkasi ottaa valtion urakoiden kilpailutuksissa ehdoksi syrjimättömyyden. Se taas tarkistettaisiin muun muassa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuudesta yrityksessä.

Vastaavasti myös Suomessa maahanmuuttajakiintiöitä on vaikea saada läpi etenkin yksityisellä sektorilla, mutta yrityksiä voitaisiin painostaa asettamalla maahanmuuttajataustaisten osuus tai vapaaehtoinen kiintiö yhdenvertaisuussuunnitelmassa joko palvelutarjouksen välttämättömäksi ehdoksi tai sen läpimenoa parantavaksi kriteeriksi.

Sosiaaliset kriteerit eivät suinkaan ole yksiselitteisesti vastustettava asia, mutta niiden käytölle pitäisi asettaa erittäin tiukat rajoitukset. Muuten niitä käytetään poliittisten tavoitteiden ajamiseen. Sosiaaliset kriteerit ovat siinä mielessä hankala vastus, että ne ovat "hyvien" ihmisten aseita, joita vain "pahat" ihmiset voivat vastustaa. Voin kuvitella mihin kaikkeen "hyvään" esimerkiksi Helsingin kaupungin vihreät aikovat sosiaalisia kriteereitä soveltaa, jos he saavat valtaa päättää niistä. Keskustelu ja argumentointi kasvisruokapäivästä antoi osviittaa, mitä tuleman pitää.

Tampere kokeilee sosiaalisia kriteerejä kilpailutuksessa

Tampereen kokeiluissa on löytynyt mielekkäitä ja tarpeellisia töitä vaikeasti työllistyville muun muassa ikäihmisten palveluista.

Sosiaalisten kriteerien kokeilulla on onnistuttu järjestämään työkokemusta vaikeasti työllistettäville.

Tampere on kokeillut sosiaalisten kriteerien käyttöä neljässä kilpailutuksessa. Vs. suunnittelupäällikkö Anniina Tirrosen mukaan kokeilut ovat olleet kannustavia.

Ikäihmisten asumispalvelujen kilpailutuksessa annettiin lisäpisteitä niille palveluntuottajille, jotka työllistävät vajaakuntoisia, vaikeasti työllistyviä ja pitkäaikaistyöttömiä.

– Tätä kautta moni vaikeasti työllistyvä on saanut työkokemusta ja yksi on hakeutumassa lähihoitajakoulutukseenkin, Tirronen kertoo.

Työllistämisehtojen lisäksi kokeilussa on käytetty kriteereinä muun muassa luomuruuan käyttöä, siivousvälineiden ympäristöystävällisyys ja reilun kaupan tai vastaavat tuotteet. Näistä asioista on siis kilpailussa saanut lisäpisteitä.
[...]
Tirronen näkee sosiaalisten kriteerien käytön tärkeäksi yhteiskuntavastuun edistämisen välineeksi.

– Ja jos Tampereen kaupunki haluaa edistää tällaisia asioita toiminnassa, niin miksi niitä ei levitettäisi palvelujen hankintaan. Sehän on hyvä ohjauskeino, Tirronen sanoo.
[...]
Tirronen arvelee, että sosiaalisia kriteerejä kokeillaan jatkossa normaalissakin kilpailussa, jossa hinta on yksi kilpailutekijä.

Niin sanottu hyväntekeväisyys siis sopii yritystoimintaankin?

– Yrityspuolella ajattelu on varmasti jokseenkin uutta. Mutta esimerkiksi ikäihmisten päivätoimintaan työllistetyt ovat oikeasti apuna tukipalveluissa. Yrityksille tämä on varmasti myös imagokysymys, Tirkkonen miettii.
[...]
Tirronen toivoo, että sosiaalisten näkökohtien edistäminen saataisiin jatkossa mukaan Tampereen kaupungin tuottavuusohjelman toteutukseen ja laajemminkin osaksi hankintoja.

Kansan Uutiset

Tampereen kaupungin tiedote: Tampere kokeilee sosiaalisia kriteereitä kilpailutuksessa

Sosiaaliset kriteerit ja niiden käyttömahdollisuudet julkisissa hankinnoissa.
Tilannekatsaus 19.1.2010, Jarmo Kujanpää, VATES-säätiö (pdf)

[Mika Mäntylä]

Itsehän kyllä kannatan sosiaalisten kriteerien käyttöä palveluja tilatessa, sillä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä ja etenkin jo kuntoutustarpeessa olevia työllistämällä saadaan paitsi huomattavia säästöjä sosiaalipuolen menoihin, myös lievitetään inhimillistä kärsimystä, jota syrjäytyminen aiheuttaa. Työntekijöiden etnistä taustaa ei mielestäni pitäisi kuitenkaan sellaisenaan ottaa millään tavalla huomioon, sillä muutoin kyseessä on etninen (positiivinen) syrjintä.

