2009-10-23 Päijät-Hämeen maahanmuuttopolitiikan nettikysely ja tulokset

[Pappa]

Oli lahden seudun paikalislehdissä(seutuneloset) alla oleva juttu.

http://www.seutuneloset.fi/nettilehti/S4.pdf




Mitä mieltä
maahanmuutosta?
? Vielä ehtii vastata maahanmuuttoon
liittyvään nettikyselyyn.
Vastausaikaa on 25.10.
asti ja vastata voi netissä www.
lahti.fi ja www.paijat-hame.fi
-sivuilla.
Kysely liittyy maakunnalliseen
maahanmuuttopoliittiseen
ohjelmaan, jonka
valmistelussa halutaan ottaa
huomioon alueen asukkaiden
mielipide. Ohjelmaa tehdään
Päijät-Hämeen liiton johdolla
ja sen laatimisen käytännön
järjestelyitä hoitaa Alueellinen
integraatiopalvelupiste, Alipi.
Ohjelman tavoitteena on
mm. parantaa alueella jo asuvien
sekä tänne muuttavien
maahanmuuttajien kotoutumista
riippumatta muuton
syystä, parantaa maahanmuuttajien
työllistymismahdollisuuksia,
edistää työperusteista
maahanmuuttoa ja lisätä
suvaitsevaisuutta. Ohjelma
valmistuu jouluksi.
Kyselyyn jo tulleiden vastausten
perusteella Päijät-Häme
näyttäytyy melko suvaitsevaisena
ja monikulttuurisena
maakuntana. Yli 45 prosenttia
vastanneista kuvailee suhtautumistaan
maahanmuuttajiin
erittäin myönteisenä tai melko
myönteisenä ja vain joka
kymmenes erittäin kielteisenä.
Lisäksi lähes 60 prosenttia
vastaajista toivoo, että heidän
lapsillaan olisi myös muita
kuin syntyperältään suomalaisia
ystäviä.
Suurin osa vastaajista (57
%) on sitä mieltä, että heidän
asuinkunnassaan on sopiva
määrä ulkomaalaistaustaisia
asukkaita. Uusia maahanmuuttajia
alueelle toivottaisiin
eniten Euroopasta (70 %), Aasiasta
(35 %), Australiasta (32
%) ja Pohjois-Amerikasta (31
%). Asukkaiksi toivottaisiin
eniten työperusteisia maahanmuuttajia,
suomalaisten
perheenjäseniä, opiskelijoita
ja paluumuuttajia.
Yli puolella päijäthämäläisistä
on ulkomaalaisia tuttavia
ja/tai työtovereita. Monilla on
myös ulkomaalaisia perheenjäseniä
tai sukulaisia. Suurin
osa vastaajista myös voisi kuvitella
itselleen ulkomaalaisen
ystävän, työtoverin tai naapurin.
Myönteisestä suhtautumisesta
huolimatta valtaosa
vastaajista on sitä mieltä, että
Suomeen hakeudutaan hyvän
sosiaaliturvan vuoksi. Lähes
kaikki vastaajat ovat myös sitä
mieltä, että Suomessa asuvien
ulkomaalaisten tulee elää
suomalaisen kulttuurin mukaisesti.
Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan
julkaistaan Maahanmuutto
Päijät-Hämeen
mahdollisuutena -seminaarissa

[pate ensimmäinen]

Vastasin ja voin todeta "Mistä näitä kysymyksiä tulee".

[JEE]

Vastasin kyselyyn, vaikka en kyseiseltä aluelta olekaan. Merkitsin tosin itseni rehellisesti ulkopaikkakuntalaiseksi, jotta tutkimus olisi OMALTA OSALTANI mahdollisimman autenttinen ja rehti. Annoin myös palautetta koskien kysymyksiä  ja mahdollisuutta niihin saatujen vastausten mielivaltaiseen tulkintaan. Nyt jo harmittaa, että provosoiduin ja tuhlasin lepoaikaani moiseen nollatutkimukseen vaikka pitäisi herätyskellon rääkäistessä muistaa olla kiitollinen, kun saa ryömiä tienaamaan rahaa jaettavaksi yhteiseen hyvään koko maailmalle. Hyvää yötä "Suomen lapset"-valittu kansa!

[Roope]

YLE Lahti: Nihkeä suhtautuminen maahanmuuttajiin kummastuttaa

Päijäthämäläiset suhtautuvat maahanmuuttoon yllättävän kielteisesti, kertoo tuore kyselytutkimus. Maakunnan asukkaiden mielipiteitä maahanmuutosta ja -muuttajista selvitettiin nettikyselyllä, johon vastanneista puolet suhtautui maahanmuuttoon kielteisesti.

Kyselytuloksista käy ilmi, että erityisen varauksellisesti hämäläiset suhtautuvat afrikkalaisiin, muslimeihin ja pakolaisiin sekä turvapaikanhakijoihin. Kriittisintä suhtautuminen maahanmuuttoon on Päijät-Hämeen kunnista Asikkalassa ja myönteisintä Heinolassa.

ALIPI-hankkeen työelämäkoordinaattori Tuula Carroll pitää kyselyn tuloksia yllättävinä.

- Voi olla, että yksi syy kielteisyyteen on taantuma. Ehkä se on kääntänyt mielipideilmaston aiempaa kielteisemmäksi.

Carroll muistuttaa, että kyselyyn vastasi koko 200 000 asukkaan maakunnasta 400 ihmistä, joten tuloksiin on suhtauduttava varauksella.

- Uskon silti tulosten olevan vähintään suuntaa antavia.

Mielipiteet jakautuivat voimakkaasti kahtia

- Kirjoitetuissa vastauksissa kritisoitiin elämistä suomalaisen sosiaaliturvan varassa, joten tulkitsen niin, että tänne tulevien toivotaan elättävän itse itsensä, sanoo Carroll.

Carrollin mukaan kyselyssä yllätti se, että vastaajien mielipiteet jakautuvat voimakkaasti kahtia esimerkiksi eri väestöryhmien suhteen.

Maakuntaan toivotaan lisää eurooppalaisia työperäisiä maahanmuuttajia, suomalaisten perheidensä luokse palaavia muuttajia ja opiskelijoita. Samalla kuitenkin esimerkiksi pakolaisiin suhtaudutaan erittäin varauksellisesti.

- Ei Päijät-Häme silti kovin rasistinen maakunta ole. Suhtautuminen on ehkä hieman enemmän myönteistä kuin kielteistä. Maahanmuuttajat voivat olla myös rikkaus. Voi sanoa, että tänne tervetulleeksi toivotetaan ammattitaitoiset, kielitaitoiset ja työintoiset maahanmuuttajat, Carroll kertoo.

Ammattitaitoista väkeä kaivataan töihin

Päijähämäläisten suhtautumista maahanmuuttoon selvittänyt kysely liittyy maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan, joka valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Marja Koivula toivoo, että ihmiset suhtautuisivat maahanmuuttoon suvaitsevaisemmin myös siksi, että maahanmuuttajat ovat ratkaisu laman jälkeen lähestyvään työvoimapulaan.

- Nähtyäni kyselytulokset huolestuin. Sitten totesin kyselyn osoittavan, että työtä riittää. Yleensä ihmiset pelkäävät asioita, joita he eivät tunne. Tässä tapauksessa maahanmuuttoa.

