Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[HDRisto]

^Olen kuullut sellaisesta ihmevempeleestä kuin "lämpölava". Kuorma-auton lava ja kuorma lämpeni pakokaasuilla siinä ajellessa. Onkohan ne myyty kaikki Viroon kuten "tiekarhutkin kun talvea ei enää pitänyt tulla?.

Liekö kyseessä sama laite? Siis että hiekkaa/mursketta kuumennetaan ennen kuin se pudotetaan tien pintaan, jotta se sulattaa jään pintaa ja jämähtää siihen kiinni. En ole varma onko "kuumahiekoitus" mikään virallinen termi, mutta sellaisena siitä olen kuullut puhuttavan männävuosina. Sitä nimenomaan käytettiin silloin kun tien pinta oli peilijäässä.

Kun jäisen hiekan ripottelu peilijäälle ei oikeasti ole muuta kuin ääretöntä tyhmyyttä. Sehän on melkein sama kuin heittelisi tielle laakerikuulia.

Sama vempele. Parasta siinä on että kun muutenkin kuormuri ajelee aurailemassa, samalla se hiekkakuorma lämpiää lavalla. Ei mene pakokaasujen lämpö hukkaan ja suoraan harakoille.

[Roope]

Harvinainen yhteishaastattelu: Tämä on pääkaupungin kohtalon kysymys

Ex-kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja apulaispormestari Daniel Sazonov varoittavat, ettei segregaatio saa lipsahtaa käsistä.

[...]

Kokoomustaustainen Jussi Pajunen toimi Helsingin kaupunginjohtajana 2005–2017. Daniel Sazonov taas pyrkii Helsingin seuraavaksi pormestariksi. Kokoomus valitsi hänet pormestariehdokkaakseen syyskuussa.

Helsinki on Pajusen ajoista muuttunut, mutta ovatko keskeiset ongelmat sittenkään? Tästä on tarkoitus keskustella kaksikon kanssa. Entä mitä Pajunen nykyisin tuumaa pormestarimallista? Tai mitä ominaisuuksia Helsingin pomolta tässä ajassa vaaditaan?

[...]

Laskeudumme Helsingin päärautatieaseman alittavaan tunneliin, joka nousee ylös Kaisaniemen puiston nurkilla. Tänä syksynä puisto on ollut ikävissä otsikoissa. Avointa huumekauppaa. Nyrkkitappeluja. Ryöstöjä. Monet helsinkiläiset kiertävät puiston kaukaa. Paraikaa puiston junaradan puoleiselle nurkalle on pysähtynyt poliisiauto, josta käydään keskustelua punatakkisen miehen kanssa.

Sazonov paljastaa valinneensa puiston pari kertaa lenkkireitikseen, kun keskustelu kävi kuumimmillaan. Seurasi siis juoksutrikoissaan pimeässä tilannetta lähietäisyydeltä.

– En havainnut isoja levottomuuksia, mutta jos ihmisille tulee turvattomuuden tunne, on selvää, että kyseessä on ongelma.

Kaisaniemen puistossa on paraikaa meneillään myös iso remontti. Sazonov uskoo, että sen valmistuminen korjaa osin tilannetta. Puisto on jatkossa esimerkiksi paremmin valaistu.

Pajunen kysyy remontin hintaa, ja Sazonov kaivaa esiin tarkat luvut. 18 miljoonaa euroa. Ja Helsingin kaupunki maksaa.

[...]

Helsingissä oli asukkaita vuoden 2023 lopussa 674 500. Väkiluku kasvoi viime vuonna reippaasti yli 10 000:lla, mikä on koko 2000-luvun ennätys ja perustui valtaosin maahanmuuttoon. Helsinkiin muutti ulkomailta 8 227 henkeä enemmän kuin mitä pääkaupungista muutti ulkomaille. Ukrainan pakolaisten osuus oli noin 1 500.

Myöhemmin tämän haastattelun jälkeen aiheesta syntyi vielä miekkailua, kun perussuomalaisten Wille Rydman kuvasi pormestarikampanjassaan Helsingin väestönkehitystä "murhaavaksi" viitaten kasvavaan maahanmuuttoon ja "hyviin veronmaksajiin", jotka tämän vuoksi jättävät Helsingin.

Väestötilastoihin perehtynyt Timo Aro kuittasi pelottelun viestipalvelu X:ssä arvellen, että useimmat kunnat ottaisivat ilomielin vastaan "näin murhaavan kamalan väestönkehityksen".

Helsinki on yksi noin 30 kunnasta, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Lisäksi pääkaupunki saa muuttovoittoa myös kotimaasta ja vetää puoleensa työmarkkinoiden kannalta juuri optimaalista ikäluokkaa.

Tulevina vuosina väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan, mutta jonkin verran hitaampana. Elinvoiman edellytys on kasvu, mutta sen myönteiset tulokset eivät synny itsestään.

– Kun kaupunki kasvaa vauhdilla, se vaatii meiltä investointeja, jotta palvelut pysyvät perässä. Tarvitsemme asuntotuotantoa ja infraa, mutta samalla meidän on tasapainoiltava rakentamisen kanssa niin, että myös lähiluontoa säilyy, huomauttaa Sazonov.