[Miniluv]

USA:ssa ilmeisesti on käytössä yrityksen omistajuuskin pigmenttipohjaisena sosiaalisena kriteerinä.

Tuo kuulostaa todella pelottavan kehityskulun alulta täällä Suomessa.

[Roope2]

Mikä on muna ja mikä on kana ? Onko päätarkoitus työllistää vajaavaisia, jotka syöttävät reilun kaupan banaaneja, vai onko tarkoitus, etta vanhukset saavat ammattitaitoista huolenpitoa ja syovät tuttua, turvallista ja edullista ruokaa ?

[BeerBelly]

Follow the money. Pian näemme valtavat määrät "yrityksiä", joiden palkkalistoilla ei muita kuin vaikeasti työllistettäviä olekaan. Nämä "yritykset" voittavat kaikki julkisen puolen kilpailutukset mihin osallistuvat. Näiden yritysten omistajatahot ovat hyvin lähellä niitä piirejä, jotka päättävät julkisen puolen kilpailutuskriteereistä.

Minä olen ymmärtänyt yritystoiminnan täysin väärin. Kuvittelin aina, että on järkevää palkata hakijoista se joka on tuottavin. Nyt tiedän, että kannattaa palkata se joka täyttää "sosiaaliset kriteerit". Mutta pitää muistaa tarkistaa saunaillassa Tampereen yliopiston käyneiltä demarivirkamiehiltä, mitä kriteereitä tällä viikolla sovelletaan.

[Roope]

USA:ssa ilmeisesti on käytössä yrityksen omistajuuskin pigmenttipohjaisena sosiaalisena kriteerinä.

Nyt kun mainitsit, niin muistan tätä Suomessakin viranomais/järjestöpiireissä ehdotetun. Eli jotenkin niin, että tietty osa sopimuksista ohjattaisiin suoraan maahanmuuttajataustaisten omistamille yrityksille. Käytännössä tuo ei varmaan kuitenkaan onnistuisi suoraan, vaan jouduttaisiin määrittämään tapauskohtaisesti sopivat sosiaaliset kriteerit.

[Lemmy]

Mitä muuten tuo EU:n kilpailutuslaki sanoo "sosiaalisista kriteereistä?"

[Roope]

Pahimmillaan sosiaaliset kriteerit tarjoavat kilpailutuksista vastaaville virkamiehille keinon painostaa yrityksiä muuttamaan täysin laillisia toimintatapojaan ilman lakimuutoksia. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa nostettiin haloo tutkimuksesta, jonka mukaan yritykset syrjivät rekrytoinnissaan maahanmuuttajataustaisia. Koska laki maahanmuuttajakiintiöistä ei millään menisi nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä läpi, niin ministeri uhkasi ottaa valtion urakoiden kilpailutuksissa ehdoksi syrjimättömyyden. Se taas tarkistettaisiin muun muassa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuudesta yrityksessä.

Vastaavasti myös Suomessa maahanmuuttajakiintiöitä on vaikea saada läpi etenkin yksityisellä sektorilla, mutta yrityksiä voitaisiin painostaa asettamalla maahanmuuttajataustaisten osuus tai vapaaehtoinen kiintiö yhdenvertaisuussuunnitelmassa joko palvelutarjouksen välttämättömäksi ehdoksi tai sen läpimenoa parantavaksi kriteeriksi.

Helsingin valtuusto haluaa yritysten palkkaavan pitkäaikaistyöttömiä

Helsingin kaupungin käyttämien yritysten pitäisi palkata pitkäaikaistyöttömiä, linjasi kaupunginvaltuusto keskiviikkona.

Työllistämistä vaadittaisiin, kun kaupunki hankkii palveluita tai tuotteita. Käytännössä työllistämisehdon voisi ottaa käyttöön asteittain vuodesta 2015 alkaen. Vastaavia ehtoja on jo käytetty esimerkiksi eräissä rakennus- ja sosiaali- ja terveysvirastosta hankinnoissa.

Päätös syntyi valtuutettu Pilvi Torstin (sd) aloitteen johdosta. Hän viittasi siinä hyviin kokemuksiin Hollannin Haagista.

Helsingin Sanomat 7.5.2014

Kun pää saadaan auki, tästä ei sitten ole kovinkaan pitkä askel vaatia yrityksiltä tarjouskilpailun ehtona heikosti työllistyvien maahanmuuttajien työllistämistä.

[Sikanez]

Jos sosiaalisia kriteereitä halutaan käyttää julkisen sektorin kilpailutuksessa, niin niiden pitäisi perustua, siihen paljonko sosiaalisten tulonsiirtojen tarve pienenee kunnan tms. alueella. Se miten tuo tarve arvioidaan onkin sitten vaikeampi asia, mutta kai siihen saisi pisteytyskaavoja tehdyksi. Pisteytyksessä voisi ehkä sulkea pois henkilöt, jotka kunta on haalinut asukkaikseen sillä perusteella, että valtio maksaa lystin.