Koivula toteaa, että kuntien valmiudet ottaa vastaan maahanmuuttajia eivät vastaa maahanmuuttajatarvetta laman jälkeen. Suuret ikäluokat eläköityvät ja tilalle tarvitaan työvoimaa, myös maahanmuuttajista.

- Lisäksi meidän on huomioitava humanitaariset syyt. Olemme vauras maa ja maakunta nykyään, mutta on Suomestakin aikoinaan lähtenyt ihmisiä nälkää pakoon esimerkiksi Amerikkaan. Samanlaisia pakolaisia on nykymaailmassakin, Koivula muistuttaa.

-Toivon, että meillä on tulevaisuudessa monikulttuurinen Päijät-Häme, joka on silti vielä hyvin hämäläinenkin, naurahtaa Koivula.

Lapset kasvavat monikulttuuriseen maailmaan

Maahanmuuttajien parissa pitkään työskennellyt Tuula Carroll toivoo, että yksi ratkaisunavain kohti maahanmuuttajamyönteisempää maakuntaa voi piillä nuorissa ja lapsissa.

Vastikään tehdystä kyselystä nimittäin käy ilmi, että maakunnan lapsilla on ystäviä monista erilaisista kulttuuritaustoista. Moni vanhempi jopa toivoo lastensa viettävän aikaa erimaalaisten lasten kanssa.

- Joku kyselyyn vastannut kertoi, että suhtautuminen maahanmuuttoon tulee luonnolliseksi, kun monikulttuurisessa ympäristössä kasvaneet lapset varttuvat aikuiseksi. Uskon tässä olevan mahdollisuuden, jota tulevaisuudessa kannattaa hyödyntää.

Ei voi olla totta. Ei voi.

[James Hirvisaari]

Tuore ja tärkeä uutinen tällä viikolla oli Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmisteluseminaari, jossa selvisi nettikyselyn tulos: päijäthämäläiset suhtautuvat maahanmuuttoon varsin nihkeästi.

Valitettavasti media ei halua tarjota kansalaisille tasapuolista informaatiota asioista vaan pyrkii manipuloimaan ihmisiä, joten se vaikenee omaan poliittiseen linjaansa sopimattomista uutisista. Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomissa ei ole ollut mitään mainintaa koko seminaarista, vaikka puhujavieraana oli kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson.

Onneksi ylen sivuilta löytyy asiasta ihan oikeaa tietoa, vaikka sekin on kirjoitettu varsin asenteellisella sävyllä:

"Päijäthämäläiset suhtautuvat maahanmuuttoon yllättävän kielteisesti, kertoo tuore kyselytutkimus. Maakunnan asukkaiden mielipiteitä maahanmuutosta ja -muuttajista selvitettiin nettikyselyllä, johon vastanneista puolet suhtautui maahanmuuttoon kielteisesti. Kyselytuloksista käy ilmi, että erityisen varauksellisesti hämäläiset suhtautuvat afrikkalaisiin, muslimeihin ja pakolaisiin sekä turvapaikanhakijoihin. Kriittisintä suhtautuminen maahanmuuttoon on Päijät-Hämeen kunnista Asikkalassa ja myönteisintä Heinolassa."

http://yle.fi/alueet/lahti/2009/11/nihkea_suhtautuminen_maahanmuuttajiin_kummastuttaa_1134111.html

Seminaarissa esiintyi kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson, joka puhui maahanmuutosta ja suomalaisesta kulttuurista erittäin terävästi. Hän tykitti täydeltä laidalta ja todellakin täyttä asiaa. Ei ollut minulla puheen suhteen mitään lisäämistä tai siitä poistamista. On oireellista, että tiedostusvälineet vaikenivat siitä, mitä Maria G-R sanoi. Ylekin julkeni syyllistää ihmisten mielipiteet ja vaikeni "epämieluisista" tosiasioista. Luottamus median puolueettomuuteen rapisee rapisemistaan.

(Olen kyseisen maakunnallisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmän jäsen.)

[Roope]

Ketju:
http://hommaforum.org/index.php/topic,16211.msg230851.html

[PetethePerkele]

Mamumyönteinen Heinola: Rikkautta ei ole paljoa.

Heinolan väestöstä noin 400 asukasta puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Eri kansallisuuksia on yli 30.

http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Maahanmuuttajat/Suomeksi/suomeksi.htm

Heinolan asukasluku on: 20547
http://www.heinola.fi/FIN/Yleistietoja_Heinolasta/etusivu.htm

Heinola ei ota pakolaisia 31.3.2009: http://vastaanottokeskusinfo.wikidot.com/heinola

Kaupunginhallitus päätti maanantaina ilmoittaa asiaa tiedustelleelle Hämeen TE-keskukselle, ettei kaupungilla ole mahdollisuutta vastaanottaa kiintiöpakolaisia.

[James Hirvisaari]

Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomissa ei ole ollut mitään mainintaa koko seminaarista, vaikka puhujavieraana oli kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson.

ViikkoHäme sentään uutisoi asiasta. Tosin ViikkoHäme onkin demarilehti, joten oman kansanedustajan vierailu toki huomioidaan. Mutta ihan asiaa:

"Venäläisen äitinsä kautta toisen polven maahanmuuttaja vaatii maahanmuuttajille kulttuuritulkkausta. Eli tulijat on opetettava kantaväestön tavoille. Tässä on keskeisessä asemassa kielen opiskelun lisäksi työn tekeminen, suomalainen korkea työmoraali. SDP:n varapuheenjohtaja vaati maahanmuuttajien kotouttamisessa käytettäväksi myös keppiä, ettei maahanmuuttajia syleillä toimintakyvyttömiksi."

http://www.demari.fi/content/blogsection/0/143/

[Roope]

YLE Lahti: Nettikyselyt vääristävät kansan mielipidettä

Ketkä vastaavat nettikyselyihin ja miksi? Maailmanmatkaaja, toimittaja Merja Åkerlind pohtii pakinassaan kuinka paljon uusi teknologia vinouttaa suomalaisten mielipiteitä. Verkkoaktiivit eivät edusta koko kansaa.
[...]
Äänioikeuden antaminen kaikille on reilumpaa kuin nykyajan huutokilpailu: nettikeskustelu ja –kysely. Kun tilastot laahaavat vuosia jäljessä tai ilmiöitten seuranta on vallan lopetettu, syntyy houkutus hankkia tietoa ja mielipiteitä nopeasti ja halvalla. Kysymys vain nettiin, ja laskurit pyörimään!

Menetelmään turvautuu yhä useammin myös julkinen valta. Tänä syksynä on Lahden seudulla kysytty netissä - ja ymmärtääkseni vain netissä – ainakin asuinympäristön kehittämisestä, kulttuuripalveluista ja päijäthämäläisten suhtautumisesta maahanmuuttajiin.
[...]
Lahden valtalehti uutisoi taannoin, että 90:tä prosenttia olisi kiusattu työpaikalla. Suvaitsen epäillä vahvasti. Kiusatut vastasivat nettikyselyyn taatusti hanakammin kuin keskivertotyöntekijät. Vastaajien määrä ei olisi riittänyt oikeisiin johtopäätöksiin edes satunnaisotannalla.