Maahanmuuton lieveilmiöitä ei pidä myöskään vähätellä. Kun Sazonovilta kysyy Helsingin ykköshaastetta, vastaus liittyy juuri tähän.

– Segregaation torjunta on vahvasti kaupungin omissa käsissä. Emme saa päästää segregaatiota lipsahtamaan käsistä. Ettei meille synny sellaisia sosiaalisia ongelmia, joita nähdään Ruotsissa tai Norjassa tällä hetkellä, hän sanoo.

Alueellisella segregaatiolla tarkoitetaan eri asuinalueiden voimakasta eriytymistä toisistaan esimerkiksi asukkaiden tulotason tai etnisen taustan takia.
Sazonovin mukaan monipuolista asuntotuotantoa on Helsingissä kyetty toteuttamaan toistaiseksi varsin hyvin. Lisäksi hän nostaa esiin "kaupunkiuudistusalueet" -hankkeen, mikä tarkoittaa resurssien lisäämistä ja vetovoiman ja viihtyvyyden parantamista tietyissä lähiöissä yhdessä alueen yritysten ja asukkaiden kanssa.

Kuntapoliitikkojen käsissä on se, että päiväkodit, koulut ja lastensuojelu toimivat. Sazonov korostaa, että näiden lisäksi tarvitaan myös kovia keinoja.

– Jengiytymiseen liittyen tarvitsemme poliisilta tiukkaa linjaa. Tätä ilmiötä ei ole syytä katsoa yhtään läpi sormien.

Huoli segregaatiosta eli asuinalueiden eriytymiskehityksestä oli – kuinka ollakaan – juuri sama asia, jonka Jussi Pajunen nosti esiin kaupunginjohtajan "tilinpäätös"-haastattelussaan Helsingin Sanomissa keväällä 2017.

Pajusen mielestä segregaatio on yhä pääkaupungin kohtalon kysymys. Ilme vakavoituu:

– Jos Helsinki ei selviydy segregaatiosta voittajana, ei Helsinki selviydy muutenkaan.

Maailman esimerkit ovat "karmeita", mutta Pajunen uskoo Helsingin kykenevän välttämään ne, kunhan asian kanssa tehdään koko ajan töitä.

Verkkouutiset 24.12.2024

[Lalli IsoTalo]

... Ex-kaupunginjohtaja Jussi ... Pajusen mielestä segregaatio on yhä pääkaupungin kohtalon kysymys.
– Jos Helsinki ei selviydy segregaatiosta voittajana, ei Helsinki selviydy muutenkaan.

Parhaat tavat selviytyä murhaavasta eritymistrendistä tietenkin olisivat:

1. Lopettaa eriytyjien maahantuonti.

2. Palauttaa asiattomat oleskelijat kotimaihinsa.

3. Jos 1 ja 2 eivät onnistu, haiskoon eriytyjät omissa slummeissaan. Ei niitä pidä levittää ympäri Helsinkiä kuin paskaa pellolle, haittaamaan kaikkien helsinkiläisten elämää!

Segregaatio eli alueellinen eriytyminen tarkoittaa kaupungin asuinalueiden väestörakenteen demografista, sosioekonomista tai etnistä eriytymistä.

[Outo olio]

Jostakin tuloverorekisteristä tjsp. saattaisi olla mahdollista kaivaa esille tietoa siitä, mihin suuntaan kehitys kehittyy. Rekisterissä on yksilön tarkkuudella asuinkunta ja maksetun tuloveron määrä, eli tästä näkisi, minkälaista väestöä alueella asuu, ja minkälaisia ihmisiä muuttaa alueelle, ja alueelta pois.

Lisäksi pääkaupunki saa muuttovoittoa myös kotimaasta ja vetää puoleensa työmarkkinoiden kannalta juuri optimaalista ikäluokkaa.

Ikäluokka voi olla optimaalinen, mutta työllistyvätkö tulijat silti yhtään mitenkään? Tuloveroanalyysi saattaisi kertoa asiasta.

[Golimar]

X

Töölössä sijaitsevan Sibeliuspuiston muodonmuutos on aiheuttanut hämmennystä lähialueen asukkaissa. Puiston 2,5 miljoonaa euroa maksanut remontti valmistui tämän vuoden lopussa, mutta ensimmäinen talvi näytti kuitenkin sen, että rahalla ei ole pystytty ratkaisemaan ainakaan tulvaongelmaa.

X

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8177304

X

Yli 2,5 miljoonaa euroa maksava puistoremontti valmistuu tämän vuoden lopussa. Kaksi vuotta kestävä remontti alkoi jo viime vuoden alussa

– Tämä on kyllä luksusta, toteaa projektinjohtaja, maisema-arkkitehti Tomas Palmgren kaupunkiympäristön toimialalta puiston Mechelininkadun puoleisella pääsisäänkäynnillä.

X

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6896438

X

Sibeliuksenpuiston peruskorjauksen urakoitsijana toimii VRJ Etelä-Suomi Oy.