[Alkuasukas]

Kilpailutuksessa pyritään mahdollisimman edulliseen ratkaisuun. Nyt ollaan ehdottamassa imagopalkkauspakkoa á 30 000€ että pääsee tarjoamaan. Yritykset palkkaavat kyllä jos on tarve. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyydellekin voi olla (oma)syy(nsä).

Aivan kahelia.

[Roope]

Kilpailutuksessa pyritään mahdollisimman edulliseen ratkaisuun. Nyt ollaan ehdottamassa imagopalkkauspakkoa á 30 000€ että pääsee tarjoamaan. Yritykset palkkaavat kyllä jos on tarve.

"Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että yritysten on mietittävä, kuinka tarjoaminen on taloudellisesti mahdollista. Mehän voimme keksiä täällä vaikka mitä tavoitteita", sanoi Pia Pakarinen (kok).

Huolta herätti myös pienten yritysten mahdollisuus saada sopimuksia, jos niiltä vaaditaan pitkäaikaistyöttömien palkkaamista.

Helsingin Sanomat 7.5.2014

Kun ei osata tai haluta luoda yrityksille sellaista toimintaympäristöä, joka kannustaisi työllistämään, otetaan käyttöön kiristys, uhkailu ja pakottaminen. Tämä on lopputuloksen tasa-arvon ideologian soveltamista yrityksiin, jollaisen vaikutuksia ei ole taaskaan ajateltu loppuun asti. Pakotettu kiintiöpolitiikka voi kaunistaa tilastoja, mutta se johtaa myös silmänpalvontaan ja rakenteelliseen tehottomuuteen. Ei toiminut Neuvostoliitossa, eikä toimi täälläkään.

Kaikki tällainen huuhaa tuntuu menevän nykyään Helsingin valtuustossa heittämällä läpi.

[Sitruunamelissa]

Parhaassa tapauksessa tämä toimii ihan hyvin joillakin aloilla, jos ei ole suuria vaatimuksia ammattitaidon suhteen. Vaikeasti työllistettävä pääsee töihin, jonka oppii helposti ja nopeasti ilman koulutustakin ja saa työstä palkkaa ja työkokemusta. Esim. hoitoalan avustavat työt. Vanhustenhoidon työt yksityisellä ovat kuitenkin siitä ongelmallisia, että ammattitaidottomat helposti lasketaan mukaan työntekijämitoituksiin, jotka ovat muutenkin yksityisillä usein minimissä. Ja kilpailuttanut kunta on viimeien myöntämään, että nyt epäonnistui tämä sosiaalisten kriteereiden käyttö kilpailutuksessa...

Mutta sitten on paljon aloja, joissa tämä ei tule millään toimimaan. Useimmilla aloilla pienyrityksen on aivan turha palkata osaamatonta työvoimaa, se ei ole muuta kuin taloudellinen rasite, eikä alaa osaamaton vaikeasti työllistettäväkään hyödy tällaisesta työpaikasta yhtään mitään.

Minusta tämä kuulostaa lähinnä taas uudelta ikävien työttömyystilastojen siivoamisyritykseltä. Ja kun puhutaan kilpailutuksesta, on selvää, että kaikki kilpailevat yritykset eivät voi voittaa. Siinä vaiheessa kun ei voiteta, niin vaikeasti työllistettävä lähtee bumerangina takaisin kortistoon, eikä todellakaan jää kilpailutuksen hävinneen yrityksen palkkalistoille.

Ja otetaan hypoteettinen tilanne. Yrityksessä X on pitkään ollut 10 työntekijää. Yritys jättää tarjouksen kilpailutukseen, jonka päätöksenteossa on sosiaalisia kriteereitä. Yritys X ei kuitenkaan tarvitse enempää työntekijöitä hoitaakseen kilpailutuksessa olevat työt. Joten, palkkaako yritys X vammaisen ja pitkäaikaistyöttömän ylimääräisiksi työntekijöiksi ja siirtää palkka- ja muut kustannukset kilpailutustarjouksen hinnoitteluun (kunta varmasti maksaa mielellään ylimääräistä, niinpä niin)? Vai antaako yritys X kahdelle työntekijälle potkut ja palkkaa tilalle vammaisen ja pitkäaikaistyöttömän, jotta kilpailutustarjousta ei tarvitse hinnoitella korkeammaksi? Kumpikaan skenaario ei mielestäni palvele oikein ketään...

Ja miksi kunnat ulkoistavat nämä sosiaaliset kriteerit yrityksille? Miksi kunnat eivät palkkaa omiin toimintoihinsa suoraan sosiaalisia kriteereitä huomioon ottaen?