Samaa vivahdetta uskon liittyvän maakuntaliiton maahanmuuttajakyselyyn, jossa joka toinen vierasti maahanmuuttoa. Olisikohan vastaaminen houkutellut enemmän vastustajia kuin niitä, jotka ottavat tulijat avosylin vastaan tai niitä, joille asia on samantekevä?
[...]

Merja Åkerlind tulkitsee niin, että vastaajien jakauma on vinoutunut maahanmuuton vastustajien puolelle. Voi olla, mutta tuo selitys hieman ontuu, sillä kyselyn mukaan vastaajat olivat hyvin valikoivia siinä, millaista maahanmuuttoa he vastustivat:

- Kirjoitetuissa vastauksissa kritisoitiin elämistä suomalaisen sosiaaliturvan varassa, joten tulkitsen niin, että tänne tulevien toivotaan elättävän itse itsensä, sanoo Carroll.

Carrollin mukaan kyselyssä yllätti se, että vastaajien mielipiteet jakautuvat voimakkaasti kahtia esimerkiksi eri väestöryhmien suhteen.

Maakuntaan toivotaan lisää eurooppalaisia työperäisiä maahanmuuttajia, suomalaisten perheidensä luokse palaavia muuttajia ja opiskelijoita. Samalla kuitenkin esimerkiksi pakolaisiin suhtaudutaan erittäin varauksellisesti.

YLE Lahti: Nihkeä suhtautuminen maahanmuuttajiin kummastuttaa

[PetethePerkele]

Tätähän se on kun ei tulokset vastaa joidenkin pilvilinnoissaan elävien tosimaailmasta irtautuneiden haaveita ja visioita. Alkaa kiisto ja asioiden pyörittely niinkuin oltaisiin jotain rubikinkuutiota runnomassa väkisin kuosiinsa. Ei voi olla, ei vaan voi!!! Ja poljetaan jalkaa lattiaan.

[James Hirvisaari]

Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on valmistumassa, ja mielestäni siitä tulee ihan kelvollinen. Ohjelma menee vielä maakuntahallitukseen ja -valtuustoon hyväksyttäväksi. Ohjelmalla on ollut neljä tavoitetta:

• Kehittää toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan jo alueella asuvien sekä alueelle muuttavien maahanmuuttajien kotoutumista riippumatta maahanmuuton syystä.

• Parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia ja edistää työperusteista maahanmuuttoa.

• Kehittää suomen kielen - ja ammatillista koulutusta sekä määrällisesti että laadullisesti.

• Parantaa etnisiä suhteita sekä lisätä suvaitsevaisuutta.

Ohjelmaa on valmisteltu eri työryhmissä. Itse olen ollut ohjelmassa mukana Asikkalan kunnan edustajana, ja ohjausryhmän lisäksi olen toiminut työryhmässä "Kotouttaminen ja etnisten suhteiden edistäminen".

"Hyvät etniset suhteet ovat edellytys etnisten vähemmistöjen sekä muun väestön keskinäiselle sopusoinnulle, yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumiselle ja monipuolisen osaamisen hyödyntämiselle yhteisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Etniset suhteet ovat toimivia silloin, kun eri ryhmien väliset kulttuuriset, uskonnolliset ja toimintatapoihin liittyvät näkemyserot eivät kehity ristiriidoiksi, vaan ne ratkaistaan sovittujen vuoropuhelumekanismien puitteissa. Hyviä etnisiä suhteita kehittämällä edistetään koko yhteiskunnan turvallisuutta.

Hyvät etniset suhteet edellyttävät vastavuoroista perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei hyväksytä kenenkään harjoittamaa syrjintää; ei valtaväestön etnisiin vähemmistöihin kohdistamaa tai etnisten vähemmistöjen keskuudessaan harjoittamaa sen enempää kuin näiden vähemmistöjen valtaväestöön kohdistamaakaan. Sekä valtaväestön että etnisten vähemmistöjen asenteisiin tulee tältä osin kiinnittää huomiota ja vuorovaikutusta lisätä valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä monensuuntaisesti, myös etnisten vähemmistöjen kesken.

Tiedon lisäämisessä median aktiivinen rooli on keskeinen. Kaikkien osapuolten tulee kiinnittää huomiota käytettävään terminologiaan ja välttää ryhmien leimaamista ilmiöistä puhuttaessa. Ryhmien nimittely, yleistykset ja muuten leimaava kielenkäyttö vahvistavat ennakkoluuloja." (4.3.2)

Ohjelmassa edellytetään myös keskustelukulttuurin vapauttamista maahanmuuttopolitiikan suhteen sekä median vastuuta siinä. Pitäisi jo vihdoin mennä kaikille perille, että maahanmuuttopolitiikan kritiikin ja rasismin välillä ei ole minkäänlaista korrelaatiota. Esimerkiksi itse olen varsin ankara kriitikko, mutta suhtaudun toki hyvinkin ystävällisesti kaikkiin kohtaamiini vierasperäisiin ihmisyksilöihin.

Humanitäärinen maahanmuutto käsitellään vasta keväällä, koska sitä ei ehditty ohjelmaan sisällyttää: "Humanitaarista maahanmuuttoa ei ole ohjelmassa käsitelty. Asian hallinta edellyttää kunnallisia ja maakunnallisia linjauksia. Ohjelmaa täydennetään tältä osin kevään 2010 aikana."

Pahimpaan ongelmaan saadaan siis vielä odotella vastauksia. Itse olen jo ehdottanutkin eräitä "täsmätoimenpiteitä", mutta niistä enemmän tuonnempana. Tärkeintä on, että emme hyväksy minkäänlaista ihmisvihaa ja rasismia suvaitsevaisuuden nimissä. Kaikki yhteiskuntaan sopeutumaton aines on torjuttava.

Viime metreillä ohjelman päälle lankesi synkkä varjo, joka uhkasi pilata koko suuren työn, mutta ehkä katastrofilta vältyttiin. En tiedä vielä, mutta tiedotan asiasta vasta jos maakunnan mainetta tärvätään.

James Hirvisaari
Asikkala

http://jameshirvisaari.blogit.uusisuomi.fi/2009/12/11/maahanmuutto-ja-paijat-hameen-tulevaisuus/

[Hessu]

James, voisitko hieman täsmentää kirjoitustasi? Nykyisessä muodossa se ei kerro paljoa. Teksti on ympäripyöreää. Ymmärränkö oikein, jos epäilen, että olette vaatimassa lisää rahaa maahanmuuton kustannuksiin Päijät-Hämeessä?

Olen hieman ymmälläni kirjoituksestasi. Monet kohdat herättävät kysymyksiä. "Työperusteisen maahanmuuton edistäminen". Miksi työperusteista maahanmuuttoa tulee erityisesti edistää?
Miten "etnisiä suhteita parannetaan ja suvaitsevaisuutta lisätään"? Minulle hiipii mieleen vanha "kunnon" Neuvostoliitto tällaisten lauseiden perusteella. Mieleen nousee keinotekoinen pakkotoiminta, joka hajoaa käsiin kun tukitoimet loppuvat.