X

Yhteyshenkilöt
Urakoitsija:
Juha Heinonen
VRJ Etelä-Suomi Oy
[email protected]
040 830 8173


Rakennuttaminen:
Sari Niinivirta-Mamonoff
Projektipäällikkö
Kaupunkiympäristön toimiala
09 310 28541
[email protected]

X

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69994584/sibeliuksenpuiston-perusparannustyot-alkavat-juhannuksen-jalkeen?publisherId=60577852

[Siili]

Kalasataman hohde himmumassa?

Helsingin Kala­sataman vuokra­talossa eletään pelossa

Kalasataman Työpajankadun vuokrakohteessa on ollut toistuvia häiriöitä ja murtoja.

Asukkaat ovat valittaneet tilanteesta vuokranantajalle, mutta kokevat toimenpiteet riittämättömiksi.

Vuokranantaja Juli Living Finland on tietoinen ongelmista ja ryhtynyt oikeudellisiin toimenpiteisiin.

Turvallisuutta on parannettu muun muassa vartijalla ja tiukemmilla vuokrauskriteereillä.

[l'uomo normale]

Kalasataman hohde himmumassa?

Helsingin Kala­sataman vuokra­talossa eletään pelossa

Kalasataman Työpajankadun vuokrakohteessa on ollut toistuvia häiriöitä ja murtoja.

Asukkaat ovat valittaneet tilanteesta vuokranantajalle, mutta kokevat toimenpiteet riittämättömiksi.

Vuokranantaja Juli Living Finland on tietoinen ongelmista ja ryhtynyt oikeudellisiin toimenpiteisiin.

Turvallisuutta on parannettu muun muassa vartijalla ja tiukemmilla vuokrauskriteereillä.

Hesarissa on ollut useampi juttu, joissa ei ymmärretä näitä kerrostalokyttääjien, isännöitsijöiden ja oikeuslaitoksen uhreja ja että jokaisella on oikeus kotiin.

Ehkä ilmiö osuu toimittajien omaan asumiseen ja asuntosijoittamiseen ja isojen toimijoiden bisneksiin, kun häiriköiden pelosta tulee asunnon ja alueen houkuttelevuutta ja tuottoa määrittävä tekijä. Ne voittavat, jotka sijoittavat asumiseen moottoritiematkan päässä. Jos ongelma rajautuisi vain lähiöiden vuokrataloihin, voisi toimittajilta löytyä enemmän suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta. Vuokralaisen oikeusturva on ajalta, jolloin tuollaisesta touhusta olisi jo joutunut vankilaan, eikä kela olisi siltä ajalta maksanut vuokria, joten ehkä ihan tuollaista rikollisuutta oli asuinkerrostaloissa vähemmän.

[Saturnalia]

Tuo uusi Fisulan alue on mielestäni rumin asuinalue Suomessa, kun sitä katsoo vaikkapa Fisulan metroasemalta tai ohikiitävästä metrosta. Se on sysiruma kasa betonia, aivan hirveä. Näistä Helsingin asukastuhoista on nyt alkanut olla juttuja valdemediassa. Vuosaaren Hyperion ja nyt Fisula. Jos asiaa tarkastelee laajasta sosiologisesta vinkkelistä, niin koko homma tiivistyy kahteen asiaan. 1. minkälaiset mahdollisuudet työttömällä on saada vuokra-asunto yksityisiltä markkinoilta ja 2. maahanmuuttoon. Mitä vaikeampi kantistyöttömän on saada asunto yksityisiltä markkinoilta, sitä enemmän he pakkautuvat yhteen näihin uutuuttaan kiiltäviin ghettoihin kun eivät muuanne pääse, ja asuttaa kaikki köyhät samoihin taloihin yhteen nippuun ei ole koskaan ollut hyvä idea, siitä seuraa juuri näitä ongelmia. Toinen asia on koko ajan kasvana maahanmuuttajien prosentuaalinen osuus näistä tämän tyyppisistä vuokralaisista. Jos mamut aiheuttavat ongelmia, niin valdemediassa se menee aina narkkareiden ja kantisten piikkiin, kun suoraan ei haluta sanoa. Helsingissä vähintään 50% tämän tyyppisten talojen vuokralaisista on mamuja, keskimäärin. Joissain taloissa 90%, joissain vähän alle 50%.

[Siili]

Tuo uusi Fisulan alue on mielestäni rumin asuinalue Suomessa, kun sitä katsoo vaikkapa Fisulan metroasemalta tai ohikiitävästä metrosta. Se on sysiruma kasa betonia, aivan hirveä.

Tässä Googlemapin näkemys.

Kotiseuturakkaus voi toki syntyä muistakin syistä kuin miellyttävistä maisemista.

[Golimar]

Jos olen oikeassa niin tuo laho poppeli on kasvanut Vantaan kaupungin omistamalla tontilla. Johtajia, päälliköitä, erityisasiantuntijoita, asiantuntijoita, työnjohtajia jne. on varmaan niin että päät kolisevat eikä kukaan tiedä mitään.

Vuoden 2023 lopussa Vantaan kaupungin palveluksessa oli yhteensä 8 165 henkilöä. Henkilöstöstämme vakituisia työntekijöitä oli 5 863 ja määräaikaisia 2 159. Naisia henkilöstöstä oli 78 % ja miehiä 22 %.