Muutakin mieltä askarruttavaa tuosta jäi mielen päälle. Voisitko selkeyttää näitä tavoitteita ja pyrkimyksiä konkretian tasolle, jotta lukija ymmärtäisi, mitä te ihan käytännön tasolla olette tekemässä. Täsmennysten jälkeen tätä ohjelmaa voi arvioida. Kirjoituksesi perusteella se ei onnistu. Itse toteat aivan aluksi, että maahanmuutopoliittisesta ohjelmasta tulee aivan kelvollinen. Mikä siinä on mielestäsi erityisen onnistunutta?

Lopuksi yksi kysymys aiemmasta kommentoinnistasi. Oletko SDP:n varapuheenjohtajan kanssa samaa mieltä siitä, että maahanmuuton resursseja (=rahaa) tulee lisätä ja että maahanmuuttajia tarvitaan niin paljon, että 20 vuoden päästä heitä on 500 000? Kerroit MG-R:n ottaneen jämäkästi kantaa maahanmuuttoasioista, mutta ainakin minulle tuli mieleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia varapuheenjohtajan lausahduksista. Koin Guzenina-Richardsonin puheen ja kirjoituksen enemmän pelkkänä poliittisena retoriikkana ja voimakkaana monikulttuurisuuden edistämisen puolustamisena.

Olen kommentoinut MG-R:n ja SDP:n kantoja toisessa ketjussa.
http://hommaforum.org/index.php/topic,18109.0.html

[James Hirvisaari]

James, voisitko hieman täsmentää kirjoitustasi?

Aivan lyhyesti, P-H:n maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa on pyritty rakentamaan maakunnalliset valmiudet maahanmuuton hallintaan. Ettei menisi hallitsemattomaksi. Se on hyvä asia.

Tokihan tämmöiset ohjelmat toteuttavat ylhäältä päin tulevaa monikulttuurifantasiaa. Jotta siihen saataisiin muutos, tarvitaan toimenpiteitä valtakunnanpolitiikan tasolla.

Se, että ohjelma on mielestäni kelvollinen, tarkoittaa sitä, että se ei ole "yltiömokutusta" - ainakaan pahimmasta päästä.

Työryhmiä on ollut viisi:

• Työllisyys ja yrittäjyys -työryhmä
• Aikuiskoulutus-työryhmä
• Lapset ja nuoret -työryhmä
• Sosiaali- ja terveydenhuolto -työryhmä
• Kotouttaminen ja etnisten suhteiden edistäminen -työryhmä

Guzeninaa en erityisemmin diggaile, mutta maahanmuuttopoliittisen ohjelman seminaarissa Lahdessa hän päästeli todellakin tiukkaa tekstiä, mistä lehdistö vaikeni täysin.

[Hessu]

Kiitos vastauksesta. Et tosin vastannut aivan niihin kysymyksiin joita esitin.

Kommentoin vielä hiukan lisää tätä aihetta.
Maahanmuutto ei mene hallitsemattomaksi, jos sitä karsitaan reippaasti. Humanitaarinen muutto täytyy pysäyttää kokonaan. En ole havainnut perussuomalaisten eduskuntaryhmältä saati puheenjohtajalta kannanottoa tähän suuntaan. Ainoastaan yksittäiset perussuomalaiset ei-kansanedustajat ovat esittäneet omia mielipiteitään maahanmuuton karsimisesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaikenee. Missä vika?
Päätökset tehdään valtakunnan tasolla, miksi puolueenne eduskuntaryhmä ei ota selkeästi kantaa? Kristillisdemokraatit ovat jo astuneet esiin puheenjohtajansa Päivi Räsäsen johdolla, mutta perussuomalaiset istuvat hiljaa!

Onko puolue näin totaalisesti ministerikiimassa kelluvan Soinin tossun alla? Perussuomalaisen maahanmuuttokritiikin uskottavuus valuu hiekkaan, jos eduskuntaryhmä ei ryhdistäydy. Nimenomaan Timo Soinin tulisi laskeutua norsunluutornistaan ja lausua kolmen sanan totuus maahanmuutosta: ”Humanitaarinen maahanmuutto seis!”
Edessä oleva paha taloustilanne vaatii radikaaleja toimenpiteitä ja nyt olisi aika astua esiin. Vaalien alla on turha höpöttää lupausten kanssa. Niihin lupauksiin ei usko enää kukaan. Minusta vaikuttaa kuin olisitte hukuttamassa itseänne Soinin myötä. Edellisen kerran tähän halpaan astui Pekka Vennamo. Urpo Leppäsen asema työministerinä tehtiin mahdottomaksi kepun ja sosialidemokraattien toimesta. Vennamo meni halpaan, mutta lunasti itselleen pääjohtajan pallin Postista. Soinin askel kulkee samalla tavoin. Eikö hirvitä lainkaan?

Kaikesta päätellen työryhmänne on kasvattamassa maahanmuuton kustannuksia Päijät-Hämeessä. Mielestäni se on erittäin huolestuttavaa kehitystä. Samaan aikaan kantaväestön etuja tullaan karsimaan kovalla kädellä. Tätä kehitystä tulisi nimenomaan vastustaa eikä tukea. Suomen valtiolla ja kunnilla ei ole mitään pakotteita toimia nykyisellä tavalla. Tämä on fakta. Lisärahan syytäminen on täysin vapaaehtoista. Alueella asuvien suomalaisten on hyvä ymmärtää, että poliitikot tekevät nyt vapaaehtoisesti näitä päätöksiä. He eivät tee niitä minkään kansainvälisen tai kansallisen velvoitteen pakottamana.

En edelleenkään ymmärrä, miksi työperäistä maahanmuuttoa tulisi edistää. Se on melkoinen mysteeri. Suomessa on ensi vuonna oletettavasti lähes 400 000 työtöntä. Miksi heidän työllistymistään ei erityisesti edistetä niillä varoilla, joita on varaa upottaa kalliiseen ja pääosin kankkulan kaivoon menevään maahanmuuttajien koulutukseen. Tänne tulevan maahanmuuttajan tulisi tuoda oma työnsä Suomeen pääomana eikä suinkaan tulla tänne kuluttamaan suomalaisten työllään kerryttämää pääomaa.
Lisäksi sitä kuuluisaa työvoimapulaa ei ole koskaan ollut eikä sitä myöskään koskaan tule. Miksi työperäistä maahanmuuttoa tulisi edistää?

Tuosta ohjelmasta huokuu neuvostoaikojen henki. Omien kansalaisten henkinen uudelleen kouluttaminen meni naapurissakin täysin pieleen. Ei se tule onnistumaan täälläkään. Sitä paitsi, on hienoa, että maailmassa on erilaisia tapoja ja kulttuureja. Nykyinen suuntaus, jossa Euroopan Unioni yrittää samankaltaistaa eri valtioiden tapoja ja käytäntöjä ei tule kestämään. Ihmisiä ei saa repiä juuriltaan eikä heidän tapakulttuuriaan voi muuttaa väkisin. Euroopan Unioni tulee hajoamaan juuri tästä syystä. Sen yritys homogenisoida koko maanosa on tuhoon tuomittu. Talous- ja rahaliittona EU olisi ollut hyvä. Nykyinen malli on mahdoton yhtälö.