X

Yhdenkin puun kaataminen voi edellyttää maisematyölupaa, mikäli sillä on vaikutuksia kaupunki- tai maisemakuvaan. Lupa pihan tai tontin puuston kaatamiseen ratkaistaan rakennusvalvonnassa.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava-alueella ei saa kaataa puita ilman lupaa. Puiden kaatamisen luvanvaraisuudesta voi kysyä rakennusvalvonnasta, joka käsittelee puunkaatolupa-anomuksia asemakaava-alueilla.

X

Puunkaatoa aikovan on selvitettävä, täyttääkö kyseinen puu arvopuukriteerin tai onko se merkitty asemakaavaan säilytettävänä puuna.

Arvopuiksi luokiteltavat puut ovat maisemassa merkittäviä puita. Ne ovat pitkäikäisiä, terveitä ja elinvoimaisia, ja niillä on mahdollisuus säilyä rakentamisesta huolimatta. Erityisesti männyt, tammet ja saarnet, joiden juuret tunkeutuvat syvälle, voivat säilyä rakennuksen lähellä.

Puilla on edellä mainittujen arvojen lisäksi tärkeä merkitys pölyn- ja hiilensidonnassa, lämpötilojen säätelijänä sekä sadevesien hallinnassa niiden varastoiman ja haihduttaman veden takia.

X

Vantaan arvopuurekisteri on julkaistu Vantaan karttapalvelussa. Vaikka rekisterissä on jo yli 5500 puuta, se täydentyy koko ajan.

Jos huomaat tontin reunamilla keltaiseen Vantaa-liiviin pukeutuneen henkilön, on kyse ehkä arvopuiden kartoituksesta.

Vaikka puu ei vielä olisi rekisterissä, saattaa se täyttää arvopuun edellytykset. Omasta arvopuusta voi ilmoittaa Elina Ekroosille osoitteen ja kuvan kanssa.

X

https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/puunkaato

Yli satavuotias arvopuu kaadettiin Tikkurilassa – Kaupunki ei tiedä asiasta mitään

Vantaan Sanomat yritti saada kaupungilta vastausta tuloksetta.

Tiina Örn

Vantaan arvopuurekisterissä oleva yli 100-vuotias poppeli kaadettiin keskiviikkona Tikkurilassa.

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Vantaan Sanomien sisällöt.

Tilaa 1 kk 1 €/kk

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8271603

[l'uomo normale]

Helsingin seudun julkinen liikenne on jo ehkä jopa joka viidennellä matkalla käytännössä ilmaista, kun varsinkin ne uudemmat lipunlukulaitteet eivät toimi ...

Juttelin tästä tänään yhden kuskin kanssa, kun olin ainoa matkustaja. Kirosi toimimattoman kiinalaisen paskasoftan paitsi lipunlukulaitteissa, myös bussin omien toimintojen hallinnassa.  Kuski ei esim. voi itse vaihtaa bussin linjanumeroa, siis sitä mikä näkyy matkustajille. Kaikki menee pilven kautta.

Ei pitänyt kiinalaista pilveä taivaana vaan helvettinä.

Bussifarssi pääkaupunki­seudulla
Häiriö kestää arvioidusti kello 7.30 asti.

Onni Kari
Tänään klo 7:12
Helsingin seudun liikenne (HSL) ilmoittaa häiriöistä pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä.

Nobina oy:n bussilinjoilla on peruutuksia ja myöhästymisiä. Häiriövaroitus koskee yhteensä 48 bussilinjaa.

[...]

Syynä Nobinan bussien häiriöön on tietotekninen vika operaattorin järjestelmässä, HSL kertoo.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ff7ac588-1930-4e5b-ba39-d5b884ef40fe

Ihan asiallinen klikkiotsikointi.

[Roope]

Yle: Turun ja Tukholman silta tai tunneli olisi ennätyksellinen: "Hyödyttäisi koko Eurooppaa", toteaa apulaisprofessori 7.2.2025

Rkp on lähinnä sisäpiirin vitsinä lobannut siltaa äänten kalastamiseksi jo vuosikymmenet, mutta nyt nämä ovatkin yhtäkkiä tosissaan.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Milos Mladenovic arvioi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ehdotus tunnelien ja siltojen rakentamisesta Suomesta naapurimaihin voisi onnistua 2030-luvun lopulla. Niiden rakentaminen saattaisi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

EK esittää, että hallituksen pitäisi tehdä selvitykset Turusta Tukholmaan rakennettavasta tunnelista ja sillasta, Helsingistä Tallinnaan rakennettavasta tunnelista ja Vaasasta Uumajaan rakennettavasta tunnelista tai sillasta. EK ehdottaa, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa 2030-luvulla.

– Hanke hyödyttäisi Suomen lisäksi koko Eurooppaa, koska liikenteen infrastruktuuri on kansainvälisen kaupan, työpaikkojen luomisen ja alueellisen muuttoliikkeen edellytys, Mladenovic kommentoi.

Euroopassa on useita siltoja ja tunneleita, joista voisi ottaa mallia. Maantieteellisesti lähimpänä on Ruotsin ja Tanskan välinen Juutinrauman silta. Sen rakentaminen maksoi yli neljä miljardia euroa. Mladenovic arvioi, että Turun ja Tukholman tai Vaasan ja Uumajan välisten tunnelien rakentaminen maksaisi noin 10–20 miljardia euroa.

Hyödyt vs. haitat ja kustannukset? Näyttää edelleen noidenkin lukujen perusteella aika suoraviivaisesti alhaisen prioriteetin hankkeelta ja realistisuudeltaan haaveilulta.

Keskustelua on yritetty EK:n ehdotuksen jälkeen kammeta hämäyksen vuoksi Ukrainan sodan varjolla Suomen turvallisuuskysymykseksi ja siten kannattavuuskriteerien ulkopuolelle, mutta hanke tosiaan valmistuisi ehkä aikaisintaan 2040-luvulla, jolloin olemme taas täysin toisenlaisessa tilanteessa hyvässä ja pahassa. En venäläisenä paljon luottaisi Kertšinsalmen sillankaan pysyvyyteen.

Jos Turun ja Tukholman välille rakennettaisiin 300 kilometriä pitkä silta tai tunneli, se olisi maailman pisin. Vaasan ja Uumajan välinen merimatka on noin sata kilometriä.

Kertoo jotain yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, että EK:n koepalloa ei ammuta suoraan alas, mutta niinhän sen hihasta ravistama "50 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai romahdus"-viestikin on nykyisessä julkisessa keskustelussa kyseenalaistamatta "fakta".

Mladenovic arvioi, että rahoitusta tunneleihin ja siltoihin voitaisiin hakea muistakin maista sekä yksityiseltä sektorilta.

– Olisi erittäin tarpeellista, että Ruotsi ja muut pohjoismaat ja jopa EU kokonaisuudessaan osallistuisivat kustannuksiin, koska he myös hyötyisivät tästä infrastruktuurista.

Haluaisin olla kuuntelemassa, kun siltalobbarit vakuuttaisivat rahapusseistaan pitelevät italialaiset ja espanjalaiset, kuinka he hyötyisivät Suomen ja Ruotsin välisestä sillasta. Varmaan yhtä paljon kuin suomalaiset hyötyivät jutussa mainitusta 28 kilometrin pituisesta Guadarraman junatunnelista Espanjassa tai italialaisten 110-prosenttisista remonttituista koronaelvytyspaketin ohessa. Kun EU tyrkytti Espanjalle miljardeja infrastruktuurirahaa, se aloitti myös muun muassa Pajaresin junatunnelin rakentamisen, joka kesti lopulta 20 vuotta ja ylitti alkuperäisen budjetin yli puolella.

[Weijer]

Yle: Turun ja Tukholman silta tai tunneli olisi ennätyksellinen: "Hyödyttäisi koko Eurooppaa", toteaa apulaisprofessori 7.2.2025

Rkp on lähinnä sisäpiirin vitsinä lobannut siltaa äänten kalastamiseksi jo vuosikymmenet, mutta nyt nämä ovatkin yhtäkkiä tosissaan.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Milos Mladenovic arvioi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ehdotus tunnelien ja siltojen rakentamisesta Suomesta naapurimaihin voisi onnistua 2030-luvun lopulla. Niiden rakentaminen saattaisi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

EK esittää, että hallituksen pitäisi tehdä selvitykset Turusta Tukholmaan rakennettavasta tunnelista ja sillasta, Helsingistä Tallinnaan rakennettavasta tunnelista ja Vaasasta Uumajaan rakennettavasta tunnelista tai sillasta. EK ehdottaa, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa 2030-luvulla.

– Hanke hyödyttäisi Suomen lisäksi koko Eurooppaa, koska liikenteen infrastruktuuri on kansainvälisen kaupan, työpaikkojen luomisen ja alueellisen muuttoliikkeen edellytys, Mladenovic kommentoi.

Euroopassa on useita siltoja ja tunneleita, joista voisi ottaa mallia. Maantieteellisesti lähimpänä on Ruotsin ja Tanskan välinen Juutinrauman silta. Sen rakentaminen maksoi yli neljä miljardia euroa. Mladenovic arvioi, että Turun ja Tukholman tai Vaasan ja Uumajan välisten tunnelien rakentaminen maksaisi noin 10–20 miljardia euroa.

Hyödyt vs. haitat ja kustannukset? Näyttää edelleen noidenkin lukujen perusteella aika suoraviivaisesti alhaisen prioriteetin hankkeelta ja realistisuudeltaan haaveilulta.

Keskustelua on yritetty EK:n ehdotuksen jälkeen kammeta hämäyksen vuoksi Ukrainan sodan varjolla Suomen turvallisuuskysymykseksi ja siten kannattavuuskriteerien ulkopuolelle, mutta hanke tosiaan valmistuisi ehkä aikaisintaan 2040-luvulla, jolloin olemme taas täysin toisenlaisessa tilanteessa hyvässä ja pahassa. En venäläisenä paljon luottaisi Kertšinsalmen sillankaan pysyvyyteen.

Jos Turun ja Tukholman välille rakennettaisiin 300 kilometriä pitkä silta tai tunneli, se olisi maailman pisin. Vaasan ja Uumajan välinen merimatka on noin sata kilometriä.