Etniset suhteet limittyvät luontevasti vain, jos maahanmuuttaja hyväksyy suomalaisen yhteiskunnan normiston ja tavat sekä noudattaa Suomen lakeja kaikilta osin. Ei siihen mitään ihmeellistä kotouttamista tarvita. Kieliopintoja ja laillisuuskasvatusta sekä selkeä viesti, että maasta pääsee pois, jos suomalaiset käytännöt eivät jostain syystä sovi.

Suomalaisten velvollisuus ei ole taipua muuttajien tapoihin vaan asia on täysin päinvastoin. Näillä etnisillä sopeutuksilla on paha taipumus lähteä siitä oletuksesta, että meidän tulisi muuttaa tapojamme. Se ei kerta kaikkiaan ole kestävää kehitystä. Maassa maan tavalla, aivan kuten mekin toimimme asuessamme jossain toisessa maassa. Itselläni on tästä runsaasti kokemuksia useammasta maasta. Ongelmia ei ole ollut koskaan. Minun tehtäväni ei ole vaatia suomalaisia tapoja ulkomailla vaan ylläpitää niitä kotimaassa. Ulkomaisia tapoja ja kulttuuria minä ja uskoakseni valtaosa Suomen kansasta haluaa ihailla ja kunnioittaa niiden omilla alueilla ja synnyinsijoilla.

[James Hirvisaari]

Kommentoin vielä hiukan lisää tätä aihetta.

Suurin piirtein samaa mieltä kaikesta.

EDIT 14.4.2010: Kevään kuluessa Perussuomalaisten kanta lienee tullut kaikille selvääkin selvemmäksi: meillä on todella jämäkkä linja.

[James Hirvisaari]

Myös kunnilta pyydettiin lausuntoja Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan. Itse olen ylpeä Asikkalan kunnanhallituksen antamasta lausunnosta:

Asikkalan kunnanhallitus antaa maakuntaliitolle seuraavan lausunnon:

- Maahanmuuttajia ja syntyperäisiä Suomen kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti, jotta "erityisjärjestelyt" eivät lisää etnisiä jännitteitä.

- Painopisteen oltava työperäisessä maahanmuutossa ja lähtökohtana se, että Päijät-Hämeeseen tullaan töihin. Ei niin päin, että saavutaan Päijät-Hämeeseen ja sitten tarvitaan erityishankkeita maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseen.

- On pelkästään hyvä asia, jos maahanmuuttajat perustavat yrityksiä ja virkistävät paikallista elinkeinotoimintaa. (Asikkalaan tarvitaan mm. uusia ravintolayrittäjiä)

- Kotoutumisen on lähdettävä maahanmuuttajan omasta halusta sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos kotoutumiseen ja suomen kielen oppimiseen ei ole haluja, on syytä kyseenalaistaa myös maahanmuuttajan motiivit saapua maahan.

- Pienissä kunnissa ei ole edellytyksiä järjestää eri taustaisten maahanmuuttajien omien äidinkielten ja uskontojen mukaisia opetusryhmiä. Opetus on syytä keskittää maakunnassa Lahteen.

- Maahanmuuton todellinen kannattavuus on pystyttävä todentamaan. Kotoutus, suomen kielen sekä omalla kielellä ja uskonnolla järjestettävä opetus, tulkkipalvelut, julkisten palvelujen järjestämisen lisäkulut ym. lisäävät merkittävästi kustannuksia kantasuomalaisiin nähden, joten maahanmuuton on käytännössä pohjauduttava merkittävään työvoimapulaan, jotta se voidaan perustella Päijät-Hämeen kunnille taloudellisesti kannattavana tilanteessa, jossa maakunnan työttömyysaste on yli 10 %.

Siinä olisi mielestäni muillekin mallia!

http://www.asikkala.com/

[mannym]

Asikkalan Kunnanhallituksen lausunto on kuin riemujulistusta lukisi. Toivottavasti kyseinen lausunto luetaan 2011 vaalien jälkeen Hallituksen lausuntona.

[JoKaGO]

Asikkalan Kunnanhallituksen lausunto on kuin riemujulistusta lukisi. Toivottavasti kyseinen lausunto luetaan 2011 vaalien jälkeen Hallituksen lausuntona.

Eiköhän pidetä huoli siitä, että näin myös tapahtuu!

[James Hirvisaari]

Asikkalan Kunnanhallituksen lausunto on kuin riemujulistusta lukisi. Toivottavasti kyseinen lausunto luetaan 2011 vaalien jälkeen Hallituksen lausuntona.

Jep! Ja on ehkä syytä mainita sekin, että minulla itselläni ei ole ollut osaa eikä arpaa kyseisen lausunnon muotoilussa...

[James Hirvisaari]

Vaihteeksi huonoja uutisia.

Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmällä ei tänään pidetyssä kokouksessa ollut rohkeutta eikä kykyä käsitellä humanitaarisen maahanmuuton  ongelmakohtia ja etsiä niihin ratkaisuja. Asiasta ovat vastuussa kokouksen osanottajat:

James Hirvisaari, Asikkala
Raimo Lappalainen, Hartola
Eija Koivuniemi, Hollola
Leena Reiman, Kärkölä
Risto Kajaste, Lahti
Merja-Liisa Kerkkä, Maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantatoimikunta
Maija-Leena Kemppi, Koulutuskeskus Salpaus
Outi hongisto, Päijät-Hämeen yrittäjät
Anne Saloranta, ALIPI-hanke, esittelijä
Tuula Carroll, ALIPI-hanke, esittelijä
Marja Koivula, Päijät-Hämeen liitto, kokouksen puheenjohtaja
(Asta Kortesaari, Päijät-Hämeen liitto, kokouksen sihteeri)

Poissa kokouksesta:
Solita Soinoja, Artjärvi
Meira Hämäläinen, Heinola
Minna Suominen, Hämeenkoski
Jaana Suvisilta, Nastola
Päivi Pitkänen, Orimattila
Antti Räsänen, Padasjoki
Sysmän kunta
Anne aaltonen, Hämeen kauppakamari
Katriina Haapakangas, Hämeen työ- ja elinkeinokeskus
Jaana Hokkanen, Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto

Ilmaisin pettymykseni, mutta en vaatinut eriävää mielipidettä pöytäkirjaan. Mielestäni Päijät-Hämeen maahanmuttopoliittisen ohjelman luvusta "Humanitaarinen maahanmuutto" tuli aivan liian neutraali ja lepsu. Ehdotin mm kansalaismielipiteen kuulemisen kirjaamista ja tiukempien maakunnallisten linjanvetojen määrittelyä, mutta ohjelmaluonnokseen ei tullut juuri mitään muutoksia.

Niinpä ohjelma on - kuten tavallista - lähinnä esittelijöiden oma hengentuote.

[James Hirvisaari]

Lisään vielä, että kokouksessa kuultiin, että meneillään on Kotouttamislain kokonaisuudistus, jossa valtion ja kuntien vastaanottosopimukset pyritään mahdollisesti tekemään pakollisiksi.

Lisäksi turvapaikanhakijoiden kuntiin muuttoa aktivoidaan jo nyt vastaanottokeskuksista käsin, jotta "vastahakoisten" kuntien torjunta voidaan ohittaa. Vastaanottokeskukset maksavat jopa vuokratakuita. Mielestäni ne ovat nyt ylittäneet valtuutensa törkeästi.