Kertoo jotain yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, että EK:n koepalloa ei ammuta suoraan alas, mutta niinhän sen hihasta ravistama "50 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai romahdus"-viestikin on nykyisessä julkisessa keskustelussa kyseenalaistamatta "fakta".

Mladenovic arvioi, että rahoitusta tunneleihin ja siltoihin voitaisiin hakea muistakin maista sekä yksityiseltä sektorilta.

– Olisi erittäin tarpeellista, että Ruotsi ja muut pohjoismaat ja jopa EU kokonaisuudessaan osallistuisivat kustannuksiin, koska he myös hyötyisivät tästä infrastruktuurista.

Haluaisin olla kuuntelemassa, kun siltalobbarit vakuuttaisivat rahapusseistaan pitelevät italialaiset ja espanjalaiset, kuinka he hyötyisivät Suomen ja Ruotsin välisestä sillasta. Varmaan yhtä paljon kuin suomalaiset hyötyivät jutussa mainitusta 28 kilometrin pituisesta Guadarraman junatunnelista Espanjassa tai italialaisten 110-prosenttisista remonttituista koronaelvytyspaketin ohessa. Kun EU tyrkytti Espanjalle miljardeja infrastruktuurirahaa, se aloitti myös muun muassa Pajaresin junatunnelin rakentamisen, joka kesti lopulta 20 vuotta ja ylitti alkuperäisen budjetin yli puolella.

Mitä turhaan näpertelemään! Turusta silta Atlantin yli Long Islandille vaan; pari ramppia Sveduihin ja Norjaan ja raka vägen over havet. Kunnon projekti!

Tuskin tulisi rahaa ja intoilua Ruotsin ja Suomen väliseen siltaproggikseen, koska toi "hyöty" on niin hepposta, ettei siihen usko kukaan. Tai jos, niin perusteluja olisi mielenkiintoista kuulla.
Mitä Suomi hyötyisi sillasta?

[JoKaGO]

Haluaisin olla kuuntelemassa, kun siltalobbarit vakuuttaisivat rahapusseistaan pitelevät italialaiset ja espanjalaiset, kuinka he hyötyisivät Suomen ja Ruotsin välisestä sillasta. Varmaan yhtä paljon kuin suomalaiset hyötyivät jutussa mainitusta 28 kilometrin pituisesta Guadarraman junatunnelista Espanjassa tai italialaisten 110-prosenttisista remonttituista koronaelvytyspaketin ohessa.

Juu ei tarvitse yhtään miettiä, mikä on totuus. Yhtään Luigia tai Manolitoa ei ole täällä näkynyt, ei edes Horstia, Jensiä tai Marcelia rahapussukoidensa kanssa, että rakennetaan pojat silta maailman hienoimpien saaristojen yli.
Missä keloapinat missä vihreät 

Jaa vaihtoehtona on tunneli... Mutta sama kysymys, missä eurooppalaiset rahamiehet lymyää?

[Betonikostaja]

Sipoolainen Hjallis vaatii isoja kuntaliitoksia pk-seudulla:

Harry Harkimo: Helsinki, Vantaa ja Espoo yhdistettävä

Kunta- ja aluevaalit|Liike Nytin puheenjohtajan mielestä Suomessa pitäisi tehdä kuntaliitoksia, jotta kuntaverotusta voitaisiin laskea.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011052248.html

Onhan näitä liitoshöpinöitä kuultu vuosikausia, mutta ei tule tapahtumaan. Etenkään Espoo ei varmasti liitoksia halua, koska se ei voittaisi siinä mitään. Sillä on nyt paljon hyviä veronmaksajia - varakkaita ihmisiä ja isoja firmoja - ja vielä siedettävä määrä taloutta kuormittavia nettosaajia, joten mikään ei muuttuisi Espoon kannalta parempaan suuntaan.

Edellä mainituista syistä Helsinki voisi haluta Espoon. Helsingistä löytyvät toki maan parhaat veronmaksajat - rikkaimmat ihmiset ja vielä enemmän isoja firmoja kuin Espoossa - mutta Helsingissä on myös köyhiä matuvaltaisia alueita, jotka rasittavat taloutta yhä vain enemmän. Ilman idän ghettoja Helsingillä menisi paljon paremmin, vaikkei sillä nytkään vielä kovin huonosti mene. Mutta nykyisellä matumäärällä mikä tahansa muu kaupunki tuhoutuisi taloudellisesti paitsi Helsinki. Se kertoo Helsingin vahvuudesta.

Vantaata ei taas halua Helsinki eikä Espoo, vaikka Vantaa näitä liitoksia varmaan eniten kannattaisi. Vantaalla on vain lentokenttä, joka on toki tärkeä. Isoja firmoja Vantaalla on kuitenkin vähemmän kuin Helsingissä tai Espoossa, eikä Vantaalla myöskään ole hyviä veronmaksajia siinä missä Helsingillä tai Espoolla. Sen sijaan köyhiä matuvaltaisia alueita Vantaalla riittää. Rahaa sinne saisi uppoamaan loputtomiin, joten Helsinki ja Espoo eivät todellakaan ole kiinnostuneita tällaisesta rasitteesta.

Hjallis ei tietenkään mainitse liitoksissa kotipaikkaansa Sipoota tai Kauniaisia. Tällaisia Solsidan-henkisiä kuntia ei liitoksiin ikinä saada. Niiden väkimäärät vastaavat pienehköä suomalaista kaupunkia, ja porukka on melko hyvätuloista eikä matuongelmiakaan pahemmin ole. Miksi nämäkään haluaisivat liittyä mihinkään? Ei siihen mitään syytä olekaan.

En tajua, mitä Hjallis näillä liitospuheilla hakee. Vantaalaisten ääniä? Se on varmaa, että monet muut ehdokkaat vaikenevat tämän ehdotuksen kuoliaaksi, vaikka pk-seudun kuntien yhteistyöstä puhutaan kyllä kauniisti. Tai sitten Hjallis haluaa vain julkisuutta.

Paras kuntaliitos olisi laittaa Länsi- ja Etelä-Helsinki yhteen Suur-Tapiolan kanssa. Siinä saataisiin paljon hyviä veronmaksajia ja varsin vähän matuja. Tuo on muutenkin luonteva kokonaisuus, itse asun tuolla alueella ja liikun suurimmaksi osaksi juuri siellä.

[-PPT-]

Pääkaupunkiseutu on yksi kaupunkialue mutta kuitenkin vaikka olen asunut Vantaalla yli 20v niin pakko myöntää että Espoota en tunne juuri lainkaan jotain Selloa ja Ison Omenan nurkkia lukuunottamatta. Johtuu tosin pitkälti siitäkin että ei paljon kiinnosta jokin Espoo.

[Golimar]

Lähellä Helsingin keskustaa on alue, jonka asuntojen arvo on romahtanut – "Tragedia", luonnehtii kiinteistön­välittäjä
Helsinkiläisen Lehtisaaren asuntomarkkinat ovat hyytyneet. Monen taloyhtiön tonttivuokra on noussut muutamassa vuodessa 300 prosenttia.

X

Leskirouva Lehtisaaressa on yrittänyt myydä asuntoaan kolme vuotta, mutta ostaja jäänyt löytymättä. Rouva pitää asunnon korkeaa hoitovastiketta syynä ostajien puutteeseen.
Lehtisaaren asuntojen hinnat ovat laskeneet kolmanneksen ja kauppamäärät ovat painuneet muutamiin vuodessa.
Vantaan seurakuntayhtymän lisäksi myös Helsingin seurakuntayhtymä on nostanut tonttivuokria Lehtisaaressa. Helsingin seurakunta on kuitenkin antanut vuokralaisilleen Vantaata suurempia hyvityksiä. Tästä syystä naapuritaloissakin voi olla isot erot asumisen hinnassa.

X

Helsingin Lehtisaaressa asuu leskirouva, joka on yrittänyt myydä yli 100-neliöistä asuntoaan kolme vuotta. Ostajaa ei ole ilmaantunut, vaikka vielä 2010-luvulla samankokoista asuntoa myytiin samasta taloyhtiöstä lähes kaksi kertaa kalliimmalla.

Ei, vaikka meri on Lehtisaaressa lähellä, asuinalue puistomainen ja Helsingin keskusta kohtuullisen matkan päässä.

Myyntiä hidastavat ainakin kalliit asumiskustannukset: pelkkä asunnon hoitovastike on 1 800 euroa kuukaudessa. Rouvan mukaan kallis vastike on karkottanut ostajat ja ajanut hänen taloutensa ahtaalle.

X

Yksittäisen asunnonomistajan ahdinko on esimerkki Lehtisaaren asuntomarkkinan kokemasta mullistuksesta. Muutos alkoi jyllätä sen jälkeen, kun Vantaan seurakuntayhtymä uusi Lehtisaaressa omistamiensa maiden vuokrasopimukset ja nosti tonttivuokria vuodesta 2020 alkaen. Yhtymän omistamien tonttien vuokrat Lehtisaaressa ovat miltei nelinkertaistuneet vuosina 2020–2024.

X

Korotusten jälkeen Lehtisaaren asuntojen hintataso on laskenut kauttaaltaan kolmanneksen, asuntokauppaa käydään vähemmän ja myyntiajat ovat kasvaneet, kertoo kaksikymmentä vuotta alueella toiminut yrittäjä ja kiinteistönvälittäjä Janne Kumpulainen.

Tonttivuokrien korotusten lisäksi lehtisaarelaisten vastikkeita paisuttavat myös taloyhtiöiden remontit, energian hinnan kallistuminen ja nousseet korot.

Kumpulainen luonnehtii tilannetta sanalla "tragedia".

Hän listaa Kiinteistönvälitysalan keskusliiton tilastoja aiheesta:

Asuntokauppoja on tehty viitisen kappaletta vuodessa sen jälkeen, kun uudet tonttivuokrat astuivat voimaan. 2010-luvulla kauppoja oli tyypillisesti 12–20 vuodessa.
Viime vuoden toteutunut keskimääräinen kerrostaloasunnon neliöhinta Lehtisaaressa oli 3 150 euroa. Pudotus on ollut karkeasti 1 400 euroa hintahuipusta.