Kaiken takana lienee maahanmuuttoministeri Thors, joka vähät välittää kansalaismielipiteestä.

[Roope]

Lisään vielä, että kokouksessa kuultiin, että meneillään on Kotouttamislain kokonaisuudistus, jossa valtion ja kuntien vastaanottosopimukset pyritään mahdollisesti tekemään pakollisiksi.
...
Kaiken takana lienee maahanmuuttoministeri Thors, joka vähät välittää kansalaismielipiteestä.

Jos sinulla on yhtään enemmän tietoa tuosta Thorsin aikeesta pakottaa kunnat pakolaisten vastaanottoon ja/tai sen yhteydestä pikapuoliin eduskuntaan tulevaan kotouttamislain kokonaisuudistukseen, niin kerro kaikki.

Se on jo tiedossa, että tänä vuonna vastaanottokeskukset lähettävät oleskeluluvan saaneet ihan minne tahansa, oli kunnalla vastaanottosopimus taikka ei. Kunnilta ei enää vaadita asuntoa kummempaa kotouttamista, koska jonot on purettava jonnekin.

[Kansankiihottaja]

Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Marja Koivula toivoo, että ihmiset suhtautuisivat maahanmuuttoon suvaitsevaisemmin myös siksi, että maahanmuuttajat ovat ratkaisu laman jälkeen lähestyvään työvoimapulaan.

Ai mihin työvoimapulaan?

[pw]

Myös kunnilta pyydettiin lausuntoja Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan. Itse olen ylpeä Asikkalan kunnanhallituksen antamasta lausunnosta:

Asikkalan kunnanhallitus antaa maakuntaliitolle seuraavan lausunnon:

- Maahanmuuttajia ja syntyperäisiä Suomen kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti, jotta "erityisjärjestelyt" eivät lisää etnisiä jännitteitä.

- Painopisteen oltava työperäisessä maahanmuutossa ja lähtökohtana se, että Päijät-Hämeeseen tullaan töihin. Ei niin päin, että saavutaan Päijät-Hämeeseen ja sitten tarvitaan erityishankkeita maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseen.

- On pelkästään hyvä asia, jos maahanmuuttajat perustavat yrityksiä ja virkistävät paikallista elinkeinotoimintaa. (Asikkalaan tarvitaan mm. uusia ravintolayrittäjiä)

- Kotoutumisen on lähdettävä maahanmuuttajan omasta halusta sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos kotoutumiseen ja suomen kielen oppimiseen ei ole haluja, on syytä kyseenalaistaa myös maahanmuuttajan motiivit saapua maahan.

- Pienissä kunnissa ei ole edellytyksiä järjestää eri taustaisten maahanmuuttajien omien äidinkielten ja uskontojen mukaisia opetusryhmiä. Opetus on syytä keskittää maakunnassa Lahteen.

- Maahanmuuton todellinen kannattavuus on pystyttävä todentamaan. Kotoutus, suomen kielen sekä omalla kielellä ja uskonnolla järjestettävä opetus, tulkkipalvelut, julkisten palvelujen järjestämisen lisäkulut ym. lisäävät merkittävästi kustannuksia kantasuomalaisiin nähden, joten maahanmuuton on käytännössä pohjauduttava merkittävään työvoimapulaan, jotta se voidaan perustella Päijät-Hämeen kunnille taloudellisesti kannattavana tilanteessa, jossa maakunnan työttömyysaste on yli 10 %.

Siinä olisi mielestäni muillekin mallia!

http://www.asikkala.com/

On toden totta jämäkkää asiaa ja erinomaisesti muotoiltuakin vielä. Vaikka tiedostava taho toki sitä lukiessaan saa paskahalvauksen ja alkaa kiljua rasismista.

Mutta takaisin asiaan. Tuossa lausunnossa olisi ainesta osaksi koko PS puolueen puolueohjelmaa, hieman yleispätevämmäksi muotoiltuna toki. Joko olet esittänyt sen Soinille?

[pw]

Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Marja Koivula toivoo, että ihmiset suhtautuisivat maahanmuuttoon suvaitsevaisemmin myös siksi, että maahanmuuttajat ovat ratkaisu laman jälkeen lähestyvään työvoimapulaan.

Ei oikein enää tiedä itkeäkö vai nauraa tuolle roskalle. Vaikea on ymmärtää miten suvaitsevaisto kehtaa enää valehdella noin räikeästi. Tuskin tässä maassa on enää ainuttakaan yksilöä joka uskoisi työvoimapulan toteutumiseen. Edes suvaitsevaisto itse ei usko siihen. Silti samaa levyä on vaan konemaisesti toistettava. Mihin ovat kadonneet vanhat kunnon 'sisäsiittoinen Suomi tarvitsee uusia geenejä' tai 'harmaa katukuva vaatii väriä' - tyyliset propagnadapläjäykset. Ne olivat kaikesta typeryydestään huolimatta kuitenkin moninverroin järkevämpiä ja perusteltavampia kuin työvoimapulavalehtelu(jonka moni lopulliseen työttömyysputkeen romahtanut herkempi sielu voi käsittää vit****na).

[MW]

Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Marja Koivula toivoo, että ihmiset suhtautuisivat maahanmuuttoon suvaitsevaisemmin myös siksi, että maahanmuuttajat ovat ratkaisu laman jälkeen lähestyvään työvoimapulaan.

***

Ehdotan kehitysjohtajalle, että rengastetaan ja varustetaan lähestyvä työvoimapula radiolähettimellä!

Olisi jännää ja perheitä yli sukupolvien yhdistävää puuhaa seurailla työvoimapulan leijailua jossain siellä Atlantiksen yläpuolella, sukupolvesta toiseen!

[James Hirvisaari]

Lahden Perussuomalaiset ry
Tiedotustoimisto, Törmäkatu 13 D 33, 15840 LAHTI, p. (03) 753 3805, mp. (040) 5150 148, [email protected]
____________________________________________________________________________________________________
                                                                        16.4.2010

Päijät-Hämeen maakuntaliiton ohjausryhmä vältteli maahanmuuttoa
James Hirvisaari haluaa maakuntahallitukselta selkeää kannanottoa

Päijät-Hämeen maakuntaliiton maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä vältteli kokouksessaan kannanottoa maahanmuuton ongelmakohdista eikä etsinyt niihin ratkaisuja. Kokouksen osanottajat saivat kuulla virkamiesesityksen, jossa todetaan meneillään oleva kotouttamislain kokonaisuudistus, jossa valtion ja kuntien vastaanottosopimukset pyritään tekemään pakollisiksi.

Lisäksi turvapaikanhakijoiden kuntiin muuttoa aktivoidaan jo nyt vastaanottokeskuksista käsin, jotta vastahakoisten kuntien torjunta voidaan ohittaa. Vastaanottokeskukset maksavat jopa vuokratakuita, jotta tulokkaat pääsevät ujuttautumaan kuntaan.

James Hirvisaari (ps) Asikkalasta kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaliiton  maahanmuuttopoliittisen  ohjelman ohjausryhmään. Hän on pettynyt, ettei ohjausryhmä rohjennut puuttua maahanmuuton epäkohtiin.

- Ilmaisin pettymykseni, mutta en vaatinut eriävää mielipidettä pöytäkirjaan. Mielestäni Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta tuli aivan liian neutraali ja lepsu, toteaa Hirvisaari.

- Ehdotin muun muassa kansalaismielipiteen kirjaamista ja tiukempien maakunnallisten linjanvetojen määrittelyä, mutta ohjelmaluonnokseen ei tullut juuri mitään muutoksia. Kuten tavallista - ohjelma on lähinnä esittelijöiden hengentuote, Hirvisaari sanoo harmistuneena.

Päijät-Hämeen maakuntahallitus kokoontuu 10. toukokuuta ja 14. kesäkuuta. Hirvisaari toivoo, että maakuntahallitus rohkenee tehdä selkeitä maahanmuuttopoliittisia linjauksia maakuntaan. Hirvisaaren mielestä maakunnassa tulisi siirtyä valikoivaan maahanmuuttopolitiikkaan. Hänen mielestään turvapaikanhakijoita ei pidä ottaa maakuntaan eikä yhteenkään kuntaan vastoin kansalaisten tahtoa.

[Roope]

YLE Lahti: Nihkeä suhtautuminen maahanmuuttajiin kummastuttaa

Päijäthämäläiset suhtautuvat maahanmuuttoon yllättävän kielteisesti, kertoo tuore kyselytutkimus. Maakunnan asukkaiden mielipiteitä maahanmuutosta ja -muuttajista selvitettiin nettikyselyllä, johon vastanneista puolet suhtautui maahanmuuttoon kielteisesti.

Kyselytuloksista käy ilmi, että erityisen varauksellisesti hämäläiset suhtautuvat afrikkalaisiin, muslimeihin ja pakolaisiin sekä turvapaikanhakijoihin. Kriittisintä suhtautuminen maahanmuuttoon on Päijät-Hämeen kunnista Asikkalassa ja myönteisintä Heinolassa.

ALIPI-hankkeen työelämäkoordinaattori Tuula Carroll pitää kyselyn tuloksia yllättävinä.

- Voi olla, että yksi syy kielteisyyteen on taantuma. Ehkä se on kääntänyt mielipideilmaston aiempaa kielteisemmäksi.

Enemmän tutkimuksesta ja Carrollin analyysi:

Tuula Carroll: Järki käteen, nutturapäät            
Päijät-Hämeen maakunnan asukkaiden näkemyksiä alueen maahanmuuttopolitiikasta

...
Tarkastelen tässä artikkelissa, miten Päijät-Hämeen asukkaat suhtautuvat maahanmuuttajiin ja millaisia hankaluuksia maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä ilmenee. Lisäksi kiinnostukseni kohteena on, miten päijäthämäläisten sekä ulkomailta tänne muuttaneiden/muuttavien yhteiselämän sujumista voitaisiin entisestään parantaa. Aineistona on maakunnan asukkaille suunnattuun nettikyselyyn tulleet vastaukset.

Esittelen aluksi kyselyn tuloksia yleisesti. Lisäksi kerron myös kyselyn toteutukseen liittyneistä haasteista ja niistä syistä, joiden vuoksi kyselyn tuloksiin tulee suhtautua varovaisesti. Pyrin myös kytkemään kyselyn tuloksia laajempiin yhteyksiin. Alkuperäinen tarkoitukseni oli käsitellä kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin eli syrjintää, suvaitsemattomuutta ja kielteisiä asenteita, jotka nousivat selkeästi esiin aineistossa. Päädyin kuitenkin käyttämään ilmiöstä nimitystä rasismi, koska esim. Anna Rastaan (2005, 69) mukaan rasismia on vaikea vastustaa, jos sitä ei ensin tunnisteta ja nimetä. Lopuksi esitänkin joitain ajatuksia rasismista Päijät-Hämeessä.

Kirjoituksen otsikko "Järki käteen, nutturapäät" on yksi vastaus asukkaille suunnatun nettikyselyn kysymykseen "Muita terveisiä maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelijoille".
...
Nykyisin maahanmuuttaja -sana saatetaan joissain yhteyksissä kokea sopimattomana tai jopa loukkaavana. Tulevaisuudessa maahanmuuttajatermillä tulisikin Huttusen ym. (2005, 13) mukaan viitata vain niihin ihmisiin, jotka ovat vastikään muuttaneet Suomeen eikä esimerkiksi täällä jo vuosia asuneisiin tai heidän jälkeläisiinsä. Tästä johtuen esimerkiksi usein käytetty termi "toisen polven maahanmuuttaja" on käsitteellinen mahdottomuus.
...
Päijät-Hämeen maakunnan asukkaille toteutettiin maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä lokakuussa 2009 nettikysely, jonka avulla pyrittiin kartoittamaan asukkaiden ajatuksia maahanmuutosta. Kyselyn tulokset olivat osittain yllättäviä. Lähes puolet vastaajista asukkaista arvioi suhtautuvansa maahanmuuttajiin kielteisesti. Vastauksia voidaan kuitenkin tulkita monin eri tavoin ja myös itse kyselyä on syytä tarkastella kriittisesti. Onkin aiheellista kysyä, millaisia johtopäätöksiä kyselyn perusteella voidaan tehdä – vai voidaanko mitään.
...
Vastausten perusteella suhtautuminen eri syistä muuttaneisiin maahanmuuttajiin vaihtelee suuresti. Myönteisimmin suhtauduttiin työn perusteella Euroopasta muuttaviin ja kielteisimmin afrikkalaisiin turvapaikanhakijoihin / pakolaisiin. Vastaajista 55 % toivoisi asuinkuntaansa lisää työperusteisia maahanmuuttajia, 36 % suomalaisten perheenjäseniä ja 31 % paluumuuttajia. Sen sijaan pakolaisia toivoisi asuinkuntaansa lisää vain 12 % ja turvapaikanhakijoita 11 % vastaajista. Suhtautuminen vaihtelee myös sen mukaan, mistä maanosista maahanmuuttajat tulevat. Vastaajista 66 % toivoisi alueelle lisää eurooppalaisia, 37 % pohjoisamerikkalaisia ja 33 % australialaisia maahanmuuttajia. Afrikkalaisia toivoisi lisää 15 % vastaajista.
...
Kyselyn tulosten perusteella maakunnan asukkailla on paljon kontakteja maahanmuuttajiin. Vastaajista suurimmalla osalla (71 %) on muitakin kuin kantaväestöön kuuluvia tuttavia. Myös koulut ja päiväkodit ovat monikulttuurisistuneet. Vastaajista, joilla oli alaikäisiä lapsia, 75 % kertoi, että lapsen päiväkodissa tai koulussa on muitakin kuin suomalaisia lapsia. Yli puolella vastaajien lapsista on myös muita kuin syntyperältään suomalaisia ystäviä. Vastaajien kielteistä suhtautumista siis ei selitä se, että heillä ei olisi kokemusta ulkomaalaisista ja että ennakkoluulot johtuisivat täydestä tietämättömyydestä.