X

Vantaan seurakuntayhtymä saa nykyään yli kaksi kertaa enemmän rahaa omistamiensa maiden vuokrista kuin vain neljä vuotta sitten. Yli puolet tästä rahasta tulee Lehtisaaresta. Myös Vantaan vuokrasopimusten määrä on kasvanut huomattavasti.

X

Vantaan seurakuntayhtymän mukaan lehtisaarelaiset taloyhtiöt nauttivat pitkään 1960-luvulle jämähtäneistä edullisista tonttivuokrista. Seurakuntayhtymän mukaan vanhoihin sopimuksiin ei ollut kirjattu edes indeksikorotusta. Sitten vuosikymmenten hintarailo kurottiin umpeen muutamassa vuodessa 2020 alkaen.

X

https://yle.fi/a/74-20147029

[Murkula]

^ Mitäs sille jutulle on nyt käynyt, että asuntojen hinta ei yksinkertasesti voi tippua kaupungissa ja varsinkaan Helsingissä?

Niinpä... Tämä asuntomarkkina alkaa paljastua juuri sellaiseksi kusetukseksi, jona olen sitä pitänytkin. Niin ja mitä tapahtuu sitten, kun vanhukset jatkavat vanhenemistaan, valtiolla ei ole varaa maksaa sen kummemmin suomalaisten, kuin ulkomaalaistenkaan asumista? Entä mitä sitten, kun tänne ei tule enää elintasopakolaisuutta, kun tukijaisia ei enää ole ja työstä menee about 80% eläkkeisiin, veroihin ja veroluonteisiin. Entä mitens menee ylivelkaantuneiden lapsiperheiden ja niiden nuorien kohdalla, joilla ei ole varaa edes vuokraan ilman valtion tukea? Entä mitä sitten, kun virkamiessektoria joudutaan lopulta pakon edessä karsimaan?

Niinpä. Kyllä kirjoitus on tämän suhteen ollut seinällä jo pitkään, mutta kuka sen on halunnut myöntää? Ne eläkeläiset, joiden eläkkeet on asunnossa kiinni? Ne asuntovelkaiset, jotka menivät halpaan? Vai ne kiinteistövälittäjät, jotka saavat provikan talon arvon mukaan?

[Paawo]

Onhan näitä liitoshöpinöitä kuultu vuosikausia, mutta ei tule tapahtumaan. Etenkään Espoo ei varmasti liitoksia halua, koska se ei voittaisi siinä mitään. Sillä on nyt paljon hyviä veronmaksajia - varakkaita ihmisiä ja isoja firmoja - ja vielä siedettävä määrä taloutta kuormittavia nettosaajia, joten mikään ei muuttuisi Espoon kannalta parempaan suuntaan.

Syy miksi mitään hyvää kehitystä ei tapahdu on juuri tavan kansalaiselle näkymättömän kunta/kaupunki-instituution pakkomielteinen ylläpitäminen.
Juuri kuntien ja kaupunkien hallinnoissa riittää sitä korruptoitunutta virkalaardia jonka elättämisestä pitäisi päästä eroon, mielellään heti. Jopa operatiivisella puolella tämä mieletön resurssien päällekkäisyys on täyttä totta eikä millään hienovaraisella kauniiden puhumisella muuksi muutu.

Kyse ei saa olla siitä mitä kunnissa halutaan vaan siitä mihin fyrkka riittää. Kaikista kriisikuntien konkursseista saadaan sormella osoittaa, arvatkaapa minkä puolueen suuntaan. 

Pakkokuntaliitokset käyntiin nyt heti eikä hetken päästä.

[jmk]

Mukavaa väriä ja värinää, kun on nyt saatu tieliikenteeseemme näitä muropaketista korttinsa saaneita kuljettajia, jopa taksien rattiin.

Kun moottoritien (rajoitus 80 tai 100) rampilla edessäsi kiihdyttelee Seat Kottone hädin tuskin viittäkymppiä, tehden lopulta joko paniikkiratkaisun (a) tunkee sitä viittäkymppiä moottoritien kaistoille tai (b) iskee liinat kiinni kun "ma ei mahu sine isole tiele". Ja kun tilanteesta selvittyäsi pääset ohittamaan tämän arjen sankarin. Niin vilkaisepa kuljettajan paikalle. Vaihtoehdot ovat: (1) Mbelele nenä ratissa, suu auki ja silmät ammollaan kauhusta. (2) Fatima samoin määrein. (3) E-rit-täin tyylikkäästi parturoitu lähi-itäläinen nuorimies. Kyllä on parta rajattu siististi langalla The Parturissa! Ajokouluun ei sitten riittänyt rahaa tai kiinnostusta.

[Lalli IsoTalo]

Koko Hakaniemi on myllerryksessä. Kaikki raitsikkalinjat pohjoiseen ja etelään on katkaistu. Samoin Mansku.

"Mannerheimintietä ja sen poikkikatuja peruskorjataan pinnan alta ja päältä kahdessa vaiheessa keväästä 2023 loppuvuoteen 2025."
- https://manskunkatutyot.fi/