Erilaisista maahanmuuttoon liittyvistä väittämistä n. 85 % vastaajista oli samaa mieltä siitä, että "Suomessa asuvien ulkomaalaisten tulee elää suomalaisen kulttuurin mukaisesti". Monet vastaajat (n. 80 %) olivat myös samaa mieltä väittämän "Suomeen hakeudutaan hyvän sosiaaliturvan vuoksi" kanssa. Sen sijaan kriittisimmin suhtauduttiin väittämiin "Suomi ei tulevaisuudessa pärjää ilman maahanmuuttajia" ja "Suomi hyötyy maahanmuuttajista".

Esimerkiksi turvapaikanhakijat ja heidän sosiaaliturvansa ovat viime aikoina usein olleet esillä julkisuudessa, mikä mahdollisesti on lisännyt käsitystä siitä että Suomeen hakeudutaan hyvän sosiaaliturvan vuoksi. Tilastojen mukaan suurimmalla osalla Suomeen muuttavista muuton syy on kuitenkin perheside, työ tai opiskelu - ei siis sosiaaliturva. Mahdollisesti työttömyyden lisääntyminen nykyisen taloustaantuman myötä puolestaan on aiheuttanut asenteiden tiukentumista maahanmuuttoa kohtaan. Taantuman johdosta myöskään työvoimapula ei ilmeisesti vaikuta vastaajien mielestä ajankohtaiselta ja siksi väittämiin "Suomi ei tulevaisuudessa pärjää ilman maahanmuuttajia" ja "Suomi hyötyy maahanmuuttajista" suhtauduttiin epäilevästi.
...
Tutustumalla jostain muusta maasta muuttaneeseen ihmiseen saa lisää kokemuksia ja tietoa ulkomaalaisista, ennakkoluulot vähenevät, rakentamamme kulttuurinen figuuri muuttuu ja mahdollisesti alamme suhtautua ulkomaalaisiin myönteisemmin.  Toisaalta kulttuuriset figuurit ovat niin vahvoja, etteivät "yksittäiset poikkeustapaukset" niitä juuri horjuta (Juhila 2004, 30). Lisäksi on mahdollista, että kokemus tai kohtaaminen maahanmuuttajan kanssa on kielteinen ja tutustuminen vain muuttaa suhtautumistamme entistäkin negatiivisemmaksi.
...
Kaikissa edellä mainituissa vastauksissa, joissa kielteisyys kohdistui tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin, on taustalla rasistista ajattelua, jossa ensin ihmisiä luokitellaan tietyn ominaisuuden (esim. uskonnon, kotimaan tai Suomeen muuttamisen syyn) perusteella ja määritellään sitten luokittelun jälkeen "ei-toivotuiksi" maahanmuuttajaryhmiksi. Ajatteluun sisältyy myös valta- ja alistussuhteita, koska vastaajat katsovat olevansa niitä, joilla on oikeus ensin määritellä tietyt ihmisryhmät muita vähempiarvoisiksi ja sen jälkeen sulkea nämä ryhmät ulkopuolelle (vrt. rasismin määritelmä sivulla 4). Rasistisiksi voi tulkita myös ne vastaukset, joissa kielteisyys kohdistui kaikkiin ulkomaalaisiin.
Rasistista suhtautumista saattaa osittain selittää esimerkiksi vastaajien ikäjakauma. Suurin vastaajaryhmä olivat 41 – 50-vuotiaat ja tämä ikäluokka on käynyt koulua aikana, jolloin Suomessa Rastaan (2005, 80) mukaan vielä vallitsivat vanhat rotuopit. Vielä 1960-luvulla suomalaisissa kouluissa luettiin oppikirjoja, joiden mukaan ihmiskunta muodostuu eri roduista. Kirjoissa myös esitettiin tietyt rodut muita huonompina ja henkisesti vajavaisina.
...
Toiseksi suurimman ryhmän kielteisesti maahanmuuttajiin suhtautuvista ehdotuksista muodostivat "maassa maan tavalla tai maasta pois" -tyyppiset ehdotukset, joita oli kaikkiaan 19. Näissä maahanmuuttajien odotettiin sulautuvan suomalaiseen kulttuuriin. Osa näistäkin vastauksista on selkeästi luokiteltavissa rasistisiksi. Joissain ehdotuksia esimerkiksi vaatimus esitettiin jyrkästi, "pitäisi pakottaa maahanmuuttajat kunnioittamaan Suomen lakia ja kulttuuria" tai "tulee vaatia maahanmuuttajilta sopeutumista" ja osa oli muotoiltu hieman rakentavampaan tapaan, esim. "maahanmuuttajien on sopeuduttava suomalaiseen kulttuuriin eikä päinvastoin" tai "ulkomaalaisten on ruvettava elämään maan tapoja ja lakeja kunnioittaen".
...
Ovatko maakunnan asukkaat siis asenteiltaan suvaitsevaisia vai rasisteja? Asukkaille suunnatun nettikyselyn tulosten perusteella ei yksiselitteistä vastausta voi antaa vaan on tyydyttävä toteamaan, että rasismia esiintyy niin Päijät-Hämeessä kuin monilla muillakin alueilla (vrt. Rastas 2005, 90.) Päijäthämäläinen rasismi myös näyttäytyy kyselyaineiston valossa yllättävän kiivaana eikä siinä näy merkkiäkään hämäläisiin yleensä liitetyistä ominaisuuksista, kuten hiljaisuudesta ja hitaudesta.

(.doc)

[James Hirvisaari]

Järki käteen, nutturapäät

Törkeintä ja loukkaavinta tuossa kelvottomassa tekeleessä on se, että puolet maakunnan asukkaista haluttiin leimata rasisteiksi maahanmuuttopoliittisten näkemystensä vuoksi. Siis rasisteiksi.

Ja ylipäätään siinä leimataan kaikki maahanmuuttokriittisyys oikopäätä umpirasismiksi.         

Kirjoitelma ei ole varsinaisesti osa Päijät-Hämeen Maahanmuuttopoliittista Ohjelmaa, mutta se on syntynyt ja myöskin valitettavasti roikkuu sen kylkiäisenä äänekkäästä protestistani huolimatta.

En tiedä, missä asuu niin ystävällismielistä väkeä kuin juuri Päijät-Hämeessä. Maakunnan asukkaat ovat hyvin hitaita vihaamaan ketään.

James Hirvisaari
Asikkalalan kunnan edustaja Päijät-Hämeen Maahanmuuttopoliittisen Ohjelman ohjausryhmässä

[Octavius]

Järki käteen, nutturapäät

Törkeintä ja loukkaavinta tuossa kelvottomassa tekeleessä on se, että puolet maakunnan asukkaista haluttiin leimata rasisteiksi maahanmuuttopoliittisten näkemystensä vuoksi. Siis rasisteiksi.

Komppaan täysin.

Ei taida Tuula aivan käsittää kuka hänen palkkansa maksaa. Toivottavasti oppii ennen kuin on liian myöhäistä.

Jos haluatte nauraa tai vaihtoehtoisesti nostaa verenpainetta, niin kuukkeloikaapa Tuula.

Jos minä joutuisin istumaan esim tämän (http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/alpo/home.nsf/files/Muistio%2011/$file/Muistio%2011.6.%202.pdf) tyyppisessä kokouksessa, luultavasti hyppäisin hirvittävästi karjuen ikkunasta ulos. Ainakin jos rakennuksessa olisi yli viisi kerrosta.

Kaikkeen sitä minun rahojani käytetään.